Arkkitehti Hanna Vikberg inspiroituu ihmisten arjesta

2024-03-21

Tengbomin arkkitehti Hanna Vikberg tutkii päivätyönsä ohessa päivänvalon vaikutusta ihmisten kokemuksiin. Myös arkkitehtuurissa häntä inspiroivat arkiset kokemukset ja mahdollisuus rakentaa ympäristöä, joka tukee sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointia.

Hanna Vikberg
Kuva: Galina Berezina

Hanna Vikberg on paitsi arkkitehti, myös päivänvalotutkija Tallinnan teknillisessä yliopistossa. Tengbomilla hän suunnittelee paitsi asuntoja, myös maankäyttöä. Maankäytön suunnittelua hän on alkanut tehdä nykyään yhä enemmän.

Maankäytön suunnittelu kiinnostaa Hannaa myös päivänvalon kannalta, sillä monet päivänvaloon vaikuttavat päätökset tehdään jo kaupunkisuunnitteluvaiheessa.

“Esimerkiksi kaupunkirakenne vaikuttaa päivänvaloon: jos kaupunkirakenne on kovin tiivis ja tummapintainen, edes täyslasinen pytinki ei siinä ympäristössä ole kovin valoisa”, hän toteaa.

Asuntosuunnittelun ja maankäytön suunnittelun lisäksi Hanna Vikberg edistää muun muassa Tengbomin kestävän kehityksen asioita.

“Kestävää kehitystä pyritään edistämään tällä hetkellä voimakkaastikin, ja siinä tehdään yhteistyötä Ruotsin toimiston kanssa. Yhteistyötä helpottaa myös se, että puhun ruotsia toisena äidinkielenäni”, hän kertoo.

Tengbomilla tehdään töitä laajalla skaalalla

Hanna aloitti nykyisen työnsä Tengbomilla kaksi ja puoli vuotta sitten, mutta hänellä on Tengbomin kanssa myös aiempaa historiaa: opiskeluaikoinaan hän oli töissä Tengbomia edeltäneessä Eriksson Arkkitehdit -toimistossa. Hanna valmistui arkkitehdiksi vuonna 2014, ja ehti valmistumisensa jälkeen olla töissä muutamassa eri arkkitehtitoimistossa. Tengbomille hänet sai palaamaan työpaikan hyvä henki, matala hierarkia ja mainio porukka.

“Muistin opiskeluajoiltani, että Tengbomilla oli hauskaa työskennellä. Kun työpaikan vaihtaminen tuli ajankohtaiseksi, vanhasta hyvästä työporukasta osa työskenteli yhä Tengbomilla, joten palaaminen houkutteli”, Hanna muistelee.

Tengbomilla Hannaa kiinnostaa myös yhteys Ruotsin toimistoon: yhteyden ansiosta myös Helsingin toimistolla on käytössään laaja asiantuntijuus, johon pieni toimisto ei yksin yltäisi. Lisäksi hän pitää työnsä ja toimiston monipuolisuudesta.

“Minusta on kiinnostavaa, että teemme töitä laajalla skaalalla, ja muutakin kuin asuntosuunnittelua tai korjausrakentamista”, Hanna sanoo.

Kerrostalopihat kaipaisivat lisää luonnonmukaisuutta

Yhtenä mielenkiintoisimmista työprojekteistaan Tengbomilla Hanna mainitsee maankäytön projektin Espoon Suurpellossa, tulevalla Lakeamäen asuinalueella.

Projektissa tehdään monta eri kaavaa yhdelle isolle alueelle tiiviissä yhteistyössä maanomistajien ja kaupungin kanssa. Alueella on paljon erilaisia huomioitavia luontoarvoja, kuten koskematonta metsäaluetta ja liito-oravia.

Lakeamäen maankäytön projektissa Hannaa kiinnostaa erityisesti mahdollisuus suunnitella hyvää ja ekologista asuinaluetta trendeistä välittämättä.

“Nykyistenkään kerrostalopihojen ei mielestäni aina tarvitsisi olla niin kliinisiä ja rakennettuja, vaan pihoissa voisi olla enemmän luonnonmukaisuutta.”

“Monesti kaupunkisuunnittelussa on trendejä, joista tietyn aikakauden alueet on helppo tunnistaa. Tässä projektissa ei kuitenkaan ole välttämättä tarvinnut tehdä juuri tämän hetken trendien mukaista aluetta, vaan on päässyt miettimään laajemmin, millainen olisi hyvä asuinalue, ja miten ympäröivä luonto tulisi huomioida projektissa”, Hanna Vikberg kertoo.

“Nykyään esimerkiksi tehdään paljon umpikortteleita, joiden alla on parkkikansi. Tällaisissa rakenteissa on paljon hyvää, mutta esimerkiksi päivänvalon kannalta umpikorttelit voivat olla hankalia. Lisäksi parkkikansille ei voi imeyttää eikä viivyttää hulevesiä, eikä niiden päälle voi oikein istuttaa puita”, hän sanoo.

Kerrostalopihat voisivat 60-luvun lähiössä kasvaneen Hannan mielestä olla myös nykyään luonnonmukaisempia. Tuon aikakauden kerrostalojen pihat ovatkin usein suuria, ja pihoihin oli jätetty metsää ja kalliota.

“Nykyistenkään kerrostalopihojen ei mielestäni aina tarvitsisi olla niin kliinisiä ja rakennettuja, vaan pihoissa voisi olla enemmän luonnonmukaisuutta”, Hanna sanoo.

Arkkitehtuuri vaikuttaa jokaisen arkeen

Hanna Vikbergin mukaan arkkitehtuurilla on valtava merkitys erityisesti meihin pohjoismaisiin, jotka vietämme sisätiloissa suurimman osan ajastamme. Lopunkin ajan suuri osa viettää todennäköisesti kaupunkiympäristössä.

“Vaikka arkkitehtuurin merkitystä tulee harvemmin pohdittua, kun istuu palaverissa toisensa jälkeen keskustelemassa vaikka alakaton laajuudesta, niin mehän olemme jatkuvasti arkkitehtuurin ympäröimänä”, Hanna sanoo.

Hannan mukaan arkkitehtuurilla on juuri siksi valtava merkitys.

“Onhan sillä vaikutusta, millaisessa tilassa vietämme aikaa. Tiloilla on vaikutusta myös hyvinvointiin”, Hanna toteaa.

Arkkitehtuurilla on myös itseisarvo.

Hanna korostaa erityisesti tilakokemuksen merkitystä, joka usein jää laskelmien varjoon. Arkkitehtuurissa häntä eniten inspiroivatkin arkipäivän kokemukset.

“Siksi olen halunnut tehdä tutkimusta kodeissa ja arkisissa tiloissa. Niissä paikoissa vietämme kuitenkin suurimman osan ajastamme. Se, että meillä on toimiva ja kokemuksellinen ympäristö, missä voimme hyvin, on minulle tärkeää”, Hanna sanoo.

“Nykyään monia asioita kyllä lasketaan, esimerkiksi meluarvoja ja energiankulutusta, mutta tilallinen kokemus jää helposti altavastaajaksi. Vaikka kokemuksen merkitys ei välttämättä ole yhtään sen pienempi kuin laskettavien asioiden, sitä on vaikeampi mitata ja vertailla”, Hanna sanoo.

Hanna toivoo, ettei arkkitehtuurin itseisarvo unohtuisi mitattavien määreiden ja tekniikan kustannuksella.

“Tekniikka on toki tärkeää, sillä jos sitä ei saada kuntoon, ei arkkitehtuurikaan toimi. Silti joskus tuntuu siltä, että käytän talotekniikan yhteensovittamiseen enemmän aikaa kuin koko kohteen tilalliseen suunnitteluun”, Hanna sanoo.

Hanna haluaisikin tuoda enemmän esiin sitä, että arkkitehtuurilla on myös itseisarvo.

“Tilaajalle ja käyttäjällekin näkyy enemmän itse tilan arkkitehtuuri, kuin se, mitä on seinien sisällä”, hän toteaa.

Tulevaisuuden arkkitehtuuri on käytännöllisempää ja ekologisempaa

Hannasta on ilo huomata, että arkkitehtuurissa ollaan menossa niin sanotuista sankariarkkitehdeistä arkisempaan ja ekologisempaan suuntaan. Sankariarkkitehdeillä Hanna viittaa siihen, että vielä hänen opiskeluaikoinaan ajateltiin, että arkkitehdin suurin unelma olisi toteuttaa isoja julkisia rakennuksia.

“Nyt ollaan kuitenkin ehkä päästy siihen, että arkisemmatkin tilat voivat olla hienoja. Myös ekologisuudella ja kestävällä rakentamisella on yhä suurempi merkitys”, hän sanoo.

“Jos tiloissa esimerkiksi näkyy ajallisia kerrostumia, ihmiset kokevat ne helpommin lähestyttäviksi kuin täysin uudet tilat”

Hannasta on tärkeää, että arkkitehtuurissa säilyvät eri aikakausien kerrokset. Kiertotalous ja korjausrakentaminen ovat tärkeitä paitsi maapallon kantokyvyn kannalta, myös eri tilojen identiteettien kannalta.

“Jos tiloissa esimerkiksi näkyy ajallisia kerrostumia, ihmiset kokevat ne helpommin lähestyttäviksi kuin täysin uudet tilat”, Hanna sanoo.

Hanna haluaa myös itse olla vaikuttamassa siihen, että arkkitehtuurissa tehtäisiin asioita entistä paremmin, ja tuotettaisiin ihmisille ja maapallolle mieluummin jotain hyvää kuin pahaa. Hän kokee, että tasapaino on tärkeä löytää myös arkkitehdin työn ja muun elämän välillä.

“Luulen, että se, että minulla on muutakin elämää kuin arkkitehtuuri myös rikastuttaa omaa arkkitehtuuriani. Se myös auttaa ymmärtämään ihmisten arkea ja suunnittelemaan tiloja hyvään arkeen”, Hanna pohtii.

Perheen ja ystävien lisäksi Hannan työtä tasapainottaa väitöskirjan kirjoittaminen, joka on hänelle ikään kuin toinen todellisuus.

“On ollut todella arvokasta, että olen Tengbomilla saanut mahdollisuuden tehdä myös väitöskirjaani. Kun väitöskirja sitä vaatii, olen myös helposti saanut aikaa sen kirjoittamiseen. On myös ollut kiva huomata, että töissäkin on kiinnostuttu väitöskirjani aiheesta”, Hanna iloitsee.