Voi pojat kun eilen 5.10. oli nastat Tuparibileet!  Noin 90 valveutunutta vierastamme pääsi todistamaan Suomen ensimmäistä #TENGBOMTALKS-sessiota ja kahta huippuluokan keynote-esitystä. Siinä sivussa päivitettiin kuulumisia ja nautittiin pöydän antimista.

Tengbomin Tukholman konttorin vetäjä Mark Humphreys kertoi  meille moneen kertaan palkitun Tukholman Östermalmin väliaikaisen, siirrettävän kauppahallin suunnittelusta ja sen seuraavista käyttömahdollisuuksista. Mark valotti hankkeen taustaa sujuvasti vanhan Östermalmin hallin historiasta lähtien, edeten paikan ominaispiirteisiin, eri tahojen tarpeisiin ja huolenaiheisiin – vähäisin näistä ei suinkaan ollut kauppiaiden pelko asiakaskunnan kaikkoamisesta – suunnitteluhaasteisiin ja ratkaisuun. Halli on yksinkertaisuudessaan huikean kaunis ja hyvä esimerkki siitä, miten kunnianhimoinen arkkitehtuuri, toimivat tilat ja järkevät kustannukset eivät sulje toisiaan pois. Projekti onnistui yli odotusten, sillä kauppa käy väliaikaisessa hallissa paremmin kuin vanhassa. Muutaman viikon sisällä avajaisista kävijämäärät lähes tuplaantuivat ja myynti kasvoi 30 – 50 %. Uusi halli on houkutellut paikalle myös täysin uutta asiakaskuntaa.  Lisäksi se elävöittää toria kellon ympäri. Markin työryhmä on laatinut myös luonnoksia hallin mahdollisesta jatkokäytöstä. Se taipuisi tulevaisuudessa niin nuorisotaloksi kuin uimalaksi.

Futuristi ja tietokirjailija Elina Hiltunen tarjosi meille kutkuttavan kurkistuksen tulevaisuuteen. Elinan puheessa korostui nöyryys tulevaisuuden ennustamisen suhteen: voimme toki ennakoida, mutta  emme ennustaa. Teknologian kehitys on huimaavaa. ”Olkaa ajan hermoilla” oli Elinan viesti arkkitehdeille. Tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja uusia tieteenaloja, ammatteja ja osaamisalueita syntyy vanhojen lomaan.  Varmaa on että  muutoksia tapahtuu nopeasti ja monella rintamalla. Jotkut vaikutukset voivat olla hyvinkin odottamattomia. Perinteisen ”Hardware versus Software” -kahtiajaon rinnalle tulee tulevaisuudessa muitakin ”wareja” kuten vaikkapa ”Wetware”, geenimanipulaatioon perustuvat materiaalit, joilla voidaan esimerkiksi paikata betonin halkeamia.

Kiitos vieraille, esiintyjille ja tapahtuman järjestämisessä mukana olleille! Näitä tulee ensi vuonna lisää, pysykää kuulolla!

HS nosti Puu-Myllypuron esiin jutussaan Lähiöfest-2017 -tapahtumasta ja Helsingin kaupungin lähiökehittämisestä. Arkkitehti hyrisee tyytyväisenä: oma tuotos on mainittu positiivisessa valossa. 

Itä-Helsinkiläinen pientaloalue on ollut suunnittelupöydällämme jo kymmenkunta vuotta. Lähtölaukaus suunnittelurupeamallemme oli vuoden 2008 voittoisa tontinluovutuskilpailu. Siitä lähtien olemme pakertaneet Myllyväenkadun yli 25 taloyhtiön kimpussa. Puu-Myllypuro ei  kompaktiudestaan huolimatta ole ihan pikkujuttu: alueen tavoiteltu asukasmäärä on noin 2000, siis satoja asuntoja. Tengbomin osuus niistä on lähes 150 asuntoa, koti yli 350 helsinkiläiselle. Alueella on useita suunnittelijoita ja toteuttajia.

Mihin Puu-Myllypuron suosio perustuu? Ehkä tasavahvaan kokonaisuuteen: hyvä sijainti kaupungissa (mutta silti suojaisa fiilis), kaupunkilaiset talot (yhdessä ja lähekkäin, mutta vähän niinkuin omakotitalossa), mittakaava sekä sisällä että ulkona: taloja jotka hahmottaa asuintaloiksi, ja joissa on napakat asuntopohjat (mutta silti avaruutta, kiitos huolellisesti harkittujen asuntopohjien ja näkymien). Ja puu materiaalina! Onhan se nyt muuta toista katsella elävää puupintaa, kuin monotonista betoniruudukkoa.

Lähiöfest2017 pidetään kuluvalla viikolla (25.9.–1.10.2017). Se on kymmeneen Helsingin lähiöön ja kaupunginosaan levittäytyvä tapahtuma, joka tuo yhteen asukkaat, yritykset ja yhteisöt sekä kaupungin. Tavoittena on nostaa lähiöt ja niiden kehittäminen keskustelun aiheeksi.

Helsingin kaupungin Lähiöprojektissa esikaupunkialueita kehitetään kaupungin sanojen mukaan ”monipuolisesti kantakaupungin kanssa tasaveroisina kaupunginosina, asukkaiden parhaaksi. Esikaupunkien eriarvoistumisen välttämiseksi tehdään laajaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä”. Projekti on pyörinyt vuodesta 1996 asti.

Helsingborgin päärautatieasema, Knutpunkten, on saanut uudet eteläisen sisäänkäynnin. Södra entrén ei kuitenkaan ole ”mikä tahansa oikopolku” Helsingborgin raiteille. Uusi sisäänkäynti toimii paitsi polkupyöräparkkina ja väylänä kasvaville ihmisvirroille, myös maamerkkinä, joka vahvistaa kaupungin liikenneverkostoa.

Helsingborgin liikenne on vuosien mittaan paisunut dramaattisesti. Trendi on pysyvä: ennusteiden mukaan vuoteen 2020 mennessä päivittäisten matkojen määrä tulee liki puolitoistakertaistumaan nykyisestä 22 000 matkasta 32 000 matkaan.   Ivar Kreppin vuosina 1984-1991 suunnittelema asema ei nykymuodossaan kykene välittämään tulevaisuuden suuria ihmisvirtoja. Lisäksi matkustajat karttoivat  aseman ränsistyneitä eteläisiä sisäänkäyntejä. Helsingborgin kaupunginhallitus päätti rakennuttaa asemalle uuden sisäänkäynnin sekä laajentaa raiteita etelään.  Tengbom sai suunniteltavakseen Knutpunktenin eteläisen sisäänkäynnin.

– Uusi sisäänkäynti on luonteva ratkaisu pitkiin maanalaisiin laitureihin. Eteläisen sisäänkäynnin suunnittelussa oli tärkeää vahvistaa Knutpunktenin saavutettavuutta Helsingborgin eteläosasta käsin, missä sijaitsevat mm. Helsingborgin kampusalue sekä tuleva kaupunginosa H+. Toivomme, että uusi liikenne,  kadulla liikkujat ja elämä vähentäisivät asuinalueiden välisiä eroja kaupungissa, sanoo Patrik Ekenhill, projektin pääarkkitehti.

Voitettu kilpailu

Helsingborgin kaupunginhallitus järjesti vuonna 2013 arkkitehtuurikilpailun, jonka Tengbom voitti yhteistyössä konsulttiyhtiö Tyrénin kanssa.

– Suunnittelimme rakennuksen veistokselliseksi kiintopisteeksi päivittäin etelään liikkuville, sanoo Linda Raimosson, Tengbom Helsingborgin entinen toimistopäällikkö.

Lainaus kilpailutyöstä: ”Pidämme aluetta solmukohtana, jossa monet eri kulkutavat ja liikennevälineet kohtaavat, mutta myös siirtymäkohtana eri kaupunginosiin välillä. Sisäänkäynti on dramaattinen muutos alueen nykytilaan, jota leimaa monikerroksinen, anonyymi parkkihalli. Sisäänkäynti olisi viehättävä lisä kaupungin siluettiin, paikka, jossa kaupungin pulssi alkaa lyödä kiivaammin.”

Suunnittelimme rakennuksen veistokselliseksi elementiksi.

– Linda Raimosson

Takaovesta tuli etuovi

Monille tuntematon aseman takaovi muuttui siis uudistuksessa toiseksi pääsisäänkäynniksi. Projekti on lisännyt alueen kävelijöiden liikenneturvallisuutta, sillä ennen kampukselta tulijat joutuivat kulkemaan bussiterminaalin läpi päästäkseen asemalle. Lisäksi uusi jalankulkureitti helpottaa kulkua kaupunginpuistoon sekä eteläiseen kaupunginosaan. Tavoitteena on myös kannustaa kaupunkilaisia pyöräilemään enemmän. Siksi sisäänkäynnin yhteyteen on sijoitettu 450 pyöräpaikkaa, huoltopiste ja lukittavia säilytyslokeroita.

kuva: Felix Gerlach

kuva: Felix Gerlach

kuva: Felix Gerlach

kuva: Felix Gerlach

Huomiota herättävä maamerkki

Sisäänkäynnin uudistuksella on onnistuttu ratkomaan monia saavutettavuusongelmia, ja iloksemme siitä on tullut myös tärkeä maamerkki Helsingborgille.

– Arkkitehtoninen pääidea, yhtenäinen kattomassa, perustui konseptiin luoda vertikaalinen tapahtumien ketju katosta maahan. Katon perusmuoto on neutraali neliö, jota on taivuteltu hienovaraisesti kulmista. Holvimaisen alapinnan ja kuppimaisen yläpinnan katon raiteiden suuntainen yhdistelmä tuottaa mielleyhtymiä liikkeestä ja pinnanmuodoltaan pehmeästi kumpuilevasta kaupunginpuistosta, Patrik Ekenhill sanoo.

Veistoksellinen puukatto lepää kahden, kuin suoraan maasta nousseen kiviseinän päällä. Lasiseinä täydentää säänsuojaa. Pyöräparkin valaistus on toteutettu epäsuoralla valolla, itse valaisimet ovat piilossa ja valo heijastuu katon kautta. Kaksi vanhaa hätäpoistumisporrasta poistettiin ja kuilut muutettiin laitureita valaiseviksi kattolyhdyiksi.

Matkustamisen vertauskuva

Uudessa sisäänkäynnissä on kyse liikkeestä ja siirtymisestä –  niin fyysisesti, arkkitehtonisesti kuin vertauskuvallisestikin. Fyysisellä tasolla siinä luodaan puitteet liikenne- ja ihmisvirroille. Arkkitehtuurillaan se kertoo kevyen ja raskaan, geometrian ja orgaanisten muotojen kohtaamisesta. Vertauskuvallisella tasolla Södra entrétä voidaan pitää tulevaisuuden ja tulevien alueiden symbolina.

– Tämä on loistavaa arkkitehtuuria pienessä mittakaavassa. Olemme mielettömän ylpeitä siitä, että kooltaan pieni projekti voi olla näin vaikuttava, toteaa Linda Raimosson.

ArchTech & Future on innovatiivinen, tarkoin valituista ammattilaistista kasattu virtuaalistudio, jossa yhdistyvät ryhmän jäsenten ainutlaatuiset taidot ja näkemykset. Vaikka tekniikka on ryhmän toiminnan keskiössä, se ei kuitenkaan ole suunnittelun tärkein tekijä: kaikessa tähdätään kestävän, humaanin ja kauaskantoisen arkkitehtuurin luomiseen.

Esittelyssä ArchTech & Futuren Soon Hammarström, Jakob Lilliemarck, Andreas Kull ja Joakim Grönlund

Kuinka kuvailette ryhmäänne?

Ryhmän jäsenillä on erilaisia taustoja: jotkut ovat esimerkiksi arkkitehteja, toiset mediatekniikan, pelien, visualisoinnin, muotoilun tai liiketoiminnan ammattilaisia. Yhteistä meille on  digiosaaminen ja halumme hyödyntää tekniikkaa aikaa kestävän ja innovatiivisen yhteiskunnan rakentamisessa.

Mihin ryhmänne pyrkii?

Haluamme hyödyntää uusia ajatuksia, uutta tekniikka ja uusia työtapoja luodaksemme arkkitehdeille mahdollisuuksia paremman maailman rakentamiseen – niin tänään, huomenna kuin vielä 100 vuoden päästäkin. Tavoitteemme on tarjota arkkitehdeille suurempaa ilmaisuvapautta, tilaajille toimitusvarmuutta sekä käyttäjille entistä parempia käyttökokemuksia. Tähän voidaan päästä analyysin, optimoinnin, digitaalisen tuotannon ja visualisoinnin avulla.

Miten työnne parantaa maailmaa?

Toimintamme perustuu tietoon  ja ennakointiin. Uusien tekniikoiden ansiosta tiedämme päätöstemme vaikutuksista prosessin aikaisemmissa vaiheissa. Hyödynnämme suunnittelussa valosimulointia, materiaalioptimointia ja tietomallinnusta (BIM). Visuaalisen kommunikaation eli kuvien ja virtuaalisten miljöiden avulla voimme esittää monimutkaisia prosesseja havainnollisella tavalla. Näin minimoidaan suunnittelun riskejä ja saadaan suunnitteluprosessiin joustoa.

Mitä ryhmänne tekee?

Iskostamme koko yritykseen entistä digitaalisempaa työskenteleytapaa. Panostamme samalla myös prototyyppejä hyödyntävään työskentelytapaan ja kokonaan uusien ratkaisujen kehittämiseen. Käytämme muun muassa virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) tekniikoita suunnittelun tukena ja havainnollistamisessa, sekä myös tietomallintamista (BIM), digitaalista tuotantoa, kehittynyttä mallintamista, analyysejä ja optimointeja. Meille tärkeintä ei kuitenkaan ole tekniikka, vaan se mitä sen avulla yhdessä voimme saavuttaa.

Kesälomalla suunta Saimaalle!

Asuntomessut Mikkelissä ovat jo ihan ovella! Laadimme Kirkonvarkauden asuntomessualueelle osayleiskaavan ja asemakaavan.

Kirkonvarkaus on metsäinen rantakaistale Mikkelin keskustan eteläpuolella. Messualueeseen kuuluu 29 omakotitaloa ja yksi paritalo. Suunnittelimme katujen, tonttien ja rakennusten sijoittamisen alueelle sekä ohjasimme kaavamääräyksillä rakennusten ja pihan sovittamista maastoon. Halusimme säästää mahdollisimman paljon puita, rantakallioita ja mäntykankaan kasvillisuutta. Rakennusten tulee väriensä puolesta sopia metsäympäristöön, eli niiden tulee olla tummia ja meheviä. Ja juuri tällaisia talojahan sinne näyttää nousevan. Messut ovat auki 14.7.-13.8.2017.

Tule kesällä Mikkeliin!

Yllä: Rakennusaikaisia kuvia Kirkonvarkaudesta. Puita ja luonnonympäristöä on säilytetty lähellä rakennuksia. Kuvat: Mikkelin Asuntomessutoimisto.

Kaikki suunnittelu lähtee potilaan turvallisuudesta, arvokkaasta kohtelusta ja mukavuudesta. Sairaala on rakennettu toimimaan seuraavat sata vuotta. Se on yksi Euroopan suurimmista ja Ruotsin monimutkaisimmista ​​tietomalliprojekteista (BIM) ja ensimmäinen ruotsalaisten ja kansainvälisten standardien mukaan ympäristöluokitettu sairaala.

Palkinnon myöntää Architects for Health ja SALUS Global Knowledge Exchange. Palkinto myönnetään kymmenessä luokassa ja ehdokkaita on maailmanlaajuisesti. Voittajat julkistetaan 13 kesäkuuta 2017.

White Tengbom Team

White Tengbom Team on yritys, jonka Ruotsin kaksi suurinta arkkitehtitoimistoa White ja Tengbom perustivat 2010 Karolinska Solna-sairaalahanketta varten.

Lue lisää Nya Karolinska -projektin esittelysivulta (linkki vie Ruotsin Tengbomin sivuille).

Pelikentällä vuodesta 1979 ja osa Tengbom-perhettä vuodesta 2013.

Olemme uudistaneet  suomalaista rakennuskantaa ja kaupunkikuvaa jo liki neljänkymmenen vuoden ajan, niin uudisrakennusten, kuin kaavojen, yleissuunnitelmien, selvityksien ja kehityshankkeiden muodossa. Moni vuosien kuluttama rakennus on noussut uuteen kukoistukseen laatimiemme korjaussuunnitelmien avulla. Nykyinen emoyhtiömme, ruotsalainen Tengbom, on yksi maailman vanhimpia yhä toiminnassa olevia arkkitehtitoimistoja, perustettu jo 1906. Tengbom on paitsi saavuttanut kunnioitettavan iän, myös kasvanut koossa maailmanluokan toimistoksi; Helsingin 30 suunnittelijan lisäksi meitä onkin Ruotsin kymmenessä toimistossa liki 600.

Rima korkealla!

Vaikka olemme tietenkin hyvin ylpeitä toimistomme historiasta, suuntaamme katseemme eteenpäin. Tulevaisuuden mahdollisuudet ja mahdolliset tulevaisuudet ovat pelikenttämme. Vain nykyisen todellisuuden ja tämän päivän ratkaisut kyseenalaistamalla voi kehittyä nykyistä paremmaksi. Meidän tavoitteemme on olla joka vuosi entistäkin säteilevämpi, inspiroivampi ja taitavampi toimisto, ja suunnitella rakennuksia ja ympäristöjä joilla on merkitystä, nyt ja tulevaisuudessa. Me haluamme auttaa tekemään maailmasta paremman.

Kättemme jäljen tulee olla ajankohtaista vielä seuraavatkin sata vuotta!

Kaikki suunnittelu lähtee potilaan turvallisuudesta, arvokkaasta kohtelusta ja mukavuudesta. Sairaala on rakennettu toimimaan seuraavat sata vuotta. Se on yksi Euroopan suurimmista ja Ruotsin monimutkaisimmista ​​tietomalliprojekteista (BIM) ja ensimmäinen ruotsalaisten ja kansainvälisten standardien mukaan ympäristöluokitettu sairaala.

”Alan tutkimus osoittaa, että ympäristön huolellinen suunnittelu on ensisijaisen tärkeä.  Lähtökohtana oli, että potilaat voivat paremmin ja paranevat nopeammin, jos he tuntevat olonsa turvalliseksi ja tulevat nähdyiksi ja kohdelluiksi itsenäisinä yksilöinä. Loimme ympäristön, joka toimii sekä osana kaupunkia, että myös yksilötasolla, hoitohenkilökunnan ja potilaan kohtaamisissa”, sanoo Christine Hammarling, White Tengbom -ryhmän arkkitehti ja Chalmersin dosentti.

”Paitsi että hyvin suunnitellut ympäristöt nopeuttavat paranemista, ne ovat myös miellyttäviä työympäristöjä. Karolinskan suunnittelussa ihminen on kaiken keskellä, riippumatta siitä onko hän potilas, henkilökunta tai vierailija”, kertoo Charlotte Ruben, arkkitehti White Tengbom -ryhmästä.

Palkinnon myöntää Architects for Health ja SALUS Global Knowledge Exchange. Palkinto myönnetään kymmenessä luokassa ja ehdokkaita on maailmanlaajuisesti. Voittajat julkistetaan 13 kesäkuuta 2017.
White Tengbom Team

White Tengbom Team on yritys, jonka Ruotsin kaksi suurinta arkkitehtitoimistoa White ja Tengbom perustivat 2010 Karolinska Solna-sairaalahanketta varten.

Lisää projektista Tengbomin ruotsinkielisellä verkkosivuilla Nya Karolinska -projektin esittelysivulta.

Johanna Frelin vastaanotti Vuoden innovatiivinen johtaja -palkinnon torstai-iltana juhlallisin menoin. Ledarna-yhdistyksen jakama palkinto annetaan henkilölle, joka on innovatiivisella otteella uudistanut johtamista ja sovittanut liiketoimintaa globalisoituvassa ja digitalisoituvassa työmarkkinaympäristössä.

Arkkitehtuuri on yksi yhteiskunnan kulmakivistä. Alalla, kuten yhteiskunnassakin, tarvitaan rohkeaa johtajaa, joka ei pelkää haasteita. Tengbomin menestys ja muutos parempaan ovat saaneet tuulta purjeisiinsa Johanna Frelinin myötä.

Frelin panostaa hyvinvointiin, laatuun ja kannattavuuteen. Hän painottaa ihmislähtöistä näkökulmaa, eikä mitään – varsinkaan arkkitehtitoimistoa – johdeta pelkillä luvuilla. Toimitusjohtajalla on vahva usko työntekijän yksilöllisiin ominaisuuksiin ja luontaiseen osaamiseen. Tengbomin kaikki liki 600 työntekijää osallistuivat yrityksen uuden strategian luomiseen. Frelin loi tutkimustyöllään perustan toimivammalle, palkitsevammalle ja luovemmalle yritykselle.

Ennen nykyistä asemaansa Frelin työskenteli Hyper Island koulutus- ja konsulttiyrityksen toimitusjohtajana. Hänen ydinosaamistaan on luovien ihmisten ja arvopohjaisen yritystoiminnan johtaminen. Yritys kukoistaa, kun toimitusjohtaja tunnistaa työntekijöiden yksilölliset kyvyt ja auttaa heitä kasvamaan uudelle tasolle. Menestys perustuu myös avoimuuden, rohkeuden ja visionäärisyyden yhdistelmään.

– Hienoa, että Tengbom saa jälleen tunnustusta innovaatioista ja luovasta ajattelusta. Viime vuonna sijoituimme Fast Companyn vertailussa maailman neljän innovatiivisimman arkkitehtitoimiston joukkoon. Aiomme jatkaa kokeilevaa työtapaamme, jossa kaikki sukupolvet, kulttuurit ja näkökannat huomioidaan. Yhdessä voimme saavuttaa kulttuurin, jossa uskallamme kokeilla, epäonnistuakin, ja meillä on hauskaa töissä, sanoo Johanna Frelin.

Tuomariston perustelut:

Vuoden palkinnonsaajan johtamista luonnehdittiin innovatiiviseksi, yllättäväksi ja erilaiseksi. Johanna Frelinin tapa kehittää ja johtaa muutosta johdattelee työntekijöitä kokonaan uusille urille ja vaikuttaa selvästi koko toimialaan.

Viime perjantaina, 27. tammikuuta, osallistuimme Tengbom-päivään Tukholmassa. Kokoontumispaikkana oli kulttuurikeskus Artipelag, jossa meitä ”tengbomilaisia” oli paikalla viitisensataa. Täyteen pakatun päivän teemana oli tulevaisuus, ja ohjelmassa oli useita työpajoja ja inspiroivia luentoja. Pääpuheenvuoron piti Achim Menges ICD-instituutista aiheenaan uudet, robottien mahdollistamat rakennusmenetelmät. Kotiinviemisiksi tarttuikin paljon inspiraatiota ja ideoita tulevalle vuodelle!