Olemme työskennelleet Tukholman Grand Hôtelin parissa jo liki vuosisadan. Ivar Tengbom laati 1920-luvulla muutossuunnitelmat hotellin julkisivulle, aulalle ja Vapensalen -juhlatilalle. Hotellin pariin palattiin jatkamaan Ivarin työtä viimeksi vuonna 2014. Tällä kertaa päivitettiin aula seuraavalle aikakaudelle.
Nykyaikaiset ratkaisut vaalivat vanhaa
Aula on hotellin sydän ja kasvot, sen julkisin ja näkyvin tila. Hotellin historian kannalta merkittävien yksityiskohtien säilyttäminen ja esiintuominen oli äärimmäisen tärkeää sekä asiakkaalle että meille. Halusimme, että tila olisi toimiva ja tunnelmaltaan nykyaikainen, kuitenkin niin, että samalla rakennukseen kohdistuvat rakennussuojelu- ja esteettömyysvaatimukset täyttyisivät.
”Palautimme tilaan Ivar Tengbomin 1920-luvulla tekemien muutosten hengen ja samalla lisäsimme nykyaikaisia ratkaisuja.”
– Karin Hagelberg, arkkitehti
Kuva: Åke E:son Lindman
“Tottakai yhteistyö Grand Hôtelin kanssa tuntuu erityiseltä, kun se on jatkunut jo Ivar Tengbomin päivistä asti. Palautimme tilaan Ivar Tengbomin 1920-luvulla tekemien muutosten hengen, ja samalla lisäsimme sinne nykyaikaisia ratkaisuja,” kertoo arkkitehti Karin Hagelberg.
Valoisa, tyylikäs tila puhuttelee
Konseptimme pohjalta aulatila sai valoisan ja tyylikkään ilmeen. Nykyaikaiset toiminnot ja tekniikka on kytketty saumattomasti historialliseen miljööseen. Uusi marmorilattia, piilotettu äänentoisto- ja epäsuora valaistusjärjestelmä ovat vain pieni osa muutoskokonaisuudesta, joka tuo aulan seuraavalle aikakaudelle.
Kuva: Åke E:son Lindman
Kaunis kipsikoristein varustettu katto on nostettu esiin uudella tavalla ja hotellin vanhoja piirteitä on yhdistelty hätkähdyttävästi uusien yksityiskohtien kanssa. Uusien luiskien ja kaiteiden ansioista aula on nyt täysin esteetön.
Hotellihuoneita päivitettiin huolella
Vuodesta 2010 lähtien olemme antaneet uuden elämän suurelle osalle hotellihuoneita, viimeksi kolmannessa kerroksessa ja kuninkaallisen rakennuksen neljännessä kerroksessa. Monet huoneistoista on suunniteltu joustavaan käyttöön. Esimerkiksi perinteiset pariovet takaavat, että vierekkäiset huoneet ovat todella yhteydessä toisiinsa. Toisiin huoneisiin taas on lisätty ranskalaiset parvekkeet, jotta niihin saadaan lisää valoa. Kylpyhuoneissa on käytetty Carraran marmoria.
Tukholman päärautatieaseman kautta kulkee päivittäin 250 000 ihmistä. Jos olet yksi heistä, sinulta ei takuulla ole jäänyt huomaamatta se muutos joka on tapahtunut asemalla vuosien 2008–2014 aikana – aseman ollessa samaan aikaan täydessä käytössä.
Vuonna 2008 asiakas, Jernhusen, pyysi meidät modernisoimaan ja kehittämään päärautatieasemaa, joka on yksi Ruotsin tärkeimmistä risteyksistä, ja varmistamaan, että asema selviää paitsi tämän päivän, myös tulevista haasteita. Kasvavat matkustajamäärät eivät ole niistä vähäisin. Koska erilaista kehitettävää ja parannettavaa oli kertynyt niin paljon, meillä oli mahdolisuus kehitellä asemalle kokonaisvaltainen uudistuskonsepti
valokuva: Åke E:son Lindman
valokuva: Åke E:son Lindman
valokuva: Åke E:son Lindman
”Modernisointivisiomme oli ylittää vierailijoiden odotukset ja samalla säilyttää, jopa korostaa vanhan rakennuksen hienoja piirteitä”
-Mark Humphreys, pääarkkitehti.
Kohtaamispaikka, joka tarjoaa jotain odottamatonta
Jernhusen halusi, että Tukholman päärautatieasema lunastaa potentiaalinsa ihmisten kohtauspaikkana, tulivatpa he mistä tahansa maailman kolkasta. Moderni matkakeskus, jossa on poikkeuksellisen hyvä palvelu, kauppoja ja ravintoloita. Matkakeskus, joka on turvallinen ja saavutettava, ja jossa on helppo suunnistaa, ja jonka ympäristö yksityiskohtineen jättää viereilijaan pysyvät jäljen. Asiakkaan vision toteuttaminen edellytti kokonaisvaltaista lähestymistä. Tunnistimme kehitysmahdollisuuksia myös tietyillä alueilla, jotka voivat tarjota vierailijoille odottamattomia kokemuksia.
valokuva: Åke E:son Lindman
On sanottu, että helpoin tapa rankata rakennus on käydä ratsaamassa sen vessat. Hienojen vessojen suunnittelu oli mielle itsestäänselvyys. Keskushallin seinille maalattujen romanttisten maisemamotiivien innostamina halusimme parantaa matkustajien kokemusta myös täällä. Puun, valkoisen lasin ja kipinöiviä takkatulta esittävien kuvien sekoitus johdattelee assosiaatiot talveen tuntureilla: mökkeihin, lumeen, jäähän.
valokuva: Åke E:son Lindman
Sijoitimme taidetta ”välitiloihin” jotka tapaavat olla ”tylsiä” tai ”kuolleita”. Esimerkiksi asemahallin pohjoispäädyn ja Cityterminaalin yhdistävien liukuportaiden välikköön. Nyt sekin tarjoilee matkustajille elämyksiä. Halusimme tuottaa dynaamisen, digitaalisen kokemuksen ja päädyimme taiteilijaduoon Bigert and Bergström. Kaksikon tilataideteos indikoi tulevaa säätä vaihtuvilla väreillä. Teos tehtiin yhteistyössä kanssamme, jotta se liittyisi arkkitehtuuriin saumattomasti.
Kolmas näkökulma on uudet palvelualueet. Hallin pohjoisosaan suunniteltiin kaikkien matkustajien käyttöön hiljainen alue, joka on rajattu muusta alueesta turvallisuussyistä vain matalalla seinäkkeellä.
valokuva: Åke E:son Lindman
valokuva: Åke E:son Lindman
valokuva: Åke E:son Lindman
Rajoittavien rakenteiden ympäri luovilla ratkaisuilla
Työmatkalaisille suurimmat muutokset tehtiin Keskushallin alapuolella. Suuri osa rakenteista on kantavia, joten muutostöissä ei voitu muuttaa tilajakoa. Jotta matkustajille voitaisiin tarjota uudistettu ilme on saatu aikaan arkkitehtuurikikoilla.
Virtaviivaisessa ympäristössä, jossa ei ole teräviä kulmia, matkustajat soljuvat luontevasti eteenpäin.
Halusimme luoda valoisaa, ilmavaa ja rauhallista tilaa, mutta emme voineet muuttaa käytävän leveyttä tai kerroskorkeutta. Ratkaisumme on valkoinen alakatto, joka kaareutuu pehmeästi kohti kuuluisaa Ringiä (Ring on pyöreä aukko, joka yhdistää kerrostason ja sen yläpuolella olevaan keskushallin. Ring on samankaltainen kohtaamispaikka kun Stockan kello Helsingissä, kääntäjän huomautus) ja pyöreät, upotetut valonlähteet, jotka antavat katolle onton efektin. Ringin pyöreä muoto toistuu esimerkiksi lasiseinien kontrastimerkinnöissä ja uusien seinien pyöristetyissä kulmissa. Virtaviivaisessa ympäristössä, jossa ei ole teräviä kulmia, matkustajatkin soljuvat luontevasti eteenpäin.
Jotta tilaan saataisiin mahdollisimman paljon luonnonvaloa, ja jotta tila olisi intuitiivinen suunnistaa, lisäsimme pystysuuntaisia yhteyksiä kerrosten väliin. Keskushallissa on nyt kaksi uutta aukkoa portaineen ja liukuportaineen. Avasimme myös olemassa olevia kantavia seiniä nin paljon kuin oli mahdollista, ja kavensimme myymälöitä, jotta käytävästä tulisi väljempi.
valokuva: Åke E:son Lindman
Minimalistiset yksityiskohdat korostavat suojellun rakennuksen piirteitä
Keskushallin kohdalla lähtökohtana oli korostaa vanhan rakennuksen ominaisuuksia. Vuodelta 1871 olevan aseman jäljellä olevat osat, samoin kuin Keskushalli, ovat suojeltuja. Tiloja ei saa vääristellä tai muuttaa. Lähestyimme toimeksiantoa minimalistisesti, ja käytimme paljon lasia ja terästä. Isot muutokset saatiin vietyä läpi muuttamatta tilan tunnelmaa. Alueen monet kaupat ja ravintolat tarjoavat laajan valikoiman tuotteita matkustajien tarpeisiin. Konsultoimme asiakasta sen suhteen, mitä kaupallisia toimijoita asemalla tulisi olla. Laadimme vuokralaisille suunnitteluoppaan. Inspiraation lähteenä toimivat muun muassa aseman vanhat kyltit.
NEO ja Technology and Health ovat yksi osa Tukholman seudun satsauksesta Life Science -klusteriin. Tukholman Flemingsbergin esikaupunkiin nousee Karoliinisen Instituutin koulutus- ja tutkimuskeskus, kaksi uudisrakennusta, joiden läpinäkyvä miljöö edistää luovuutta ja synergioita. Suunnittelemalla luomme puitteita tulevaisuuden innovaatioille.
Life Science on monimutkainen käsite – ja jännittävä tulevaisuuden ala. Siihen liittyy niin lääketiede, biologia, kemia, tekniikka, tietojenkäsittely kuin materiaalitutkimus. Se on yleisnimi toimialalle, jolla operoi sekä julkisia että yksityisiä terveydenhuollon tahoja, lääkefirmoja, potilas- ja lääkärijärjestöjä jne.
valokuva: Felix Gerlach
Tukholma satsaa Life Scienceen
Tukholman seudulla on käynnissä suuri Life Science -satsaus, minkä keskiössä on luoda paikkoja, joissa yritykset voivat kohdata ja toimia yhdessä. Yksi osa satsausta on Solnan Life Science-klusteri Hagastadenin kaupunginosassa. Toinen on uusi koulutus- ja tutkimuskeskus, joka kasvaa Karoliinisen Instituutin Huddingen yksikön yhteyteen Flemingsbergissä. Tengbom on mukana molempien kehittämisessä.
Visiomme pohjautuu asiakkaan toiveeseen luoda synergioita koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän välille.
Läpinäkyvyys lisää synergiaa
Huddingen uusi koulutus- ja tutkimuskeskus sijoittuu kahteen uudisrakennukseen – NEO ja Technology and Health. Molemmat tulevat saman kiinteistöyhtiön (TKV Fastighets AB) omistukseen . Visiomme pohjautuu heidän toiveeseensa luoda synergioita koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän välille. Luomme avointa, läpinäkyvää tilaa, joka edistää spontaaneja kohtaamisia erilaisten toimijoiden välillä, lähellä työpaikkoja, oppimisympäristöjä, Karoliinista sairaalaa ja Södertörnin korkeakoulua.
valokuva: Felix Gerlach
NEOn valopihalla on pallon muotoinen luentosali, jonka LED-valaistusjärjestelmän väri ”siftaa”.
Kaksi rakennusta – yksi visio
Technology and Health vihittiin käyttöön lokakuussa 2016 (esittely on ruotsiksi). Uusi rakennus on suorassa yhteydessä sairaalaan. Rakennuksen suunnitelussa on satsattu erityisesti, jotta se vastaisi uusien vuokralaisten (KTH:n Teknologia ja terveys -yksikkö ja Punaisen Ristin korkeakoulu) tarpeisiin. Sisätilat avautuvat kohti ylhäältä katosta valaistua valopihaa. Portaikot on aseteltu vinoittain ja sisäparvekkeet on suunniteltu varta vasten epämuodollisia kokouksia ajatellen.
valokuva: Felix Gerlach
valokuva: Felix Gerlach
valokuva: Felix Gerlach
Projektin toinen vaihe, NEO, tulee toimimaan Karoliinisen Instituutin tukijoiden kotipesänä. Rakennuksen on määrä valmsitua 2017 loppupuolella. Miljööt noudattavat yhteistä visiota. Avoin sisääntulokerros on visuaalisesti yhteydessä yläpuolella sijaitseviin kerroksiin, joissa laboratoriot ja tutkimustilat sijaitsevat. Valopihassa on pallon muotoinen luentosali, jonka LED-valaistusjärjestelmän väri ”siftaa” ja luo elävän, dynaamisen tunnelman.
Olemme nähneet paljon vaivaa peilataksemme Life Science-rakennusten visiota myös niiden ulkopuolella. Julkisivujen metallipinnat ”rikkovat” kerroksen korkuisia lasiosia siellä täällä. Julkisivut viestivät sekä läpinäkyvyyttä että pitkälle vietyä teknistä tarkkuutta. Rakennuksia ympäröivä piha-alue on avoin kaikille alueen ihmisille kohtaamiseen ja verkottumiseen. Kohtamispaikka, joka edistää tietoa ja innovaatioita.
Asiakas:Helsingin Asumisoikeus Oy (Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT)
Paikka:
Helsinki
Ajankohta:
2009-2011
Laajuus:
1700 kem2/1455 asm2
Asuntoja:
16
Itä-Helsingin Jakomäellä on epämääräinen maine: tiedättehän, 1960-luvun lopulla rakennettu lähiö, kaupungin vuokrataloja motarin varressa ja sitä rataa. Maine ei vastaa todellisuutta: ”Jakis” ei kuitenkaan ole pysähtynyt 60-luvulle, vaan alueen taloja on korjattu ja uusia on rakennettu vanhojen rinnalle (ja osin tilallekin) pitkäjänteisesti. Helsingin kaupungin tavoitteena oli ja on lähiöiden kaupunkirakenteen tiivistäminen ja monipuolistaminen täydennysrakentamisella – se on myös suunnittelemiemme Kankaretien rivitalojen funktio – viihtyisien kotien lisäksi.
Tavoitteena raikas, jäsennelty katumiljöö
Lähiympäristön rakennukset ovat eri ikäisiä kerrostaloja 1960-2000-luvuilta. Tilaajan yhtenä tavoitteena oli kohentaa Jakomäenraitin tunnelmaa ja luoda raikasta, jäsenneltyä katumiljöötä kalkkikivitiilistä koulurakennusta vastapäätä.Tätä varten lohkaistiin rivitalotontti pienestä puistikosta, joka jää tontin lounaispuolelle. Kaakossa tontti rajautuu Kankaretiehen, luoteessa Jakomäenportaan kevyenliikenteen väylään. Tontti viettää loivasti koilliseen, jyrkemmin tontin länsipäädyssä suunnitellun A-talon kohdalla.
Asemapiirros. Tontti on käytetty hyvin tehokkaasti.
Muunneltavia asuntoja kaupunkirivitalossa
Tontilla on 3 asuinrivitaloa, joissa on yhteensä 16 asuntoa. Huoneistojen keskipinta-ala on noin 91,4 m2 eli ne ovat käytännössä perheasuntoja.Talot ovat kaupunkirivitaloja sanan varsinaisessa merkityksessä, asuntoihin noustaan suoraan Jakomäenpolulta. Katutilan ja ulko-ovien välissä on vain nimellinen ”puoliyksityinen puskuritila”, käytännössä muutama porrasaskelma. Ratkaisu on monen tekijän summa: toisaalta kaava määräsi asuntojen pääsisäänkäynnin Jakomäenpolun puolelle, toisaalta tontti on kapea ja rakennusoikeus piti käyttää tehokkaasti.
Asuntopohja, talo A.
Huoneistotyyppi on 3-4 H+ K. Asunnot ovat 1,5-2 kerroksisia: alakertaan on sijoitettu keittiö ja olohuone, yläkertaan makuuhuoneet. Kaikki asunnot on suunniteltu muunneltaviksi: väliseiniä voi lisätä ja huonejakoa voi muunnella tarpeiden mukaan. A-talon asuntojen 1,5-kerroksinen pohjaratkaisu on väljin ja tilallisesti ilmeikkäin: pohjakerros on porrastettu kahteen tasoon tontin korkeuserosta johtuen ja olohuone on kahden kerroksen korkuista tilaa. Luksusta! Useimmissa asunnoissa on vaatehuoltoa helpottava ikkunalla varustettu vaatehuone. Ranskalaiset parvekkeet tuovat ulkoilman tuntua yläkerran makuuhuoneisiin.
Kuva: Reto Halme
Kuva: Reto Halme
Kuva: Reto Halme
Kuva: Reto Halme
Kuva: Reto Halme
Kuva: Reto Halme
Kuva: Reto Halme
Täsmälääkettä tylsyyteen: mehevät julkisivuvärit ja siksak-räystäs
Rakennukset ovat puurunkoisia, tiilijulkisivut ovat rapattuja. Asemakaava määräsi rakennusten pääjulkisivumateriaaliksi ”vaaleahkoilla värisävyillä käsitellyn tai maalaamattoman rappauksen”. Lisäksi rakennusten julkisivut tuli jakaa yhden huoneiston suuruisiin osiin värityksen ja materiaalin avulla. Kaavan vaatimaa jäsentelyä on alleviivattu vaihtamalla julkisivuväriä jokaisen asunnon kohdalla. Tosin väreissä reviteltiin (huu!) ja taloissa on käytetty meheviä punaisia, ruskeita ja vihreitä (värikylläisiä vaan ei räikeitä) sävyjä. Tämän lisäksi rakennuksen julkisivua on ”viipaloitu” tummilla, lautapintaisilla sisäänvedoilla. Jokainen sisäänkäynti on korostettu vaalealla rimaverhouksella. Kaavassa liene tavoiteltu myös tiettyä keveyttä, sillä taloissa tuli olla kapealla räystäslistalla varustettu harja- tai pulpettikatto. Talossa on molempia kattomuotoja, osa kattolappeesta on taitettu harjamaiseksi asuntojen rajoilla, minkä seurauksena Jakomäenpolun puoleinen räystäslinja polveilee siksak-tyyliin.
Piha-alueet ja ulkotilat ja pysäköinti
Kaikissa asunnoissa on oma piha. Hulevesiä eli sade- ja sulamisvesiä imeytetään sekä takapihoilla että tonttiin rajautuvalla metsikkömäisellä virkistysalueella. Asuntokohtaiset irtaimisto- ja ulkoiluvälinevarastot on sijoitettu asuntojen pihoille. Kotiin tullessa ei tarvitse ajella eestaas etsimässä pysäköintiruutua kadulta, sillä pihalla talojen väleistä löytyy 18 autopaikkaa.
Bio Capitol
Elokuvien taikaa 20-luvun miljöössä
arkkitehtuuri, sisustussuunnittelu
hotellit & ravintolat, korjaus & muutos
Asiakas:NonStop Entertainment
Paikka:
Tukholma
Ajankohta:
2018
Laajuus:
900 m2
Tukholman Vasastanissa vuosina 1926–1985 toiminut Bio Capitol oli aikansa suurin ja hienoin elokuvateatteri, joka avasi ovensa uudelleen peruskorjauksen jälkeen kesällä 2018. Tengbomin tuli palauttaa teatteri taannoiseen loistoonsa luomalla juhlava sisustuskonsepti. Uusitun elokuvateatterin sisustus tuokin historian nykypäivään uudella otteella.
Tengbomin tehtävänä oli kehittää aikuiseen makuun sopiva Art Deco-tyylinen elokuvateatterikonsepti, jossa elokuvaelämyksen lomassa on mahdollista nauttia hyvästä ruoasta ja juomasta. Sisustus leikittelee vahvoilla yksityiskohdilla, voimakkailla väreillä ja kustomoiduilla kuvioilla.
Take the magic with you
Aika jättää jälkensä kaikkiin miljöihin. Vaikka teatterin alkuperäiset detaljit, kuten kupolit, pilarit, kaiteet ja stukkokoristeet muistuttavat iloisesta 20-luvusta, kokonaisuus tuntuu kuitenkin täysin uudelta. Uusi ja vanha näkyvät sekä materiaalivalinnoissa että muotokielessä.
”Ideana on palauttaa elokuvien taika ja tunne siitä, että elokuvissa käynti on juhlava tapahtuma.”
Sisäänkäynnin yhteydessä sijaitseva, laajalti huomioitu baari on elokuvateatterin juhlava keskus. Ensisijaisena tavoitteena oli luoda baariin miljöö, joka kestää aikaa ja patinoituu kauniisti. Materiaaleiksi valittiin luonnonmateriaaleja, kuten massiivipuu, kivi ja messinki.
Sandra Wall on suunnitellut elokuvasaleihin kaksi erilaista mattokuosia.
Väritulva ja käsin piirretyt kuviot
Teatterin kahteen elokuvasaliin Tengbomin sisustusarkkitehti Sandra Wall suunnitteli kaksi erilaista mattokuosia. Toinen kuoseista jäljittelee prisman kuviota, joka muistuttaa projektorista lähtevää valoa. Toisessa puolestaan huomio kiinnittyy loisteliaaseen siniseen kukkakuosiin, joka toistaa kupolin koristemaalauksia.
”Matot jo itsessään ovat elokuvasalien vetonaula.”
Sisätilojen värivalinnat ovat antaneet Capitolille sen omaleimaisen luonteensa. 20-luvun väriskaalasta teatteriin valittiin jotakin purevampaa ja yllätyksellisempää. Elokuvasalien seinissä käytettiin turkoosia ja Bourdeauxin punaista ja tekstiileissä vihreää ja sinistä samettia.
– Moderni väripaletti vie meidät pois perinteisestä elokuvateatterin punaisesta ja tuo historian tähän päivään. Teatterin avaamisen jälkeen sosiaalisessa mediassa on jaettu paljon kuvia, joista näkee, että huolellisesti valitut värit ovat todella vahvistaneet teatterin identiteettiä. Kuvista pitää huokua, että kyseessä on Capitol eikä mikään muu elokuvateatteri, sanoo Filip Svensson, joka loi elokuvateatterin sisustuskonseptin yhdessä Sandra Wallin ja Kjerstin Björckin kanssa.
Varjakan virkistys- ja loma-alueen suunnittelun kutsukilpailu
Ruudut ja raidat
arkkitehtuuri
kulttuuri & urheilu
Asiakas:Oulun kaupunki ja Oulunsalon kunta
Paikka:
Oulunsalo
Ajankohta:
2012
Laajuus:
54 ha, 12 000 kem2
Loma-asuntoja:
130
Oulunsalon edustalla lymyää matala ja metsäinen Varjakansaari. Ensinäkemältä se vaikuttaa aivan tavalliselta Pohjanlahden saarelta: ryteikköistä metsää, jokunen umpeen kasvava niitty ja rantahietikko. Mutta tarkemmin katsottuna hietikko koostuukin puunkappaleista, kuusikosta löytyy kylänraitillinen talojen kivijalkoja ja rannasta valtavien rakennusten perustuksia. Saarella toimi sata vuotta sitten Pohjoismaiden suurin höyrysaha. On aika raivata pusikot, rakentaa unohdetuille kivijaloille ja täyttää saari taas elämällä! Pääsimme mukaan kutsukilpailuun suunnittelemaan Varjakasta virkistys- ja loma-aluetta.
Asiakkaamme tavoite on tehdä Varjakasta elämyksellinen paikka, jonka vetovoima perustuu paikan teolliseen historiaan, luontoon ja mereen. Suunnittelimme alueelle historiallisen sahaympäristön kunnostuksen, maiseman avaamisen, kaksi lomakylää palveluineen, lomamökin tyyppipiirustukset, pienvenesataman ja esteettömät ulkoilureitit. Haaste oli kiinnostava ja lopputulos jännittävä! Onnistuimme säilyttämään Varjakan ainutlaatuisen tunnelman ja kehitimme aikaa kestävän tyyppimökin.
Suuria purjelaivoja
Varjakan saaren teollinen historia on hämmentävän rikas. Se alkaa 1800-luvun puolivälissä, kun saarelle perustetaan laivaveistämö, Varjakan laivavarvi. Veistämössä rakennettiin suuria purjelaivoja, kuten kuunareita ja parkkeja. Veistämö oli alueen suurin työnantaja ja houkutteli ammattilaisia laajalta alueelta. Toiminta oli kansainvälistä: ankkurit ja kettingit tuotiin Englannista sekä purjeet ja köydet Venäjältä. Laivat toimitettiin avaimet käteen-periaatteella, joten uusi omistaja saattoi heti seilata tiehensä.
Höyrysahan omavarainen yhteisö
Telakkatoiminnan hiivuttua koitti Varjakan kultakausi. Höyrysaha perustettiin 1900-luvun alussa ja toiminta jatkui vilkkaana 1930-luvulle saakka. Sahayrityksen ympärille rakentui omavarainen yhdyskunta, johon kuuluivat työväen asuntojen lisäksi leipomo, kaksi kauppaa ja elokuvateatteri. Päällystön asunnot sijaitsivat saaressa ja työläisten niemessä. Sahayhdyskunnan rakennukset edustavat ulkoasultaan 1920-luvun klassismia, mutta rungot on rakennettu poikkeuksellisesti pystyhirsitekniikalla. Vastaavaa pystyhirsirakennustekniikkaa on löydettävissä lähinnä Norjan ja Ruotsin puukirkoista.
Sahan toiminta muokkasi saarta voimakkaasti: Eteläreunaa täytettiin sahausjätteellä eli losolla – tämä on maastokäynnillä huomaamaamme valehietikkoa. Tapuleille tasattiin puoli saarta varastokentiksi. Itse saharakennus oli valtava halli. Puutavara kuljetettiin sahalta satamaan kapearaiteista rautatietä pitkin. Satamaan rakennettiin pitkät rannansuuntaiset laiturit lastaamista varten. Niiden mustuneet paalut törröttävät edelleen veneilijöiden ihmeteltävänä.
Ehdotimme Varjakan saareen ja niemeen rakennettavaksi lomakylät, yhteensä 130 lomamökkiä. Mökkien sijoittelu perustuu alueen aiempaan käyttöön: saarella mökit on ryhmitelty tapulien muotoon, niemellä kiiloiksi. ”Mökkikorttelien keskelle jäävät pihapiirit sopivat puutarhaviljelyyn, erilaisiin juhliin ja miksei vaikka yhteisöllisiin taideprojekteihin.” kertoo projektipäällikkö Eila Lahdenperä. Lomaansa voi viettää joko omassa rauhassa metsissä tai yhteisöllisemmin pihoilla.
Lautatapulit toimivat "ruutujen" eli neliönmuotoisten mökkikorttelien innoittajina
Niemellä mökit on sijoiteltu kiilamaisiin ryhmiin.
Aurinkoa metsään
Kukoistuskaudellaan Varjakka on ollut avoin. Asukkailla on ollut hyötypuutarhoja, pienviljelmiä ja laidunmaita. Lisäksi metsää on kaadettu polttopuiksi ja rakennustarpeiksi. Nyt alue on lähes kokonaan metsän peitossa. Haluamme palauttaa Varjakkaan pitkät näkymät ja aurinkoisuuden. Sekä saaren keskiosaan että niemeen avataan laaja maisemaniityt. Merelle päin metsäinen ilme säilyy. Pihat on suojattu voimistuvilta tuulilta reunustamalla ne taloilla.
Yhteen suuntaan avautuvilla mökeillä pienestäkin pihasta saa yksityisen.
Näkymä Varjakan saaren keskusniitylle.
Tyyppimökki. Mökki on moduulimitoitettu ja helposti jatkettava.
”Mökkikorttelien keskelle jäävät pihapiirit sopivat puutarhaviljelyyn, erilaisiin juhliin ja miksei vaikka yhteisöllisiin taideprojekteihin.”
– projektipäällikkö Eila Lahdenperä.
Saari haltuun esteettömästi
Esteetön puupintainen virkistysreitti yhdistää saaren eri toiminnot mielenkiintoisella tavalla. Reitiltä voi bongata losorannan, laiturien paalut, sahan kivijalan, uimarannan, tehtaan päällystön asuntoalueen ja konttorin. Reitti päättyy palvelukeskukseen ja uudelle sillalle. Suurin osa reitistä kulkee rannassa ja aukean reunassa puikahtaen välillä metsään. Kävelijä saa kokea valoa, varjoa, suojaa ja tuulta. Ja tietysti Varjakan maagisen tunnelman!
Kauniisti vanhenevat mökit
Suunnittelimme Varjakkaan pienen tyyppitalon ympärivuotiseen vapaa-ajan käyttöön. Vaatimuksia oli runsaasti ja vastasimme niihin yksinkertaisella ja muunneltavalla mökillä. Lomamökki on puurakenteinen ja puulla verhoiltu. Rakenteet ovat yksinkertaisia, joten mökki on helppo korjata. Kattorakenteet ja -kulma sopivat aurinkopaneelien asentamiseen. Hieman muunneltuna tyyppitalon voi pystyttää vanhalle kivijalalle. Mökki on muodoltaan yksinkertainen, koruton ja harmaantuu kauniisti. Näistä mökeistä on iloa vielä pitkään!
Ylläksen matkailukylän arkkitehtuurikilpailu ja master plan
Huskylla baariin
kaupunkisuunnittelu
idea- & yleissuunnitelmat, kulttuuri & urheilu
Asiakas:Metsähallitus, Lapland Hotels ja Kolarin kunta
Paikka:
Äkäslompolo
Ajankohta:
2010-2012
Laajuus:
noin 11,5 km2, 350 000 kem2
Rakentamista:
13 000 uutta vuodepaikkaa
Sijoitus:
1. palkinto nimimerkillä “Kuura”
Ylläs on Suomen suurin hiihtokeskus. Latuja ja rinteitä riittää, lisäksi tarjolla on safareita, lumikenkäilyä ja kalastusta. Kysyntää ja tilaa laajentumiselle löytyy. Voitimme suunnittelukilpailun Ylläksen uudesta matkailukylästä ehdotuksellamme ”Kuura” ja laadimme jatkotyönä alueen yleissuunnitelman (master plan). Siitä tuli hyvä. ”Ensiluokkainen matkailualue, joka hyödyntää Lapin luontoa, muotokieltä ja materiaaleja ja lisäksi toimii edelläkävijänä Suomen ekologisen matkailun kehittämisessä.” kertoo maisema-arkkitehti Kaisa Junkkonen.
Uusi matkailukylä sijaitsee Yllästunturin juurella nykyisen matkailukeskuksen ja laskettelurinteiden välissä. Suurin vetovoimatekijä on Ylläksen ainutlaatuinen luonto. Alue on luonnontilaista puoliavointa kangasta, jossa varvikosta nousevat kapeat kynttiläkuuset. Paikoittain karut rakkakivikot aukeavat eteen laajoina kenttinä. Vieressä kohoaa jyhkeä Yllästunturi ja hiljaisuus soi korvissa. Lapin taika on läsnä. Tähän paikkaan tulisi suunnitella majoitus yli 10 000 matkailijalle. Miten tarjota mukavuudet ja samalla säilyttää paikan lumo?
Suksi katolle!
Halusimme, että Lapin luonnosta voi nauttia ilman autojen melua ja pakokaasuja. Että oman auton voisi jättää parkkiin koko loman ajaksi. Suunnittelimme matkailukylän sellaiseksi, että omalta pihalta pääsee suoraan ladulle ja rinteeseen ylittämättä ajoväyliä. Päätie ylitetään viherkantta pitkin. Loivasti nousevan katon alle jää kyläkeskus, jossa on mm. kylpylähotelli, kulttuurikeskus ja ravintoloita. Vaihtoehtoina autoilulle ovat kävelyn ja hiihtämisen ohella talvipyöräily, koira- sekä porotaksi ja siirtohissi.
Kivenlohkaretta muistuttavat lomamökit muodostavat pihapiirejä.
Hotellin kattoa pitkin voi ylittää päätien.
Alkuperäistä luontoa on säilytetty mahdollisimman paljon.
Suunnittelualue sijaitsee puurajalla.
Lähtökohtana poronsarvet
Poronsarvia muistuttavan tieverkon varaan tukeutuvat alueet, tieverkko ja julkinen liikenne ovat rakennettavissa vaiheittain. Sarviteema jatkuu isommissa rakennuksissa, jotka jaetaan useisiin siipiin ja osiin. Tällöin alueen tunnelmasta tulee kylämäinen ja mutkittelevat rakennusmassat suojaavat sisäpihoja ja aukioita talven kovilta tuulilta. Kulku pihoilla ohjataan kävelykansille, jotta alkuperäinen varvikko säilyy. Luonnoltaan arvokkaimmat ja herkimmät paikat on pyhitetty katselemiselle, niihin avautuu näkymiä loma-asunnoista ja laduilta.
”Poronsarvirakenne” erottuu havainnekuvasta selvästi. Rakentamisen tehokkuus pienenee ja ”sarvet” kevenevät keskustasta pois päin mentäessä.
Rakkakivien piirit
Suunnitelmassamme suuri osa majoituksesta järjestetään perinteiseen ylläsläiseen tapaa mökeissä. Sekä mökkien lohkaremainen muoto että sijoittelu ryppäisiin saavat inspiraationsa alueen rakkakivikoista. Rakennusmateriaali on luonnollisesti puuta. ”Arkkitehtuuri on selkeää ja luonnonmaiseman aiheista koostuvaa.” kuvasi palkintolautakunnan jäsen, arkkitehti Ilmari Lahdelma työtämme. Sijoittelussa on pyritty siihen, että maastoa ei tarvitse juuri muokata ja suurin osa pihapiirin puista voidaan säilyttää. Sommittelu muistuttaa luonnon monimuotoisuudesta ja sattumanvaraisuudesta. Toisaalta mökit muodostavat harkittuja kehiä, joiden sisälle jää rauhaisia pihapiirejä. Ja toivottavasti myös hiven Lapin taikaa!
”Arkkitehtuuri on selkeää ja luonnonmaiseman aiheista koostuvaa.”
– palkintolautakunnan jäsen, arkkitehti Ilmari Lahdelma
Kotten – Käpy
Klassisen taukotuvan moderni versio
arkkitehtuuri
kulttuuri & urheilu
Asiakas:Kungälvin kunta
Paikka:
Kungälv, Ruotsi
Ajankohta:
2013-2015
Urakoitsija:
Ängegärde Bygg
Partnerit:
CMC Byggkonsult, Norconsult, Andersson och Hultmark, SLN Elkonsult, Fast Engineering Göteborg
Ensimmäisestä luonnoksesta talon avaamisjuhlallisuuksiin. Näin tiiviisti hiljattain valmistunut Christofer Ödmark omistautui Kotten -projektiin. Metsään sijoitettu liikuntapaikka Kotten syntyi kilpailussa, jonka Ödmark sai tehtäväkseen ollessaan harjoittelijana Tengbomin Göteborgin toimistolla.
Kotten – eli Käpy – on mielestämme inspiroiva tapaus. Jo pelkkä näkymä rakennuksesta metsäaukiolla Fontinin luonnosuojelualueella saa katsojan kananlihalle. Projekti on monella tapaa onnellinen tarina. Ensinnäkin sen on Christofer Ödmark-nimisen nuoren ja lupaavan lahjakkaan kaverin ehdotus. Toiseksi siitä tuli ”viraali-ilmiö” ja se on saanut valtavasti huomiota, ei vain Ruotsissa vaan kansainvälisestikin.
valokuva: Ulf Celander
Tarina alkaa siitä, kun Christofer Ödmark harjoitteli Tengbomin Göteborgin toimistolla vuonna 2013 Chalmersista valmistuttuaan. Eräänä päivänä hänen pöydälleen ilmestyi kilpailutehtävä: suunnittele liikuntapaikka Kungälviin. Vanha oli nimittäin tuhoutunut tulipalossa. Christofer teki ehdotuksen mentorinsa Hans Lindgrenin avulla. Ovaali, kokonaan luonnonmateriaaleista tehty rakennus vakuutti tuomariston, joka halusi jotain tavanomaisesta poikkeavaa. Tässä sitä jotain on: rakennuksen julkisivujen puumodulit muodostavat suomumaisen kuvion, joka muistuttaa männynkäpyä. Rakennuksessa on viherkatto. Loppu onkin sitten historiaa.
kuva: Tengbom
” Tein töitä Kävyn parissa ensimmäisestä luonnoksesta aina kaksi vuotta myöhemmin pidettyyn avaijaisseremoniaan. Sain paljon vastuuta ja kehityin arkkitehtina kaikilla osa-alueilla detaljisuunittelusta asiakkuuden hallintaan”, sanoo Christofer Ödmark.
Tavoitteenamme oli luoda ikoninen rakennus, joka toimii ulkoilun ja liikunnan symbolina.
Talon toiminnot
Käpy on ulkoilijoiden taukotupa metsän keskellä. Niitä Ruotsissa riittää. Paikka, jossa voi saunoa ja peseytyä, vaihtaa vaatteita, ottaa kahvit ja syödä eväät. Tavoitteenamme oli luoda ikoninen rakennus, joka toimii symbolina ulkoilulle ja liikunnalle. Christofer Ödmark toteaa, että kilpailu antoi hänelle täyden vapauden, vaikka kunta halusikin pitää rakennusprosessin tiukasti ohjaksissaan. Halvin hinta ratkaisi lopulta tarjouskilpailun, jossa päädyttiin paikalliseen urakoitsijaan. Kilpailutuksen voitti rakennusliike Ängegärde Bygg, jolla on 23 työntekijää.
valokuva: Ulf Celander
valokuva: Ulf Celander
valokuva: Ulf Celander
”Yes! Se oli ihan ensimmäinen ajatuksemme, kun saimme tietää voittaneemme kilpailutuksen. On hauskaa olla mukana tekemässä monumenttia, jonka omat lapsenlapsenikin tulevat näkemään. Tämä oli meille todellä tärkeä työ. Koska olemme itsekin paikallisia, kuuluu tämä liikuntapaikka meille siinä missä muillekin kuntalaisille”, sanoo Stefan Johansson, Ängegärde Byggin osakas Byggindustrin jutussa Kotten föddes hos en ung obeprövad idéspruta (3.2.2016).
kuva: Tengbom
”Joskus arkkitehtuurissa käy niin, että annat työsi eteenpäin toisille, sitten tapahtuu erilaisia asioita, ja lopputulos on jotain ihan muuta, kuin se, mitä sinulla oli alunperin mielessä. Nyt ei käynyt niin. Kaikki osalliset pitivät kommunikaatiokanavat auki koko rakentamisen ajan”, sanoo Tengbomin Hans Lindgren samassa jutussa.
Sen näkee myös katsomalla parin vuoden takaista kilpailuehdotusta. Se on toteutuksen kanssa hämmästyttävän samankaltainen. Eräs muutos alkuperäiseen nähden oli se että suunnittelun edetessä kattomuoto päätettiin muuttaa kaarevaksi, sillä se helpottaisi asennustöitä ja itse asiassa petrasi rakennuksen hahmoa entisestään.
Kuva: Ulf Celander
Ovaali muoto oli haastava
Ovaaleja rakennuksia ei tule vastaan usein. Siitä tulikin jonkinasteinen arvoitus. Julkisivu on päällystetty noin 170 ”suomulla”, jotka tehtiin paikan päällä. Tengbom laati mallin moduleita varten ja rakennusliike asensi ne niin, että rakennus vaikuttaa ovaalinmuotoiselta. Oikeasti se on 50-sivuinen monikulmio. Jopa kattotuolit suunniteltiin yksitellen, jotta ne istuisivat rakennuksen uniikkiin muotoon.
Ympäristösyistä puuta
Ekologinen ajattelu on hallinnut Kottenin parissa työskentelyä. Puuta on käytetty käytännössä kaikkialla. Julkisivun pinta on mäntyä ja sisäpinnat koivuvaneria. Julkisivu on silikonilla käsiteltyä OrganoWood-puutavaraa, josta ei irtoa haitallisia kemikaaleja, mutta puu harmaantuu luonnollisesti. Rakennuksen hintalappu oli tapetilla koko prosessin ajan, mutta Kotten on hieno esimerkki siitä, miten voidaan rakentaa ympäristövaikutuksiltaan pieni ja kestävä rakennus, jolla on oma selkeä luonne, ilman että kustannukset ”menevät katosta läpi”. Kottenin budjetti oli 23 miljoonaa kruunua.
valokuva: Ulf Celander
Kumppanuutta paikallisin voimin
Kotten on myös onnistuneesti paikallista osaamista yhdistävän työn tulos. Paikallisten yritysten osuus on yli 90 %.
”Kumppanuus Ängegärde Bygg täyttää kaikki kriteerimme. Olimme jatkuvasti yhteydessä. He todella näkivät vaivaa yrittäessään toteuttaa yhteisen visiomme”, sanoo Christofer Ödmark.
Myös Tengbomin maisema-arkkitehdit olivat mukana prosessissa, sekä maisemavaikutusten minimoinnissa että pihasuunnittelussa. Rakennuksen yhteydessä on leikkipaikka, ulkokuntosali ja laituri.
” Taisin nostaa rimani aika korkealle.”
– Christoffer Ödmark, arkkitehti
valokuva: Ulf Celander
Tuhkakasasta takaisin luontopoluille
Kungälvin asukkaat ovat lopulta saaneet kovasti odotetun liikuntapaikkansa, joka on ilmainen kaikille ulkoilijoille, ovatpa nämä liikuntafriikkejä, laspiperheitä taikka eläkeläisiä. Kohteen arvostuksesta kertoo sekin, että vaikka avajaisjuhlallisuudet pidettiin Lucian päivän (13.12.) aikoihin, paikalle oli tullut iso joukko innostunutta väkeä. Kirsikkana kakussa Käpy nimitetiin ehdokkaaksi Vuoden Rakennus -kilpailuun, mistä työryhmä ja varsinkin Christofer Ödmark ovat hyvin ylpeitä.
”Se motivoi tekemään lisää projekteja. Mutta taisin laittaa oman rimani aika korkealle.”
Paljonko Kävyssä on sinua itseäsi?
”Minulle on tärkeää että materiaalit ja muoto ovat rehellisiä. En ole koskaan tajunnut, miksi asioista pitää tehdä ehdoin tahdoin monimutkaisia. Julkisivun geometria näyttää monimutkaisemmalta kuin onkaan, se on rationaalinen järjestelmä. Vaikka Käpy perustuukin minun ideaani, sen parissa työskenteli toimistollamme yli kymmenen ihmistä. Yhdessä me sen suunnittelimme,” sanoo Christofer Ödmark.
Boulognerbadet
Kaikkien yhteinen uimaranta ja hengailupaikka
arkkitehtuuri
kulttuuri & urheilu
Asiakas:Gävlen kunta
Paikka:
Gävle, Ruotsi
Ajankohta:
2013–2015
Urakoitsjia:
NCC
Osaamisalueet:
Maisema, kulttuuri ja urheilu, valaistussuunnittelu
2013 meidät pyydettiin laatimaan ehdotus julkisesta uimapaikasta Gävlejokeen, kaupunginpuiston (Boulognerskogen) yhteyteen. Kunta tykästyi konseptiimme, jossa oli ponttoonilaituri, puistoreittejä, ulkokuntosali, pukukopit sekä perhealue hiekkarantoineen ja projekti käynnistyi. Tänä päivänä Boulognerbadetin uimala on kaiken ikäisten rakastama kohtauspaikka.
Alussa uimalan paikalla oli vain nurmea, rantalentiskentät, juoksupolku ja penkkejä. Jaoimme ehdotuksen kolmeen osaan, jotta paikan ominaispiirteet voitaisiin valjastaa käyttöön parhaalla tavalla.
Halusimme, että ihan ensin toteutettaisiin vedenrajassa oleva laituri. Siihen sijoitettiin katselupaikkoja ja portaikkoja erityisille näkymälinjoille, jotta joesta ja jokimaisemasta saataisiin kaikki irti. Seuraassa vaiheessa toteutettaisiin viereiset puistoalueet ulkokuntosaleineen ja pukukoppeineen. Viimeiseksi toteutettaisiin perhealue rantoineen. Kaksi ensimmäistä vaihetta ovat nyt valmiina, kolmas odottaa toteutusta.
Kuva: Göran Ekeberg
Kaunis laituri ja uimapaikkoja kaikille
Kesäisin seitsemän metriä leveä laituri on täynnä väkeä. Paikalta löytyy sekä uimareita että niitä, jotka haluavat vain oleilla auringossa. Laiturilla on luiska, joten kaikki halukkaat voivat päästä veteen.
Laituri on tehty käsitellystä männystä, joten se vanhenee kauniisti ja saa ajan mittaan harmaan patinan.
Rannan isot puut on säilytetty ja niiden annetaan kasvaa laiturinkannen läpi. Latvukset muodostavat katon ja varjostavat miellyttävästi kuumina kesäpäivinä. Laiturin Eteläpäädyssä on istumapaikka, joka toimii eräänlaisena maamerkkinä. Vieressä on grillikatos, jossa on viherkatto.
valokuva: Göran Ekeberg
valokuva: Göran Ekeberg
valokuva: Göran Ekeberg
valokuva: Göran Ekeberg
valokuva: Göran Ekeberg
valokuva: Göran Ekeberg
valokuva: Göran Ekeberg
valokuva: Göran Ekeberg
Monta hengauspaikkaa
Jotta alueelle saataisiin isompi, jatkuva nurmialue, siirsimme lentiskenttää. Läheisellä rinteellä on istumapaikkoja, joista on näkymä veteen. Maanpinta on terassoitu ja paikalla on pieni katsomo sekä loikoilupenkkejä. Vähän loitompana on uusi ulkokuntosali. Täältä löytyvät myös pukukopit, jotka on tehty samasta männystä kuin laiturikin.
Viimeinen vaihe, perhealue hiekkarantoineeen, odottaa toteuttamista.
