Soukanniemen kulttuuriympäristöselvitys

Soukan lähiön eteläpuolella Etelä-Espoossa sijaitsee Soukanniemen idyllinen asuinalue. Aluetta on tarvetta tiivistää ja Tengbomin arkkitehdit kutsuttiin selvittämään alueen historiaa ja arvoja kulttuuriympäristöselvityksen muodossa. Selvitys toimii myöhemmän suunnittelun apuna. Selvityksessä etsittiin vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Kuka huvilat on rakentanut ja miten niissä on eletty? Entä miksi rannoilla on kivilaitureiden raunioita?

”Monet edustavien huviloiden rakennuttajat ja asukkaat ovat lukeutuneet aikansa elinkeino- ja kulttuurielämän eliittiin, rakennusten ja puistojen suunnittelijat aikansa parhaimmistoon.”

– Museovirasto

Höyrylaivaliikenne mahdollisti porvariston kesäparatiisin

Mansardikattoiset talot lasikuisteineen reunustavat kaartuvia katuja ja rantaviivassa seisovat sympaattiset saunat ja venevajat. Alueen muutamat hulppeammat huvilat torneineen ja erkkereineen erottuvat joukosta. ”Monet edustavien huviloiden rakennuttajat ja asukkaat ovat lukeutuneet aikansa elinkeino- ja kulttuurielämän eliittiin, rakennusten ja puistojen suunnittelijat aikansa parhaimmistoon”, on kirjattu Museoviraston määritelmään alueesta. Paikka oli siis porvariston kesäparatiisi.

Ajatus muuttamisesta kesäksi toiseen asuntoon juontaa valistusajalla keksittyyn luonnon ihailuun. 1800-luvun alkupuolella se saavutti helsinkiläisen yläluokan, pääasiassa venäläisen kauppiaskunnan ja upseeriston kautta. Romanttinen suhtautuminen maaseutuun ja saaristoon yhdessä höyrylaivaliikenteen kanssa loi mahdollisuuden muuttaa kesäksi saaristoon ja käydä sieltä käsin kaupungissa töissä. Virkamiehet, kauppiaat ja muut liikemiehet rakennuttivat saaristoon kesähuviloitaan, ensin lähisaarille ja niiden täyttyessä etäämmälle.

Soukanniemen huvilayhdyskunnan sosiaalista näyttämöä olivat höyrylaivat, kiviset laivalaiturit ja valoisat odotussalit. Laivat olivat varsinaisia herrasväen laivoja, joihin liittyi olennaisesti tarjoilu ja seurustelu. Ystävälliset lippumatamit huolehtivat matkustajista ja tunsivat heidät kaikki titteleineen päivineen. Kieltolain aikaan saattoipa joku heistä hankkia itselleen lisätienestejäkin. Höyrylaivat liikennöivät Helsingistä Espoon saaristoon kaikkiaan noin 80 vuotta. Laivayhtiöitä oli monia ja useat niistä olivat maanomistajien perustamia edistääkseen huvilatonttiensa myyntiä.

Keisari Aleksanteri III:n vierailu

Soukanniemen historian tärkeimpiä hetkiä oli, kun keisari Aleksanteri III vietti kesää Suomen saaristossa vuonna 1889 ja vieraili amiraali Oscar ja Sophie von Kraemerin luona Villa Fridhemissä. Fridhem on yksi Soukanniemen suurimmista huviloista ja sillä on oma höyrylaivalaituri. Keisarin seurueeseen kuuluivat hänen puolisonsa Maria Feodorovna, Kreikan kuningatar Olga ja osa hovia. Mukana oli kolme huvialusta ja kaksi sota-alusta. Keisaripari illasti isäntäparin kanssa ja keisarinnan kerrotaan myös kiivenneen läheiselle Kasavuorelle maisemaa katsomaan. Vierailusta kertoo kallioon hakattu muistoteksti huvilan lähellä.

Kalastajia ja puuseppiä

Ensimmäiset kesäasunnot olivat kalastajilta vuokrattuja pieniä mökkejä. Nämä entiset kalastajatorpat oli rakennettu parhaille rakennuspaikoille, ja niitä on ollut alueella 1700-luvulta lähtien. Kalastajat muuttivat vuokralaisten saapuessa vaatimattomiin talousrakennuksiin tai ulompiin saariin. Vähitellen torppia laajennettiin ja niiden pihamaille rakennettiin uusia tupia. Kalastus oli Soukanniemen pääelinkeino 1870-luvulle asti. Toinen höyrylaivakauden elinkeino oli puusepänteollisuus. Staffanin saarelle muodostui taitavien puuseppien yhteisö, joka tunnettiin muualla Suomessa puuseppien keskuudessa ”Espoon yliopistona” 1870-luvulta 1930-luvulle saakka. Soukan puusepänverstaat edustivat korkealuokkaista pienimuotoista huonekaluteollisuutta, ja puusepäntyöt jatkuvat saarella edelleen.

Björn Weckströmin ateljee

Soukanniemen vilkkain rakennuskausi oli 1900-1920-luvuilla. Huvilakauden kukoistuksen jälkeen Soukanniemi on vähitellen muuttunut ympärivuotisesti asutuksi alueeksi. Alueelle on rakennettu runsaasti omakotitaloja 1950-luvulta lähtien. Näihin taloihin kuuluu myös taiteilija Björn Weckströmin ateljee, joka on varsinainen helmi. Ateljeen sisätiloissa on esillä teoksia uran varrelta, terassilla ja pihalla on patsaspuisto. Weckströmin töistä tunnetuin on epävirallinen kansallisaarteemme, Star Wars-elokuvissa esiintynyt prinsessa Leian kaulakoru ”Planetaariset laaksot”. Ateljeehen voi sopia tutustumiskäyntejä, suosittelemme!

Tieto jäsenneltiin napakan kartan muotoon

Pohdimme pitkään, miten esittäisimme keräämämme tiedon helposti löytyvässä ja vertailukelpoisessa muodossa. Päädyimme esittämään rakennusten ominaisuudet ja arvot omina inventointikortteinaan ja alueiden omaisuudet omina. Rakennuksista kirjattiin ylös rakennushistoria, rakennuksen muoto, korkeusasema, julkisivujen jäsentely, rakennusmateriaalit ja värit. Alueista käytiin läpi maastonmuodot, tiet, tontit, pihapiirit ja rakennusten sijainti, piharakenteet sekä elinkeinotoiminta. Kaikista kohteista arvioitiin säilyneisyys, kuinka arvokas kohde on ja mitä siitä tulee säilyttää. Näin saimme aikaan napakan kartan, jossa selkeästi esitetään mihin ja millä tavalla alueelle voidaan rakentaa.