Tietomallikoordinaattorin harjaantunut silmä huomaa nopeasti ongelmakohdat

Tengbomin BIM-koordinaattorit Elisa Ristoja ja Halla Krooka vastaavat tietomallien yhteensovittamisesta eri kokoisten toimistokiinteistöjen korjaushankkeissa. Heidän tehtävänään on yhdistää arkkitehti-, talotekniikka- ja rakennesuunnitelmat toisiinsa ja auttaa suunnitteluryhmää löytämään ratkaisuja ristiriitaisuuksiin.

Tengbomin BIM-koordinaattorit Elisa Ristoja (vasemmalla) ja Halla Krooka. Kuva: Galina Berezina.

Mahtuvatko ilmanvaihtokanavat, vesiputket, sähköasennukset ja muu talotekniikka alakaton ja välipohjan väliin? Ovatko kuilut tarpeeksi suuria? Osuvatko viemärit ontelolaattojen onteloihin? 

Tämän tapaisiin kysymyksiin Tengbomin tietomallikoordinaattorit Elisa Ristoja ja Halla Krooka etsivät vastauksia toimiessaan rakennushankkeissa BIM (Building Information Modeling) -koordinaattorina. He keräävät ja yhdistävät eri suunnitteluosapuolten tietomalleja ja nostavat havaitsemiaan ongelmia esiin. 

”Toimimme silmäparina, joka tarkastelee, miten eri alojen suunnitelmat sopivat yhteen ja missä kohtaa ne mahdollisesti törmäävät. Huolehdimme, että yhdistelmämallista löytyvät aina jokaisen osapuolen uusimmat ja tarvittavan yksityiskohtaiset tietosisällöt”, sanoo Halla.  

Mallien määrä riippuu hankkeen laajuudesta.  

”Yhdistämme arkkitehti-, sähkö-, LVI- ja rakennesuunnitelmat. Lisäksi mukana voi olla paloturvallisuuden ja akustiikan tietomalleja sekä pienempiä erikoissuunnittelualoja, kuten sprinklerijärjestelmiä”, Halla sanoo. 

Tietomallinnuksen hyödyt näkyvät kustannusten ja ajan säästöinä työmaavaiheessa. 

 ”Tarkoitus on tunnistaa ristiriitaisuudet jo suunnitteluvaiheessa. Näin saadaan leijonanosa ongelmakohdista ratkottua ennen rakentamisen aloitusta ja minimoitua ylimääräiset viivytykset ja kustannukset työmaalla. On yleensä halvempaa korjata ongelmat suunnittelupöydällä kuin työmaalla”, sanoo Elisa. 

Kuvakaappaus yhdistelmämallista Solibri ohjelmassa.
Kuvakaappaus Solibri-ohjelmasta, jota käytetään yhdistelmämallien tarkasteluun ja analysointiin. Kuvassa näkyy arkkitehdin sekä LVI-, sähkö- ja rakennesuunnittelijoiden suunnitelmia.

Arkkitehti toimii linkkinä suunnitteluosapuolten välillä 

Tengbom on tarjonnut tietomallikoordinointia osana suunnittelupalveluita viime vuodesta lähtien.  Elisa ja Halla kokevat, että tietomallien yhteensovittaminen on arkkitehtitoimistolle luonteva palvelu.  

”Arkkitehdin on jo lähtökohtaisesti huomioitava suunnittelualueet hyvin kokonaisvaltaisesti. BIM-koordinointi syventää tätä ymmärrystä ja vahvistaa arkkitehtitoimiston roolia eri osapuolten välisenä linkkinä”, sanoo Elisa. 

Törmäysmatriisi käy tietomallit läpi  

Käytännön työnä BIM-koordinointi pitää sisällään tietomallien jatkuvaa tarkastelua. 
Tyypillisesti Halla ja Elisa keräävät viikoittain hankkeen eri mallit yhdistelmämalliksi. Huomionsa he esittävät yhteensovituspalavereissa. 

 ”Tarkastelua varten on erilaisia ohjelmia ja työkaluja. Yksi on törmäysmatriisi. Siinä käydään hienolla kammalla läpi tarkasteltava alue, esimerkiksi yksi kerros, ja tehdään ongelmakohdista lista”, kertoo Halla. 

 ”Toisinaan taas omat silmät ovat paras työkalu. Tässä työssä silmä harjaantuu huomaamaan nopeasti asioita”, hän jatkaa.  

 Mitä huomioiden kanssa sitten tehdään? 

Tietomallikoordinaattorin tehtävä on tuoda esiin havaitut ristiriidat, mutta korjausten tekeminen ei varsinaisesti ole koordinaattorin vastuulla. Elisa ja Halla kokevatkin toimivansa enemmän viestinviejinä ja fasilitoijina. Arkkitehdin työ antaa kuitenkin edellytyksiä tarjota myös korjausehdotuksia suunnitteluryhmälle.  

 ”Katsomme yhdessä, miten esimerkiksi asennukset saadaan järjesteltyä tiettyyn tilaan. Keskustelut käydään hyvässä hengessä, ja kaikilla osapuolilla on yhteinen tahtotila ratkoa ongelmat jouhevasti”, sanoo Elisa. 

 ”Koen, että tietomallinnus lähentää suunnittelun osapuolia toisiinsa”, täydentää Halla. 

3D-malli toimistorakennuksen korjaushankkeessa 

Tengbom on toiminut tietomallikoordinaattorina Helsingin Käpylässä sijaitsevan 1990-luvun toimistorakennuksen Panuntie 6  modernisoinnissa.

Toteutussuunnitelman keskiössä on vanhojen rakennuspiirustusten pohjalta laadittu 3D-malli, jonka rakenteisiin on integroitu uusia ratkaisuja.

”Kohteen tekevät erityiseksi Työterveyslaitoksen laboratoriotilat, jotka vaativat tarkkaa suunnittelua kaasunjakelujärjestelmien ja niiden suojaetäisyyksien huomioimiseksi”, kertoo Halla. 

Saneeraus vaatii mallinnukselta paljon

Tengbom toimii BIM-koordinaattorina myös Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevan Tietokuja 2  -toimistojättiläisen saneerauksessa.   

 ”Tietokuja 2 on valtava kiinteistö. Rakennuksessa toimii erityyppisiä vuokralaisia ja käyttötarkoituksia on useita. Mallinnuksesta tulee lisäksi huomioida vaiheistus. Tietomalleihin mallinnetaan säilyviä, purettavia ja väliaikaisia asennuksia, jotka tuovat oman haasteensa sekä suunnitteluun että koordinointiin”, Elisa kertoo. 

Tengbom toimii BIM-koordinaattorina muun muassa Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevan Tietokuja 2  -toimistorakennuksen saneerauksessa. Kuva: Anders Portman, Kuvio Oy

Rakennuslupaa haetaan jatkossa tietomallien avulla
Tietomallinnuksen kehitys on nopeaa ja sen merkitys kasvaa vauhdilla.

3D-mallit tulevat pian myös osaksi rakennuslupaprosessia. Uusi rakentamislaki tuli voimaan vuoden 2025 alusta, ja tietomallimuotoiset suunnitelmat vaaditaan 1.1.2026 alkaen. Monessa kunnassa hyödynnetään jo nyt tietomallipohjaista lupakäsittelyä, jotta uuteen käytäntöön siirtyminen olisi vaivatonta.

Halla ja Elisa haluavat elää mukana tietomallien kehityksessä. 

”Tämä antaa meille väylän pysyä jatkuvasti kartalla siitä, mitä eri suunnittelualoilla tapahtuu, ei pelkästään arkkitehtisuunnittelussa”, Halla sanoo. 

 ”Haluamme toimistona vastata mallintamisen nopeaan kehitykseen. Koen myös, että tämä tekee meistä parempia suunnittelijoita”, Elisa summaa.