HSB Living Lab on matka asumisen tulevaisuuteen

2017-08-30

HSB Living Lab on matka tulevaisuuden asumiseen. HSB Living Lab on Göteborgin kaupungin, Chalmersin teknillisen yliopiston ja yritysten yhteishanke, jossa luodaan asumisratkaisuja seuraavalle sukupolvelle.  HSB Living lab on myäs oikea rakennus, jossa protoillaan  – reaaliajassa – teknisiä, sosiaalisia ja arkkitehtonisia innovaatioita kymmenen vuoden ajan (2013-2023). Avajaisjuhlallisuudet pidettiin syyskuussa 2016.

valokuva, HSB Living Lab
kuva: Felix Gerlach

 

Ei tehty valmista taloa, tehtiin alusta joustaville kokeiluille

Projekti on maailmanmittakaavassa uniikki, sillä rakennuksessa sekä asutaan että tutkitaan asumista samaan aikaan. Tengbomin suunnittelema rakennus on paljon muutakin kuin fyysinen kuori. Se on muunneltava alusta, puitteet asumisen tutkimiselle. Taloa voidaan muunnella toisaalta tutkimustarpeiden ja toistaalta löydösten mukaan muun muassa rakenteensa puolesta. Opiskelija-asunnot (29 kpl) ovat iso osa rakennuksesta, lisäksi siellä on myös toimisto- ja kokoontumistilaa sekä showroom. Asukkaat pääsivät muuttamaan taloon kesällä 2016.

– Siinä missä eilispäivän arkkitehti teki ”valmiita taloja”, me jatkokehitämme työtämme, rakennusta ja sen tilajakoa. Arkkitehdille se, että ei tähdätäkään valmiiseen rakennukseen, vaan ennemminkin jatkuvasti päivittyvään, muuttuvaan prosessiin, on poikkeuksellista ja jännittävää, sanoo Peter Elfstrand, hankkeen vetäjä.

Miksi se on sellainen kuin se on? Miten siitä tuli sellainen? Voimmeko muuttaa jotain, mitä? Vastaako se tarpeisiimme?

Arkkitehdit kantavat suurta vastuuta yhteiskunnan kehittämisestä, ja ajattelevat ratkaisuja pitkällä aikajänteellä. Sen, mitä rakennetaan tänään, tulisi vastata myös huomisen tarpeisiin. Mutta mitä me tiedämme tulevaisuudesta? Moni sanoisi että eipä juuri mitään. Sitoutumisemme HSB Living Labiin on ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua tutkimus- ja asumiskeskusteluun.  Tutkimushankkeessa voimme esittää kysymyksiä kuten: Miksi se on sellainen kuin se on? Miten siitä tuli sellainen? Voimmeko muuttaa jotain, mitä? Vastaako se tarpeisiimme?

Otetaan opiksi menneisyyden kokeiluista

Moni on esimerkiksi sitä mieltä, että asuntoja ei pitäisi suunnitella 1940-50-lukujen perua olevien rakennusmääräysten mukaan – ja kuitenkin näin Ruotsissa tehdään koko ajan. Nämä asunnot tuskin mukautuvat tulevien sukupolvien tarpeisiin, jotka ovat jotain ihan muuta kuin heidän vanhempiensa tarpeet. HSB Living Lab ei tietenkään ole ensimmäinen kokeilu laatuaan. Tutkimusta asumisen tarpeista ja tyyppiratkaisuista on tehty ennenkin, esimerkiksi toisen maailmansodan molemmin puolin kehitettiin erilaisia tyyppikaluste- ja tyyppitaloratkaisuja arjen pyörittämisen ja asuntopulan helpottamiseksi. Moni kokeilu floppasi, sillä ne eivät vastanneet asukkaiden tarpeisiin. Mikä siis puhuu sen puolesta, että HSB Living Lab onnistuisi? – Meitä on kaksitoista yhtä sitoutunutta partneria, keskeistä on sekä akateemisten että teollisuuden näkökulmien yhteensovittaminen. Emme vain odota passiivisesti tuloksia, vaan ihminen on aina keskiössä, ei tekniikka, sanoo Peter Elfstrand.

Kaiken keskellä ihminen

Rakennus on luonnollisesti täynnä tekniikkaa, muun muassa satoja sensoreita, jotka tarkkailevat ja analysoivat asumiskäyttäytymistä ja asukkaiden asumistottumuksia. Sensorit seuraavat esimerkiksi sitä, kuinka usein ikkunoita ja jääkaapin ovia auotaan, jotta voidaan päätellä, milloin tiloja kannattaa jäähdyttää. Sähkön- ja vedenkulutus ovat kaksi isointa analysoitavaa teemaa. Jotta asukkaista ei tuntuisi siltä että ”isoveli valvoo”, data on sellaisessa muodossa, että se ei ole liitettävissä yksittäisiin asukkaisiin. Asukkaiden tulee pitää taloa ensisijaisesti kotinaan, kun taas tutkimuspartnereilla tulee olla mahdollisuus ”viritellä” taloa tutkimusprojektiensa tarpeiden mukaan.

Tasa-arvoista suunnittelua

Tavoitteena ei ollut ikoninen maamerkki sisällön kustannuksella, vaan muunneltava alusta, joka elää. Tässä yhteydessä arkkitehdin tehtävä ei ole osoittaa valmiita vastauksia, vaan luoda puitteita, joissa vaustauksia voi tulla ilmi. Tämän johdosta suunnitelu –  ja siten myös rakennuksen estetiikka – perustuu mahdollisimman pitkälle standardimittoihin. – Tässä projektissa ei mitään voinut ottaa annettuna. Kaikki palikat heitettiin ilmaan ja venytettiin yksityisen ja julkisen tilan ja yhteisön rajoja. Olemme tehneet fokusryhmätutkimusta laidasta laitaan, käyttäytymistieteilijöistä purjelaivanvalmistajiin. On hyvin haastavaa olla olettamatta mitään, mutta se myös mahtava ajuri, sanoo Peter Elfstrand. Kysymysten kysyminen, ja siitä huolehtiminen, että niihin myös vastataan, on jossain määrin vastoin perinnettämme. Samalla tilaisuus olla kokeileva on etuoikeus.

valokuva, HSB Living Lab
kuva: Felix Gerlach

Tulemme oppimaan paljon talossa tekemistämme projekteista, myös niistä virheistä, joita tulemme vääjäämättä tekemään. Kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon, mutta eniten otettaneen oppia sosiaalisista kysymyksistä, siitä, miten ihmiset haluaisivat asua tulevaisuudessa. Ajatustenvaihdon kynnystä madaltaa se, että loppukäyttäjät ovat koko ajan ”käsivarrenmitan päässä”.

***

GBCS Awards palkitsi kohteen vuonna 2016 kolmannella palkinnolla kategoriassa Smart Buildings. Hankkeen muut kumppanit ovat Chalmersin teknillinen yliopisto, HSB, Johanneberg Science Park, Akademiska Hus, Bengt Dahlgren, Electrolux, Elfa, Göteborg Energi, Peab, Tieto ja Vedum.

Lisää HSB Living Labista Tengbomin ruotsinkielisellä sivustolla (ruotsiksi).