Korson keskustan kaavarunko – Ihmisen kokoinen keskusta-alue

Saimme Vantaan kaupungilta tehtäväksemme suunnitella kaavarungon Korson keskustaan. Kaavarunko tarkentaa alueen yleiskaavaa ja ohjaa asemakaavaa. Tavoitteenamme oli tiivis, kylämäinen, viihtyisä, vehreä, käveltävä ja kestävästi saavutettava ihmisen mittakaavainen keskusta-alue.

Korson kaupunginosa sijaitsee Vantaan koillisosassa, noin kuuden kilometrin päässä Keravan rajasta, ja se on yksi Vantaan keskustatoimintojen alueista. Palvelut ovat levittäytyneet aluetta halkovan junaradan molemmin puolin. Lisäksi alueen läpi kulkee pyöräilyn pääreitti. Suunnittelualue on vahvasti rakennettua ympäristöä, mutta sitä reunustaa lännessä laaja puistoalue.

Mielikuvat Korsosta ovat monella aluetta tarkemmin tuntemattomalla monesti huonoja. Yksi tärkeä seikka suunnittelussa olikin, miten voisimme parantaa Korson mainetta kaupunkisuunnittelun keinoin.

Kartoitimme aluetta jalkautumalla lähialueelle. Lisäksi Vantaan kaupunki laati Korson keskusta-aluetta ja sen ympäristöä koskien avoimen verkkopohjaisen kyselyn, jota hyödynsimme suunnittelussa.

Kyselyssä negatiivisena nousi esiin erityisesti rautatieaseman ympäristö: laiturille johtava alikulkutunneli ja sen välitön ympäristö molemmin puolin. Positiivisena elementtinä aseman läheisyydessä kuitenkin nähtiin monitoimikeskus Lumo, joka on suosittu kulttuurin, liikunnan, oppimisen ja tapahtumien kohtaamispaikka kaikenikäisille.

Kun kartoitimme Korson aluetta tarkemmin, huomasimme, että kun asemalta liikkuu hieman pidemmälle, Korsosta löytyy viihtyisiä viher- ja puistoalueita, sekä mukavia pientaloalueita. Erityisesti lähellä keskustaa sijaitseva Ankkapuisto lampineen on korsolaisten suosima virkistysalue. Korso vaikuttikin äkkiä olevan mainettaan parempi ja monipuolinen alue – sen parhaat puolet piti vain saada esiin.

Miellyttävämpää asemanseutua

Kaavarungon suunnittelussa kiinnitimme siis erityistä huomiota asemanseudun viihtyisyyteen. Keskustelimme paljon siitä, mihin esimerkiksi linja-autojen pysäkit tulisi jatkossa sijoittaa. Lisäksi halusimme huomioida helpon yhteyden kävelykeskustasta korsolaisten suosimaan Ankkapuistoon.

Korson asemalla junalaiturille kuljetaan alikulun kautta. Koska varsinkin pitkät tunnelit vaikuttavat helposti jalankulkijoiden turvallisuudentunteeseen, emme halunneet pidentää alikulkua. Päätimme siis sijoittaa bussilaiturit niin, että alikulku pysyy mahdollisimman lyhyenä, jotta sen kautta on mukavampi kulkea junalle.

Samoin suunnittelimme liiketiloja bussilaiturien yhteyteen myös alikulun tasoon lisäämään käytävän viihtyisyyttä, jotta tunneli ei olisi pelkkää betoniseinää. Kun junalle on miellyttävä kulkea, sitä myös todennäköisemmin käytetään liikkumismuotona. Suunnittelimme junanradan alittavan tunnelin myös osaksi keskustaan kaavailemaamme kävelykehää.

Kävelykehä luo viihtyisyyttä ja saavutettavia palveluita

Korsossa palvelut, kuten isoimmat kaupat sijaitsevat junaradan kummallakin puolella. Jotta keskustan erilaiset toiminnot ja kaupunkitilat molemmin puolin rataa saataisiin nivottua yhteen, suunnittelimme kävelykehäkonseptin, joka onkin koko kaavarungon toiminnan ydin.

Suunnittelimme kehästä jatkumon, jonka varrelle palvelut sijoittuvat. Näin yksittäiset liikkeet eivät jää niin sanotusti pussinperälle, vaan kaikki palvelut ovat samalla kehällä. Kehällä on tilaa myös uusille, kävellen saavutettaville palveluille. Kävelykehän viihtyisyyttä lisäämään suunnittelimme esimerkiksi uusia katupuita ja istutuksia.

Konseptin tarkoituksena on tehdä palveluista helposti saavutettavia erityisesti jalankulkijoille. Kävelykehä korostaa kävelyn roolia ensisijaisena kulkumuotona, ja kävelykeskusta myös elävöittää aluetta.

Näin suunniteltu kaavarunko kasvattaa ja tiivistää nykyistä palvelurakennetta sekä tuottaa entistä viihtyisämpää ja kaupallisesti aktiivisempaa ympäristöä kasvavan väestön tarpeisiin.

Porrastetut rakennukset tarjoavat viihtyisää katuympäristöä ja tehokasta asumista

Kaavarunkotyön alussa järjestettiin ideatyöpaja, johon osallistui omien suunnittelijoidemme lisäksi liikennesuunnittelijoita, kaupallisten palveluiden edustajia sekä Vantaan kaupungilta eri osa-alueiden suunnittelijoita. Ideatyöpajassa kiinnitettiin huomiota Korson Maakotkantien osuuden viihtyisään katuympäristöön: vaikka rakennuskanta olikin melko iäkästä, viihtyisyyttä toivat parin kerroksen korkuiset talot ja katupuut molemmin puolin tietä.

Tällaista ympäristöä haluttiin lisää, mutta nykyvaatimukset mielessä pitäen. Niinpä suunnittelimme Korson keskustaan porrastuvia kerrostaloja, jotka näyttävät katutasosta 1–2 -kerroksisilta, mutta ovat korkeampia. Niiden tornimainen osa on hieman kauempana ensimmäisen kerroksen räystäslinjasta. Ensimmäisten kerrosten matalampien liiketilojen avulla katutasoon saatiin viihtyisyyttä ja ilmavuutta, mutta toisaalta keskustaan tehokasta ja nykyaikaista asuntorakentamista.

Keskustan kävelykehälle suunnitelluille nykyaikaisille kerrostaloille onkin kysyntää, sillä muut Korson alueet ovat pientalovaltaisia. Ikääntyvät ihmiset kuitenkin tarvitsevat helpompaa, esteetöntä asumista lähellä palveluita. Keskustan kerrostalot myös mahdollistavat ekologisen asumisen ilman autoa, kun kulkemaan pääsee näppärästi junalla.