Sisustusarkkitehti Tuuli Mäkinen ei kulje kenenkään jalanjälkiä
Yhdysvalloissa yli 30 vuotta työskennellyt sisustusarkkitehti Tuuli Mäkinen tietää, kuinka suuri merkitys työympäristöllä on ihmisten työpanokselle. Hyppy suuresta amerikkalaisesta arkkitehtitoimistosta Tengbomille on mennyt sujuvasti.
Tengbomin sisustusarkkitehti Tuuli Mäkinen aloitti Tengbomilla reilut kaksi vuotta sitten, keväällä 2021. Sitä ennen Tuuli asui ja työskenteli yli 30 vuotta Yhdysvalloissa. Työpaikka bostonilaisessa arkkitehtitoimistossa sai jäädä, kun Tuuli koronan aikaan päätti muuttaa takaisin Suomeen.
“Halusin tulla kokeilemaan, miltä elämä maistuu Suomessa. Olen ollut alalla pitkään, mutta kaikki työkokemukseni on Yhdysvalloista. Kiinnostuin Tengbomista, sillä vaikka se on aiempaan työpaikkaani verrattuna pieni toimisto, se on kuitenkin Pohjoismaiden suurimpia ja lisäksi työporukka on kansainvälinen”, Tuuli kertoo.
Laadukkaan työympäristön suunnittelua jo 90-luvulla
Tuuli kävi myös koulun Yhdysvalloissa. Hän valmistui sisustusarkkitehdiksi Wentworth Institute of Technology -yliopistosta vuonna 1994. Valmistumisen jälkeen hän oli harjoittelijana ja haki omaa paikkaansa ensimmäisissä työpaikoissaan. Omanlainen paikka löytyi 2000-luvun alussa, ja Tuuli viihtyi samassa toimistossa yli 20 vuotta. Sieltä hän lähti, kun päätös Suomeen paluusta oli tehty.
“Olin pitkään samalla työnantajalla, ja vuosiin mahtui lukuisia eri asiakkaita, toimeksiantajia ja kohteita. Olin mukana suunnittelemassa toimistoja myös suurille asiakkaille, joilla on toimistoja ympäri maailmaa. Projektit ovat jääneet mieleen, koska yrityksissä haluttiin hyvin suunnitellulla työympäristöllä vaikuttaa ihmisten työntekoon ja hyvinvointiin jo 20 vuotta sitten. Se ei ollut vielä 90-luvulla kovin tyypillistä”, Tuuli pohtii.
Pääsääntöisesti Tuuli on tehnyt työympäristöjen suunnittelua, mutta myös akateemisia tiloja, museoita ja muita julkisia tiloja – jopa vankiloita. Parasta työssä on tyytyväinen ja toistuva asiakas.
“Kun oppii tuntemaan asiakkaan ja ymmärtämään tilojen käyttäjän tarpeet syvällisemmin, työstä tulee entistä mielekkäämpää.”
Sisustusarkkitehdin työ on ihmisläheistä
Kun on tottunut työskentelemään yli 400 hengen toimistossa, siirtyminen pienempään pohjoismaiseen arkkitehtitoimistoon on erilaista. Jos edellisessä työpaikassa työskenteli 50 sisustusarkkitehtia, Tuuli oli ensimmäinen sisustusarkkitehti Tengbomilla Suomessa. Nykyään heitä tosin on jo kaksi.
“En ole voinut kulkea kenenkään toisen jalanjälkiä, vaan minulla on ollut mahdollisuus tehdä uutta ja toisaalta opettaa myös kollegoille sisustusarkkitehdin työstä. Pienemmässä toimistossa työ on monipuolisempaa ja itsenäisempää, mistä kyllä pidän. Välillä toki kaipaa yhteistyötä samantyyppistä työtä tekevien kollegoiden kanssa. On todella kivaa, että meillä aloitti myös toinen sisustusarkkitehti”, Tuuli sanoo.
Tengbomilla Tuuli on ollut mukana muun muassa LähiTapiolan pääkonttorin aulatilan uudistuksessa ja Helsingin Suomalaisen Klubin tilojen korjaushankkeessa. Sisustusarkkitehdin työ on ihmisläheistä, ja työtä tehdään käyttäjän ehdoilla.
“Haastattelen usein ihmisiä, jotka tulevat käyttämään suunniteltavaa tilaa, esimerkiksi tulevan toimiston työntekijöitä. Määrittelisin sisustusarkkitehdin työnkuvan niin, että minä suunnittelen kaiken rakennuksen sisällä, ja arkkitehti tekee kaiken, mikä näkyy ulospäin. Tilasuunnittelua, talotekniikkaa, valaistusta ja muuta mietitään sen pohjalta, mitä käyttäjä ympäristöltään tarvitsee.”
Toimistotyön murros näkyy myös sisustusarkkitehdin työssä
Työympäristö vaikuttaa jokaisen työhön ja työpanokseen sekä siihen, miten työssä viihtyy. Tuntimäärällisesti töissä vietetään melko suuri osa elämästä, joten työympäristöllä todella on merkitystä. Kun työntekijät pääsevät tekemään töitä hyvässä ympäristössä, parempi työpanos näkyy myös yrityksen kannattavuudessa.
Tuulin mielestä hyvä työnantaja satsaa työympäristöön ja antaa myös työntekijöiden itse vaikuttaa siihen, minkälainen se on.
“Sisustusarkkitehtina voin auttaa ihmisiä viihtymään töissään ja vaikuttaa sitä kautta isoon osaan heidän elämässään”, Tuuli uskoo.
Arkkitehtuurilla voi parantaa maailmaa.
Maailma muuttuu koko ajan, ja viime vuosina erityisen hurjaa vauhtia esimerkiksi työnteon suhteen. Työtapojen muutokset ovat vaikuttaneet myös toimistorakennuksiin, kun etätyöskentely on lisääntynyt ja monitilatoimistot ovat yleistyneet.
“Sisustusarkkitehtuuri on myös murroksessa, eikä selvää suuntaa ole löytynyt. Nyt mietitään, miten ihmisiä saataisiin takaisin toimistolle. Luulen kuitenkin, että tilanne asettuu aloilleen ja fyysisellä työpaikalla on merkitystä. Muutokset ovat enemmän työajassa ja vapaudessa käyttää aikaansa haluamallaan tavalla: tehdä aamupäivällä töitä, pitää tauko ja jatkaa myöhemmin. Toimistot tulevat olemaan tärkeitä, mutta ehkä ne ovat vuorokaudessa käytössä 24 tuntia eikä kahdeksan tuntia”, Tuuli sanoo.
Viimeaikaiset projektit
Parin vuoden aikana en ole vielä ehtinyt olla mukana kovin monessa projektissa. Olen kuitenkin päässyt mukaan suunnittelemaan esimerkiksi Espoossa sijaitsevan LähiTapiolan pääkonttorin uusittuja aulatiloja sekä Helsingin Suomalaisen Klubin remonttia, jossa tiloja raikastettiin säilyttäen samalla perinteinen ilme.
Parasta arkkitehtuurissa
Minulle parasta sisustusarkkitehtuurissa on se, että voin vaikuttaa positiivisesti parhaillaan noin kolmasosaan ihmisen elämästä – eli siihen aikaan, minkä vietämme työpaikalla.
Parasta Tengbomilla
Tengbomilla parasta on vapaus tehdä itsenäisesti, mutta toisaalta myös monipuolinen ja kansainvälinen työyhteisö.
Kolme tärkeintä asiaa työelämässä
- Ihmissuhteet. Tuuli on tutustunut vuosien varrella ihmisiin, jotka ovat tehneet vaikutuksen ja monista on tullut hänen parhaita ystäviään.
- Mielekäs ja haastava työ, jossa oppii uusia asioita ja saa uusia kokemuksia. Sisustusarkkitehtina ei ole tullut vastaan kahta samanlaista projektia.
- Parasta työssä on, kun näkee oman työnsä jäljen konkreettisesti.
Etsimme jatkuvasti uusia työntekijöitä kasvavaan yhteisöömme. Olemme uteliaita tutustumaan – kuka sinä olet? Mitä osaamista voit tuoda joukkoomme? Miten voit auttaa meitä raivaamaan uusia polkuja tulevaisuuteen?