Sustainable by Tengbom -Kestävyyslabra on työkalu hankkeiden vastuullisuuden suunnitteluun

2023-10-31

Tengbomin kehittämä Kestävyyslabra Sustainable by Tengbom on kattava yhteistyön ja suunnittelun työkalu, joka auttaa huomioimaan hankkeiden kestävyyttä eri näkökulmista.

Tuttu tilanne hankkeen alkuvaiheessa: toiveena on luoda pitkän aikavälin kestävä ratkaisu niin ilmaston, ympäristön, ihmisten kuin yhteiskunnan ja talouden kannalta. Kestävyys ja resurssiviisaus ovat itsestään selviä tavoitteita, mutta budjetti asettaa rajoitteita, ja hankkeen eri osapuolilla ja sidosryhmillä on omat odotuksensa, vaatimuksensa ja ehtonsa. Miten siis löytää hankkeen kannalta olennaisimmat näkökulmat, kun kaikkien tavoitteet ovat kunnianhimoisen korkealla? Entä jos jokin kestävyysnäkökulma jää huomiotta, koska niitä on niin paljon? Mistä aloittaa?

Tengbomin kehittämä Kestävyyslabra Sustainable by Tengbom on kattava yhteistyön ja suunnittelun työkalu, joka auttaa keskittymään olennaiseen tärkeitä näkökulmia unohtamatta. EU:n uuden taksonomian mukaan vain kaikkein energiatehokkaimmat kiinteistöt luokitellaan kestäviksi investoinneiksi. Tengbomin Kestävyyslabra auttaa huomioimaan hankkeen kestävyyttä laajemmin ja eri näkökulmista, sekä arvioimaan, miten hankkeen arvoa voidaan kasvattaa pitkällä aikavälillä vaarantamatta ilmastoa tai ympäristöä.

Kestävyyslabran avulla voimme yhdessä tutkia kestävyysnäkökulmia mahdollisimman kattavasti

Tengbom halusi löytää konkreettisen tavan tukea asiakkaitaan kestävyyden eri ulottuvuuksien hallinnassa ja olennaiseen keskittymisessä.
Kestävyyslabra Sustainable by Tengbom -työkalun tavoitteena on tuoda näkyviin kestävän kehityksen kaikki eri ulottuvuudet, jotka luovat arvoa pitkällä aikavälillä – kiinteistölle, asiakkaalle ja yhteiskunnalle. Työkalu on apuväline, jonka avulla voidaan tarkastella kestävyyskysymyksiä kaiken tyyppisissä arkkitehtuurin ja maankäytön hankkeissa: kaupunki-, maisema-, rakennus- sekä sisustussuunnittelun projekteissa.

Kiinteistönomistajiin kohdistuvat vaatimukset tulevat kasvamaan uusien määräysten ja ilmastotavoitteiden myötä. Heidän on työskenneltävä paljon proaktiivisemmin resurssi- ja ilmastokysymysten parissa, niin uudistuotannossa kuin kiinteistöjen hallinnoimisessa. Samalla rinnalle on nostettu ESG:n myötä ympäristön lisäksi myös muita huomioitavia näkökulmia kuten sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus.

Kestävyyslabrassa kartoitetaan hankkeen tärkeimmät kestävän kehityksen näkökulmat

Hankkeen alussa Tengbom kokoaa eri osapuolet yhteiseen Kestävyyslabra-työpajaan, jossa järjestelmällisesti tutkitaan, kartoitetaan ja tunnistetaan hankkeen tärkeimmät kestävän kehityksen näkökulmat.

Työpajan alussa tarkastellaan projektin edellytyksiä: mitä sanoo kunta, vuokralainen, asiakas tai laki? Entä ESG-kriteerit? Mihin voimme vaikuttaa? Mihin emme? Kartoituksen perusteella asetetaan selkeät tavoitteet, sovitaan prioriteetit ja tutkitaan mahdollisia synergioita ja ristiriitoja. Työpajassa asetetuille tavoitteille tehdään kestävyysdiagnoosi. Lopuksi laaditaan suunnitelma jatkotoimenpiteistä sekä seurannasta.

Kestävyyslabra on monipuolinen työkalu ja sitä voidaan käyttää muun muassa

Projektin kestävän kehityksen yhteisten tavoitteiden löytämiseen
• Suunnittelutiimin, asiakkaan ja sidosryhmien sitouttamiseen projektin kestävyystavoitteisiin
• Projektin tavoitteiden, prosessin, konseptin ja identiteetin pohjan luomiseen
• Projektin kestävyystavoitteiden implementoinnin tukemiseen prosessin aikana
• Mahdollisten eritysasiantuntijoiden tarpeen kartoittamiseen
• Taitojen kehittämiseen ja tiedon kartuttamiseen

Kestävyyslabra-työkalu sekä sitä tukeva materiaali pohjautuvat viimeisimpään tutkimukseen, ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kontekstiin, poliittisiin päätöksiin sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Lisäksi työkalu huomioi vakiintuneet kestävän kehityksen sertifiointijärjestelmät.

Työkalun avulla Tengbom voi nostaa kestävyyskysymykset esiin yhdessä asiakkaan ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa projektia sekä kartoittaa ne laajasti, jotta hankkeelle saadaan asetettua selkeät kestävän kehityksen tavoitteet heti alusta lähtien.

Tengbomin kesätyöntekijät kokevat työn ja opintojen tasapainottavan toisiaan

2023-06-26

Arkkitehtiopiskelijat Elina Loisa ja Yad Anwar työskentelevät Tengbomilla osa-aikaisesti opintojen ohella. Työn kautta he ovat päässeet tutustumaan siihen, mitä alalla työskentely oikeasti tarkoittaa käytännössä.

Tengbomin kesätyöntekijät – jos heitä kesätyöntekijöiksi voi enää kutsua – ovat vakiintuneet vahvasti osaksi Tengbomin porukkaa. Kuudetta vuotta Aalto-yliopistossa opiskeleva Elina Loisa aloitti Tengbomilla viime syksynä osa-aikaisena ja tekee nyt kesän ajan täyttä päivää. Elina etsi Bergenissä vietetyn vaihtovuoden jälkeen uutta työpaikkaa, ja Tengbom isompana toimistona kiinnosti.

“Halusin jonnekin, missä projekteja tehdään monipuolisesti. En vielä tiedä tarkasti mikä on oma juttuni arkkitehtina, joten on kiva päästä tutustumaan laajasti eri tyyppisiin projekteihin. Työn kautta on saanut konkretiaa opiskeluihin; siihen, mitä tämä ala oikeasti on”, Elina kertoo.

Tampereen yliopistossa kuudetta vuotta opiskeleva Yad Anwar puolestaan oli jo viime kesänä töissä Tengbomilla ja jatkoi sen jälkeen osa-aikaisena. Yad työskenteli ennen Tengbomille tuloaan pienemmässä arkkitehtitoimistossa, joten työkokemusta on ehtinyt kertyä opintojen ohella.

“Koen, että työstä on hyötyä opintoihin. Se tuo hyvää balanssia teorian ja käytännön välille, ja töissä kokonaisuuden näkee eri tavalla kuin koulussa. Työelämän oikeisiin tehtäviin tutustuminen on myös helpottanut koulunkäyntiä. Osaan ottaa koulunkäynnin leppoisammin”, Yad sanoo.

“Niinpä! Koulussa voi toteuttaa sitten villit ideat. Työ myös kannustaa valmistumaan, kun tietää, mitä kohti se vie”, Elina lisää.

Mitä työelämä on opettanut arkkitehtiopiskelijoille?

Osa-aikaiset työntekijät ovat osallistuneet Tengbomin useisiin projekteihin. Yad on avustanut erilaisissa tehtävissä, jotka välillä vaativat yksityiskohtiin perehtymistä ja välillä suurempien kokonaisuuksien hahmottamista. Mieleen on jäänyt esimerkiksi erään irkkupubin terassin suunnittelu.

“Oli hienoa päästä suunnittelemaan jotain konkreettista paikkaan, jossa on itsekin käynyt. Kokemuksen myötä saa tehdä vaativampia tehtäviä, mutta apua saa kaikkeen matalalla kynnyksellä”, Yad sanoo.

Elina on työskennellyt pääosin maankäyttöön liittyvissä projekteissa. Aluksi yllätti, miten paljon tehtäviin kuuluu myös tekstien muokkaamista piirtämisen lisäksi. Toisaalta alalla olevilta kavereilta Elina oli saanut jo todellisuutta vastaavan käsityksen työelämästä.

“Koko ajan oppii kuitenkin uutta. Omasta työstä on tullut paljon systemaattisempaa ja tehokkaampaa. Aikaa menee vähemmän turhiin asioihin, kun osaa keskittyä projektin kannalta olennaiseen. On ollut myös kiinnostavaa huomata, miten kaikki projektit ovat erilaisia eikä samaa asiaa tee oikeastaan koskaan uudelleen”, Elina sanoo.

“Työelämässä oppii myös jotain, mitä ei koulussa opeteta: sosiaalisia taitoja. Oivalsin vähän aikaa sitten, kuinka sosiaalista tämä työ on ja kuinka paljon viestintätaitoja työssä tarvitaan”, Yad lisää.

Arkkitehdin työ voi joskus olla yksinäistä, mutta Tengbomilla vuorovaikutus kollegoiden kanssa on tiivistä.

“Meillä on esimerkiksi joka maanantai aamiainen, jonka jokainen vuorollaan järjestää. Sosiaalinen tapahtuma aloittaa hyvin viikon. Ilmassa on myös pientä kilpailuhenkeä, kuka järjestää parhaimman aamiaisen”, Yad nauraa.

Korjausrakentamista ja kaupungin siluetteja

Elinasta piti tulla alunperin diplomi-insinööri, mutta arkkitehtuurista hän löysi kanavan yhdistää omia vahvuuksiaan: luovuutta ja ongelmanratkaisua. Nyt opinnoista on jäljellä enää lopputyö, jossa Elina tekee skenaariosuunnittelua Ghanan slummialueelle. Tarkkoja urasuunnitelmia ei vielä ole, mutta korjausrakentamisen puoli kiinnostaa.

“Olemme ilmastokriisin kannalta herkällä alalla. Haluaisin oppia korjaamisesta mahdollisimman paljon”, Elina sanoo.

Yad arvioi, että tulevaisuudessa korjausrakentaminen tulee lisääntymään ja uudisrakentaminen vähenemään. Toisaalta alusta asti suunnitteleminen kiehtoo Yadia, joka piirsi jo lapsena kaupunkien siluetteja.

“Minua kiinnostaisi esimerkiksi lähteä suunnittelemaan yksityiskoteja ulkomaille ja hankkia itse asiakkaita. Yhdistää laajemmin bisnestä ja piirtämistä. Vielä on kuitenkin edessä vaihto Pariisissa ja opintojen suorittaminen loppuun. Sen jälkeen pitää yrittää päästä irti opiskelijaidentiteetistä”, Yad pohtii.

Viimeisenä: jos olisi pakko valita yksi, mikä olisi tulevien arkkitehtien suosikkirakennus Helsingissä?

“Ravintola Kappeli. Olen ollut töissä siellä, ja rakennuksella on omanlainen charmi. Ei vain ulkonäkö, mutta myös historia: miten rakennus on palvellut suomalaista kulttuuria, kestinnyt taiteilijoita ja runoilijoita. Sinne on helppo mennä, ja se vetää puoleensa erilaisia ihmisiä”, Yad sanoo.

“Ensimmäisenä mieleen tulee vanha kotitaloni Punavuoresta. Aarno Ruusuvuoren suunnittelema talo oli opinnot aloittaessani mielestäni ihan järkyttävä, mutta nykyään se on mielestäni ihana. Siihen tiivistyy jotenkin se, miten esteettinen silmä on kehittynyt opiskelujen myötä”, Elina kertoo.

Korjaaminen herättää henkiin rakennuksen loiston

2023-02-26

Korjaushankkeiden tavoitteena on päivittää kiinteistö nykypäivän vaatimuksiin ja laatutasoon. Arkkitehtitoimisto auttaa arvioimaan kiinteistön tulevaisuutta, päivitystarpeita ja mahdollista käyttötarkoituksen muutosta.

Kulma21 kattoterassi korjausrakentaminen — Entisen KY-talon, nykyisen Kulma 21:n kattoterassi

Vuokralaiset lähtemässä ja peruskorjaus koputtelee ovella? Korjausrakentamisen hankkeet ja kiinteistön kehitys ovat ajankohtaista, kun kiinteistö ei enää vastaa nykyisiä tarpeita. Tilojen ollessa tyhjillään on hyvä hetki päivittää kiinteistö ja toteuttaa suurempi peruskorjaushanke.

Korjausrakentaminen vaatii huolellista suunnittelua sekä yhteistyötä eri asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Arkkitehtitoimisto on keskeisessä roolissa korjausrakentamisen suunnittelussa, jotta rakennus saavuttaa toivotun laatutason ja täyttää nykyiset turvallisuus- ja laatuvaatimukset.

Meillä Tengbomilla on vahva kokemus eri ikäisten kiinteistöjen korjausrakentamisesta ja osaamme sujuvasti ratkaista korjausrakentamisen haasteita. Autamme hahmottamaan rakennuksen potentiaalin ja päivittämään sen vastaamaan nykyisiä käyttötarpeita.

Rakennus on käyttöesine, jota pitää huoltaa

Rakennuksen kunnosta ja tilaajan tarpeista riippuu, minkä tasoisena korjausrakentamista lähdetään suunnittelemaan. Onko kiinteistön korjausvelka kasvanut siihen pisteeseen, että rajummat muutokset ovat tarpeen, vai riittävätkö pienemmät uudistukset? Jossain vaiheessa rakennuksen käyttöikä tulee joka tapauksessa tiensä päähän.

“Rakennuskin on kuin käyttöesine, joka kuluu käytössä eikä ole ikuinen. Sitä pitää huoltaa ja päivittää, jotta se säilyy käyttökelpoisena mahdollisimman pitkään. Tarvittaessa sille täytyy miettiä uusia käyttötarkoituksia, jotta tila ei rapistuisi tyhjillään”, sanoo Tengbomin arkkitehti Hanna Koskela.

Kulma21 ylakerros korjausrakentaminen — Alunperin 40-luvulla valmistuneen KY-talon ylimmät kerrokset olivat asuntoja. 70-luvulla tehdyssä ensimmäisessä peruskorjauksessa asuinkerrokset muutettiin toimistokäyttöön.

Miksi purkaa, kun voi korjata?

Miksi purkaa pois, jos vanhaa voi käyttää? Korjausrakentaminen ei välttämättä ole aina edullisin vaihtoehto, vaan joskus purkaminen ja uuden rakentaminen voi olla taloudellisesti jopa kannattavampaa. Lähtökohtaisesti jo rakennetun korjaaminen on kuitenkin kestävämpää ekologisesta näkökulmasta. Korjausrakentamisella voidaan myös säilyttää vanhoja rakennuksia, jotka ovat merkittävä osa kaupunkikuvaa.

“Vanhoihin rakennuksiin kiteytyy valtavasti muistikuvia. Ne sisältävät paljon historian kerrostumia. Rakennukset ovat paikkoja, joissa on asuttu, työskennelty tai joihin on liittynyt erityisiä tapahtumia. Korjausrakentaminen auttaa säilyttämään näitä muistoja ja kaupungin identiteettiä”, kertoo Tengbomin arkkitehti Minna Hulkkonen.

Korjaushanke saattaa vaatia kaavamuutosta

Erityisesti toimistorakennusten käyttötarpeet ovat muuttuneet paljon viime vuosien aikana. Työskentelykulttuuri on joustavampaa ja toisaalta yhteisöllisempää, mikä on vähentänyt perinteisten toimistotilojen tarvetta. Myös työympäristön digitalisoituminen ja vaatimus toimintaympäristön parempaan laatutasoon vaikuttaa esimerkiksi toimiston talotekniikan vaatimuksiin.

Jos toimistorakennuksen sijainti on kunnossa, se kannattaa korjata perusteellisesti sekä talotekniikan että tilaratkaisujen osalta. Jos sijainti taas ei enää toimi, joku muu käyttötarkoitus voi olla kaupallisesti houkuttelevampi ratkaisu. Tällöin saatetaan joutua hakemaan kaavamuutosta ennen remonttiin ryhtymistä.

Merkittävimmät korjausrakentamisen hankkeet alkavat useimmiten rakennushistoriaselvityksestä. Selvitykseen kootaan tietoa rakennuksen ja sen ympäristön historiasta ja aiemmista muutoksista. Viranomaiset vaativat selvityksen tekoa osana kaavoitus- ja rakennuslupaprosesseja varsinkin, jos rakennus on suojeltu. Selvityksiä tehdään luonnollisesti myös siinä vaiheessa, kun rakennuksen suojelutarpeita vasta määritetään. Tengbomilla on osaamista myös rakennushistoriaselvitysten teossa.

“Usein tilaajalla voi olla jo selkeä kuva ja intressi siitä, mitä rakennukselle halutaan tehdä. Välillä meiltä taas pyydetään laajemmin apua sen miettimiseen, mihin rakennus soveltuu ja minkälaisia rajoitteita kiinteistö itsessään asettaa: voiko sen muuttaa toimistotiloiksi, asunnoiksi, hotelliksi, sairaalaksi… ”, Hanna Koskela kuvailee.

Kulma21 alakerros — KY-talo on osa Museoviraston määrittämää valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.

Eri vuosikymmenien hienoudet esille

Ympäristö säilyy monimuotoisempana ja kiinnostavampana, kun rakennuskanta koostuu eri vuosikymmeninä tai jopa eri vuosisatoina rakennetuista taloista. Eri vuosikymmenillä rakennetut kiinteistöt pitävät sisällään omia haasteitaan, joita ratkotaan, kun kiinteistöjä tuodaan nykypäivään.

Monissa vanhoissa rakenteissa käytetyt orgaaniset aineet voivat aiheuttaa haasteita sisäilmalle, esimerkiksi 40-luvulla käytettiin korkkia tiili- tai betonirakenteiden välissä parantamassa lämmöneristystä ja 20–50-luvun kaksoislaattapalkistojen sisään jätettiin muottilaudat ja lämpö- ja äänieristeenä toiminutta turvetta ja sahanpurua. 60- ja 70-luvuilla taas oli tyypillistä matalat kerroskorkeudet, jotka eivät riitä nykyisiin talotekniikan vaatimuksiin. Kaikissa viime vuosituhannen puolella tehdyissä rakennuksissa joudutaan ainakin huomioimaan mahdollisten haitta-aineiden, esimerkiksi asbestin ja kreosootin, käyttö.

“Haasteiden ohella on mielestäni tärkeämpää tuoda esiin kaikkien aikakausien hienoja piirteitä. Mitä ihanaa on 20-luvun tai toisaalta 60-luvun rakennuksessa ja miten sitä voidaan korostaa. Korjausrakentamisen pitäisi pohjimmiltaan olla sitä, että palautetaan rakennus siihen loistoonsa. Henkeä vaan puhalletaan takaisin nykytyyliin”, Minna Hulkkonen toteaa.

”Korjausrakentamisen pitäisi pohjimmiltaan olla sitä, että palautetaan rakennus siihen loistoonsa. Henkeä vaan puhalletaan takaisin nykytyyliin”.

Kulma21 porraskäytävä — Kulma 21 huokuu edelleen vuosikymmenien takaista henkeä.

Korjaaminen tuo nykypäivään historiaa kunnioittaen

Tengbom on ollut mukana lukuisten eri ikäisten rakennusten korjausrakentamisen hankkeissa, vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun puolelta. Viimeisimpänä suunnittelupöydällä on ollut maineikas Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan KY-talo, joka on valmistunut jo vuonna 1941 toisen maailmansodan aikaan. Einari Teräsvirran suunnittelema Arkadiankatu 6 puolestaan valmistui vuonna 1977.

Molemmissa on nykyään toimisto- ja liiketilaa ja rakennukset on tuotu vahvasti nykypäivään – historiaa kunnioittaen.

“KY-talossa eli nykyisessä Kulma 21:ssä suurimmat muutokset on tehty sisätiloissa. Merkittävin muutos kadun puolella on ylimmän kerroksen uusiminen ja kattoterassin ottaminen takaisin käyttöön. Alun perin kattokerroksessa oli ullakkovarastoja, ja opiskelijoilla oli yhteys niiden kautta kattoterassille, jolla järjestettiin kuulemma hiihtokilpailujakin. Vuosien saatossa kerros otettiin ensin asuinkäyttöön ja sen jälkeen toimistoiksi, samalla yhteys kattoterassille katkaistiin. Nyt suurin osa 7. kerroksen rakenteista uusittiin täysin. Samalla kerrokseen saatiin lisää käyttökorkeutta, ja terassin yhteydessä oleva sisäänvedetty ulkoseinä uusittiin yksinkertaisena lasiseinänä, joka eleettömänä sopii vanhan ilmeen rinnalle. Kattoterassilla voisi taas hiihtää – tosin latujen lumivaraa ei ole huomioitu kaidekorkeudessa, joten pääsuunnittelijana en voi sitä suositella virallisesti”, Koskela nauraa.

Kulma 21 KY-talo kattoterassi — Kulma 21:ssä otetaan uudestaan käyttöön kattoterassi, josta on hulppeat näkymät Helsingin kattojen yli.

Näkökulmaa varten on haastateltu Tengbomin korjausrakentamiseen erikoistuneita arkkitehteja Minna Hulkkosta ja Hanna Koskelaa. Lisäksi tietoja on saatu toimitusjohtaja Susanna Sucksdorffilta. Tutustu kiinteistökehityksen ja korjausrakentamisen projekteihimme.

Kuvat: Kuvio Oy, rakennusvaiheen kuvat Hanna Koskela

Arkisto

Kestävyyslabran avulla voimme yhdessä tutkia kestävyysnäkökulmia mahdollisimman kattavasti

Kestävyyslabrassa kartoitetaan hankkeen tärkeimmät kestävän kehityksen näkökulmat

Kestävän kehityksen ryhmä pitää Helsingin toimiston aallonharjalla