Haastattelussa Stellan Fryxell

Tengbomin suunnittelema Rudbeck-laboratorion lisärakennus Uppsalassa pääsi ruotsalaisen ympäristöluokitusjärjestelmän, Miljöbyggnadin, parhaaseen luokkaan. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Stellan Fryxell, Tengbomin kestävän kehityksen johtaja, selventää luokituksen taustoja.

Miljöbyggnad on ruotsalainen rakennusten luokitusjärjestelmä, joka huomioi energia-, sisäilma- ja materiaaliratkaisuja. Rakennus voi saada pronssi-, hopea- tai kulta-luokituksen. Järjestelmän tarkoituksena on ohjata parempiin ympäristövalintoihin ja toimia ”laadun takuuna” sekä rakennuksen käyttäjiä että omistajia varten.

Mitä se tarkoittaa, kun turvaudutaan sertifioituun ympäristöasiantuntijaan?
– Se on ainoa tapa saada ympäristöluokitustodistus rakennukselle. Ympäristöasiantuntija on mukana koko prosessin ajan, ja varmistaa, että rakennus toteutetaan niin, että luokitus saavutetaan. Ruotsin kiinteistöalalla sertifikaatin hankkiminen on yleistynyt toimintatapa ja usein se koetaan jopa välttämättömäksi, sillä sertifikaatti luo uskottavuutta ympäristöväittämille. Ympäristöluokituksiin tähdätään yhä enemmän heti projektin alusta alkaen.
Eikö kaikkien projektien tulisi olla ympäristöluokiteltuja?

– Kyllä, pidemmän päälle kaikilla tulisi olla sertifikaatti, ellei sitten tulevaisuudessa keksitä jotakin kansainvälistä säädöstä, joka vaatii kaikkien kiinteistöjen luokittelua samoilla standardeilla. Ympäristöluokitusten tiedetään nostavan rakennusten arvoa, sekä kestävyysmielessä että rahassa mitattuna.

Miten Tengbomin toimii ympäristöluokitusten saralla?

– Meillä on ympäri maata 15 ympäristöluokittajaa, jotka toimivat koordinaattoreina. Lisäksi meillä on töissä yli sata ihmistä, joilla on erilaista kokemusta kestävän kehityksen mukaisesta rakentamisesta. Tämän ja aikaisempien toteutettujen projektien ansiosta voimme aina vastata hankkeiden luokitusvaatimuksiin.

Mitä ympäristöluokitus tarkoittaa ”isossa kuvassa”?

– Rakennusten ympäristöluokituksissa eivät ole kyse pelkästään laadukkaasta arkkitehtuurista. Sertifiointi on tärkeässä roolissa, kun on kyse ilmaston lämpenemisen hillitsemisestä. Näin työskentelemällä teemme osuutemme saavuttaaksemme YK:n Agenda 2030 – kehitystavoitteet (2015), Pariisin ilmastosopimuksen (2015) sekä YK:n kestävän kaupungistumisen Habitat-ohjelman tavoitteet.