Basel – kaupunki, jonka riemastuttavan julkisivun alla sykkii betoninen sydän

Koko Tengbomin yhteinen excursio lähetti satoja tengbomilaisia tutustumaan Sveitsin arkkitehtuuriin. Matkat taitoimme kahdeksassa ryhmässä syksyn 2017 ja kevään 2018 välillä. Mikä onni meitä suomalaisia potkaisikaan, kun saimme lähteä viimeisten ryhmien matkaan. Kevät oli Sveitsissä jo pitkällä – mangoliat ja kirsikkapuut olivat jo kukassa ja ilmassa tuoksui vehreys. Pitkän talven jälkeen Basel tuntui kauniilta lupaukselta kesästä.

Olimme toki kuulleet etukäteen huhua Ruotsin kollegoiltamme, että excursio olisi upea ja sitä se todella oli. Kierroksemme olivat suoranaista arkkitehtuurin tykitystä: määrätietietoisia visioita, rohkeita toteutuksia ja viimeisteltyjä detaljeja.

Basel ja Zürich ovat mainio parivaljakko excukohteiksi erilaisine ominaisuuksineen. Baselin kaupunki on itsessään yksi Sveitsin 26 kantonista, joten sen kasvumahdollisuudet rajoittuvat kaupungin omiin rajoihin, kun taas Zürich laajenee vilkkaasti nielaisten lähikyliä osaksi itseään. Molemmissa kaupungeissa näkyy kuinka kovista materiaaleista, kuten betonista, kivestä ja teräksestä, on luotu pehmeitä, lähes äänettömiä kokonaisuuksia. Niiden parina kulkevat luonnolliset viheralueet, puu ja lempeät sävyt.

Sveitsissä betonialan lobbaus on hyvin voimakasta, joka näkyy selkeästi tämän päivän arkkitehtuurissa. Kohteitamme yhdisti betonin luova käyttö, eikä betonia ollut tarpeen piilottaa katseilta. Betoni näkyi hallitsevana elementtinä niin julkisivuissa kuin sisätilojen ratkaisuissakin. Molempien kaupunkien siluetteihin on noussut myös tornitaloja, ja korkeimman talon tittelistä nämä kaksi kaupunkia käyvät kuulemma tiukkaa kilpailua.

Suhtautuminen puurakentamiseen tuntui olleen hyvin saman tapainen kuin meillä Suomessa. Puu nähdään materiaalina, joka assosioidaan vahvasti perinteiseen rakentamiseen, mutta myös parantavien tilojen mahdollistajana. Kaupunkiympäristöissä puu on pyritty vahvasti modernisoimaan voimakkain käsittelyin ja tuomaan näin puuarkkitehtuuriin urbaania otetta.

Baselin keskusta-alueella puolestaan ilmenee fantastisesti kuinka kauniisti vanha ja uusi voivat parhaimmillaan tukea toisiaan. Sen kaduilla kohoavat vierivieressä niin vanhat kuin uudetkin townhouset, jotka ylpeästi edustavat omaa aikaansa. Uusilla alueilla katsotaan puolestaan selkeästi tulevaisuuteen ja arkkitehdit tuntuvat luottavan tinkimättömästi omaan visioonsa.

Toni Arealilta Vitran kampukselle

Matkamme alkoi Zürichin Toni Arealista. EM2N-arkkitehdit herättivät vanhan maidonkäsittelylaitoksen henkiin tuoden läntiseen Zürichiin kulttuurikeskuksen, joka palvelee myös Zürichin taideyliopistoa sekä ammattikorkeakoulua. Sen kepeästi aaltoileva julkisivu sulkee sisäänsä moniulotteisen tilojen verkoston. Perinteisiä rajoja oli myös haluttu rikkoa esimerkiksi Baselin Art schoolissa, jossa tilat oli jätetty avoimiksi, vain verhoilla jaettaviksi. Tästä ratkaisusta tosin käyttäjät itse olivat useaa mieltä, että vastasiko tila käyttäjien tarpeisiin vai ei.

Rudolf Steinerin suunnittelema Goetheanum II oli kuin savikimpale, josta oli veistetty Steinerin antroposofisista filosofiaa mukaillen yksi betonirakentamisen pioneerirakennuksista. Dornachin kylässä on selkeästi havaittavissa Goetheanumin vaikutus paikalliseen rakentamiseen, joka yhdistää ennakkoluulottomasti Goetheanumin muotokieltä perinteisen rakennustyylin kanssa.

Vitran sekä Novartiksen kampuksilla sekä Beyeler säätiön museon maisema-arkkitehtuurissa näkyi inspiraatio luonnonmukaisista villiniityistä, jotka kuitenkin olivat tarkkaan harkittuja ja tasapainoisia. Samaa ajatusmaailmaa oli käytetty Toni Arealin kattopuutarhassa, josta oli pyritty luomaan itseään hoitava puutarha.

Viimeisessä kohteessamme saimme nauttia Vitran viimeistellystä tehdasalueesta, jonka jokainen rakennus oli oma kunnianosoituksensa arkkitehtuurille ja sen tuomille mahdollisuuksille. Joukkoomme suurimman vaikutuksen tuntui tehneen Tatao Andon konferenssipaviljonki, jonka yksityiskohdat ja tunnelma olivat vailla vertaa.

Excursio oli äärimmäisen onnistunut, ja olimme onnekkaita saadessamme jakaa monta hienoa hetkeä myös ruotsalaisten kollegoidemme kanssa. Sveitsistä Suomeen palasi joukko inspiroituneita arkkitehteja ja suunnittelijoita mukanaan uutta puhtia pitkän talven jäljiltä.

Vinkki Baseliin kesällä suuntaaville: hyppää aamulla tramiin nro 6, käyskentele Beyeler säätiön museossa ja sen tiluksilla ja vietä loppu päivä Naturbad Riehenin kuvankauniissa maauimalassa Rein-joen varrella.