Hakametsän EHYT-yleissuunnitelmaluonnos

Hakametsän aluee  sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä Tampereen ydinkeskustasta.  Hakametsän alue tunnetaan erityisesti jäähallistaan, joka on alueelle voimakas identiteettitekijä. Se on Suomen ensimmäinen ja valmistui vuonna 1965 Suomessa järjestettyjä jääkiekon MM-kisoja varten. Jäähallin ympäristön kaupunkikuva on kuitenkin jäsentymätön. Vaikka alueella on muitakin urheilutoimintoja ja puistoja, sitä hallitsee laaja pysäköintikenttä. Ympäröiviltä suurilta teiltä kantautuu alueelle liikennemelua, mikä heikentää ulkoalueiden viihtyisyyttä. Siitä huolimatta esimerkiksi jäähallin eteläpuolinen, Sammon valtatiehen rajautuva  metsikkö on suosittu ulkoilualue koirapuistoineen. 

Hakametsän alueen yleissuunnitelmaluonnoksessa tutkittiin alueen kehittämisen ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia sekä hulevesien luonnonmukaista käsittelyä ja viherkattojen hyödyntämismahdollisuuksia. Suunnitelma oli osa Tampereen kaupungin EHYT -hanketta, jonka puitteissa tutkittiin kaupunkirakenteen täydentämistä etenkin joukkoliikenteen korkean palvelutason alueilla, joihin myös Hakametsä lukeutuu. Alueelle on suunnitteilla kaupunkiraitiotie, jonka terminaali sijaitsisi suunnittelualueen tuntumassa, Sammonkadun ja Rieväkadun risteyksessä. Yleissuunnitelman painopisteet olivat Hakametsän jäähallin ympäristössä, Uudenkylän kerrostaloalueessa sekä Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyksen ympäristössä.

Solmukohdasta kaupunginosan portiksi?

Alueen solmukohta on Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteys. Toistaiseksi hyödyntämätön potentiaali kiteytyy juuri tähän risteysalueeseen, joka nykyisellään on avara ja mittakaavaltaan varsin väljä. Rakennukset sijaitsevat kaukana väylistä, eivätkä oikeastaan tue katutilan muodostumista. Jalankulun- ja pyöräilyn kannalta mittakaava on liian iso ja ympäristö laadultaan heikko.

Risteyksen lähelle on suunnitteilla joukkoliikenteen solmukohta, joten  risteysaluetta tulisi kehittää etenkin kävely- ja pyöräily-ympäristönä. Ei kuitenkaan autoliikenteen kustannuksella, sillä samalla kun risteysalueen kaupalliset palvelut lisääntyvät, kasvavat myös jo entuudestaan raskaasti kuomitetun risteyksen liikennevirrat.

Mahdollisuuksien luotaamista vaihtoehtojen avulla

Alueesta laadittiin kaksi suunnitelmaversiota. Ykkösversiossa risteysalueen ympäristö ja Hervannan valtaväylän varsi rakennetaan tehokkaasti. Risteys katetaan kansirakenteella. Jäähallin ympäristössä painottuvat asuminen ja palvelut.

Maltillisemmassa kakkosvaihtoehdossa risteysaluetta käsitellään kevyemmin, jäähallin ympäristössä on urheilu- ja virkistystoimintoja ja rakentaminen on vähäisempää. Harjoitushalli puretaan. Asuntorakentaminen on täydennys- ja lisärakentamista.