Hakametsän aluee  sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä Tampereen ydinkeskustasta.  Hakametsän alue tunnetaan erityisesti jäähallistaan, joka on alueelle voimakas identiteettitekijä. Se on Suomen ensimmäinen ja valmistui vuonna 1965 Suomessa järjestettyjä jääkiekon MM-kisoja varten. Jäähallin ympäristön kaupunkikuva on kuitenkin jäsentymätön. Vaikka alueella on muitakin urheilutoimintoja ja puistoja, sitä hallitsee laaja pysäköintikenttä. Ympäröiviltä suurilta teiltä kantautuu alueelle liikennemelua, mikä heikentää ulkoalueiden viihtyisyyttä. Siitä huolimatta esimerkiksi jäähallin eteläpuolinen, Sammon valtatiehen rajautuva  metsikkö on suosittu ulkoilualue koirapuistoineen. 

Hakametsän alueen yleissuunnitelmaluonnoksessa tutkittiin alueen kehittämisen ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia sekä hulevesien luonnonmukaista käsittelyä ja viherkattojen hyödyntämismahdollisuuksia. Suunnitelma oli osa Tampereen kaupungin EHYT -hanketta, jonka puitteissa tutkittiin kaupunkirakenteen täydentämistä etenkin joukkoliikenteen korkean palvelutason alueilla, joihin myös Hakametsä lukeutuu. Alueelle on suunnitteilla kaupunkiraitiotie, jonka terminaali sijaitsisi suunnittelualueen tuntumassa, Sammonkadun ja Rieväkadun risteyksessä. Yleissuunnitelman painopisteet olivat Hakametsän jäähallin ympäristössä, Uudenkylän kerrostaloalueessa sekä Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyksen ympäristössä.

Solmukohdasta kaupunginosan portiksi?

Alueen solmukohta on Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteys. Toistaiseksi hyödyntämätön potentiaali kiteytyy juuri tähän risteysalueeseen, joka nykyisellään on avara ja mittakaavaltaan varsin väljä. Rakennukset sijaitsevat kaukana väylistä, eivätkä oikeastaan tue katutilan muodostumista. Jalankulun- ja pyöräilyn kannalta mittakaava on liian iso ja ympäristö laadultaan heikko.

Risteyksen lähelle on suunnitteilla joukkoliikenteen solmukohta, joten  risteysaluetta tulisi kehittää etenkin kävely- ja pyöräily-ympäristönä. Ei kuitenkaan autoliikenteen kustannuksella, sillä samalla kun risteysalueen kaupalliset palvelut lisääntyvät, kasvavat myös jo entuudestaan raskaasti kuomitetun risteyksen liikennevirrat.

Risteysalue n. koillista kohti, vaihtoehto 1. Alareunassaa Prismakeskus, yläreunassa jäähalli ja harjoitushalli.

Risteysalue n. koillista kohti, vaihtoehto 2. Alareunassaa Prismakeskus, yläreunassa jäähalli.

Risteysalue n. luodetta kohti, vaihtoehto 1.

Risteysalue n. luodetta kohti, vaihtoehto 2.

Havainekuva lounasta kohti, vaihtoehto 1. Keskellä jäähalli.

Havainekuva lounasta kohti, vaihtoehto 2. Keskellä jäähalli. Harjoitushallin tilalla uutta rakentamista.

Risteysalue etelästä päin, vaihtoehto 1. Vasemmalla alhaalla Prismakeskus, yläreunassa jäähalli.

Risteysalue etelästä päin, vaihtoehto 2. Vasemmalla alhaalla Prismakeskus, yläreunassa jäähalli.

Mahdollisuuksien luotaamista vaihtoehtojen avulla

Alueesta laadittiin kaksi suunnitelmaversiota. Ykkösversiossa risteysalueen ympäristö ja Hervannan valtaväylän varsi rakennetaan tehokkaasti. Risteys katetaan kansirakenteella. Jäähallin ympäristössä painottuvat asuminen ja palvelut.

Maltillisemmassa kakkosvaihtoehdossa risteysaluetta käsitellään kevyemmin, jäähallin ympäristössä on urheilu- ja virkistystoimintoja ja rakentaminen on vähäisempää. Harjoitushalli puretaan. Asuntorakentaminen on täydennys- ja lisärakentamista.

Maankäytön kehityskuva A

Maankäytön kehityskuva B

Liikenne, vaihtoehto 1

Liikenne, vaihtoehto 2

Risteysalueen havainnekuva, vaihtoehto 1 (kansirakenne)

Risteysalueen havainnekuva, vaihtoehto 2

Viheralueet ja -verkosto, versio A

Viheralueet ja -verkosto, versio B

Suunnittelualueen tonteilla on 2-4 kerroksisia asuinkerrostaloja sekä pysäköintirakennelmia 1990-luvulta. Valtaosa Tiistilän rakennuksista on korkeita kerrostaloja, useimmat 1970-1980 -luvuilta. Täydennysrakentamista toteutetaan kahdella tapaa: nykyisistä rakennuksista neljää viidestä korotetaan. Asuntojen  käyttömukavuus ja esteettömyys paranee kun rakennuksiin voidaan rakentaa hissit. Korttelialueen keskellä oleva matala kaksikerroksinen rakennus säilyy entisellään. Nykyisen pysäköintialueen kohdalle rakennetaan kolme uudisrakennusta ja koko alueen pysäköinti sijoitetaan pihakannen alle. Kansirakenteen päälle rakennetaan viihtyisä piha-alue. Lisärakentamisen myötä piha-alue lisääntyy nykytilanteeseen verrattuna.

Suunnittelun päätavoitteena oli kehittää visio Wuhanin kaupungin Jiangjun Roadin alueen (279,63 ha) muuttamiseksi älykääksi ekokaupungiksi, jonka pääelementit ovat ekologiset toiminnot, moderni arkkitehtuuri ja smart grid-energiaverkot.

Nykyinen maankäytön suunnitelma analysoitiin yksityiskohtaisesti. Alueelle kehitettiin uusi konsepti, missä alueen sydän muodostuu luontevasti Xihuangtang -järvestä kosteikkoineen.  Vesialtaat, kanavat ja kuivatetut maat palvelevat sekä virkistystä että kestävää kehitystä.

Pysäköintiratkaisu

Viheralueet ja puistot

Hulevesien käsittely, ote suunnittelualueen lounaisnurkasta.

Pyöräilyn ja jalankulun reitit

Uudet kanavat ovat tärkeässä roolissa alueen kastelu- ja vedenpuhdistusjärjestelmissä sekä vesisuhteiden hallinnassa.

Ülemisten Masterplan -kutsukilpailu, 1. palkinto

Ehdotuksemme “MINGLE” muuttaa Ülemisten teollisuus- ja varastoalueesta monikäyttöiseksi, eläväksi ja kansainväliseksi yhteisöksi, missä työskennellään, asutaan ja virkistäydytään. 27 hehtaarin alueelle on suunniteltu 15 000 työpaikkaa ja 5000 asukasta. Suunitteluratkaisu on moderni tulkinta kaupunkiympäristöstä, joka on kestävän kehityksen mukainen, energiatehokas ja yhteisöllinen.

*Mingle = suomeksi seurustella ihmisten kanssa, “sosieteerata”, ujuttautua porukkaan, liikkua joidenkin joukossa

Millainen olisi unelmiesi kaupunginosa? Helsingissä, kantakaupungin vieressä niemellä. Miltä kaduilla näyttäisi ja millaisissa kodeissa asuttaisiin? Millainen ranta olisi? Entä puistot? Millaisia taloja ja värejä alueella olisi? Työryhmämme sai herkullisen suunnittelutehtävän, kun Helsingin kaupunki päätti teettää selvityksen Kivinokan rakentamisesta. Ehdotimme, että Kivinokasta tehdään Kaupunkia isolla K:lla. Sellaista kuin ennen vanhaan tehtiin. Kerrostalokortteleita, aukioita, bulevardeja, kanava, rantakatu ja keskusta. Paljon ihmisiä, paljon elämää!

Helsinki tiivistyy ja laajenee. Suurin osa Suomen talouskasvusta tapahtuu pääkaupunkiseudulla. Asunnot ovat kalliita. Kantakaupungissa kysyntä asunnoista on kova. Kantakaupungin itäreunalla sijaitsevan Kivinokan kohtalo on ollut pitkään epäselvä – yleiskaavassa se on ollut selvitysaluetta. Uutta yleiskaavaa varten suunniteltiin kolme eri vaihtoehtoa alueen käytöstä: virkistysalue, suppea asuinalue ja laaja asuinalue. Meidät valittiin laatimaan laajan asuinalueen suunnitelma.

Historiallinen virkistysalue

Kivinokan historia virkistysalueena on pitkä. 1900-luvun alussa Helsingin kantakaupungissa asui runsaasti työväestöä pienissä asunnoissa, tyypillisesti yksiöissä. Puistoja ei juuri ollut. Työläisten perustamat yhdistykset alkoivat vuokrata kaupungilta maita virkistystarkoituksiin ja yksi paikoista oli Kivinokka. Vuonna 1927 kaupunki osti koko niemen ja siitä tuli kaikille avoin. Tällä hetkellä alueella on kesämajoja, viljelypalstoja, siirtolapuutarha, virkistysaluetta ja joitain palveluita. Erinomaisista puitteista ja keskeisestä sijainnista huolimatta Kivinokka ei ole kovinkaan suosittu – alueella on tuhansia käyttäjiä, kun niitä voisi olla kymmeniä tuhansia. Alueen kehittämiselle on siis selkeä tarve.

Alueella on tuhansia käyttäjiä, kun niitä voisi olla kymmeniä tuhansia.

Uusi versio Töölöstä

Suunnittelimme Kivinokkaan kodit ja palvelut 6 000 uudelle helsinkiläiselle. Kerroslukuja nostamalla asukasmäärä voidaan helposti kaksinkertaistaa. Alueen rakentamista rajoittavat pohjoisessa luontoarvot ja etelässä Kulosaaren kartanoympäristö, joten käytimme rakentamiseen sopivat alueet tarkkaan. Suunnitelma on moderni versio vanhoista kaupunginosista, kuten Töölöstä ja Katajanokasta. Meri on kuitenkin enemmän läsnä – katujen päistä aukeavat näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja ranta on pyhitetty liikenteen sijaan kävelylle ja oleskelulle. Haluamme lujittaa Helsingin mainetta merellisenä metropolina.

Liittyminen ympäröivään kaupunkiin. Lännessä Kalasatama.

Ilmakuva suunnittelualueelle lännestä. Kaupunginosan reunoilla rakentaminen on matalampaa.

Ilmakuva suunnittelualueelle idästä. Pääkadun varren rakennukset yhdistävät Itäväylän varren rakentamisen Kivinokan keskustaan.

Havainnekuva.

Sisäpihoja ja luontotilkkuja

Kaupunginosan kerrosluku jatkaa Helsinkiin vakiintunutta 6 kerroksen rakentamistapaa. Korttelit ovat umpinaisia tai puoliavoimia. Kummallakin on puolensa: umpinaisissa on tuulilta suojattu ja hiljainen sisäpiha, puoliavoimissa taas näkymiä luontoon. Autoja varten louhitaan kaksi kallioluolaa, joten pihoilla on tilaa istutuksille ja oleskelupaikoille. Pihoille sijoitetaan piharakennuksia muistumina kesämajoista. Sopivissa kohdissa säilytetään puita ja kalliota. Kaupunki madaltuu reunoilla: virkistysalueita reunustavat 2-3-kerroksiset kaupunkipientalot.

Melu kannen alle

Kivinokan eteläpuolella kaupungin halkaisee Itäväylä, moottoritiemäinen 4-6-kaistainen itäisen Helsingin pääväylä. Melu leviää pitkälle Kivinokkaan. Ehdotamme väylää katettavaksi kannella, jonka molemmin puolin rakennetaan toimistorakennuksia. Korkeiden rakennusten rykelmät sillankorvassa toimivat vastaparina Kalasataman kauppa- ja toimistokeskukselle Redille, joka sijaitsee pari kilometriä lännempänä. Kansi maisemoidaan niityksi ja toimistotyöntekijöiden oleskelupaikaksi. Ei tarvitse jäädä kotiin saadakseen tehdä töitä omenapuun alla riippukeinussa.

Pysäköintikaavio. Suurin osa autopaikoista sijaitsee luolissa.

Liikennekaavio. Yhdysbussi metroasemalle kulkee pääkatua pitkin.

Näkymä mereen päättyvältä puistoakselilta.

Pihoilla säilytetään lämpäreitä alkuperäistä kasvillisuutta.

Pikapyörätietä keskustaan

Tiivis rakentaminen tarkoittaa hyviä palveluita. Kivinokassa keskusta ja palvelut ovat rannassa. Liiketilojen, päiväkotien ja koulun lisäksi rannasta löytyvät pari venesatamaa, uimaranta ja tapahtumatori. Asukasmäärä elättää julkisten palveluiden lisäksi hyvän joukon yksityisiä palveluita. Kivijalkaliikkeet keskitetään rantabulevardille, sinne saadaan ravintoloita ja kahviloita, ruokakauppoja ja putiikkeja. Erityisempiä ostoksia varten voi viilettää pikapyörätietä keskustaan tai ottaa liityntäbussin Kulosaaren metroasemalle. Mutta parasta on tietenkin vain jäädä rantabulevardille ihailemaan auringonlaskua Redin tornien taakse.