Kankaretie 3 rivitalot

Itä-Helsingin Jakomäellä on epämääräinen maine: tiedättehän, 1960-luvun lopulla rakennettu lähiö, kaupungin vuokrataloja motarin varressa ja sitä rataa. Maine ei vastaa todellisuutta: ”Jakis” ei kuitenkaan ole pysähtynyt 60-luvulle, vaan alueen taloja on korjattu ja uusia on rakennettu vanhojen rinnalle (ja osin tilallekin) pitkäjänteisesti.  Helsingin kaupungin tavoitteena oli ja on lähiöiden  kaupunkirakenteen tiivistäminen ja monipuolistaminen täydennysrakentamisella – se on myös suunnittelemiemme Kankaretien rivitalojen funktio – viihtyisien kotien lisäksi.

Tavoitteena raikas, jäsennelty katumiljöö

Lähiympäristön rakennukset ovat eri ikäisiä kerrostaloja 1960-2000-luvuilta. Tilaajan yhtenä tavoitteena oli kohentaa Jakomäenraitin tunnelmaa ja luoda raikasta, jäsenneltyä katumiljöötä kalkkikivitiilistä koulurakennusta vastapäätä. Tätä varten lohkaistiin rivitalotontti pienestä puistikosta, joka jää tontin lounaispuolelle. Kaakossa tontti rajautuu Kankaretiehen, luoteessa Jakomäenportaan kevyenliikenteen väylään. Tontti viettää loivasti koilliseen, jyrkemmin tontin länsipäädyssä suunnitellun A-talon kohdalla.

Muunneltavia asuntoja kaupunkirivitalossa

Tontilla on 3 asuinrivitaloa, joissa on yhteensä 16 asuntoa. Huoneistojen keskipinta-ala on noin 91,4 m2 eli ne ovat käytännössä perheasuntoja. Talot ovat kaupunkirivitaloja sanan varsinaisessa merkityksessä, asuntoihin noustaan suoraan Jakomäenpolulta. Katutilan ja ulko-ovien välissä on vain nimellinen ”puoliyksityinen puskuritila”, käytännössä muutama porrasaskelma. Ratkaisu on monen tekijän summa: toisaalta kaava määräsi asuntojen pääsisäänkäynnin Jakomäenpolun puolelle, toisaalta tontti on kapea ja rakennusoikeus piti käyttää tehokkaasti.

Huoneistotyyppi on 3-4 H+ K. Asunnot ovat 1,5-2 kerroksisia: alakertaan on sijoitettu keittiö ja olohuone, yläkertaan makuuhuoneet. Kaikki asunnot on suunniteltu muunneltaviksi: väliseiniä voi lisätä ja huonejakoa voi muunnella tarpeiden mukaan. A-talon asuntojen 1,5-kerroksinen pohjaratkaisu on väljin ja tilallisesti ilmeikkäin: pohjakerros on porrastettu kahteen tasoon tontin korkeuserosta johtuen ja olohuone on kahden kerroksen korkuista tilaa. Luksusta! Useimmissa asunnoissa on vaatehuoltoa helpottava ikkunalla varustettu vaatehuone. Ranskalaiset parvekkeet tuovat ulkoilman tuntua yläkerran makuuhuoneisiin.

Täsmälääkettä tylsyyteen: mehevät julkisivuvärit ja siksak-räystäs

Rakennukset ovat puurunkoisia, tiilijulkisivut ovat rapattuja. Asemakaava määräsi rakennusten pääjulkisivumateriaaliksi ”vaaleahkoilla värisävyillä käsitellyn tai maalaamattoman rappauksen”. Lisäksi rakennusten julkisivut tuli jakaa yhden huoneiston suuruisiin osiin värityksen ja materiaalin avulla.  Kaavan vaatimaa jäsentelyä on alleviivattu vaihtamalla julkisivuväriä jokaisen asunnon kohdalla. Tosin väreissä reviteltiin (huu!) ja taloissa on käytetty meheviä punaisia, ruskeita ja vihreitä (värikylläisiä vaan ei räikeitä) sävyjä. Tämän lisäksi rakennuksen julkisivua on ”viipaloitu” tummilla, lautapintaisilla sisäänvedoilla. Jokainen sisäänkäynti on korostettu vaalealla rimaverhouksella.  Kaavassa liene tavoiteltu myös tiettyä keveyttä, sillä taloissa tuli olla kapealla räystäslistalla varustettu harja- tai pulpettikatto. Talossa on molempia kattomuotoja, osa kattolappeesta on taitettu harjamaiseksi asuntojen rajoilla, minkä seurauksena Jakomäenpolun puoleinen räystäslinja polveilee siksak-tyyliin.

Piha-alueet ja ulkotilat ja pysäköinti

Kaikissa asunnoissa on oma piha. Hulevesiä eli sade- ja sulamisvesiä imeytetään sekä takapihoilla että tonttiin rajautuvalla metsikkömäisellä virkistysalueella. Asuntokohtaiset irtaimisto- ja ulkoiluvälinevarastot on sijoitettu asuntojen pihoille. Kotiin tullessa ei tarvitse ajella eestaas etsimässä pysäköintiruutua kadulta, sillä pihalla talojen väleistä löytyy 18 autopaikkaa.