Fiskarsin asemakaavat

Teollisuutta ja taiteilijoita
ilmakuva Fiskarsista
kaupunkisuunnittelu
kaavoitus
Asiakas: Fiskars Oyj
Paikka: Raasepori
Ajankohta: 2007-2011
Laajuus: 430 ha
Rakennusoikeus: 195 000 k-m2, josta asumista: 119 000 k-m2, 75 uutta asuinpaikkaa

Kaikki tietävät Fiskarsin. Se on paikka, jonne mennään kesäretkelle. Kävellään hiekkatietä, ihastellaan söpöjä taloja, isoja puita ja virtaavaa vettä. Syödään lähiruokaa Wärssyssä, katsellaan rantaniityllä laiduntavia lehmiä ja ostetaan putiikista keramiikkakulho tuliaisiksi. Ihmetellään, miten ihanaa on ja miksei kaikkialla Suomessa ole tällaista. Vitsaillaan siitä, miten Fiskars on kuin Rivendell, haltioiden koti Keski-Maassa. Niinhän se onkin. Neljä elementtiä; maisema, luonto, teollinen historia ja taiteilijayhteisö muodostavat ainutkertaisen paikan. Fiskars Oyj palkkasi meidät suunnittelemaan syntymäkotinsa tulevaisuutta.

Neljä elementtiä; maisema, luonto, teollinen historia ja taiteilijayhteisö muodostavat ainutkertaisen paikan.

Historia raudan- ja puunjalostuksessa

Fiskars sijaitsee jyrkkärinteisessä laaksossa kahden eri tasossa olevan vesistön välissä. Alue on maaperältään ja mikroilmastoltaan edullinen ja siellä on ollut käytettävänä vesivoimaa ja vesireitin päässä järvimalmia. Tällaisia paikkoja on lähiseudulla useampikin. Raaseporin seudulle perustettiinkin viisi ruukkia 1600-luvulla. Fiskarsissa rautaa taottiin yli 300 vuotta ja samalla laaksoon rakentui kokonainen yhteisö. Metalliteollisuuden lisäksi ruukkikylässä viljeltiin maata ja metsiä. Hiilet tehtiin oman maan puista ja ruukki omistikin merkittävän osan lähiseudun metsistä. Ruukilla oli kaksi koulua, sairaala, juhlatalo ja majatalo. Alueelle rakennettiin paljon ja hyvin. Viime vuosikymmeninä aluetta on täydennetty maltilla ja hyvällä maulla – näin haluamme olevan jatkossakin.

Uusi elämä matkailukohteena

Teollinen toiminta Fiskarsissa loppui 1980-luvulla. Ruukkikylä oli vaarassa autioitua ja ränsistyä. Fiskars Oyj kuitenkin totesi sen olevan tärkeä yhtiölle ja päätti jatkaa ruukin kunnossapitoa ja aloittaa sen kehittämisen eläväksi kyläksi. Työntekijöiden asuntoja alettiin kunnostaa ja vuokrata taiteilijoille, muotoilijoille ja käsityöläisille. 90-luvulla teoksia riitti jo omaan taidenäyttelyyn, josta tuli huikea menestys. Vähitellen Fiskarsista kehittyi sellainen, millaisena sen nyt tunnemme: korkeatasoinen ja monipuolinen matkailukohde, joka tunnetaan ennen kaikkea korkeatasoisesta jokakesäisestä taidenäyttelystään. Tällä hetkellä Fiskarsissa asuu yli sata taiteilijaa, käsityöläistä ja muotoilijaa. Ruukkikaduilla on parikymmentä putiikkia tai ateljeemyymälää, kaksi näyttelytilaa, useita kokous- ja juhlatiloja sekä kaksi hotellia. Fiskars panostaa myös ruokakulttuuriin: kylässä on kaksi ravintolaa, kaksi panimoa ja tislaamo baareineen sekä useita ruokatapahtumia.

Harkittuja vuosirenkaita

Suurin osa 1800-luvulla ruukin kukoistuskaudella rakennetuista taloista on edelleen paikallaan. Suurin osa taloista on vuokralla ja aluetta hoitaa Fiskars Oyj. Meillä oli siis erinomainen tilaisuus suunnitella alueen kehittämistä kokonaisuutena. Tarvetta oli täydennysrakentamiselle, teollisuusrakennusten käyttötarkoitusten muutoksille ja suojelutarpeen tutkimiselle. Suunnittelussa punaiseksi langaksi otimme ympäristöön sovittamisen: että uudet rakennukset eivät liikaa eroa vanhoista. Fiskarsista löytyy monenlaista ympäristöä. Punatiiliset tehdasrakennukset sijaitsevat jokivarressa. Alavirran ruukinkadulle antavat luonnetta empiretyyliset kaksikerroksiset asuinkasarmit, yläruukille Peltorivin kahdeksan punamullattua työväenasuntoa. Suutarinmäessä pikkumökit on aseteltu tiiviisti rinteeseen. Johtoportaan huvilat sijaitsevat väljemmin ympäröivillä kukkuloilla. Uudet rakennukset sijoitettiin samoilla periaatteilla kuin vanhat. Talorivien aukkoja paikattiin ja rivejä jatkettiin, pihapiirejä täydennettiin, vanhat kivijalat otettiin taas käyttöön. Tontteja myydään hillittyyn tahtiin, muutama vuodessa.

”Aito luonto” vs. ihmisen viljelemä ”luonto”

Fiskarsin luonto tutkittiin huolellisesti. Alueella on runsaasti suojelukohteita: metsäalueita, sammakoita, nisäkkäitä, lintuja, hyönteisiä, kääpiä ja sieniä jne. Rinteillä ja jokivarressa kasvavat varttuneet jalopuumetsiköt antavat paikalle sen arvokkaan luonteen. Luulimme ensin, että niiden katveeseen ei parane rakentaa. Arkistoja tutkimalla kuitenkin selvisi, että ruukkiyhtiö on 1800-luvulla istuttanut niitä omiin tarpeisiinsa. Jalopuusta tehtiin huonekaluja ja sisustuksia. Istutusten satoa voidaan edelleen korjata, esimerkiksi paikallisten puuseppien raaka-aineeksi, kunhan vältetään avohakkuita.

Pajat, puodit ja asunnot samassa talossa? Sallittu!

Teollisuustoiminta ja asuminen sijoitetaan yleensä mahdollisimman kauas toisistaan. Fiskarsissa oli kuitenkin halutaan, että taide- ja käsityöammattien harjoittajat voivat asua ja tehdä töitä samassa talossa, samaan tapaan kuin ennen teollistumista. Alakerrassa verstas ja myymälä, yläkerrassa asunto. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta tällaista kaavamerkintää ei ole olemassa. Niinpä loimme sellaisen: ATL eli asuin-, liike- ja teollisuusrakennusten korttelialue. Joustavia rakennuspaikkoja on tarjolla niin uudisrakennuksille kuin nykyisille teollisuusrakennuksille. Odotamme uteliaina, mitä vuokralaisia tonteille hakeutuu.

 

Kaavamerkintää ei ole olemassa. Niinpä loimme sellaisen: ATL eli asuin-, liike- ja teollisuusrakennusten korttelialue.