Pekka Vehniäinen suunnittelee tulevaisuuden kaupunkialueita
Pekka Vehniäinen johtaa kaupunkisuunnittelua Tengbomilla. Kaupunkisuunnittelussa hän katsoo mielellään tulevaisuuteen – koska projektit ovat pitkiä, niitä eivät taantumat juuri heilauta.
Tengbomin suunnittelujohtaja Pekka Vehniäinen on pitkän linjan kaupunkisuunnittelija. Hän on työskennellyt paitsi konsultti- ja suunnittelutoimistoissa, myös asuntorakennuttajalla kaupunkikehittäjänä eli suunnittelun tilaajana ja ohjaajana. Tengbomilla hän aloitti tammikuussa 2024 kaupunkisuunnittelun suunnittelujohtajana.
Pekalla on usein työn alla monta hanketta yhtä aikaa. Kaupunkisuunnitteluhankkeissa hän laatii esimerkiksi asemakaavoja tai niitä edeltäviä suunnitelmia, johon määritellään esimerkiksi autopaikat, asuntomäärät ja palvelut. Tengbomilla kaupunkisuunnittelua tekee Helsingissä kolmen hengen tiimi.
“Kaupunkisuunnittelijan työ on vaihtelevaa, ja voi olla hyvin erilaista asiakkaasta toiseen. Asiakkaitamme ovat esimerkiksi kunnat sekä yksityiset rakennusliikkeet ja maanomistajat. Esimerkiksi kunnille laadimme tyypillisesti asemakaavoja ja ideasuunnitelmia kaavoituksen tueksi”, Pekka Vehniäinen kertoo.
Vaihtelevaan työnkuvaan kuuluu paljon yhteensovittamista ja useiden näkökulmien huomiointia. Työ voi olla toisinaan ideoiden pallottelua yksittäisen maanomistajan kanssa – tai täysin eri mittakaavan työtä, kuten kaupungin kaavoituksen työstämistä eri tahojen kanssa.
Kokemusta molemmilta puolilta pöytää
Koulutukseltaan Pekka on arkkitehti. Hän valmistui Otaniemestä, silloisesta Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2003 ja erikoistui opintojensa aikana kaupunkisuunnitteluun. Tengbomille Pekka halusi paitsi ison toimiston hyvän maineen vuoksi, myös muutamien valmiiksi tuttujen työkavereiden houkuttelemana.
Ennen Tengbomia Pekka työskenteli viitisen vuotta asuntorakennuttaja Bonavalla, ja on luonut uraansa jo pidemmän aikaa konsulttitaloissa. Hän on siis tehnyt töitä sekä tilaajan että suunnittelijan puolella pöytää, ja ymmärtää siksi hyvin myös tilaajan ajatuksia.
“Kun työskentelin kaupunkisuunnittelun asioiden parissa tilaajapuolella, ohjasin ja tilasin suunnittelua. Oli kiinnostavaa kääntää rooli ikään kuin toisinpäin, kun yleensä olin itse ollut suunnittelijana. Nyt, kun taas teen suunnittelutyötä, osaan ottaa rakennuttajan tai tilaajan näkemyksen entistä paremmin huomioon”, Pekka sanoo.
Hänestä kaupunkisuunnittelijan työn parhaita puolia onkin sen vaihtelevuus – koskaan ei tiedä, millainen seuraava työ on.
Kaupunkisuunnittelu katsoo taantumaa pidemmälle
Kaupunkisuunnittelijan työt vaihtelevat, ja taloudellisesti haastavat ajat näkyvät osin myös kaupunkisuunnittelussa. Taantuma ei kuitenkaan vaikuta kaupunkisuunnitteluun yhtä vahvasti kuin esimerkiksi rakennusprojekteihin.
Koska prosessi on pitkä, talouden vaihtelut näkyvät kaupunkisuunnittelussa vain vähän.
“Prosessi kaupunkisuunnittelun aloittamisesta valmiisiin rakennuksiin on aika pitkä – siitä kun ensimmäinen maanomistaja tulee nykimään hihasta siihen, että talotkin on rakennettu, voi mennä 10–20 vuotta”, Pekka toteaa.
Koska prosessi on pitkä, talouden vaihtelut näkyvät kaupunkisuunnittelussa vain vähän. Kaupungit ja kunnat edistävätkin kaavaprosessejaan tavalliseen tahtiin, mutta esimerkiksi yrityksillä ei välttämättä ole talouden notkahtaessa resursseja tähdätä tulevaan.
“Vaikka rakennusliikkeetkin tietävät, että tässäkin tilanteessa kannattaisi laittaa kaupunkisuunnitteluprosesseja vireille, jotta saataisiin sopivia tontteja 5–10 vuoden päähän, heillä ei välttämättä ole yksinkertaisesti varaa”, Pekka toteaa.
“Kunnat sen sijaan tilaavat tälläkin hetkellä töitä entiseen tapaan, mikä on kaupunkisuunnittelun kannalta hyvä asia. Julkinen puoli on kaupunkisuunnittelussa kuitenkin iso tilaaja, eivätkä taantumat vaikuta julkiseen puoleen samalla tavalla kuin yksityiseen”, hän summaa.
Tiivistyvä kaupunki voi olla laajenevaa kestävämpi
Pekalle tärkeintä kaupunkisuunnittelussa on suunnittelun lopputuloksena syntyvä hyvä ympäristö, mutta sen aikaansaaminen ei aina ole helppoa.
“Maailma on muuttunut myös kaupunkisuunnittelun osalta tässä noin 25 vuoden aikana. Urani alkuaikoina 2000-luvun alussa tyypillisessä kaavahankkeessa levittäydyttiin aina kaupungista ulospäin uusille viheralueille. Nyt viimeisen 10–15 vuoden aikana kaupunki on tavallaan lähtenyt kasvamaan myös sisäänpäin”, Pekka toteaa.
”Vielä 2000-luvun alussa 10-kerroksinen rakennus oli poikkeuksellisen korkea, mutta nykyisten 30-kerroksisten rakennusten vieressä kymmenen kerrosta ei näytä enää miltään.”
Näkyvimpiä esimerkkejä tiivistyvästä kaupungista ovat esimerkiksi satama- ja teollisuusalueiden muuttaminen asuinalueiksi, kuten Helsingin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa on tehty.
“Kaupungit nousevat myös ylöspäin. Vielä 2000-luvun alussa 10-kerroksinen rakennus oli poikkeuksellisen korkea, mutta nykyisten 30-kerroksisten rakennusten vieressä kymmenen kerrosta ei näytä enää miltään”, Pekka sanoo.
Tiiviiden kaupunkiympäristöjen suunnittelu on myös haastavampaa, kuin kaupungista ulospäin levittäytyvien ympäristöjen.
“Tiiviillä alueella on helposti keskenään ristiriitaisia arvoja, ja usein käy niin, etteivät kaikki voi voittaa. Kaupungin tiivistäminen saattaa esimerkiksi tuoda alueelle lisää liikennettä ja siten häiriötä. Myös lähivirkistysalueet voivat pienentyä, tai korkea uudisrakennus voi varjostaa muuta kaupunkitilaa”, Pekka toteaa.
Myös kestävyys tulee huomioida kaupunkisuunnittelussa. Pekan mukaan tiivistyvä kaupunki toisaalta jo itsessään tukee kestävämpää asumista.
“Tilastojen mukaan esimerkiksi yksityisautoilu on vähäisempää, kun kaupunki tiivistyy sisäänpäin. Lisäksi, kun kaupunkia tiivistetään, ei mennä neitseelliselle viheralueelle, vaan rakennetaan jo aiemmin rakennetuille alueille. Myös uutta infraa tarvitaan vähemmän”, hän listaa.
Pikaratikan päätepysäkkiä kaavailtiin aluksi Tapiolaan
Pekka Vehniäinen viihtyy kaupunkialueella, ja innostuu uusista projekteista laidasta laitaan.
“Innostavan projektin ei tarvitse olla suuri ja mahtava – yhdenkin korttelin kokoinen projekti voi olla yhtä mielenkiintoinen kuin puolen kunnan laajuisen kaavarungon suunnittelu”, hän sanoo.
Mieleenpainuvimpina projekteinaan Pekka mainitsee Espoon Saunalahden sekä Raide-Jokeri-pikaraitiotien linjauksen suunnittelun. Saunalahden suunnittelussa hän oli mukana 2000-luvun alusta alkaen viitisentoista vuotta, ja monessa hankkeessa projektipäällikkönä ja vastaavana kaupunkisuunnittelijana. Kun projekti alkoi, Saunalahdessa oli vain metsää, mutta nykyään alue kerrostaloineen on lähes valmis.
“On ollut hienoa seurata projektin etenemistä ja nähdä sen kaikki vaiheet näinkin pitkältä ajanjaksolta”, Pekka iloitsee.
Raide-Jokerin linjausta hän oli mukana suunnittelemassa Espoossa yhdessä liikennesuunnittelijoiden kanssa. Kaupunkisuunnittelun asiantuntijan tehtävä oli tutkia, miten eri linjausvaihtoehdot vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kaupunki kehittyy ratikan lähistöllä.
”Laskimme, että saamme ratikalle paljon enemmän käyttäjiä, kun se kulkee Otaniemen kautta Keilaniemeen.”
“Alun perin pikaratikan päätepysäkin piti olla Tapiolassa, mutta ehdotimme, että päätepysäkki tulisikin Keilaniemeen, missä se nykyään onkin – vaikka minulle näin tapiolalaisena olisi tietysti henkilökohtaisesti ollut kiva saada päätepysäkki Tapiolaan”, Pekka virnistää.
“Tapiola on iso keskus, mutta laskimme, että saamme ratikalle paljon enemmän käyttäjiä, kun se kulkee Otaniemen kautta Keilaniemeen. Alueella on paljon työpaikkoja, ja toki myös korkeakoulu”, hän toteaa.
Käsillä tekemisestä vastapainoa työlle
Pekka Vehniäinen viihtyy kaupunkisuunnittelun parissa, ja hänelle työssä tärkeintä on kompromissien tekeminen, tasapainoisen kokonaisuuden etsiminen sekä erilaisten näkökulmien yhteensovittaminen. Kaupunkisuunnittelijan tehtävä on myös tarkastella eri alueille asetettuja tavoitteita kriittisesti. Suunnittelija laatiikin luonnoksiaan vuorovaikutuksessa tilaajan ja muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa.
“Suunnittelutyö sisältää paljon kompromisseja, sillä suunnittelukysymykset ovat usein aika monimutkaisia. On hyvin paljon erilaisia tahtotiloja ja ristiriitaisiakin tavoitteita, joten työssään saa tasapainoilla paljon niiden välillä. Suunnittelun lisäksi perustelen suunnitelmiani eri näkökulmista, ja vuorovaikutus ihmisten kanssa on tässä erityisen tärkeää”, Pekka sanoo.
Tasapainoa Pekan arkeen tuo käsillä tekeminen: tällä hetkellä hänellä on työn alla kesämökkiprojekti ulkosaaristossa.
“Kesämökin suunnittelu ja rakentaminen on vienyt suuren osan vapaa-ajastani nyt parin vuoden ajan. Kesämökkityyppistä projektia en olekaan työssäni koskaan tehnyt, ja mittakaava on aivan erilainen kuin työprojekteissani. Vastapainoa työlle tuo myös käsillä tekeminen, sillä rakennamme mökin myös kokonaan itse”, hän kertoo.