Asuinkortteleita liikenneväylien ja virkistysalueen solmukohtaan
kaupunkisuunnittelu
kaavoitus, viitesuunnitelmat
Asiakas:Helsingin kaupunki
Paikka:
Pitäjänmäki, Helsinki
Ajankohta:
2023-2024
Laajuus:
30 000 k-m²
Projektin tyyppi:
Viitesuunnitelma
Helsingin kaupunki suunnittelee uutta asuinrakentamista Pitäjänmäentien ja Pajamäentien risteykseen. Suunnittelualue sijoittuu Patterimäen itäosan metsäalueelle pikaraitiolinjan tunneliaukon ympärille. Tengbom laati asemakaavan muutoksen tueksi kaksi vaihtoehtoista maankäytön viitesuunnitelmaa visualisointiaineistoineen.
Patterimäen uudisrakennukset sovitettuna ilmakuvaan. Kolme tornitaloa (10-14 kerrosta) sijoittuvat Pajamäentien ja Pitäjänmäentien risteykseen. Vasemmalla näkyvät matalammat kerrostalot, jotka vastaavat kooltaan Pajamäen asuinalueen nykyisiä rakennuksia. Uusi leikkipuisto on sijoitettu pikaraitiotien tunnelin päälle.
Tengbom sai laadittavaksi Patterimäen itäosan asemakaavan muutoksen tueksi asuinkerrostalokorttelien kaksi vaihtoehtoista maankäytön viitesuunnitelmaa. Työhön kuului lisäksi visualisointiaineiston ja varjoselvityksen laatiminen.
Luontoalue, maalitehdas ja melu ohjasivat suunnittelua
Suunnitelman lähtökohtana oli huomioida Patterimäki virkistys- ja luontoalueena, suunnittelualuetta pohjoispuolelta reunustavan Teknoksen maalitehtaan läheisyys sekä liikenteestä syntyvä melu. Suunnittelualue sijaitsee uuden pikaraitiolinjan myötä merkittävässä liikenteen solmukohdassa.
Vaihtoehdoissa vertailtiin korkean tornirakentamisen (14- ja 16-kerroksisen) sijoittumista, korttelirakenteen avautumista sekä liittymistä olemassa olevaan rakennuskantaan.
Inspiraatioina 1950-luvun arkkitehtuuri ja tehdasmiljöö
Tengbom suunnitteli alueelle kaksi vaihtoehtoista ilmettä: toinen sai inspiraationsa Pajamäen 1950-luvun arkkitehtuurista, toinen puolestaan Teknoksen maalitehtaan tehdasmiljööstä.
Jatkosuunnitteluun edennyt Patterimäen asemapiirros. 5-14-kerroksiset asuinkerrostalot sijoittuvat pääkatujen varteen sekä Patterinmäen itäosan metsäalueelle Pajamäen rakennuskannan viereen.Visualisointi. Kolme tornitaloa ja kadunvarren asuinkerrostalot nähtynä Pitäjänmäentieltä pikaratikan pysäkiltä.Visualisointi. Tornitalot sekä viisikerroksiset pistetalot nähtynä Patterimäen puistoalueen niin kutsutulta tykkitieltä.Vaihtoehtoisen asemapiirroksen visualisointi. Korkeimman talon korkeus on tässä vaihtoehdossa 16 kerrosta.
Tengbom osallistui Vantaan kaupungin järjestämään Katrinebergin alueen yleiseen ideakilpailuun. Tavoitteena oli suunnitella 2030-luvun kestävä pientaloalue arvokkaaseen kulttuurimaisemaan sekä täydentää historiallista rakennettua ympäristöä.
Kilpailussa haettiin ratkaisuja ja ideoita Katrinebergin alueelle tulevan asemakaavoituksen pohjaksi. Alueen sydämessä sijaitsee vanha kartanomiljöö sekä pieni sairaala, josta sairaalatoiminnot ovat poistumassa lähiaikoina.
Kilpailijoiden tehtävänä oli esittää periaatteet alueen täydennysrakentamiselle sen historiallisia ja maisemallisia arvoja kunnioittaen. Alueelle toivottiin myös uusia lähipalveluita sekä uudet sijaintiehdotukset koululle ja päiväkodille.
Katrinebergin kilpailualue Seutulassa Vantaanjokilaakson laidalla. Maaseutumaisella alueella sijaitsevat tällä hetkellä Katrinebergin kartano aitta- ja navettarakennuksineen, Katriinan sairaalan rakennusryhmä, Seutulan koulu ja päiväkoti sekä yksityisten omistamia pientaloja ja kesämajoja. Kuva arviointipöytäkirjasta.
Vanha sairaala uuteen käyttöön
Kilpailuehdotuksessamme vältettiin vanhojen rakennusten purkamista. Keskeiseen nykyisin sairaalana toimivaan rakennukseen sijoittuvat koulu, päiväkoti, tuettua asumista sekä kaupallisia palveluita. Vanha navettarakennus muuntuu kehittyvän keskuksen aktiiviseksi osaksi, jossa sijaitsee maatilatoimintojen lisäksi järjestötoiminnan tiloja.
Yli 200-vuotiaasta kartanoa piha-alueineen voidaan käyttää esimerkiksi tapahtumiin sekä ravintolapalveluille.
Tengbomin laatima Katrinebergin kokonaissuunnitela. Ehdotuksessa korostuvat pientalovaltainen uudisrakentaminen, runsaat viherkäytävät ja uusien kortteleiden luonteva sijoittuminen maisemarakenteeseen.
Kyläkeskus kartanon ja sairaalan ympärille
Pientalovaltainen uudisrakentaminen sijoittuu keskuksen alueella muutamaan suurempaan kortteliin kylämäen ja sen palveluiden ympärille.
Pientalojen reunustama keskuskortteli sijoittuu koulun viereen, kehittyvän kyläkeskuksen sydämeen kartanolle johtavan tien varteen.Katrinebergin keskusalueen tyyppikortteli.
Uudet korttelit ja viherkäytävät vuorottelevat
Suunnittelualueen itäpuoliskolla uuden rakentamisen sijoittuminen suunniteltiin väistämään olemassa olevia puustoisia alueita sekä luonnonmukaisia hulevesireittejä. Uusia kortteleita katkovat vahvat viheralueet, joihin sijoittuu jalankulun ja pyöräilyn reittien lisäksi erilaisia oleskelualueita.
Kortteleiden välisten hulevesiuomien ympärille on suunniteltu puistovyöhykkeitä.Viheralue- ja hulevesikaavio. Metsät, puistot, pellot ja kartanon puutarhat rytmittävät maisemaa. Hulevesireitistö vahvistaa alueen ilmettä.
Tengbomin ehdotus ”Kylillä” sijoittui kilpailun yläluokkaan.
Kirkkonummella sijaitsevaa Luoman kylää suunnitellaan täydennettäväksi uudella pienimittakaavaisella ja viihtyisällä asuinalueella. Tavoitteena on suunnitella monipuolisia pientalokortteleita ja täydentää vanhoja huvilatontteja arvokkaiden rakennusten ja vanhan kulttuurimaiseman arvot huomioiden. Tengbom on laatinut alueen viitesuunnitelman sekä asemakaavan.
Tassumäen suunnittelutyön ensimmäisessä vaiheessa Tengbom laati alustavan viitesuunnitelman alueen maankäytön kehittämisen mahdollisuuksista.
Toinen, meneillään oleva vaihe sisältää alueen asemakaavan laatimisen. Vuonna 2025 on asemakaavaehdotuksen ja sekä sitä tukevien korttelisuunnitelman ja kunnallisteknisen yleissuunnitelman laatimisvaihe.
Arvokkaat maisemat ja rakennukset määriteltiin
Työn alkuvaiheessa Tengbom laati maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen, jossa määritettiin alueen tärkeimmät maisema-arvot sekä arvioitiin alueen rakennettu ympäristö. Selvitystyössä tunnistettiin muun muassa yli kymmenen arvokasta rakennusta pihapiireineen.
Selvityksessä todetut arvot ovat toimineet lähtökohtina viitesuunnitelma- ja asemakaavatöille.
Tengbom laati maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen Tassumäen alueen asemakaavoituksen pohjaksi. Selvityksessä tunnistettiin useita arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita sekä kulttuurimaiseman arvoja, kuten arvokkaita näkymiä ja avoimia alueita.
Monipuolisia pientalokortteleita
Tassumäen hankkeessa on tavoitteena täydentää Luoman pientaloaluetta uusilla melko tehokkailla rivi-, pari- ja omakotitalokortteleilla sekä rakentaa sen tarvitsema uusi katu- ja reittiverkosto.
Alueen koululle ja kylätalolle esitetään laajennusmahdollisuuksia ja alueelle varataan tila uudelle päiväkodille. Vanhoille, väljästi rakennetuille omakotitonteille esitetään täydennysrakentamista – maanomistajien kanssa tehdyssä tiiviissä vuorovaikutuksessa selvitettyjen toiveiden mukaisesti.
Ennen kaavaluonnoksen tekemistä Tengbom laati idealuonnoksia, joissa pohdittiin rakentamisen ja metsäisenä säilytettävän alueen suhdetta sekä liikenneyhteyksiä. Idealuonnoksiin on merkattu tiiviimmän ja väljemmän rakentamisen alueet, täydennysrakentamisen alueet (viivoitus), nykyiset ja uudet ajoyhteydet sekä tilavaraukset muun muassa uudelle päiväkodille.
Alueelta selvitetyt keskeisimmät suojeluarvot (mm. liito-orava, sammalet ja jäkälät sekä muinaismuistot) huomioidaan suunnittelutyössä.
Tassumäen kaavakartta. Valtaosa kaava-alueesta on osoitettu asuinpientalojen ja erillispientalojen korttelialueiksi sekä viheralueiksi. Pohjoisosassa on aluevaraukset koululle, kylätalolle sekä uudelle päiväkodille. Alueelle on osoitettu uusi kokoojakatu, josta lähtee päättyviä tontti- ja pihakatuja.Tassumäen asemakaavan havainnekuva. Rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen tiiviimmät korttelit sijoittuvat suunnittelualueen keskelle. Erillispientalojen väljemmät korttelit sijoittuvat lähemmäksi nykyistä asutusta sekä nykyiselle metsäalueelle.
Espoon kaupungin ja Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) järjestämässä yleisessä ideakilpailussa etsittiin Leppävaaran aseman tuntumaan tulevalle uudelle keskukselle kokonaisvisiota, jonka tarkoituksena on ohjata alueen asemakaavoitusta ja rakentamista seuraavan 10–20 vuoden ajan. Kilpailun tehtävänä oli kehittää kokonaisvisio uudesta monipuolisesta keskusta-alueesta, jossa yhdistyisivät palvelut, asuminen, työpaikat, tapahtumat sekä harrastusmahdollisuudet. Kilpailuajankohta sijoittui vuodenvaihteeseen 2022-2023.
Tengbomin ehdotuksessa korostuvat vehreys, ilmastoviisaat ratkaisut ja mittakaavallinen vaihtelu.
Tengbomin työryhmän tavoitteena oli luoda vetovoimaista, ilmastoviisasta sekä inhimillistä keskusta-aluetta, jossa kestävä liikkuminen on priorisoitua ja julkiset kaupunkitilat sitoutuvat tiiviisti ympäristöönsä. Ehdotuksessamme ’Käänne’ Leppävaaran uusi, laajennettu keskusta kietoutuu vahvasti uusien julkisten kaupunkitilojen sekä sujuvien kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien ympärille.
Suunnitelmassa kaupunkirakenteellinen kokonaisuus jaettiin toiminnoiltaan ja teemoiltaan kolmeen erilaiseen alueeseen. Alueiden mittakaava pienentyy ja hiljalleen rauhoittuu idästä länteen siirtyessä.
Kaupunkirakenteellinen kokonaisuus on jaettu toiminnoiltaan ja teemoiltaan kolmeen erilaiseen alueeseen.
Suunnittelualueen itäinen alue (”Kuhina”) toimii uuden keskuksen kaupunkielämän pisteenä ja joukkoliikenteen solmukohtana, jossa sijaitsee uuden matkakeskuksen lisäksi hotelli, kauppahalli ja toimistotilaa. Suunnittelualueen keskelle sijoittuva, keskustamainen alue (”Pöhinä”) on suunniteltu moderniksi yritysten ja opiskelijoiden kohtaamispaikaksi. Suunnittelualueen länsiosaan on sijoitettu asuinalue (”Kotona”), josta kävelyn ja pyöräilyn yhteydet niin palveluiden kuin virkistysalueiden äärelle ovat omaa luokkaansa. Alueita sitoo yhteen itä-länsi-suuntainen, koko alueen läpi kulkeva ja ajoneuvoliikenteeltä rauhoitettu vehreä reitti, jonka varrelta löytyy erilaisia viihtymisen ja oleskelun alueita.
Vehreys yhdistää eri alueita toisiinsa.
Korttelirakenne sekä rakennusten arkkitehtoninen ote ja typologia seuraavat alueen itä-länsi-suunnassa vähitellen muuttuvaa toimintojen jakautumisen muutosta. Liikenteen ja kaupunkitilallisten ratkaisujen ansiosta myös olemassa olevat liike- ja toimistorakennukset saavat uuden elämän.
Suunnitelman liikenteellisessä keskiössä on uusi matkakeskuskokonaisuus palveluineen sekä siihen liittyvä uusi reitistö. Matkakeskuskokonaisuus muodostuu kolmesta osasta, joissa toiminnot ja eri liikennemuodot sijoittuvat eri tasoille. Katutason yläpuolella sijaitsee esimerkiksi liike- ja odotustiloja, vehreää ja aurinkoista kansiympäristöä sekä kävelyn ja pyöräilyn reittejä autoliikenteen yläpuolella. Matkakeskuskokonaisuus pitää sisällään myös liityntäpysäköinnin sekä pyöräparkkirakennuksen, jonka sijainti on mahdollisimman lähellä juna-asemaa.
Suunnitelman matkakeskuskokonaisuus mahdollistaa monipuoliset liikkumisen muodot.
Julkiset ulkotilat on suunniteltu toiminnallisuuden lisäksi resilienssin vahvistamisen perusteet mielessä pitäen. Suunnitelmassa resilienssiä on pyritty kasvattamaan muun muassa hulevesien ja kasvillisuuden luonnonmukaisen toiminnan keinoin. Suunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota kävelyn ja pyöräilyn reitteihin, niiden viihtyisyyteen ja turvallisuuteen sekä sujuvaan yhteyteen bussi- ja junapysäkeille.
Alueen rakennuksille on suunniteltu laajoja etelään ja länteen avautuvia vinokattoja, joille voidaan sijoittaa aurinkokeräimiä. Alueen hulevesien käsittely hoidetaan paikallisesti: lukuisiin istutusaltaisiin, puustoisten viherkaistojen yhteyteen toteutettaviin painanteisiin, katupuuston alle jätettäviin läpäiseviin alueisiin sekä tarvittavilta osin hulevesiviemäreihin. Alueen katujen mitoitus on tehty siten, että suurelle osalle katuverkostoa mahtuu puurivejä.
Haluatko lukea lisää kilpailusta?
Lue lisää Leppävaaran keskuksen ideakilpailusta Espoon kaupungin sivuilta ja tutustu kilpailun ehdotuksiin. Ideakilpailun tulos ratkeaa alkuvuodesta 2024.
Tengbomin maankäytön asiantuntijoilla on kokemusta inspiroivien ja kestävän kehityksen mukaisten ympäristöjen suunnittelusta. Tutustu projekteihimme!
Moisiontien 5-11 ja Annilanrannan kulttuuriympäristöselvitys
Sairaalatoimintaa ja huvilaelämää veden äärellä
kulttuuriperintö
kulttuuriympäristöselvitykset, selvitykset
Asiakas:Mikkelin kaupunki
Paikka:
Mikkeli
Ajankohta:
2022
Laajuus:
259 ha, 25 inventoitua rakennusta
Noin neljä kilometriä Mikkelin keskustan eteläpuolella sijaitsee vaikuttava Moision 1920-luvulla perustettu sairaala. Puistomaista sairaala-aluetta ympäröivät peltomaisemat maatalousrakennuksineen, järvien ja lampien rannoilla pilkahtelee huvilarakentamista 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Tengbom laati alueesta kulttuuriympäristöselvityksen asemakaavoitusta varten. Näin arvokasta ja monipuolista aluetta voidaan kehittää sen pitkä historia huomioiden ja jatkosuunnittelussa hyödyntää rakennetun ympäristön ja maiseman arvoja ja ominaispiirteitä.
kuva Mikkelin kaupungin arkisto
Noin 259 hehtaarin laajuisella selvitysalueella on useita tunnistettuja arvoja. Siellä sijaitsee kaksi muinaisjäännöstä, ja se kuuluu lähes kokonaisuudessaan RKY-alueeseen Porrassalmen historiallinen maisema, jonka läpi kulkee Porrassalmen museotie. Moision sairaala-alue on osayleiskaavassa määritelty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Alueella sijaitsee sairaalan rakennusten lisäksi monia muita osayleiskaavassa sr-merkinnällä merkittyjä rakennuksia, muun muassa huvilarakennuksia vuosisadan alusta, jotka muodostavat tärkeän osan alueen perinteistä miljöötä.
Moision sairaala-alue on alueen maisemaa hallitseva kokonaisuus. Niin sairaala-alueella kuin selvitysalueella laajemminkin rakennuskanta on vaihtelevaa ja historiallisesti kerroksellista: eri-ikäisiä rakennuksia, erilaisia rakennustyyppejä ja -typologioita. Varsinaisten sairaalarakennusten lisäksi alueella sijaitsee alun perin sairaalan henkilökunnalle rakennettuja asuinrakennuksia, avoimien peltoalueiden reunoilla maisemassa näkyvät maatalousrakennukset. Myös ranta-alueille sijoittuva huvilarakentaminen pää- ja lisärakennuksineen 1900-luvun alusta on perinteinen rakennustyyppi alueella. Maisemalle tyypillisiä piirteitä ovat historiallisesti avoimet maisematilat kuten peltoaukeat, puuston lomasta aukeavat järvinäkymät sekä kulttuurihistoriallisten rakennusten yhdessä piha- ja puistoalueiden kanssa muodostamat kokonaisuudet.
Kulttuuriympäristöselvityksen tarkoituksena oli tarkentaa alueelle osayleiskaavojen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja inventointeja asemakaavatasolle. Selvityksessä myös arvioitiin suunniteltua maankäyttöä kulttuuriympäristön ominaispiirteiden ja arvojen säilymisen kannalta. Lisäksi inventoitiin alueen keskeiset rakennukset.
Sotilasvirkatalosta poikakodiksi, vankilasta asuinalueeksi
kulttuuriperintö
kulttuuriympäristöselvitykset, selvitykset
Asiakas:Laukaan kunta
Paikka:
Laukaa
Ajankohta:
2021-2022
Laajuus:
11 ha, 26 inventoitua rakennusta
Pernasaarelle on ehtinyt sijoittua monia eri toimintoja sen pitkän historian aikana 1600-luvulta lähtien. Arvokkaat rakennukset eri aikakausilta sijoittuvat luonnonkauniille paikalle Leppäveden rannalle. Tengbom pääsi paneutumaan alueen historiaan ja suunnittelemaan sen tulevaisuutta tässä mielenkiintoisessa projektissa. Täydensimme alueelle aikaisemmin laadittua kulttuuriympäristöselvitystä ja laadimme ehdotuksen alueen täydennysrakentamisesta, jossa yhdistyvät alueen historiallisten arvojen vaaliminen sekä kaavakävelyllä kerätyt ideat alueen kehityksestä ja uusista toiminnoista.
Selvitysalue sijaitsee Laukaalla Leppäveden Vuonteensalmen rannalla, Savion kylässä. Selvitysalueella on pitkä historia. Siellä on sijainnut sotilasvirkatalo vuodesta 1695 lähtien, vuodesta 1931 eteenpäin Pernasaaren koulukoti sekä viimeisimpänä Laukaan vankila. Alue on maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jolla sijaitsee useita arvokkaita rakennuksia.
kuva: Keski-Suomen museo
Aluetta leimaava erityispiirre on rakennuskannan historiallinen kerroksellisuus ja alueella sijainneet useat eri toiminnot, jotka ovat jättäneet jälkensä rakennettuun ympäristöön. Vanhimmat rakennukset ovat sotilasvirkatalon ajalta 1800-luvulta. Vallitseva tyylisuunta alueella on 1920-luvun klassismi, mutta rakennuskanta on hyvin vaihtelevaa käsittäen rakennuksia niin koulukodin alkuajoilta 1930-luvulta kuin 1960- ja 1980-luvuilta. Maiseman kannalta merkityksellisiä piirteitä ovat rantapuusto, järvimaisema sekä säilyneet puukujanteet.
Työssä täydennettiin Laukaan Pernasaaren alueelle aiemmin laadittua kulttuuriympäristöselvitystä muun muassa rakennusten ja maiseman arvotusten osalta sekä annettiin suosituksia jatkosuunnittelua, kaavamääräyksiä ja rakennustapaohjeita varten. Lisäksi laadittiin ehdotus alueen täydennysrakentamisesta selvityksen tulosten ja uusien ideoiden pohjalta, jotka kerättiin kaavakävelyllä kunnan edustajilta, maanomistajilta ja alueen asukkailta.
Pääsimme Tengbomilla laatimaan kulttuuriympäristöselvityksen yhdestä Espoon historiallisesti arvokkaimmista alueista, kirkonmäen ympäristöstä. Espoon tuomiokirkko on rakennettu 1480-luvulla, mutta yhtäjaksoinen peltoviljely jokilaakson alueella on alkanut jo 1000-luvulla. Historian havinan tuntee hyvin kauniissa jokilaaksossa, jossa harmaakivikirkon lisäksi sijaitsee muun muassa pappila, pitäjäntupa, vanhojen tilojen päärakennuksia sekä Espoon ensimmäinen kansakoulu.Selvitysalue sijaitsee Espoon keskuksen pohjoispuolella, Espoon tuomiokirkon ympäristössä. Alue rajautuu lännessä Espoonväylään, pohjoisessa Espoontiehen ja idässä Kirkkokatuun. Etelässä alue rajautuu osittain Espoonjokeen kattaen kuitenkin myös osan joen eteläpuolella sijaitsevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista.
Selvitysalue on historiallisesti arvokas ja monipuolinen alue. Se sijoittuu lähes kokonaan Espoon kirkonmäen RKY-alueelle. Lisäksi alueelle sijoittuvat kokonaan tai osittain Pappilanmäen paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja Espoonjokilaakson maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Selvitysalueella sijaitsee myös neljä tunnettua muinaisjäännöstä. Selvitysalueella risteävät kaksi historiallisesti tärkeää kulkureittiä: Espoonjoki sekä 1300-luvulta peräisin oleva Suuri Rantatie.
kuva Espoon kaupunginmuseo
Alueen rakennuskanta on historiallisesti hyvin kerroksellista. Selvitysalueella sijaitsee Espoon tuomiokirkko 1400-luvulta, joka on Espoon vanhin säilynyt rakennus. Tämän lisäksi alueella sijaitsee arvokasta rakennuskantaa 1700-luvulta lähtien sekä uutta rakentamista 1900-luvun lopulta ja 2000-luvulta. Alueen maisemaa leimaavat kulttuurihistoriallisesti arvokas puoliavoin ja puistomainen ympäristö, hautausmaa-alueet, kasvuston seasta pilkahtelevat näkymät kirkolle sekä Espoonjokilaakson ympäristö.
Selvityksen tavoitteena oli tuottaa kaavoitusta varten tietoa alueen historiasta, kehityksesta ja nykytilasta sekä määritellä alueen maiseman ja rakennetun ympäristön keskeisimmät ominaispiirteet ja arvot, jotta ne voidaan ottaa huomioon alueen jatkosuunnittelussa. Lisäksi annettiin suosituksia alueen kehittämiselle ja täydennysrakentamiselle.
Tengbom sai Vantaan kaupungilta tehtäväksi suunnitella Korson keskusta-alueen kaavarungon. Kaavarunko tarkentaa alueen yleiskaavaa ja ohjaa asemakaavaa. Kaavarungon tavoitteena oli etsiä alueelta potentiaalisia täydennysrakentamisen sijainteja sekä tutkia rautatieaseman ympäristön tiivistämisen mahdollisuuksia muun muassa korkeamman rakentamisen keinoin. Tavoitteenamme oli tiivis, kylämäinen, viihtyisä, vehreä, käveltävä ja kestävästi saavutettava ihmisen mittakaavainen keskusta-alue.
Kaavarunkoa tukeva ja havainnollistava julkisen tilan ideasuunnitelma Korson keskustan ytimeen.
Korson kaupunginosa sijaitsee Vantaan koillisosassa, noin kuuden kilometrin päässä Keravan rajasta, ja se on yksi Vantaan keskustatoimintojen alueista. Palvelut ovat levittäytyneet aluetta halkovan junaradan molemmin puolin. Lisäksi alueen läpi kulkee pyöräilyn pääreitti. Suunnittelualue on vahvasti rakennettua ympäristöä, mutta sitä reunustaa lännessä laaja puistoalue.
Mielikuvat Korsosta ovat monella aluetta tarkemmin tuntemattomalla monesti huonoja. Yksi tärkeä seikka suunnittelussa olikin, miten voisimme parantaa Korson keskustan ilmettä kaupunkisuunnittelun keinoin, säilyttäen silti paikallisen tunnelman.
Vantaan kaupunki laati Korson keskusta-aluetta ja sen ympäristöä koskien avoimen verkkopohjaisen kyselyn, jota hyödynsimme suunnittelussa. Kyselyssä negatiivisena aiheena nousi esiin erityisesti rautatieaseman ympäristö: laiturille johtava alikulkutunneli ja sen välitön ympäristö molemmin puolin. Positiivisena elementtinä aseman läheisyydessä kuitenkin nähtiin monitoimikeskus Lumo, joka on suosittu kulttuurin, liikunnan, oppimisen ja tapahtumien kohtaamispaikka kaikenikäisille. Erityisen miellyttävänä paikkana kyselyssä korostui lähellä keskustaa sijaitseva korsolaisten suosima virkistysalue Ankkapuisto.
Korson keskustan pienimittakaavaisia kaupallisten palvelujen alueita sekä sen ympäristöä kartoittaessamme alue vaikuttikin olevan mainettaan parempi ja monipuolinen alue – sen parhaat puolet piti vain saada esiin.
Kaavarungon suunnittelussa kiinnitimme erityistä huomiota asemanseudun viihtyisyyteen. Keskustelimme paljon siitä, mihin esimerkiksi linja-autojen pysäkit tulisi jatkossa sijoittaa. Lisäksi halusimme huomioida helpon yhteyden kävelykeskustasta korsolaisten suosimaan Ankkapuistoon.
Korson asemalla junalaiturille kuljetaan alikulun kautta. Koska varsinkin pitkät tunnelit vaikuttavat helposti jalankulkijoiden turvallisuudentunteeseen, emme halunneet pidentää alikulkua. Päätimme siis sijoittaa bussilaiturit niin, että alikulku pysyy mahdollisimman lyhyenä.
Suunnittelimme liiketiloja bussilaiturien yhteyteen myös alikulun tasoon lisäämään käytävän viihtyisyyttä, jotta tunneli ei olisi pelkkää betoniseinää. Julkisen liikenteen käyttöympäristön viihtyvyydestä huolehtiminen on myös kestävää, sillä miellyttävän ympäristön myötä julkisen liikenteen palveluja myös käytetään todennäköisemmin.
Visualisointi/massamallikuvaote kaavarungon mukaisesta uuden rakentamisen sijoittumisesta Korson keskustaan.
Kävelykehä luo viihtyisyyttä ja saavutettavia palveluita
Korsossa palvelut jakautuvat junaradan kummallekin puolelle. Jotta keskustan erilaiset toiminnot, kaupunkitilat sekä asuinkorttelit molemmin puolin rataa saataisiin nivottua yhdeksi käveltäväksi kokonaisuudeksi, suunnittelimme alueelle kävelykehäkonseptin, joka onkin kaavarungossa esitettyjen toimintojen ydin.
Suunnittelimme kehästä jatkumon, jonka varrelle palvelut sijoittuvat. Näin yksittäiset liikkeet eivät jää niin sanotusti pussinperälle, vaan kaikki palvelut ovat samalla kehällä. Kehällä on tilaa myös uusille kävellen saavutettaville palveluille. Kävelykehän viihtyisyyttä lisäämään suunnittelimme esimerkiksi uusia katupuita ja istutuksia sekä muutimme ajoneuvoliikenteen järjestelyjä kävelyn sujuvoittamiseksi.
Konseptin tarkoituksena on tehdä palveluista helposti saavutettavia erityisesti jalankulkijoille. Kävelykehä korostaa kävelyn roolia ensisijaisena kulkumuotona, ja kävelykeskusta myös elävöittää aluetta.
Kaavarungon ratkaisut kasvattavat ja tiivistävät nykyistä asuinrakentamisen ja palvelujen rakennetta sekä tuottavat entistä viihtyisämpää ja kaupallisesti aktiivisempaa ympäristöä kasvavan väestön tarpeisiin.
Porrastetut rakennukset tarjoavat viihtyisää katuympäristöä ja tehokasta asumista
Kaavarunkotyön alussa järjestettiin ideatyöpaja, johon osallistui omien suunnittelijoidemme lisäksi liikennesuunnittelijoita, kaupallisten palveluiden edustajia sekä Vantaan kaupungilta eri osa-alueiden suunnittelijoita. Ideatyöpajassa kiinnitettiin huomiota Korson Maakotkantien osuuden viihtyisään katuympäristöön: vaikka rakennuskanta olikin melko iäkästä, viihtyisyyttä toivat parin kerroksen korkuiset talot ja katupuut molemmin puolin tietä.
Tällaista ympäristöä haluttiin lisää, mutta nykyvaatimukset mielessä pitäen. Niinpä suunnittelimme Korson keskustaan porrastuvia kerrostaloja, jotka näyttävät katutasosta 1–2 -kerroksisilta, mutta ovat korkeampia. Niiden tornimainen osa on hieman kauempana ensimmäisen kerroksen räystäslinjasta. Ensimmäisten kerrosten matalampien liiketilojen avulla katutasoon saatiin viihtyisyyttä ja ilmavuutta, mutta toisaalta keskustaan tehokasta ja nykyaikaista asuntorakentamista.
Keskustan kävelykehälle suunnitelluille nykyaikaisille kerrostaloille onkin kysyntää, sillä muut Korson alueet ovat pientalovaltaisia. Ikääntyvät ihmiset kuitenkin tarvitsevat helpompaa, esteetöntä asumista lähellä palveluita. Keskustan kerrostalot myös mahdollistavat ekologisen asumisen ilman autoa, kun kulkemaan pääsee näppärästi junalla.
Projektityyppi:
Asuminen, uudisrakentaminen, kilpailu
Tengbomin ”Berget” ehdotuksen keskiössä ovat luonto, valo ja monipuoliset asuintilat. Monimuotoinen kortteli on tiukasti kiinni peruskalliossa Kruunuvuorenrannan korttelin 49338 kutsukilpailussa.
Kilpailun tavoitteena oli suunnitella asuinkorttelikokonaisuus, jossa on hyvä taloarkkitehtuuri ja asuinympäristö taloudellisuutta unohtamatta. Rakentamisen suunnittelussa tuli huomioida meren läheisyyden tuomat haasteet ja sovittaa rakennukset maastoon pyrkien välttämään tarpeettoman laajat kallioleikkaukset ja louhinnat.
Ehdotuksemme lähtökohdat olivat paikan tärkeimmät ominaisuudet: kallio, joka luo kortteliin suuret korkeuserot sekä monimuotoinen kortteli, jonka jokainen lamelli avautuu uuteen suuntaan. Näitä ominaisuuksia on käytetty kantavana teemana hyödyntäen niitä sekä arkkitehtuurin lähtökohtana sekä miellyttävän asuinympäristön luomisessa. Ehdotuksen keskiössä ovat luonto, valo ja monipuoliset asuintilat.
Tuomariston mukaan Tengbomin kilpailuehdotuksessa oli huomioitu parhaiten auringon säteilyn vaikutus kesäajan sisäolosuhteisiin ja siinä oli korkein viherkerroin. Samoin kiitosta tulit kiertotalousnäkökulmasta paikalta louhittavan kiviaineksen osalta, materiaalinkäytöstä ja pihasuunnitelmasta. Arkkitehtuuria kiiteltiin omaleimaiseksi ja kiinnostavaksi esimerkiksi rennon esikaupunkimaisesta arkkitehtuurista.
Tengbom osallistui Keravan kaupungin järjestämään kansainväliseen ideakilpailuun 2022, jonka kohteena oli Keravan asemanseudun ympäristö.
Ideakilpailun tavoitteena oli luoda asema-alueesta ilmastoviisas portti Keravalle. Aseman läheisyyteen tavoiteltiin uutta vetovoimaista, viihtyisää ja toimivaa asuinympäristöä monipuolisine palveluineen ja toimintoineen. Julkisen liikenteen matkaketjujen sekä alueen ajoneuvoliikenteen kehittämisen ohella alueella haluttiin myös tukea entisestään kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia.
Tengbomin ehdotus oli kiinnostava ja huolellisesti tehty
Tengbom osallistui kilpailuun ”Kulmilla”-ehdotuksella. Ehdotuksen tavoitteena oli luoda Keravan aseman seudusta kokonaisuus, joka luo kaupungin eri verkostoille alustan kestävälle ja toimivalle olemassaololle ja kehitykselle. Suunnittelualueen uusi kaupunkirakenne olisi vahvistanut alueella sijaitsevien vanhempien rakennusten asemaa osana uutta kaupunkitilaa.
Tuomariston mukaan ehdotus oli yleisilmeeltään kiinnostava ja huolellisesti tehty. Siinä oli nostettu keskiöön sosiaalinen hyvinvointi, ilmastoviisaus ja paikallisuus. Asemanaukiolle ja sen lähiympäristöön ideoitujen olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen ja uudisrakentaminen osana uutta asemamiljöötä saivat tuomaristolta erityiskiitokset poikkeuksellisen hyvinä ratkaisuina. Ehdotuksen runsaita ja moninaisia reittejä ja tarkasti tutkittuja aktiivisia kaupunkitiloja kehuttiin korkealaatuisena ja kiinnostavana asuinympäristönä. Asemantien uutta linjausta pidettiin yhtenä kilpailun onnistuneimmista.
Tuomariston mukaan ehdotus oli yleisilmeeltään kiinnostava ja huolellisesti tehty. Siinä oli nostettu keskiöön sosiaalinen hyvinvointi, ilmastoviisaus ja paikallisuus.
Selvitysalue sijaitsee Espoon keskuksen pohjoispuolella, Espoon tuomiokirkon ympäristössä. Alue rajautuu lännessä Espoonväylään, pohjoisessa Espoontiehen ja idässä Kirkkokatuun. Etelässä alue rajautuu osittain Espoonjokeen kattaen kuitenkin myös osan joen eteläpuolella sijaitsevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista.
