Aurinkovoimalat ovat nopeasti yleistyvä osa suomalaista maisemaa. Miten maankäytön kehityshankkeessa tulee huomioida alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot? Näitä näkökulmia nostaa esiin maisemaselvitys, joiden laatimisesta Tengbomilla on pitkä kokemus.

Aurinkovoimassa on meneillään todellinen kasvubuumi. Kun vuonna 2023 teollisen mittaluokan aurinkovoimaloita oli Suomessa kuusitoista, niin vuoteen 2030 mennessä näitä arvioidaan olevan jo 120. Silloin aurinkopaneeleja olisi levittäytyneenä yli 10 000 hehtaarin alalle ympäri maata.

Aurinkovoimaloita nousee pelloille, hakkuualueille, entisille turvesoille tai muille avoimille paikoille.

Teollisessa, tuotantokapasiteetiltaan yli yhden megawatin voimalassa on vähintään 2 400 aurinkopaneelia.

Maisemaselvitys vaaditaan kaavamuutokseen

Kasvutrendi näkyy Tengbomilla. Aurinkopuistoja varten tehtävien maisemaselvitysten määrä on kasvanut nopeasti.

”Aurinkopuistohankkeita on 2020-luvun alusta lähtien tullut kiihtyvään tahtiin vireille eri puolelle Suomea. Suurin osa hankkeista on esiselvitys- tai lupavaiheessa, ja tässä kohtaa vaaditaan usein selvitys hankkeen vaikutuksista maisemaan ja kulttuuriympäristöön”, kertoo maisema-arkkitehti Kaisa Baiardi.

Hankekehittäjä on velvollinen teettämään maisemaselvityksen osana kaavoitus- ja lupaprosessia sekä ympäristövaikutusten arviointia.

Maisemaselvityksessä arvioidaan voimalahankkeen vaikutuksia maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin sekä luonnon monimuotoisuuteen. Joskus on tarpeen selvittää vaikutukset myös rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Aurinkovoimalan koko vaihtelee kymmenestä hehtaarista yli sataan hehtaariin, mutta maisemaselvitys kohdistuu reilusti laajemmalle alueelle.

Maiseman rakenne ja arvot kootaan kartalle

Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan paikallisen maiseman ominaispiirteet ja arvot. Näitä peilataan myös maakunnallisiin ja valtakunnallisiin maisemallisiin arvoihin, joita alueella saattaa olla.

Lähdeaineistoja on runsaasti.

”Tutkimme alueen karttoja, ilmakuvia, inventointeja, historiatietoja sekä Maanmittauslaitoksen avoimia aineistoja maaperästä, topografiasta ja vesistöistä”, Kaisa kertoo.

Olennainen osa analyysivaihetta ovat maastokäynnit.

”Kun menemme paikan päälle, dokumentoimme alueen tarkasti. Katsomme, missä on asutusta ja missä kulkee teitä. Kiinnitämme erityistä huomiota näkymälinjoihin, analysoimme maisematilojen vaihtelua ja kartoitamme reunavyöhykkeitä. Esimerkiksi peltoa reunustava metsä jäsentää maisemaa ja muodostaa maiseman siluetin. Tällaisten säilyminen on tärkeää.”

Havainnot kootaan kartalle.

Maisemarakenne-kartalla kuvataan alueen fyysiset ominaisuudet: maaperä, topografia ja vesistöt.

Maiseman ominaispiirteet ja arvot -kartalle merkitään muun muassa pääteiltä avautuvat merkittävät näkymät, kasvillisuuden muodostamat reunavyöhykkeet, kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, suojellut rakennukset sekä arvokkaat luontokohteet.

Annamme suosituksia, miten voimalan voisi sijoittaa niin, että se sulautuu ympäristöönsä parhaalla mahdollisella tavalla.

Vaikutusten arviointi ja suositukset

Toisessa vaiheessa arvioidaan hankkeen vaikutuksia ja esitetään toimenpidesuosituksia.

Miten suunniteltu voimala vaikuttaa todettuihin maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin? Miten haitalliset vaikutukset voidaan minimoida? Miten asukkaiden mielipiteet huomioidaan?

”Tehtävämme on puolueettomasti tuoda esiin kaikki maisemaan liittyvät vaikutukset, joita hanke tuo tullessaan. Annamme suosituksia, miten voimalan voisi sijoittaa niin, että se sulautuu ympäristöönsä parhaalla mahdollisella tavalla”, Kaisa kertoo.

Hän korostaa vuorovaikutusta asukkaiden kanssa.

”Asukkaita voi huolettaa, miten lähimaisemat muuttuvat. Voimme osallistua kuulemistilaisuuksiin, tehdä kävelyitä hankealueelle ja miettiä yhdessä hankekehittäjien ja asukkaiden kanssa, miten maisemoinnilla voidaan lieventää voimalan vaikutuksia näkymiin.”

Kevytrakenteinen voimala

Aurinkopaneelit ovat kevytrakenteisia ja maksimissaan neljä metriä korkeita. Ne asennetaan jalustoille maan pinnalle. Maahan tulevia perustuksia ei tarvita, eikä veden virtaukseen tule merkittäviä muutoksia. Voimalan käyttöaika on 30-40 vuotta, joten alkuperäinen maisema on teoriassa tämän jälkeen mahdollista palauttaa.

Paneelialueita voidaan usein käyttää laiduntamiseen, ja kenties tulevaisuudessa myös maanviljelyyn.

Uutta kasvillisuutta teiden varrelle

Mutta mitä käytännössä tehdään, kun maantieltä avautuva peltomaisema tulee jatkossa olemaan paneelien täyttämä kenttä? Näkymä muuttuu radikaalisti.

Selvitys antaa suosituksia maisemavaikutusten lieventämiseksi.

”Jos tien reunalla on ennestään kasvillisuutta, se tulee säilyttää. Jos taas reunavyöhyke puuttuu, voidaan paikalle istuttaa peittävää kasvillisuutta, jopa tiheä kuusiaita, tuomaan näkösuojaa. Toinen vaihtoehto voi olla puistomainen reunavyöhyke, jossa eri korkuiset kasvit ja pensaat vaihtelevat ja jopa avaavat paikoitellen näkymiä voimalaan”, Kaisa kuvailee.

Uusiutuva energia osaksi identiteettiä

Pitääkö siis paneelikenttä piilottaa vai jättää näkyville?

”Kun suunnittelu tehdään huolella ja yhteistyössä eri toimijoiden kesken, voimalahanke ei yleensä uhkaa kulttuurimaiseman arvoja. Päinvastoin. Aurinkopaneelit maisemassa voitaisiin mielestäni nähdä jopa osana alueen tulevaa identiteettiä. Paneelikenttä voi olla kunnalta viesti uusiutuvan energian tuotantoon panostamisesta. Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla käytetään toki erityisen tarkkaa harkintaa”, Kaisa sanoo.

Keski- ja Etelä-Euroopassa aurinkovoimalat ovat jo normaali osa maisemaa. Myös Suomessa paneelikentät yleistyvät nyt vääjäämättä.

Maisema on muuttuva prosessi. Jokainen aikakausi heijastaa omalle ajalleen tyypillisiä elementtejä ja arvoja maisemassa.

Kaisa muistuttaakin, että maisema on muuttuva prosessi.

”Elintapamme ja yhteiskunnan muuttuvat tarpeet muokkaavat maisemaa. Jokainen aikakausi heijastaa omalle ajalleen tyypillisiä elementtejä ja arvoja maisemassa.”

Aurinkovoimaloiden maisemaselvityksillä etsitäänkin tasapainoa uusiutuvan energian hankkeiden edistämisen ja maisema-arvojen turvaamisen välillä.

Maisema-arkkitehdille tällainen työ on palkitsevaa.

”On mielenkiintoista ja haastavaa puolustaa maiseman arvoja, mutta samalla kehittää maankäyttöä sellaisissa asioissa, joilla on selvästi positiivinen yhteiskunnallinen vaikutus”, Kaisa summaa.

Esimerkkejä aurinkopuistojen sovittamisesta maisemaan

Maisema muodostuu monesta osa-alueesta

Maisemaselvityksessä arvioidaan hankkeen vaikutuksia maisemaan seuraavien osa-alueiden kautta:

Maisemarakenne muodostuu alueen fyysisistä ominaisuuksista, jotka käsittävät maaperän, korkeussuhteet ja vesistöt.

Maisematilalla viitataan ympäristöön kokemiseen. Onko maisema avointa (pelto), puoliavointa (puisto) vai suljettua (metsä).

Maisemakuvaan sisältyvät maiseman kulttuuriarvot, historialliset piirteet sekä esteettiset ja visuaaliset elementit. Se kertoo, miten maisema näyttäytyy katsojalle ja millaisia tunteita ja merkityksiä se herättää.

Maiseman arvoilla tarkoitetaan muun muassa merkittäviä näkymiä, reunavyöhykkeitä, kasvillisuutta sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä ympäristöjä.

Paikallinen maisema on aina myös osa ympäristöministeriön määrittämää Suomen maisemamaakuntaa sekä maisemaseutua, jotka ilmentävät laajemman alueen luonnonpiirteitä ja kulttuurimaisemia.