Väistökoulu toimistotaloon
Toimistorakennuksen muuttaminen väistökouluksi vaatii suunnittelijalta taitoa sovittaa yhteen erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet, huomioida tarkasti koulutiloihin liittyvät ohjeistukset ja varmistaa tilojen joustavuus myös tulevaisuuden käyttötarkoituksia varten. Tengbom on suunnitellut viihtyisät väistökoulut Jätkäsaaren Saukonpaadenrantaan sekä Tietokuja 2:een Munkkiniemessä.
Viime vuosina Suomessa on rakennettu runsaasti uusia koulurakennuksia, mutta samalla oppilasmäärät ovat vähenemässä rajusti tulevina vuosina. Tässä tilanteessa vanhan rakennuksen muokkaaminen koulukäyttöön voi olla järkevä vaihtoehto, sillä se vähentää uusien tilojen rakentamistarvetta ja mahdollisia haasteita, joita ylimitoitettujen tilojen käytön muuttaminen myöhemmin voi tuoda.
Erityisesti Helsingissä väistötilojen löytäminen kouluille on usein haastavaa. Prosessia vaikeuttavat tiivis rakennuskanta ja rajallinen määrä sopivia tiloja. Lisäksi väistötilojen tulee täyttää koulutoiminnan erityisvaatimukset, kuten turvallisuus- ja terveyskriteerit. Monet koulurakennukset Helsingissä ja muualla Suomessa tarvitsevat merkittäviä korjauksia, ja ennen korjausten aloittamista oppilaiden opetus täytyy järjestää muissa tiloissa. Väistötiloille on siten suuri tarve, ja Helsingissä yksi väistökoulu voi toimia useamman eri koulun tilapäisenä ratkaisuna vuosien varrella.
”Väistökoulujen suunnittelussa vaaditaan joustavaa ajattelutapaa. Erilaisten tilojen erityispiirteiden hahmottaminen auttaa löytämään kohteesta koulukäytön vaatimuksia tukevat ratkaisut”, Tengbomin suunnittelujohtaja Petrus Laaksonen kertoo.
Osoitteessa Tietokuja 2 sijaitseva entinen IBM:n pääkonttori on toiminut jo vuosien ajan väistötilana useille eri helsinkiläiskouluille. Arkkitehtitoimisto Osmo Lapon suunnittelema ja 1980-luvun taitteessa valmistunut toimistorakennus sijaitsee Munkkiniemen kaupunginosassa. Tengbom on ollut mukana kehittämässä kiinteistöä jo IBM:n ajoista lähtien, ja jatkanut aktiivista rooliaan myös omistajavaihdoksen jälkeen vuodesta 2021 eteenpäin.
Tietokuja 2:en väistökoulu kattaa noin 7 000 neliömetriä, ja se tarjoaa tilat kolmelle eri koululle ja yhdelle päiväkodille. Vuoden 2024 alussa osoitteeseen muutti Apollon yhteiskoulu.
Lue tästä Tietokuja 2:en suunnitteluprosessista, muutoksesta, tulevaisuudesta sekä arkkitehtuurisista yksityiskohdista.
Kaksi kerrosta opetuskäytössä
Petruksen mukaan väistökouluhankkeiden mielenkiintoinen suunnitteluhaaste on siinä, että tilat ovat luonteeltaan väliaikaisia, eikä niiden käyttötarkoituksesta tulevaisuudessa ole vielä varmuutta.
”Tämän rajoitteen vuoksi toimenpiteet pidetään kohtuullisen kevyinä ja kustannustehokkaina, sillä suuriin investointeihin ei ole perusteltua ryhtyä”, Petrus kertoo.
Tietokuja 2:ssa opetuskäyttöön on muutettu kaksi kerrosta rakennuksen vanhalta puolelta sekä IBM:n aikaiset 6. kerroksen koulutustilat.
”Rakennuksen avoin pohjaratkaisu mahdollisti luokkahuoneiden sijoittelun joustavasti. Rakennuksen syvä runko ja harvassa olevat pilarit helpottivat tilojen järjestämistä. Alkuperäiset neuvottelu- ja koulutushuoneet soveltuivat erinomaisesti luokkahuoneiksi, mikä vähensi tarvittavien muutostöiden määrää”, Petrus kuvailee.
Muutostöissä keskityttiin myös käsienpesupisteiden, WC-tilojen ja kotitalousluokan lisäämiseen koulumääräysten mukaisesti.
”Näiden pienten muutosten ansiosta tilat saatiin nopeasti käyttöön, ja ne ovat osoittautuneet vastaavan hyvin koulukäytön vaatimuksiin.”
Välillä tarvitaan nopeita ratkaisuja
Toinen Tengbomin suunnittelema väistökoulu on otettu hiljattain käyttöön Helsingin Jätkäsaaren Saukonpaadenrannassa. Noin 20 vuotta vanhan, suuren C-muotoisen, rakennuksen kaksi kerrosta on muutettu palvelemaan 170 koululaisen ja 40 esikoululaisen tarpeita. Kiinteistössä toimii lisäksi eri yritysten toimitiloja sekä hotelli.
Väliaikaisen koulun 1700-neliöiset tilat muokattiin toimistotilojen paikalle ekologisesti ja resurssitehokkaasti hyödyntäen olemassa olevia rakenteita.
”Sovelsimme erityisesti vanhoja kokoustiloja ja koulutushuoneita luokkahuoneiden perustana. Tiloja mukautettiin lisäämällä tarvittavia seiniä ja ovia”, Saukonpaadenrannan suunnittelusta vastannut Tengbomin arkkitehti Minna Hulkkonen kertoo.
Esikoululaisille rakennettiin kuraeteiset sekä lokerikot ja lisää säilytystilaa. Kerroksiin lisättiin käsienpesupisteitä ja rakennettiin inva-WC:t koulumääräysten mukaisesti. Ruokailutiloissa hyödynnettiin olemassa olevaa keittiötä ja uudistettiin laitteistoja.
Uusi porras ratkaisi sujuvan kulkemisen
Prosessin loppuvaiheessa yllättäen esiin noussut tarve rakentaa uusi porrasyhteys eri kerrosten välille osoittautui teknisesti haastavaksi ja edellytti nopeaa reagointia sekä ratkaisukykyä. Oppilaat ja esikoululaiset saapuvat rakennukseen samasta ulko-ovesta, jonka jälkeen kulku haarautuu kahteen eri portaaseen. Esikoululaiset käyttävät uutta porrasta, joka toteutettiin erottamalla parkkihallista eteistila ja puhkaisemalla pihakanteen aukko. Tilava eteinen ja valoisa porras toimivat nyt päiväkodin arjessa ja tulevaisuudessa jonkun toisen käyttäjän tarpeissa. Peruskoululaiset hyödyntävät puolestaan olemassa olevaa porrasta kulkiessaan omaan kerrokseen.
Suuri toive oli aluksi käyttää rakennuksen sisäpihaa oppilaiden ulkoiluun, mutta pitkien selvitysten jälkeen tämä ei osoittautunut mahdolliseksi.
”Oppilaiden ja lasten ulkoilu tapahtuu läheisissä puistoissa. Katutilaan on lisätty aitaelementtejä, joilla on rajattu lapsille turvallinen ja selkeä odotusalue”, Minna kertoo.
Asiakasta kuunnellen
Koulun erilaisten ohjeiden sovittaminen keskusta-alueella sijaitsevaan toimistorakennukseen on ollut Minnan mielestä paitsi haastavaa, myös erittäin antoisaa. Prosessi on vaatinut tehokasta kommunikointia ja tarkkaa yksityiskohtien hallintaa, sillä mukana oli useita tahoja ja monia erilaisia näkökulmia.
”Meidän vahvuutemme perustuvat asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen työskentelytapaan. Panostimme siihen, että asiat selitettiin selkeästi ja ymmärrettävästi. Halusimme varmistaa, että kaikki ymmärsivät, mistä päätetään ja mitä esimerkiksi tekniset ratkaisut käytännössä tarkoittavat”, Minna kiteyttää.
Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että suunnitteluprosessissa mukana olleet opettajat ja muut koulun edustajat saivat äänensä kuuluviin ja pystyivät aidosti vaikuttamaan päätöksentekoon.
” Yhteistyö on ollut tiivistä niin koulun henkilöstön kuin kaupungin virkamiestenkin kanssa. Kompromisseja tehtiin, mutta ratkaisut saatiin toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.