Lappeenranta on Etelä-Karjalan maakunnan hallinnollinen, elinkeinoelämän, kaupankäynnin, koulutuksen ja kulttuurin keskus, jossa on noin 72 000 asukasta. Väkiluvun uskotaan kasvavan. Arkkitehtitoimisto Tengbom laati Lappeenrannan keskustan osayleiskaavan, jonka tavoitteena on turvata alueen liiketoiminnan ja palvelurakenteen kehittyminen.

Lappeenrannan keskustan osayleiskaavan tavoitteena on turvata alueella sijaitsevien keskustatoimintojen, rajakauppaan perustuvan liiketoiminnan ja palvelurakenteen tasapainoinen kehittyminen sekä laajeneminen.

Kaavoitustyössä on tarkasteltu yhdyskuntarakennetta tiivistävän ja eheyttävän rakentamisen alueita, etsitty uudisrakentamisen alueita sekä laadittu keskeisistä kohteista idealuonnoksia ja mitoitustarkasteluja. Tarkemmin on tutkittu erityisesti ydinkeskustan tiivistämistä ja laajenemissuuntia, kehitettäviä sisääntuloväyliä sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kehittämismahdollisuuksia.

Tengbomin kaavoitusarkkitehdit laativat Lappeenrannan keskustaajamaan oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja, joiden tavoitevuosi on 2030. Eteläisen osa-alueen osayleiskaavalla ratkaistaan valtatien 6:n eteläpuolisen alueen maankäyttö. Suunnittelun lähtökohtana on kaupungin strategia tiiviistä ympyränmuotoisesta keskustaajamasta. Eheän yhdyskuntarakenteen ja sujuvien liikenneyhteyksien ohella luodaan edellytykset viihtyisän asuinympäristön muodostumiselle.

Osayleiskaava laaditaan kolmessa alueellisessa vaiheessa. Vaiheeseen 1 sisältyy valtateitä 6 ja 13 reunustavat alueet, joita kehitetään palvelemaan kaupankäynnin ja muun yritystoiminnan tarpeita. Vaihe 1 on suurelta osin hajanaisesti rakennetun yhdyskuntarakenteen laajenemisvyöhykettä, jolla tulee ratkaista mm. uusien liikenneväylien sekä teollisuuden ja asumisen alueiden sijoittuminen. Vaihe 1 vahvistui vuoden 2017 alussa.

Vaiheessa 2 laaditaan osayleiskaava kalkkilouhosta ympäröiville alueille. Alueen suunnittelun keskeisiä tavoitteita ovat kaivostoimintaan liittyvän teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen sekä toisaalta hyvän elinympäristön turvaaminen alueen nykyisille ja tuleville asukkaille. Kolmannessa vaiheessa osayleiskaavoitettava osa-alue on maaseutumaista aluetta. Alueella on mm. kylämäisiä alueita sekä geologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävä kallioalue.

Säkylä on noin 7000 asukkaan elintarviketeollisuuteen ja varuskuntatoimintaan tukeutuva kunta Satakunnassa. Tengbom arkkitehtien laatimassa osayleiskaavassa Säkylän kunnan maapoliittiset tavoitteet sekä uudet asuin-, palvelu- ja työpaikka-alueet on sovitettu alueen rikkaaseen ympäristöön ja arvoihin.

Säkylän osasayleiskaava mahdollistaa kunnan elinkeinoelämän kehittymisen, viihtyisän asumisen, turvaa merkittävät virkistys-, kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä ammentaa elinvoimaa alueen omista vahvuuksista. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava jakautuu kahteen osaan. Alueella A osayleiskaava ohjaa asemakaavoitusta sekä määrittelee kunnan keskustan ja lähiympäristön kehittymisen päälinjat. Alueen B rantavyöhykkeelle on laadittu emätilamitoitus ja osayleiskaavaa käytetään rantavyöhykkeellä MRL 72 §:n mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Yhdyskuntarakenteen helminauha

Taajama sijaitsee kapeana nauhana harjulla Pyhäjärven, Säkyläntien ja peltoaukeiden välissä. Osayleiskaavassa on tutkittu mahdollisuuksia taajaman tiivistämiseen ja laajentamiseen. Tavoitteena oli suunnitella toimiva yhdyskuntarakenne, jossa eri toimintojen laajeneville aluevarauksille on osoitettu kullekin parhaiten soveltuvat sijoituspaikat.

Suunnittelun perustana oli olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema, kulttuuriympäristö ja luonnonarvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. Toimintojen sijoittamisessa huomioitiin yhdyskuntarakenteen taloudellisuus, ekologinen kestävyys sekä elinympäristön turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino.

Taajama kulttuurimaisemassa

Taajamaa ympäröivät Natura 2000 -verkostoon kuuluva aava ja linnustollisia arvoja sisältävä Pyhäjärvi sekä valtakunnallisesti arvokas, avoin Köyliönjärven kulttuurimaisema. Nämä sekä lukuisat muut arvokkaat kulttuuri-, luonto- ja maisemakohteet ovat muodostaneet reunaehtoja alueen suunnittelulle. Osayleiskaavoituksen pohjaksi työssä laadittiin mm. maisemaselvitys, viheralueiden riittävyyden tarkastelu, luontoselvitys, rakennetun kulttuuriympäristön inventointi sekä muinaisjäännösinventointi.

Tampereen Härmälänrantaan kasvaa uusi asuinalue, jonka kunnianhimoinen tavoite on olla Suomen ympäristöystävällisin. Laatu edellä kehitettävälle kaupunginosalle tärkeitä edellytyksiä olivat tavallista nopeampi kaavaprosessi ja joustavampi asemakaava. Tengbomin Tukholman toimisto laati Skanskan vetämässä kumppanuushankkeessa alueelle konseptin ja viitesuunnitelman.

Härmälänrannan alue sijaitsee Pyhäjärven rannalla viitisen kilometriä kaakkoon Tampereen keskustasta. Skanska Kodit kehittää paikasta ympäristöystävällistä asuinaluetta, mikä osaltaan tukee Tampereen kaupungin tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten lomaan on suunniteltu 1500 asuntoa, kaupallisia ja julkisia palveluja sekä työpaikkoja, mutta myös puistoja, aukioita, uimaranta ja siltoja.

Selkeä identiteetti

Haluamme, että Härmälänrannasta tulee eläväinen kaupunginosa, jolla on selkeä identiteetti. Alue on historiallisesti merkittävä, ja on tärkeää että olemassa olevat vanhat rakennukset kytkeytyvät uuteen ympäristöön. Ehdotuksemme sisältää useita erilaisia toimintoja, paikkoja ja asumista hahmoltaan, tyypiltään ja luonteeltaan vaihtelevissa rakennuksissa. Keskellä aluetta on ”aktiviteettilinkki”, väylä, jossa on julkisia toimintoja, jotka liittävät Härmälänrannan ympäröiviin kaupunginosiin. Rannoista on tehty saavutettavia sijottamalla niihin rantapromenadeja, siltoja ja oleskelutiloja sekä ravintoloita ja kauppoja.

Halusimme keskustella laadusta ennen määrää.

Tehokas prosessi ja joustavuutta kaavaan

Toimeksianto oli sekä jännittävä että haasteellinen. Teimme analyysejä ja kehitimme konsepteja. Ensin laaditun yleissuunnitelman periaatteet muodostivat pohjan asemakaavalle, joka laadittiin kumppanuushankkeena, Skanskan LivingArea Design -työkalua hyödyntäen. Yleissuunnitelman pohjalta laadittiin myös neljän aloituskorttelin tarkempi konseptisuunnitelma.

Osana yleissuunnitelmatyötä laadimme myös hulevesisuunnitelman ja asukaskyselyn (sosiotooppiselvitys) Härmälänrannan julkisista paikoista.

Kaupunki tuli mukaan alueen visiota koskevaan dialogiin Skanska Kotien ja Tukholman toimiston työryhmämme kanssa jo varhaisessa vaiheessa. Paikassa oli potentiaalia fantastisiin kehitysmahdollisuuksiin. Halusimme keskustella laadusta ennen määrää – jotta voisimme varmistaa etteivät rakennusten perustavanlaatuiset ominaisuudet vesity, kun aluetta rakennetaan pitkän ajan kuluessa. Jaetun kunnianhimoisen vision ansiosta kaavoitusprosessi oli huomattavasti tavallista kaavaprojektia nopeampi ja asemakaava voitiin laatia tavalla, joka jättää tavanomaista enemmän joustovaraa.

Pitää lähestyä useista tulokulmista. Tilaajan tai rakennusliikkeen näkökulma ei riitä, vaan tarvitaan myös käyttäjien näkökulma, heidän, jotka tulevan elämään ja asumaan uudella alueella.

Useita tulokulmia kaupunkiympäristöön

Kaupunkisuunnittelu edellyttää syvällistä ymmärtämystä suunnittelualueen reunaehdoista, haasteista  ja mahdollisuuksista.  Aluetta pitää lähestyä useista tulokulmista. Tilaajan tai rakennusliikkeen näkökulma ei riitä, vaan tarvitaan myös käyttäjien näkökulma, heidän, jotka tulevan elämään ja asumaan uudella alueella.

Kaupunkisuunnitteluprojektien erityinen haaste on seuraava: kuinka voidaan luoda puitteet sopivasti sekoittuneelle ja elävälle kaupungille, joka rakennetaan historiallisessa katsannossa hyvin lyhyen ajan sisällä? Laadun, joustavuuden ja kestävyyden takaamiseksi niiden suuntaviivat määriteltiin rakennustapaohjeissa. Veimme prosessia eteenpäin huolella, mutta pääasia ei ollut rakentamisen ohjaaminen yksityiskohtia myöten, vaan se, mitä toimintoja ja laadullisia ominaisuuksia kaupunkitilassa tulisi olla, jotta Härmälänrannan yhteinen visio toteutuisi.

Skanska Kotien videolta näet projektin lähemmin.