Linné-yliopisto

Öölannin silta on pitkään ollut Kalmarin kaupungin symboli, mutta nyt sille on ilmaantunut haastaja. Sillan kupeeseen nousee tulevaisuuden yliopisto, joka on sillan jälkeen kaupungin suurin rakennusprojekti. Kaupunki on astumassa akateemiseen aikakauteen.

Linné-yliopiston toiminnot sijaitsevat nykyisin Växjössä ja Kalmarissa, missä yliopiston yksiköt on sijoitettu hajalleen ympäri kaupunkia. Nyt toiminnot on tarkoitus yhdistää Universitetskajenin (”Yliopistonlaituri”) alueella.  Tengbom on suunnitellut yliopiston Itäosan, missä sijaitsevat laboratoriot, luentosalit, toimistot, kahvilat ja ravintola, ylioppilaskunnan tilat ja infopiste. Länsiosa on CCO Arkitetkter -toimiston suunnittelema.

”On tosi hienoa olla mukana rakentamassa tulevaisuuden kaupunkia.”

– Linda Camara

Projekti on kaupungin suurin projekti sitten Öölannnin sillan rakentamisen. Linda Camara, Tengbomin Kalmarin toimiston vetäjä ja johtava arkkitehti, iloitsee projektista “On tosi hienoa olla mukana rakentamassa tulevaisuuden kaupunkia ja olla kehittämässä yhteiskuntaa omassa kaupungissamme.”

Toiminnot yhteen

Yliopiston näkökulmasta on kyse opiskelijoiden, tutkijoiden, kaupungin sekä kaupan ja yritystoiminnan välisen vuorovaikutuksen tehostamisesta. Seuraava Nobel-palkittu idea voi hyvinkin saada alkunsa kahvilassa!  Juuri sellaista spontaania, etukäteen suunnittelematonta synergiaa me haluamme olla mukana luomassa. Arkkitehtuurin termein tämä tarkoittaa läpinäkyvää, avointa ympäristöä, jossa opiskelijat ja paikalliset asukkaat tuntevat itsensä tervetulleiksi.

Yliopisto kaupungin sydämeen

Projektin ydin on se, että tuodaan yliopisto kaupunkikeskustaan, toisin kuin aikaisemmin, jolloin kampukset sijoitettiin usein loitommaksi  kaupunkikeskustoista. Kalmarissa sen sijaan painotetaan yliopiston ja kaupungin tai akateemisen ja yrityselämän välistä vuorovaikutusta. Sijainti veden äärellä tarjoaa mahdolisuuksia yhteistoimiinalle kaupungin ja asukkaiden välillä, ja vierassatama luo alueelle vipinää vuoden ympäri.

Viisi visiota

Linda Camara, Krister Bjurström ja heidän työryhmänsä keskittyivät rakennuksen suunnittelussa muutamaan visioon: yhteys kaupunkiin, tulevaisuuden oppimisympäristö, kestävyys, kansallinen ja kansainvälisen kilpailukyky,  laadukas arkkitehtuuri. Nämä näkyvät mm. yliopiston pääsisäänkännin luona Yliopistoaukiolla, mutta myös muualla.
“Tästä tulee kaupungin isoimpia aukioita, mutta  omalla tvistillä. Meillä on Larmtorget, jossa on ravintoita ja kuhinaa, sekä Suurtori, joka on muodollisempi ja jota käytetään lähinna isoihin tapahumiin.  Yliopistoaukiosta tulee jotain muuta,” toteaa Linda Camara.

Toiveissa on että aukiota käytetään uudenlaisiin tapahtumiin esimerkiksi lukukausien alussa, valmistujais- ja väitösjuhlallisuuksien yhteydessä, ja ylipäänsä opiskelijoiden toimesta.
“Arkkitehteina luomme puitteita ja haastamme ihmiset käyttämään niitä. Emme kuitenkaan voi koskaan tietää tarkalleen, miten jotain tilaa lopulta käytetään. Se on kaupungin ja yliopiston asia,”  jatkaa Linda Camara.

Helmi ja simpukankuori ovat yliopistonlaiturin metafoora.

Helmi ja simpukankuori

Alueen yhtenäinen ilme perustuu rakennusten samankaltaiseen julkisivuun. Yliopistonlaiturin rakennusten metafoora on Helmi ja simpukankuori. Ulkopuoli, tai simpukankuori, on karkeaa tiilipintaa. Rakennusten valoisa sisäpuoli on ikäänkuin helmiäistä. Kompleksin sisällä hohtaa itse helmi, uniikki rakennus, jolla on muista poikkeava julkisivumateriaali ja omalaatuinen väripaletti. Tässä ”portaalirakennuksessa” sijaitsee kirjasto. Rakennusryhmän näyttävin osa on kymmenkerroksinen opetus- ja hallintokeskus, joka sekin on tiiiverhoiltu. Pääsisäänkäynti on Yliopistoaukion puolella, missä instituutio avautuu kohti kaupunkia ja vierassatamaa.

Projektin ensimmäisen osan on määrä valmistua 2018 ja koko projektin 2020.