Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka alkoi Tengbomin osalta jo vuonna 2012 edellisen omistajan aikaan. Kiinteistön peruskorjauksen ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin suojellun rakennuksen yleisiin tiloihin, kuten aulaan, ravintolaan sekä pyöräsäilytykseen. Ensimmäinen korjausvaihe valmistui alkuvuonna 2024.
Tietokuja 2 on entinen IBM:n pääkonttori, joka on kooltaan noin 36 000 m2. Alun perin kahdessa vaiheessa 1980-luvun taitteessa valmistunut toimistojättiläinen on arkkitehtitoimisto Osmo Lapon suunnittelema. Kiinteistö on ollut valmistumisestaan saakka IBM:n omistuksessa ja saman toimijan käytössä viime vuosikymmenelle saakka.
Pääkonttorina toimineen rakennuksen uusi käyttötapa on merkki siitä, miten työskentelykulttuuri toimistoissa on kehittynyt vuosien varrella ja kehittyy edelleen. Pääkonttorin tilat jäivät 2010-luvulla yhdelle konsernille liian suuriksi, ja tiloihin hankittiin ulkoisia vuokralaisia. Kiinteistö päätettiin myydä , ja ryhdyimme yhdessä kehittämään kiinteistöä.
Kiinteistö oli koko kehitysvaiheen ajan normaalisti käytössä ja lähikoulujen väistötilatkin saivat sieltä väliaikaisen paikan. Erilaisia käyttötarkoituksia mietittiin useita. Ensimmäiset vaihtoehdot sisälsivät jopa asuntoja ja vaativat taustalleen monenlaista osaamista, joten kiinteistöstä tuli tuttu monelle Tengbomin asiantuntijalle.
”Kiinteistön pitkä historia ja monivaiheinen suunnitteluprosessi tekevät tästä projektista erityisen kiinnostavan. Alusta asti on ollut hienoa nähdä, miten eri tahot ovat olleet mukana rakentamassa Tietokuja 2 -kiinteistöä uuteen kukoistukseen”, sanoo projektissa alusta lähtien mukana ollut suunnittelujohtaja Petrus Laaksonen.
Ensimmäisen vaiheen yhteistilat
Ensimmäinen vaihe kiinteistön peruskorjauksesta käsitti noin 6 000 m2 sisätiloja ja uusia tai kunnostettuja sisäänkäyntejä ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin pääosin yhteisiä tiloja, jotta uusista toimitiloista tulisi erityisen houkuttelevia: Rakennuksen pääsisäänkäynnin ja sen näyttävät kunnostetut katokset, aulan, neuvottelutiloja sisältävän alueen, kiinteistön ravintolan, kaupallisen kuntosalin sekä rakennuksen käyttäjien sosiaalitiloja, esimerkiksi pyörähuoltopaikan ja pukuhuoneet.
Aulan muutos ja uusi sisäänkäynti
Kiinteistön käyntikortista aulasta haluttiin avoin ja raikas kokonaisuus yhdessä toisesta kerroksesta aulaan avautuvien neuvottelutilojen kanssa. Neuvottelualueelle nouseva porras sekä uusi pyöröovinen sisäänkäynti olivat suurimmat rakenteelliset muutokset. Uusi porras on käyttäjäystävällisempi kuin edeltäjänsä sijaintinsa ja leveytensä ansiosta ja toimii aulaan avautuvan toisen kerroksen kaiteen kanssa visuaalisena kulkuopasteena neuvottelutiloihin. Muutoin uusittu aula sovitettiin olemassa oleviin rakenteisiin ja vain väliseinien paikkoja, kalusteita ja pintamateriaaleja uusittiin. Aulan uusien pintamateriaalien alle jätettiin alkuperäisen aulan laatoitettu pinta talteen.
Ainutlaatuinen välipohjarakenne
Ravintolaprojektin ensimmäisessä vaiheessa saatiin esiin ainutlaatuinen ”vohvelikatto”, joka on tyypillinen Osmo Lapon 1980-luvun taitteen konstruktivistiselle arkkitehtuurille. Tämä yksityiskohtainen välipohjarakenne nousi heti koko tiimin suosikiksi. Ravintolassa hyödynnettiin myös olemassa olevia materiaaleja. Compass Group oli tiiviisti mukana suunnittelussa tuoden projektiin oman asiantuntemuksensa. Lisäksi pyöräparkkialueella nähtiin sama ”vohvelikatto”, ja tilaan saatiin sovitettua myös pyöränhuolto- ja sosiaalitilat, jotka tuovat värikkyyttä ja toiminnallisuutta.
Tulevaisuuden muutokset
Tänä vuonna voimaan astuneessa asemakaavassa kiinteistö suojeltiin sr-3 merkinnällä. Tietokujan evoluutio jatkuu ensimmäisen vaiheen jälkeen ja seuraavaksi peruskorjataan julkisivu ja toteutetaan käyttötarkoituksenmuutoksia toimistokerroksissa.
Kuvat: Anders Portman, Kuvio Oy
Henkilökuva
Suunnittelujohtaja Petrus Laaksonen muokkaa historiaa ja kehittää tulevaisuutta
Tengbomin suunnittelujohtaja Petrus Laaksonen arvostaa ajatonta arkkitehtuuria ja näkee paljon potentiaalia vanhassa rakennuskannassa. Häntä kiehtoo luova ongelmanratkaisu, joka korostuu etenkin korjausrakentamisessa.
Tengbomin suunnittelujohtaja Petrus Laaksosen mielestä arkkitehtuurin tulee tavoitella aikaa kestäviä ratkaisuja pinnallisten trendien sijaan. Ajatus on kulkenut hänen matkassaan läpi urapolun aina koulunpenkiltä nykyiseen tehtäväänsä. Petrus valmistui Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitokselta vuonna 2010 pääaineenaan rakennussuunnittelu. Sivuaineena hän opiskeli yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelua sekä arkkitehtuurin historiaa.
”Käytännössä olen päässyt toteuttamaan jossain määrin kaikkia näitä osa-alueita erilaisissa työprojekteissa”, Petrus sanoo.
Petruksen kipinä erityisesti korjausrakentamista kohtaan vahvistui, kun hän aikoinaan aloitti työuransa kesätyöharjoittelijana arkkitehtitoimistossa Keski-Italiassa. Tutustuminen maan rakennusperinteisiin antoi arvokkaita näkökulmia ja laajensi omaa ymmärrystä alasta.
”Italiassa rakennuksia muokataan hyvin luovasti erilaisiin käyttötarkoituksiin. Vanhasta kirkosta voidaan tehdä vaikkapa ruokakauppa.”
”Toki harjoittelijana en juurikaan päässyt tekemään varsinaista suunnittelutyötä, mutta kokemus oli antoisa. Sain paljon vaikutteita vanhan rakennuskannan hyödyntämiseen, sillä Italiassa rakennuksia muokataan hyvin luovasti erilaisiin käyttötarkoituksiin. Vanhasta kirkosta voidaan tehdä vaikkapa ruokakauppa”, Petrus kertoo.
Diplomityössään hän käsitteli Kruununhaan vanhojen arvokiinteistöjen kehittämistä ja jälkiasennushissien sijoittamista niihin. Aihe tarjosi mahdollisuuden syventyä korjausrakentamisen ja luovan uudistamisen teemoihin.
”Kun vanhoihin kiinteistöihin suunnitellaan muutoksia, pohdittavaksi tulevat useimmiten tilojen kulttuurihistorialliset arvot ja niiden vaikutus mahdollisiin ratkaisuihin”, Petrus avaa.
Yhdessä tekemistä – suunnittelijan vapautta ja luovuutta korostaen
Petrus on työskennellyt Tengbomilla vuodesta 2019. Tätä ennen hän työskenteli Tengbomin edeltäjässä, Eriksson Arkkitehdeillä sekä kahdessa muussa toimistossa. Petrus on ollut mukana suunnittelemassa useita merkittäviä korjaus- ja uudisrakennushankkeita pääkaupunkiseudulla yli viidentoista vuoden aikana.
Nykyisessä tehtävässään Tengbomin suunnittelujohtajana hän on toimiston keskeinen linkki luovan työn ja käytännön toteutuksen välillä sekä toimii yhteyshenkilönä asiakkaiden ja sidosryhmien suuntaan. Suunnittelujohtajana hän pyrkii tarjoamaan kollegoilleen rauhalliset puitteet työn toteuttamiseen mielenkiintoisissa projekteissa. Asiakkaiden suuntaan tärkeintä on luoda luottamuksellinen tunne siitä, että jokainen projekti otetaan vakavasti ja viedään ammattitaitoisesti alusta loppuun saakka.
”Silloin tietää onnistuneensa, jos asiakas kokee työpanoksemme tuoneen hankkeelle lisäarvoa, on kyse sitten aikataulullisesta sujuvuudesta, tilallisista ja arkkitehtonisista ratkaisuista tai taloudellisesta näkökulmasta”, Petrus kiteyttää.
”Korjausrakentamisessa on tärkeää ammentaa vanhan rakennuksen arkkitehtuurista ja hengestä, löytää sille ikään kuin uusi tarina kopioimatta suoraan vanhaa.”
Tengbomia hän kuvailee kuuntelevaksi, monipuoliseksi ja joustavaksi toimistoksi, joka ymmärtää asiakkaan toiveita ja tavoitteita – silloinkin, kun ne eivät ole tilaajalle vielä täysin kirkkaita. Lisäksi toimistolla on pitkä kokemus tilojen käytön suunnittelusta ja syvällinen ymmärrys arkkitehtuurin perinteistä. Osaaminen ulottuu perinteisen suunnittelutyön lisäksi kattamaan kokonaisvaltaiset kiinteistökehityksen prosessit.
”Olemme monipuolisia tekijöitä, ja esimerkiksi korjausrakentamisessa meidät tunnetaan yhtenä Suomen ammattitaitoisimmista toimistoista”, Petrus summaa.
Hän muistuttaa, että yhteistyö Ruotsin toimiston kanssa laajentaa asiantuntijuutta ja tekee heidän osaamisestaan erottuvaa. Tätä yhteyttä on jo hyödynnetty joissakin hankkeissa, ja jatkossa siihen keskitytään entistä enemmän.
”Tengbomilla tärkeä lähtökohta suunnittelutyössä on kollektiivinen tekeminen, jossa jokainen asiantuntija pääsee tuomaan esiin oman näkemyksensä ja osaamisensa eri projekteissa. Emme sanele tekemistä tiukasti ylhäältä alaspäin, vaan luotamme ammattilaisiimme ja pyrimme antamaan heille vapauksia ja mahdollisuuksia – tilaa luovuudelle.”
Onnistunut arkkitehtuuri kestää aikaa
Petrukselle hyvä arkkitehtuuri näyttäytyy ajattomina ratkaisuina, jotka säilyttävät arvonsa ja estetiikkansa vuosikymmeniä – ellei jopa satoja vuosia.
”Minua kiehtoo kestävä ajattelu. Uuden rakennuksen ei pidä näyttää ilmeeltään vanhentuneelta 15 vuoden päästä valmistumisesta.”
Yhtenä sydäntä lähimpänä olevista projekteista työurallaan Petrus mainitsee 1958 rakennetun Helsingin Autotalon peruskorjauksen, jossa hän toimi vastaavana arkkitehtina. Kampissa kohoavat Autotalon tornit muodostavat yhden kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä. Hankkeessa korttelin rakennuksille tehtiin kunnostus- ja perusparannussuunnitelmat kiinteistön ilmeen kohentamiseksi ja yhtenäistämiseksi.
”Kun Autotalon suunnittelu aikoinaan aloitettiin, alue oli vielä ikään kuin ”laitakaupungin” rajamailla, eikä ensimmäisen kerroksen katutilaa voinut kuvailla erityisen kutsuvaksi. Lopputuloksena rakennus ja sen ympäristö kohenivat huomattavasti. Katutasolla avattiin ravintolamaailma ja toimistotornikin saatiin vuokrattua täyteen kiinteistön ilmeen parannuttua”, Petrus kertoo.
Autotalo on hänen mukaansa hyvä esimerkki siitä, miten rähjäiseksi luokiteltavasta rakennuksesta kuoriutuu parhaimmillaan aktiivinen ja vilkas osa kaupunkikuvaa. Tengbom on myös suunnitellut sen katolle vuonna 2021 Sky Loungen, joka on uniikki juhla- ja kokoustila upeiden maisemien äärellä.
”Korjausrakentamisessa on tärkeää ammentaa vanhan rakennuksen arkkitehtuurista ja hengestä, löytää sille ikään kuin uusi tarina kopioimatta suoraan vanhaa”, Petrus sanoittaa.
Ongelmanratkaisu vaatii luovaa ajattelua
Petruksen mukaan kaupunkikuvan ja olemassa olevan rakennuskannan uudistamisessa keskeistä on kiinteistönomistajien halu panostaa rakennuksen kehitykseen pitkällä tähtäimellä.
”Mielestäni Suomessa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia rakennuksia nykyistä paljon monipuolisemmin. Tällä hetkellä rakennuskantaa joko suojellaan niin tiukasti, ettei muutosmahdollisuuksia ole, tai sitten vanhat rakennukset puretaan kokonaan ja tilalle rakennetaan uutta”, Petrus pohtii.
Hän toteaa, että ongelmanratkaisu on yksi esimerkki suunnittelijan luovuuden käytöstä, joka korostuu etenkin korjausrakentamisessa. Luovuus auttaa löytämään uusia näkökulmia, kehittämään innovatiivisia ratkaisuja ja soveltamaan aiempaa tietoa uusissa yhteyksissä.
”Luovuus ei tarkoita vain visuaalisesti kauniiden asioiden, kuten kaarien, suunnittelua, vaan myös kykyä hyödyntää sitä käytännön ratkaisuissa”, Petrus täsmentää.
Johtamisen ja luovan työn vastapainoksi Petrus rentoutuu pelaamalla sulkapalloa. Hän innostui lajista jo vuosia sitten vanhan työporukan kanssa, ja pelaaminen jatkuu edelleen säännöllisesti entisen kollegan seurassa. Työn ulkopuolella arki kuluu pitkälti perhe-elämän ja harrastusten parissa. Petruksen tytär harrastaa muodostelmaluistelua, ja harjoituksia on viidesti viikossa. Tämä tarkoittaa lukuisia kuskailuvuoroja. ”Sekin on ihan mukavaa irtiottoa työasioista,” Petrus toteaa.
Kuvat: Galina Berezina
Uutinen
Lammenrannan ensimmäinen rakennus on pärekorimainen parkkitalo
Kesäkuussa 2024 Helsingin Kaarelan kaupunginosaan Kuninkaantammen Lammenrantaan valmistui Tengbomin suunnittelema puujulkisivuinen pysäköintitalo. Pysäköintitalon erikoisuus, kolmiulotteinen puujulkisivu keskustelee alueelle kaavoitettujen puuverhoiltujen kerrostalojen kanssa.
Lammenrannan ensimmäisen rakennuksen, neljä- ja puolikerroksisen parkkitalon rakentaminen alkoi pari vuotta sitten. Kesällä 2024 valmistuneen rakennuksen puujulkisivu on Lammenrannan tulevan asuinalueen tunnusmerkki.
Tengbom pääsi suunnittelemaan ainutlaatuista pysäköintitaloa voitettuaan Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston kilpailun yhdessä hankkeen urakoitsijan, Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n kanssa.
“Suunnitteluprojekti on ollut mielenkiintoinen. Koska asemakaavan mukaan kaikki alueen rakennukset kerrostaloja myöten ovat puurakennuksia, myös pysäköintilaitokseen haluttiin puinen julkisivu. Suunnittelussa täytyikin miettiä tarkasti paitsi rakennuksen ulkonäköä, myös kestävyyttä ja paloteknisiä asioita”, kertoo hankkeen pääsuunnittelija Jukka Rajala.
Pysäköintitalo on tulevaisuudessa alueen asukkaiden yhteinen autotalli, kun alueelle nousevat taloyhtiöt voivat vuokrata sieltä parkkipaikkoja asukkailleen. Julkista pysäköintiä ei rakennukseen tule.
“Kyseessä on ikään kuin asuinalueen portti, jonne asukkaat voivat kotiin saapuessaan jättää autonsa”, Jukka kertoo.
Lammenrannan uusi pysäköintitalo on arkkitehtonisesti korkealaatuinen ja suunniteltu kestämään aikaa. Paikalla valettu betonirakenne sekä massiivipuinen julkisivu ovat käytännössä huoltovapaita. Puumateriaalina käytetty kuusi on kestävää, ja harmaantuu ajan saatossa kuin vanha lato. Parkkitalon puujulkisivulle on myös tehty palosuojakäsittely, joka kestää koko julkisivun elinkaaren ajan.
Pärekorimainen puujulkisivu on ainoa laatuaan
Pysäköintilaitoksen erikoisuus, puinen julkisivu on rakennettu CLT-massiivipuulevyistä, ja sen pinta muistuttaa pärekoria. Puussa materiaalina on myös vivahteikkuutta, ja materiaali itsessään inspiroi julkisivun suunnittelua.
“Emme halunneet tehdä liian sileää pintaa. Julkisivuun kaivattiin kolmiulotteisuutta, mutta toisaalta ei haluttu julkisivuun liikaa rönsyjä. Teimme muodosta erilaisia luonnoksia, ja alkuun aaltomainen muoto jalostui nykyiseksi pärekorimaiseksi pinnaksi, kun mietimme, miten puu materiaalina luonnostaan käyttäytyy”, Jukka kuvailee.
Puujulkisivuinen parkkitalo on myös tiettävästi Suomen ensimmäinen ja siten ainoa laatuaan.
“Hieman erilaisia puuverhoiluratkaisuja maailmalta toki löytyy, kuten esimerkiksi puuritilää. Aivan tällaista ei kuitenkaan ainakaan itselleni ole tullut vastaan”, Jukka kertoo.
Kolmionmuotoinen liiketilasiipi mukailee tontin muotoa
Rakennuksen maantasokerrokseen rakennettiin myös kolmionmuotoinen liiketilasiipi. Siipi asettui paikalleen kuin itsestään.
“Kun rakennusta alettiin sommitella tontille, liiketiloille löytyi luontevasti kolmionmuotoinen paikka itse parkkihallin ja tontin puistomaisen osuuden kainaloon”, Jukka kertoo.
Liiketilasiivestä tuli kolmionmallinen, sillä tontille jäänyt sopivan kokoinen alue oli juuri sen muotoinen. Siiven muoto ei kuitenkaan vaikuttanut liiketilojen suunnitteluun, sillä kolmion kapeaan kärkeen suunniteltiin tekniset tilat. Liiketilojen kulmat ovat siis pääosin perinteisiä 90-asteen kulmia.
Liiketilan ja parkkihallin luonteva sijainti tontilla helpottaa myös esteettömyyttä: Kun rakennus asettuu luontevasti maastoon, nousut ovat pieniä. Pitkille luiskillekaan ei siksi ole tarvetta. Estettömyyteen on kiinnitetty huomiota myös pysäköinnissä: pysäköintitalon autopaikoista 11 on varattu liikkumisesteisille.
Kuvat: Kuvio Oy
Uutinen
Clarion Hotel Helsinki Airport on matkailijalle ikimuistoinen pysähdys
Erilainen ja vahva sisustuskonsepti tekee Suomen suurimmasta hotellista kaikkea muuta kuin ”välttämättömän pysähdyksen matkalla”. Suunnittelimme lentokentän välittömään läheisyyteen ainutlaatuisen rentoutumisen keitaan kiireisille matkustajille.
Helsinki-Vantaan lentoasemalta lähtee viikoittain yli 80 suoraa lentoa Aasian eri kohteisiin. Tästä syystä sitä kutsutaan ”portiksi Aasiaan”. Ajatus heijastuu hiljattain avattuun Clarion Hotel Helsinki Airportiin, jossa yhdistyvät puhtaan moderni skandinaavinen muotoilu ja hienostunut aasialainen tunnelma.
Ulkoapäin katsottuna hotellin arkkitehtuurissa korostuvat tiukka rytmiikka, minimalistinen estetiikka ja selkeät linjat, kun taas sisätiloissa vallitsee täysin toisenlainen tunnelma.
”Täältä et löydä ainuttakaan valkoista seinää”, Tengbomin vastaava sisustusarkkitehti Claes Pereswetoff-Morath kuvailee ytimekkäästi.
Huippupalveluiden keskittymä
Clarion Hotel Helsinki Airportiin pääsee kulkemaan kätevästi sisätilojen kautta suoraan lentokenttäterminaalista. Lähtöselvitystiskiltä on vain muutama askel hotellin aulaan.
Perillä odottavat muun muassa huippumoderni konferenssikeskus, kylpylä, 12. kerroksen á la carte-ravintola sekä cocktailbaari, jonka ikkunoista avautuu näkymä kiitoradoille aina kilometrien päähän.
”Pohdimme projektin alkumetreillä paljon, mitä matkustaja odottaa lentokenttähotellilta. Halusimme luoda miellyttävän ympäristön suurten terminaalien, parkkihallien ja logistiikkarakennusten joukkoon”, Claes kuvailee.
Tuloksena on eräänlainen keidas, jossa pitkän lennon uuvuttama asiakas voi rentoutua ja nauttia elämysten äärellä. Kun matkustamiseen liittyy usein lentäminen epäsuotuisina kellonaikoina ja ”pakollinen” yöpyminen hotellissa, Clarion Hotel Helsinki Airport on suunniteltu jättämään vierailijaan pysyvän muistijäljen.
Kauneus on kahden kulttuurin kohtaamisessa
”Skandinavia kohtaa Aasian hienostuneessa sekoituksessa puhdasta modernia skandinaavista muotoilua ja klassisen aasialaisen estetiikan toiminnallista eleganssia. Tätä JAPANDIksi nimettyä sisustuskonseptia symboloivat ikoninen koikarppi ja suomalainen ahven”, Claes kuvailee.
Esimerkiksi huoneissa näkyvät rikkaat ja lämpimät sävyt, erilaiset tekstuurit ja luonnonmateriaalit. Kodikas tunnelma muodostuu aidoista puulattioista ja maanläheisestä väripaletista.Suhteellisen pienissä perushuoneissa on tehty fiksuja suunnitteluratkaisuja, jotta huoneen tarvittavat toiminnot, kuten laukkutiski, silityslauta, vaatekaappi ja minibaari, saadaan sulautettua osaksi sisustusta.
Aamiainen japanilaisen vaahteran alla
Hotellin ravintoloille ja baareille ovat tunnusomaisia vankat materiaalit, kuten kivilattiat, massiivipuudetaljit ja skandinaaviset designhuonekalut.
Aamiaissalin kaunis yksityiskohta on neljä kattoikkunaa, joiden kautta tilaan tulvii runsaasti päivänvaloa. Kun valonsäteet osuvat viisi metriä korkeisiin japanilaisiin vaahteroihin, sali suorastaan hehkuu aamiaisruuhkan keskellä. Tunnelman täydentävät tyylikkäät istuinryhmät, ripustettavat valaisimet ja huonekalutekstiilit.
”Haasteemme oli suunnitella 505-huoneiseen hotelliin käsipallokentän kokoinen ravintola siten, että se tuntuu asiakkaista intiimiltä ja miellyttävältä aamiaisbuffetin avautuessa neljältä aamuyöstä”, Claes kertoo.
Clarion’s Spa / Wellness -alue on puolestaan rauhallinen ympäristö kehon palautumiselle ja hyvinvoinnille. Sisäpihalla sijaitseva lämmin uima-allas tarjoaa matkailijoille mahdollisuuden nauttia suomalaisesta talvesta uniikilla tavalla.
Ainutlaatuinen ympäristö tapahtumiin ja työntekoon
Clarion Hotel Helsinki Airportin suuri kongressihalli mahdollistaa yli 1000 hengen tapahtumien järjestämisen. Käytössä ovat myös laajat tauko- ja tapahtumatilat sekä 20 huipputekniikalla varustettua ja akustiikaltaan erinomaista kokoushuonetta ylellisine villamattoineen.
Hotellikompleksi käsittää Clarion Hotel Helsinki Airportin lisäksi hieman edullisemman Comfort Hotel Helsinki Airportin. Kahden hotellin kokonaisuus on suunniteltu saman katon alle siten, että vieraille syntyy yhtenäinen ja ainutlaatuinen kokemus riippumatta siitä, missä osassa rakennusta he liikkuvat.
”Kun asiakas lähtee hotellista, toivon hänen vierailunsa olleen ikimuistoinen, ja että hän haluaa palata takaisin”, Claes summaa.
Clarion Hotel Helsinki Airportin rakennuksen on suunnitellut Sarc + Sigge, sisustus Tengbom.Kuvat: Felix Gerlach
Näkökulma
Kestävän kehityksen ryhmä pitää Helsingin toimiston aallonharjalla
Muun muassa sään ääriolosuhteiden lisääntyminen ja luontokato muokkaavat nyt elinympäristöämme ja olosuhteitamme maapallolla. Rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat merkittävän osuuden ilmastopäästöistä, jotka vauhdittavat edellä mainittuja ilmiöitä. Myös kestämätön maankäyttö sekä luonnonvarojen ylihyödyntäminen rakennusaineiksi ovat oma osatekijänsä erityisesti luontokadossa. Siksi arkkitehdeillä onkin suuri vastuu huolehtia siitä, että rakentaminen tapahtuu kestävästi. Tengbom suhtautuu kestävään kehitykseen kunnianhimoisesti, minkä vuoksi Helsingin toimistolle onkin perustettu aiheeseen keskittynyt neljän arkkitehdin ryhmä.
Tengbom haluaa olla edelläkävijä kestävässä arkkitehtisuunnittelussa. Arkkitehdit Elina Järvelä, Laura Poutamo, Hanna Vikberg ja Enni Wiljanen ovat muodostaneet toimistollemme kestävyysryhmän, jonka päätehtävänä on jakaa tärkeää kestävyysasioihin liittyvää tietoa koko toimistollemme. Ryhmä huolehtii, että pysymme kartalla muuttuvasta lainsäädännöstä sekä kahlaa läpi aiheesta laadittuja ohjeita ja oppaita. Lisäksi he kokeilevat kestävän suunnittelun työkaluja. Mikäli he eivät tyydy valmiisiin, tarpeen tullen he määrittelevät itse omansa.
Ryhmän jäsenet valikoituivat henkilöiden oman kiinnostuksen lisäksi myös heidän erikoistumisalojensa myötä. Laura ja Enni työskentelevät pääasiassa kaupunkisuunnittelun parissa, Elina korjausrakentamiseen, tilamuutoksiin sekä kulttuuriympäristöihin liittyvissä töissä ja Hanna puolestaan työskentelee uudis- ja asuntosuunnittelun sekä tutkimuksen saralla.
Ryhmän monipuolisella osaamistaustalla on saatu varmistettua, ettei mikään toimistomme osa-alueista jää tässä tärkeässä asiassa taka-alalle. Ryhmän jäsenet kokevatkin yhteistyön mielekkääksi ja tärkeäksi, vaikka he muuten eivät samoihin projekteihin päätyisikään.
Lainsäädäntö määrittelee tekemistä – riittääkö se meille?
Suomen hiilineutraaliustavoite on asetettu vuoteen 2035. Sekä Suomen, että EU:n, lainsäädäntö edellyttävät kestävyyden huomioimista. Rakennusalalla kestävyyden taso kuitenkin vaihtelee. Osa asiakkaistamme asettaa lainsäädäntöä kunnianhimoisempia tavoitteita, kun taas osa vasta määrittelee omia tavoitteitaan.
”Esimerkiksi asiakkaidemme saama rahoitus tulee olemaan yhä enemmän riippuvainen EU-taksonomian mukaisuudesta. Meille on ollut alusta asti selvää, että haluamme tehdä suunnittelua, joka auttaa asiakkaitamme saavuttamaan tämän”, Hanna kertoo.
Tengbomin tavoitteena arkkitehtitoimistona on ehdottomasti asettua näiden kunnianhimoisimpien edelläkävijöiden tasolle. Vain silloin on mahdollisuus toimia sekä näiden edelläkävijöiden luotettavina kumppaneina, että avustaa myös alemmalla tasolla olevia saavuttamaan parempia ratkaisuja.
”Kestävät suunnitteluratkaisut eivät automaattisesti ole kalleimpia, varsinkaan silloin kun niitä osataan tehdä suunnittelun varhaisessa vaiheessa.” Enni muistuttaa. Arkkitehdin ammattitaitoa on osata suunnitella siten, että hiilijalanjäljen lisäksi myös kustannukset pysyvät maltillisina.
Kestävyysryhmä kouluttautuu ja kouluttaa
Lainsäädännön tuntemuksen lisäksi ryhmän yksi tärkeä tehtävä on sekä etsiä tietoa että tutustua muiden laatimiin kestävän suunnittelun ohjeisiin ja oppaisiin.
”Näitähän on jo nyt internet täynnä ja lisää syntyy päivittäin. On hyvä, että tietoa käydään läpi koordinoidusti ja jaetaan työkavereille ne olennaisimmat asiat, jolloin kenenkään ei tarvitse yrittää pysyä aallonharjalla yksin”, Elina täsmentää.
Samalla tavoin toimitaan myös erilaisten koulutusten kanssa. Ryhmän jäsenet seuraavat aktiivisesti koulutustarjontaa ja vinkkaavat muulle toimiston porukalle, kun tarjolla on sopiva tilaisuus.
Lisäksi ryhmä pitävää koko toimistolle kuukausittain tietoiskuja. Tarvittaessa he hyppäävät vieraaseenkin projektiin mukaan sparraamaan, mikäli projektissa tarvitaan syvempää kestävyysosaamista.
Työkaluista tukea tekemiseen
Toisinaan, kun muiden laatimat ohjeet ja oppaat eivät riitä, eivätkä arkkitehdit koe pystyvänsä palvelemaan niiden avulla asiakkaitaan yli odotusten, luovat he ratkaisun itse.
Tengbomilla on sekä Ruotsissa että Suomessa kehitetty omia kestävään suunnitteluun liittyviä ohjeita, työkaluja ja toimintatapoja. Näistä merkittävimpinä mainittakoon esimerkiksi Sustainable by Tengbom -kestävyyslabra, sosiaaliseen kestävyyden sertifiointityökalu JämtJämlikt sekä taloarkkitehti -konsepti.
Kestävyyslabra on projektin läpileikkaava toimintamalli, jossa käydään läpi hankkeen lähtökohdat, määritellään kestävyystavoitteet, toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Hankkeen edetessä myös seurataan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Labra skaalautuu niin kaupunkisuunnittelun kuin korjausrakentamisen tai sisustussuunnittelun tasolle. Työskentelyssä hyödynnetään 12 kestävyyskategoriaa sisältävää pyörää.
”Kestävyyspyörä kategorioineen pitää huolen siitä, ettei hankkeessa tulla keskittyneeksi pelkästään kestäviin materiaaleihin. Prosessissa huomioidaan myös muut olennaiset näkökulmat, kuten terveys, hyvinvointi sekä kulttuurilliset ja sosiaaliset näkökulmat – jotka ovat kaikki kestävän kehityksen kannalta yhtä tärkeitä. Lähes aina eri kategoriat myös limittyvät toisiinsa. Parhaassa tapauksessa ja oikein toteutettuna eri ne voivat jopa edesauttaa toisiaan”, Hanna täsmentää.
Toimimme taloarkkitehtina muun muassa omassa toimistorakennuksessamme Autotalossa.
”Taloarkkitehtinä toimiessamme tunnemme kiinteistön kokonaisvaltaisesti. Silloin meillä on mahdollisuus esimerkiksi hyödyntää yhdessä tilassa turhaksi koituneita rakennusosia toisessa tilassa, eikä tarvitse aina hankkia uutta, kun tiloihin tehdään muutoksia. Olemme huomanneet, että tällöin myös käyttäjät ovat tyytyväisempiä ja pysyvät tiloissa pidempään, mikä on sekä kestävyyden että kiinteistönomistajan näkökulmasta hyvä asia”, Elina kertoo.
Erilaiset ympäristösertifikaatit, kuten LEED ja BREEAM, ovat meille tuttuja ja monet kohteistamme omaavatkin jonkinlaisen sertifikaatin (sertifioidut kohteemme). Myös sertifiointiprosesseissa huomioidaan useampia kestävyyden kategorioita, kuten kestävyyslabratyöskentelyssämme, vaikkakin sertifikaateissa korostuu usein kotimaansa konteksti ja lainsäädäntö. Kestävyysryhmän mielestä sertifiointiprosessin lisäksi onkin mahdollista ja jopa suositeltavaa käyttää lisäksi vaikkapa Kestävyyslabraa, jotta myös kotimainen konteksti ja meille tärkeät asiat tulevat huomioiduksi.
Kestävyysasioiden parissa työskentely tuo ryhmän jäsenille myös toivoa
Työsarka kestävän suunnittelun parissa onkin lähes loputon, sillä tiedon määrä kasvaa ja vaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Samalla myös ilmastonmuutos muuttuu vuosi vuodelta näkyvämmäksi ja jo meidän sukupolvemme elinaikana yhä konkreettisemmaksi uhaksi.
Tästä huolimatta kestävän kehityksen ryhmä kokee yhteisen, kaikille tärkeän asian parissa työskentelyn merkittäväksi ja jopa omaa oloa helpottavaksi. Esimerkiksi Lauran mielestä omilla suunnitteluratkaisuilla voi olla pitkällekin kantava ja suuri merkitys siinä, millaisessa ympäristössä tulevat sukupolvet saavat elää ja asua.
”Kestävien ratkaisujen tuominen eri laajuisiin hankkeisiin tuottaa pientä toivon kipinää ilmastoahdistuksen keskelle”, Enni lisää.
Sen lisäksi, että omien arvojen mukainen työskentely on työntekijälle miellyttävää, voi se myös sitouttaa työntekijöitä tiiviimmin yritykseen. ”On kiva tulla töihin, kun tietää, että Tengbom on tämän meille kaikille tärkeän asian kanssa vakavissaan”, Elina tiivistää.
Kuva: Galina Berezina
Näkökulma
Arkkitehtuurimatka avaa silmiä ja suljettuja ovia
Uuden oppimista, inspiroitumista ja tuttujen tapojen kyseenalaistamista. Tätä ja paljon muuta voi kokea kaupunkisuunnittelupainotteisilla arkkitehtuurimatkoilla. Saadakseen uusia ideoita ja perspektiiviä omaan tekemiseen, on hyvä käydä välillä tutustumassa, miten muualla toimitaan. Ammattiosaamisen päivittämisen lisäksi arkkitehtuurimatkoilla on aina myös virkistävä vaikutus.
Kööpenhamina, Madrid, Lissabon ja Edinburgh. Bergen, Malmö, Glasgow ja Oslo. Muun muassa näihin kiehtoviin kohteisiin Tengbomin kaupunkisuunnittelijat Pekka Vehniäinen ja Enni Wiljanen ovat vieneet kaupunkisuunnittelusta ja arkkitehtuurista kiinnostuneita ihmisiä ekskursioille oppimaan ja kokemaan. Arkkitehtuurimatkalta palataan paitsi paikallista tietotaitoa taskussa myös uudesta inspiroituneina.
Matkat ovat kaikin puolin huolella suunniteltuja.
”Paikan päällä arkkitehti toimii oppaana ja matkanjohtajana, ja ääneen pääsevät myös paikalliset asiantuntijat, kuten alueen kaavoittaja tai rakennuttaja. Myös muu ohjelma on tarkkaan mietitty kokonaisuuteen sopivaksi – missä syödään, yövytään ja miten liikutaan”, Pekka kertoo.
Arkkitehtuurimatkoilla tutustutaan erilaisiin kohteisiin laajalla skaalalla. Kohteet voivat olla mielenkiintoisia kehityshankkeita, edistyksellisiä alueita tai historiallisesti merkittäviä paikkoja. Samalla reissulla voidaan tutustua uusiin pilvenpiirtäjiin, mielenkiintoisiin asumisratkaisuihin sekä toimiviin viheralueisiin.
”Matkoilla nähdään uusia lähestymistapoja kaupunkitilaan. Esimerkiksi Wienissä olemme tutustuneet vanhoihin kaasukelloihin, jotka toimivat nykyään asuntoina ja liiketiloina”, Pekka täsmentää.
Arkkitehtuurimatka opettaa ja virkistää
Arkkitehtuurimatka tarjoaa pääsyjä paikkoihin, joihin ei muutoin pääsisi. Esimerkiksi Wienin opintomatkalla on päässyt kurkistamaan yliopistokampuksen arkkitehtonisesti hienoon kirjastoon, jonne ei normaalisti ole asiaa. Matkoilla oppii paljon ja saa uutta ajateltavaa ja perspektiiviä omaan työhön.
”Jokainen kokee matkat omien linssiensä läpi. Siinä missä maisema-arkkitehti huomioi istutukset ja reunakivet, kiinnittää rakennusalan ammattilainen huomiota rakennusten julkisivujen materiaaleihin ja muihin yksityiskohtiin”, Pekka huomauttaa.
”Osallistujat yleisesti pohtivat, miten nähdyt ja koetut asiat vertautuvat Suomen oloihin ja suunnitteluun. Voisiko näin tehdä Suomessakin? Otetaanko Suomessa samoja asioita huomioon?” Enni lisää.
Matkoilla huomaa eroavaisuuksia ja toisaalta myös samankaltaisuuksia rakentamisen ja suunnittelun kulttuurissa, ja tulee ehkä kyseenalaistaneeksi totuttuja tapoja.
Arkkitehtuurimatkoilla nähdään uusia lähestymistapoja kaupunkitilaan.
”Lisäksi kuten millä tahansa muullakin matkalla, arkkitehtuurimatkoillakin on aina myös virkistävä vaikutus”, Enni korostaa.
Opintomatkalla pääsee verkostoitumaan oman alan ammattilaisten kanssa, tai mikäli reissu on varattu oman porukan kesken, on matka omiaan vahvistamaan ryhmähenkeä ja yhteisöllisyyttä.
Matkat ovat huolella suunniteltuja kokonaisuuksia
Matkalle on osanottajan näkökulmasta helppo osallistua. Ohjelma on suunniteltu toimivaksi, mielekkääksi ja tehokkaaksi. Arkkitehtuurimatkoilla kohteista saa aivan eri tavalla irti, kuin omin päin matkatessa. Myös aikaa säästyy valtavasti, kun varaukset ja suunnitelmat on tehty ammattilaisten toimesta. Ennen matkaa voi tutustua kattavaan opintomatkaoppaaseen, josta löytyy tietoa matkasta ja matkaan sisältyvistä kohteista kuvien ja karttojen kera. Opintomatkaopas auttaa matkaan orientoitumisessa ja muistuttaa kokemasta matkan jälkeen.
Kaupunkisuunnittelupainotteiset arkkitehtuurimatkat ovat usein kestoltaan kolmesta viiteen päivää, ja samalla reissulla tutustutaan yleensä kahteen eri kaupunkiin, joskus kolmeenkin. Esimerkiksi Wieniin ja Bratislavaan on tutustuttu samalla reissulla. Matkoilla koetaan sekä uutta että vanhaa arkkitehtuuria. Kohteissa tutustutaan pintaa syvemmin esimerkiksi mielenkiintoiseen kaupunkisuunnitteluun.
”Tilaajan toiveiden mukaisesti fokus voi myös olla esimerkiksi rakennustekniikassa. Tällöin opintomatkaan voi kuulua esimerkiksi talotekniikkaan kurkistamista rakennuksen kellarissa”, Enni täsmentää.
Matkat suunnitellaan tilaajan tarpeiden mukaan
Arkkitehtuurimatkat räätälöidään täysin tilaajan tarpeiden mukaan. Matka voi olla intiimi, noin kymmenen hengen reissu, tai matkalle voi lähteä jopa täysi bussilastillinen ihmisiä. Kohteessa liikutaan jalan, julkisilla kulkuvälineillä, kaupunkipyörillä tai omalla bussilla. Liikkumismuotoon vaikuttaa tilaajan toiveiden lisäksi ryhmän koko sekä kaupungin luonne.
”Matkakohteet valikoituvat tilaajan mukaan. Jos toiveena on eteläinen Eurooppa, etsitään mielenkiintoiset kohteet sieltä. Ylipäätänsä kohteet valikoituvat kiinnostavuuden pohjalta. Matkat suuntautuvat paikkoihin, joissa on opintomatkan kannalta riittävästi keskeisiä teemaan liittyviä kohteita tai on esimerkiksi mielenkiintoisia kehityshankkeita”, Pekka kertoo.
”Arkkitehtuurimatkoja toteutetaan myös erilaisilla teemoilla, esimerkiksi tutustuen ilmastoviisaaseen kaupunkisuunnitteluun tai erityisen toimiviin liikennejärjestelyihin”, Enni lisää.
Arkkitehtuurimatkat suuntautuvat usein ulkomaille, mutta myös kotimaassa voi oppia ja inspiroitua opintomatkalla. Esimerkiksi heinäkuussa pääsee arkkitehti Jukka Rajalan pyöräekskursiolle Jyväskylään. Reissulla pyöräillään 50 km pyöräreitti, jonka varrella tutustutaan Alvar Aallon kohteisiin.
Oletko kiinnostunut arkkitehtuurimatkasta? Ota yhteyttä, niin autamme suunnittelemaan ja toteuttamaan juuri sinua kiinnostavan matkan. Matkat räätälöidään aina tilaajan tarpeiden mukaan.
Uutinen
Korson keskustan kaavarunko – Ihmisen kokoinen keskusta-alue
Saimme Vantaan kaupungilta tehtäväksemme suunnitella kaavarungon Korson keskustaan. Kaavarunko tarkentaa alueen yleiskaavaa ja ohjaa asemakaavaa. Tavoitteenamme oli tiivis, kylämäinen, viihtyisä, vehreä, käveltävä ja kestävästi saavutettava ihmisen mittakaavainen keskusta-alue.
Korson kaupunginosa sijaitsee Vantaan koillisosassa, noin kuuden kilometrin päässä Keravan rajasta, ja se on yksi Vantaan keskustatoimintojen alueista. Palvelut ovat levittäytyneet aluetta halkovan junaradan molemmin puolin. Lisäksi alueen läpi kulkee pyöräilyn pääreitti. Suunnittelualue on vahvasti rakennettua ympäristöä, mutta sitä reunustaa lännessä laaja puistoalue.
Mielikuvat Korsosta ovat monella aluetta tarkemmin tuntemattomalla monesti huonoja. Yksi tärkeä seikka suunnittelussa olikin, miten voisimme parantaa Korson mainetta kaupunkisuunnittelun keinoin.
Kartoitimme aluetta jalkautumalla lähialueelle. Lisäksi Vantaan kaupunki laati Korson keskusta-aluetta ja sen ympäristöä koskien avoimen verkkopohjaisen kyselyn, jota hyödynsimme suunnittelussa.
Kyselyssä negatiivisena nousi esiin erityisesti rautatieaseman ympäristö: laiturille johtava alikulkutunneli ja sen välitön ympäristö molemmin puolin. Positiivisena elementtinä aseman läheisyydessä kuitenkin nähtiin monitoimikeskus Lumo, joka on suosittu kulttuurin, liikunnan, oppimisen ja tapahtumien kohtaamispaikka kaikenikäisille.
Kun kartoitimme Korson aluetta tarkemmin, huomasimme, että kun asemalta liikkuu hieman pidemmälle, Korsosta löytyy viihtyisiä viher- ja puistoalueita, sekä mukavia pientaloalueita. Erityisesti lähellä keskustaa sijaitseva Ankkapuisto lampineen on korsolaisten suosima virkistysalue. Korso vaikuttikin äkkiä olevan mainettaan parempi ja monipuolinen alue – sen parhaat puolet piti vain saada esiin.
Miellyttävämpää asemanseutua
Kaavarungon suunnittelussa kiinnitimme siis erityistä huomiota asemanseudun viihtyisyyteen. Keskustelimme paljon siitä, mihin esimerkiksi linja-autojen pysäkit tulisi jatkossa sijoittaa. Lisäksi halusimme huomioida helpon yhteyden kävelykeskustasta korsolaisten suosimaan Ankkapuistoon.
Korson asemalla junalaiturille kuljetaan alikulun kautta. Koska varsinkin pitkät tunnelit vaikuttavat helposti jalankulkijoiden turvallisuudentunteeseen, emme halunneet pidentää alikulkua. Päätimme siis sijoittaa bussilaiturit niin, että alikulku pysyy mahdollisimman lyhyenä, jotta sen kautta on mukavampi kulkea junalle.
Samoin suunnittelimme liiketiloja bussilaiturien yhteyteen myös alikulun tasoon lisäämään käytävän viihtyisyyttä, jotta tunneli ei olisi pelkkää betoniseinää. Kun junalle on miellyttävä kulkea, sitä myös todennäköisemmin käytetään liikkumismuotona. Suunnittelimme junanradan alittavan tunnelin myös osaksi keskustaan kaavailemaamme kävelykehää.
Kävelykehä luo viihtyisyyttä ja saavutettavia palveluita
Korsossa palvelut, kuten isoimmat kaupat sijaitsevat junaradan kummallakin puolella. Jotta keskustan erilaiset toiminnot ja kaupunkitilat molemmin puolin rataa saataisiin nivottua yhteen, suunnittelimme kävelykehäkonseptin, joka onkin koko kaavarungon toiminnan ydin.
Suunnittelimme kehästä jatkumon, jonka varrelle palvelut sijoittuvat. Näin yksittäiset liikkeet eivät jää niin sanotusti pussinperälle, vaan kaikki palvelut ovat samalla kehällä. Kehällä on tilaa myös uusille, kävellen saavutettaville palveluille. Kävelykehän viihtyisyyttä lisäämään suunnittelimme esimerkiksi uusia katupuita ja istutuksia.
Konseptin tarkoituksena on tehdä palveluista helposti saavutettavia erityisesti jalankulkijoille. Kävelykehä korostaa kävelyn roolia ensisijaisena kulkumuotona, ja kävelykeskusta myös elävöittää aluetta.
Näin suunniteltu kaavarunko kasvattaa ja tiivistää nykyistä palvelurakennetta sekä tuottaa entistä viihtyisämpää ja kaupallisesti aktiivisempaa ympäristöä kasvavan väestön tarpeisiin.
Porrastetut rakennukset tarjoavat viihtyisää katuympäristöä ja tehokasta asumista
Kaavarunkotyön alussa järjestettiin ideatyöpaja, johon osallistui omien suunnittelijoidemme lisäksi liikennesuunnittelijoita, kaupallisten palveluiden edustajia sekä Vantaan kaupungilta eri osa-alueiden suunnittelijoita. Ideatyöpajassa kiinnitettiin huomiota Korson Maakotkantien osuuden viihtyisään katuympäristöön: vaikka rakennuskanta olikin melko iäkästä, viihtyisyyttä toivat parin kerroksen korkuiset talot ja katupuut molemmin puolin tietä.
Tällaista ympäristöä haluttiin lisää, mutta nykyvaatimukset mielessä pitäen. Niinpä suunnittelimme Korson keskustaan porrastuvia kerrostaloja, jotka näyttävät katutasosta 1–2 -kerroksisilta, mutta ovat korkeampia. Niiden tornimainen osa on hieman kauempana ensimmäisen kerroksen räystäslinjasta. Ensimmäisten kerrosten matalampien liiketilojen avulla katutasoon saatiin viihtyisyyttä ja ilmavuutta, mutta toisaalta keskustaan tehokasta ja nykyaikaista asuntorakentamista.
Keskustan kävelykehälle suunnitelluille nykyaikaisille kerrostaloille onkin kysyntää, sillä muut Korson alueet ovat pientalovaltaisia. Ikääntyvät ihmiset kuitenkin tarvitsevat helpompaa, esteetöntä asumista lähellä palveluita. Keskustan kerrostalot myös mahdollistavat ekologisen asumisen ilman autoa, kun kulkemaan pääsee näppärästi junalla.
Näkökulma
Taloarkkitehti on kiinteistönomistajan luottokumppani
Arkkitehtien ajatellaan usein haluavan vain näyttäviä projekteja, mutta se ei pidä paikkaansa. Taloarkkitehdin roolissa arkkitehti pääsee syventymään yhteen kiinteistöön ja sen erilaisiin käyttäjiin ja heidän tarpeisiinsa. Saman kumppanin käyttäminen takaa, että muutokset ovat linjassa rakennuksen tyylin ja omistajan tarpeiden kanssa, eikä aikaa kulu ylimääräisiin selvityksiin joka kierroksella.
Kaikki kiinteistöt tarvitsevat säännöllistä huolenpitoa ja päivitystä aika ajoin, etenkin sellaiset kiinteistöt, joissa on paljon käyttäjiä ja useita vuokralaisia. Muutosten hallinnassa osaava kumppani, joka tuntee kiinteistön hyvin ja pystyy auttamaan nopeallakin aikataululla, on kullan arvoinen.
Helpoimmillaan muutostilanteessa pärjätään maalaamisella, mutta usein uusi vuokralainen tarvitsee muitakin muutoksia, kuten neuvottelutilojen lisäämistä, valaistuksen uudelleensuunnittelua, muutoksia ilmanvaihtoon tai sosiaalitilojen parantamista. Joskus myös uuden vuokralaisen liiketoiminta voi asettaa vaatimuksia tilalle ja sen toiminnallisuudelle.
Silloin kiinteistönomistajan tai isännöitsijän on helpointa kääntyä sen arkkitehtitoimiston puoleen, joka on mallintanut koko rakennuksen ja pystyy nopeasti tekemään muutostyöluonnokset, joiden pohjalta voidaan laskea muutoskustannukset.
Me Tengbomilla toimimme taloarkkitehdin roolissa useammassa toimisto-, ja liikerakennuksessa Helsingissä. Parhaassa tapauksessa olemme mallintaneet koko kiinteistön joko aiemman suuremman korjaushankkeen yhteydessä tai osana erillistä projektia.
Peruskorjauksesta jatkuvaan kehittämiseen
Tengbomin oma toimisto sijaitsee Autotalossa Helsingin Kampissa. Tengbom toimii myös Autotalon taloarkkitehtina.
”Olimme mukana toteuttamassa Autotalon laajaa peruskorjausta vuosina 2010-2015. Peruskorjauksen jälkeen meiltä kysyttiin jatkuvasti kiinteistöön liittyviä asioita, joten siitä roolimme taloarkkitehtina alkoi”, kertoo Tengbomin asiakkuusvastaava ja projektipäällikkö Marcus Heinänen.
Peruskorjauksen yhteydessä Autotalosta luotiin 3D-mallina ajantasainen arkkitehtipiirustus, ikään kuin talon digitaalinen kaksonen.
”3D-malli sisältää koko rakennuksen ajantasaiset piirustussarjat. Siihen voi lisätä miltei loputtomasti tietoa kaikesta rakennukseen liittyvästä ja tietoa päivitetään sitä mukaa kun rakennusta muokataan. Sen voi myös helposti lähettää muille toimijoille, jotka esimerkiksi tarvitsevat pohjaa muutosten tekemistä varten”, Heinänen kuvailee.
Ajantasainen tietomalli helpottaa ja nopeuttaa kerros- ja tilakohtaisten muutosten suunnittelua, kun voidaan helpommin huomioida esimerkiksi rakennuksen talotekniikka, palomääräykset ja poistumistiet. Taloteknisten ratkaisujen kehittyminen tuo taas paljon mahdollisuuksia säästää energiassa ja samalla luoda parempaa sisäympäristöä, mikä lisää käyttömukavuutta ja nostaa kiinteistön arvoa.
”Esimerkiksi Mannerheimintie 12:ssa sijaitsevassa KOy Lunassa olemme rakentaneet 3D-mallia vanhojen kuvien perusteella, joita on tarkennettu sitä mukaa, kun kiinteistössä on ollut hankkeita tai olemme saaneet kohteesta lisätietoja. 3D-mallin tietoja on hyödynnetty esimerkiksi hankkeiden ohella yhtiökokouksia varten tarvittavissa osakaskaavioissa ja -listauksissa”, Heinänen sanoo.
Kun 3D-malliin on kerätty kaikki tieto samaan paikkaan, on sitä myös helppo päivittää. Tällöin on myös nopeampaa saada apua tarvittaessa pitkänkin ajan kuluttua tai saada tietoon esimerkiksi laajuustiedot tai neliöt ja tilavuudet nopeasti. Määrälaskenta helpottuu myös, kun esimerkiksi ovien ja ikkunoiden määrät ovat tarkasti tiedossa.
Joskus yhteinen tie alkaa pienistä poluista
Tengbom toimii taloarkkitehtina myös Mäkelänkatu 87 -kiinteistössä. Ison peruskorjauksen sijaan talon kokonaismallia on rakennettu pala palalta ja avustettu siellä missä tarvitaan.
”Olemme piirtäneet vuokralais- ja tilamuutosten kautta kokonaiskuvaa kiinteistöstä ja sen kokonaistilanteesta. Vuokralaistilojen ohella olemme myös suunnitelleet sisäänkäyntien ja julkisivujen valomainosten suunnitelmia”, Tengbomin suunnittelujohtaja Petrus Laaksonen kertoo.
Hiljalleen kasaan on saatu hyvä ymmärrys ja tietyntasoinen mallinnus talosta.
”Ymmärrys kokonaisuudesta sujuvoittaa kiinteistön jatkotyöstöä. Jossain kohteissa saattaa olla käytössä esimerkiksi insinööritoimistojen tekemiä mittauksia, mutta ne eivät välttämättä tue kiinteistön suunnittelua arkkitehtuurin näkökulmasta. Parhaat synergiat syntyvät, kun voidaan hyödyntää suunnitelmia monipuolisesti”, Laaksonen kertoo.
Ajantasainen 3D-malli hyödyttää kaikkia osapuolia
Kun taloarkkitehti on toiminut samassa kohteessa kauan, löytyy taloarkkitehtitoimistolta dokumentoituna rakennukseen tehdyt muutoksia useiden käyttäjien ajalta. Tiedon avulla voi helpommin hahmottaa uusien muutostarpeiden toteutuskelpoisuutta.
Myös jo tehtyjä piirustuksia ja tallennettua dokumentaatiota voidaan hyödyntää yhtenevän kokonaisuuden luomisessa. Taloarkkitehti pystyy myös tekemään nopeammin kevyitä vuokralaisluonnoksia kiinteistön omistajalle neuvottelujen tueksi tai antaa toiselle suunnittelijalle ajantasaiset pohjat suunnittelun tueksi.
”Autotalossa olemme toteuttaneet eritasoisia muutostoiveita vuosien varrella. Samalla olemme ylläpitäneet ja kehittäneet kiinteistön piirustusarkistoa. Omistaja hyötyy rahallisesti ja ajallisesti siitä, että tunnemme talon hyvin. He eivät silti ole sidottuja käyttämään vain meidän palvelujamme, osaamista voi ostaa myös muualta”, Heinänen sanoo.
Jos jokin toinen toimija toteuttaa muutoksia kiinteistössä, taloarkkitehti lisää heidän tekemänsä muutokset olemassa olevaan 3D-malliin, jotta se pysyy ajan tasalla.
Esimerkiksi Autotalossa on käytössä myös, kiinteistöä tunteva, monipuolinen suunnittelijaryhmä, jonka käyttö sujuvoittaa prosessia entisestään. Kun suunnittelussa on mukana myös kiinteistöä tuntevat LVI- ja sähköalan ammattilaiset sekä rakennesuunnittelijat, taataan toimiva ja kustannustehokas lopputulos.
3D-mallinnuksen teko ja ylläpito maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
Taloarkkitehdin tontilla on usein myös julkisivun valomainokset
Taloarkkitehti voi auttaa myös vaalimaan kaupunkikuvaa, kun tontille kuuluu julkisivun hallinta.
”Esimerkiksi Autotalossa olemme määritelleet omistajan kanssa yhteistyössä julkisivun valomainoksien fontit ja paikat. Käytännössä valvomme, että julkisivu pysyy tyylikkäänä ja kaikki siihen kiinnitetyt valomainokset täyttävät Helsingin kaupungin asettamat kriteerit, Heinänen kertoo.
Uusien valomainosten osalta isännöitsijä välittää pyynnöt Tengbomille, jolla on tiedossa ajan tasalla olevat julkisivupiirustukset ja rakennusta koskevan valomainosluvan kriteerit.
Valomainosten keskitetyllä hallinnalla on iso merkitys valomainoksia vilisevässä kaupungissa: yhdenmukainen, rakennuksen arkkitehtuurin sopiva tyyli tekevät kiinteistöstä laadukkaan ja hyvin pidetyn näköisen.
Haasteena kustannuspohdinnat
Miksei sitten kaikilla kiinteistöillä ole omaa taloarkkitehtiä?
”Monia kiinteistönomistajia tai isännöitsijöitä mietityttävät kustannukset. 3D-mallin teko on kallista ja vaatii työtä. Se myös vaatii jatkuvaa ylläpitoa, jotta mallista saadaan kaikki mahdollinen hyöty, Heinänen sanoo.
On myös tärkeää ymmärtää, että mitä ostetaan, kun hankitaan 3D-malli. Malliin voi upottaa mielin määrin tietoja, mutta siihen kannattaa lisätä vain kiinteistön kehityksen kannalta hyödylliset tiedot ja sitten ajan myötä lisätä tarpeiden mukaan.
”Uudiskohteissa mallin rakentaminen on helpompaa, kun aloitetaan nollasta. Toki silloinkin on tärkeää miettiä tulevaisuuden tarpeita. Vanhojen rakennusten osalta mallin luominen on hankalampaa, kun saatavilla saattaa olla vain vanhaa materiaalia, joiden pohjalta pitää luoda ajantasainen kokonaisuus. Myös 2D-pohjaisten tietojen vieminen 3D-malliin vie aikaa”, Heinänen selittää.
Luotettavien kumppanien kanssa toimiminen toisaalta myös pienentää kustannuksia.
”Sitoutuminen yhteen toimijaan ja yhteiseen näkemykseen vaatii luottamusta ja sujuvaa yhteistyötä. Kun ajantasainen tilanne on hallussa, isompia tai pienempiä muutoksia voi tehdä joustavasti ja kustannustehokkaasti. Silloin kaikki voittavat”, Laaksonen päättää.
Tiesitkö, että Ruotsissa linnoillakin on linna-arkkitehdit? Linnojen taloarkkitehdit ovat asiantuntijoita, jotka ovat erikoistuneet erityisesti kulttuurihistoriallisesti merkittäviin vanhoihin kohteisiin. Jo Ivar Tengbom toimi Tukholman, että Drottningholmin linnojen linna-arkkitehtina 1900-luvun alkupuoliskolla. Tengbomin arkkitehtejä on yhä vastaavissa rooleissa huolehtimassa ruotsalaisen kulttuuriperinnön ylläpidosta, esimerkiksi Tukholman kasvitieteellisessä puutarhassa, Bergianska trädgårdenissa.
Näkökulmaa varten on saatu tietoja Tengbomin suunnittelujohtajalta Petrus Laaksoselta, asiakkuusvastaava Marcus Heinäseltä, toimitusjohtaja Susanna Sucksdorffilta ja suunnittelija Elisa Ristojalta.
Uutinen
Tengbom osallistui Kruunuvuorenrannan korttelin 49338 suunnittelu- ja tarjouskilpailuun
Tengbomin ehdotuksen lähtökohdat olivat paikan tärkeimmät ominaisuudet: kallio, joka luo kortteliin suuret korkeuserot sekä monimuotoinen kortteli, jonka jokainen lamelli avautuu uuteen suuntaan.
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asuntotuotanto järjesti suunnittelu- ja tarjouskilpailun Laajasalon Kruunuvuorenrannan osa-alueen kortteli 49338 tonteille 1, 2 ja 3 rakennettavien asuinkerrostalojen, korttelipihan ja pihakannen alaisen pysäköintihallin suunnittelusta.
Kilpailu alkoi 8.8.2022. Määräajan 11.11.2022 päättymiseen mennessä kilpailuun saatiin neljä hyväksyttyä ehdotusta, joista valittiin voittaja 26.1.2023.
Kilpailukohteena monipuolinen korttelikokonaisuus haastavassa ympäristössä
Kilpailun tavoitteena oli suunnitella asuinkorttelikokonaisuus, jossa on hyvä taloarkkitehtuuri ja asuinympäristö taloudellisuutta unohtamatta. Rakennukset tuli suunnitella elinkaarikustannuksiltaan edullisiksi ja investointikustannuksiltaan toteuttamiskelpoisiksi täyttäen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ehdot.
Ympäristön osalta rakentamisen suunnittelussa tuli huomioida meren läheisyyden tuomat haasteet ja sovittaa rakennukset maastoon pyrkien välttämään tarpeettoman laajat kallioleikkaukset ja louhinnat.
Laatuarvioinnissa painotettiin kaupunkikuvallisten, arkkitehtonisten, toiminnallisten, teknisten ja taloudellisten vaatimusten tasapainoista ratkaisua ja ehdotusten kehityskelpoisuutta.
Tengbomin ehdotuksen keskiössä luonto, valo ja monipuoliset asuintilat
Tengbom osallistui kilpailuun ”Berget”-ehdotuksella, jonka tekijät olivat Hanna Vikberg, Hanna Koskela, Sandra Al-Neyazi, Iida Räsänen, Yad Anwar, Jukka Rajala, Petrus Laaksonen ja Caterina Casagrande.
Maisemasuunnittelun tekivät Helma Oy:ltä Annaleena Puska ja Tuuli Salovuori. Visualisoinnista vastasivat Oladesign Oy:n Julio Orduña ja Matìas Celayes.
Ehdotuksen lähtökohdat olivat paikan tärkeimmät ominaisuudet: kallio, joka luo kortteliin suuret korkeuserot sekä monimuotoinen kortteli, jonka jokainen lamelli avautuu uuteen suuntaan. Näitä ominaisuuksia on käytetty kantavana teemana hyödyntäen niitä sekä arkkitehtuurin lähtökohtana sekä miellyttävän asuinympäristön luomisessa. Ehdotuksen keskiössä olivat luonto, valo ja monipuoliset asuintilat.
Tuomariston mukaan kaikki ehdotukset olivat ammattitaitoisesti ja huolella laadittuja. Tengbomin kilpailuehdotuksessa oli huomioitu parhaiten auringon säteilyn vaikutus kesäajan sisäolosuhteisiin ja siinä oli korkein viherkerroin. Ehdotuksessa oli myös hyvin huomioitu kiertotalousnäkökulma paikalta louhittavan kiviaineksen osalta, sitä ehdotettiin käytettävän piharakenteissa.
Ehdotus sai myös kiitosta materiaalinkäytöstä ja pihasuunnitelmasta. Omaleimaisessa ehdotuksessa oli myös kiinnostavia piirteitä rennon esikaupunkimaisesta arkkitehtuurista.
Voitto ”Huoma”-ehdotukselle
Tuomaristo asetti ensimmäiselle sijalle Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy:n ja Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy:n ehdotuksen nimeltä ”Huoma”.
Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy:n ja WE3 Oy:n tekemä ehdotus ”Stebu ja Blomma” sai kunniamaininnan tuomaristolta.
Keravan kaupunki järjesti vuonna 2022 yleisen kansainvälisen ideakilpailun, jonka kohteena oli Keravan asemanseudun ympäristö. Palkintolautakunta lunasti Tengbomin kilpailuehdotuksen.
Keravan uudistuvan asemanseudun ideakilpailu järjestettiin yhdessä Suomen Arkkitehtiliitto ry:n ja Suomen Maisema-arkkitehtiliitto ry:n kanssa 15.11.2021–15.2.2022. Kilpailuun saatiin yhteensä 46 ehdotusta.
Voittajat julkistettiin palkintojenjakotilaisuudessa 20.6.2022. Tuloksia on hyödynnetty niin Keravan keskustan aluekehityskuvassa kuin asemanseudun asemakaavatyössä.
Tavoitteena elävöittää monipuolisesti Keravan asemanseudun aluetta
Ideakilpailun tavoitteena oli luoda asema-alueesta ilmastoviisas portti Keravalle. Aseman läheisyyteen tavoiteltiin uutta vetovoimaista, viihtyisää ja toimivaa asuinympäristöä monipuolisine palveluineen ja toimintoineen.
Julkisen liikenteen matkaketjujen sekä alueen ajoneuvoliikenteen kehittämisen ohella alueella haluttiin myös tukea entisestään kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia.
Tehtävässä painotettiin kestävää elinkaarta ja toteutuskelpoisuutta. Kilpailun avulla haettiin myös näkemyksiä korkean rakentamisen ratkaisuista. Erityisesti toivottiin mahdollisuuksia kaupunkimaiselle puurakentamiselle.
Tengbomin ehdotus oli kiinnostava ja huolellisesti tehty
Tengbom osallistui kilpailuun ”Kulmilla”-ehdotuksella, jonka tekijät olivat Enni Wiljanen, Iida Räsänen, Netta Halonen ja Joonas Väkiparta.
Ehdotuksen tavoitteena oli luoda Keravan aseman seudusta kokonaisuus, joka luo kaupungin eri verkostoille alustan kestävälle ja toimivalle olemassaololle ja kehitykselle. Suunnittelualueen uusi kaupunkirakenne olisi vahvistanut alueella sijaitsevien vanhempien rakennusten asemaa osana uutta kaupunkitilaa.
Tuomariston mukaan ehdotus oli yleisilmeeltään kiinnostava ja huolellisesti tehty. Siinä oli nostettu keskiöön sosiaalinen hyvinvointi, ilmastoviisaus ja paikallisuus. Asemanaukiolle ja sen lähiympäristöön ideoitujen olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen ja uudisrakentaminen osana uutta asemamiljöötä saivat tuomaristolta erityiskiitokset poikkeuksellisen hyvinä ratkaisuina.
Voitto jakaantui usealle tekijälle
Tuomariston mukaan kilpailussa ei ollut yhtään ehdotusta, jossa kilpailun kaikki eri osa-alueet olisi ratkaistu kaikkia muita ehdotuksia paremmin. Esiin nousi kuitenkin kärkikolmikko, joiden ehdotuksissa esitetyt ratkaisut ovat tasoltaan pääosin erinomaisia, vaikka kussakin oli myös heikompia osa-alueita.
Palkintolautakunta päätti jakaa jaetun toisen palkinnon ehdotuksille, joiden takana olivat RE-Studio (Alankomaat), Arkkitehtitoimisto AJAK Oy ja Kangas & Vuorinen Arkkitehdit Oy / Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson. Aluetta jatkokehitetään näiden ehdotuksen pohjalta, mutta myös muista palkituista töistä voidaan tarvittaessa ottaa ideoita.
Palkintolautakunta päätti lisäksi lunastaa Tengbomin ja de Architekten Cie (Alankomaat) tekemät ehdotukset.