Kulma21

Opiskelija-asunnoista tasokkaaksi toimistorakennukseksi

Alun perin KY-yhteisön kodiksi rakennettu Seppo Hytösen ja Toivo Paatelan suunnittelema rakennus vihittiin käyttöön vuonna 1941. Valmistuessaan rakennuksen ensimmäisissä kerroksissa sijaitsi myymälöitä, ravintola sekä ylioppilaskunnan omia tiloja. Ylimmät kerrokset oli varattu asumiselle. Ensimmäisen peruskorjauksen yhteydessä 70-luvulla talon käyttötarkoitusta kuitenkin muutettiin, kun viimeisetkin asuinkerrokset muutettiin toimistokäyttöön.

Uuden laajan peruskorjauksen aika tuli, kun kiinteistön uusi omistaja NCC Property Development halusi päivittää rakennuksen vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ja tehdä rakennuksesta muuntojoustavan toimistotalon. Vaikka rakennuksen peruskerrokset on alun perin suunniteltu asumista varten, se soveltuu erinomaisesti moderniksi muuntojoustavaksi toimistotilaksi pilareihin perustuvan pystyrungon myötä. Joustavat tilaratkaisut vaihtelevat 200–6000 m2 välillä tarjoten erinomaiset, helposti saavutettavissa olevat toimitilat. Uusittujen tilojen päävuokralainen on Wolt Enterprises Oy, ja lisäksi rakennuksessa toimii ravintola ja kahvila.

Pohjoisen Rautatiekadun ja Frederikinkadun kulmassa sijaitseva rakennus nostettiin uudelleen ansaitsemaansa arvoon laajan saneerauksen myötä. Julkisivuun tuotiin eloa uusimalla julkisivumateriaalit vastaamaan paremmin alkuperäisiä 1940-luvun materiaaleja. Rakennuksen ilmeen viimeistelee ylimmän kerroksen terassille avautuva lasiseinä. Uudelleen käyttöönotettavalta kattoterassilta on hulppeat näkymät Helsingin kattojen yli.

Haasteena matalat kerroskorkeudet

Peruskorjauksessa haluttiin tuoda rakennus nykypäivään, mutta toisaalta palauttaa se oman aikakautensa loistoon ja säilyttää historiallinen kerrostuma kaupunkiympäristössä. Tärkeänä tavoitteena oli toteuttaa rakennukseen uudet talotekniset ratkaisut ja ilmanvaihto niin, että tiloista tulisi nykypäivän vaatimuksia vastaavia.

Rakennuksen runko säilytettiin, mutta sisätilat uusittiin muuten kokonaan väliseinien ja alapohjan purkamisesta lähtien. Ylin seitsemäs kerros rakennettiin käytännössä uudestaan, sillä sieltä purettiin myös ulkoseinät ja muut kantavat rakenteet porrashuoneita ja säilyvää konehuonetta lukuun ottamatta. Vanha ulkoterassi kadun puolella otettiin uudestaan käyttöön.

Suurimpana haasteena projektissa oli rakennuksen matala alle 3,5 metrin kerroskorkeus, joka asetti rajoituksia tilojen suunnittelulle. Hankkeessa hyödynnettiin tietomallinnusta ja muita digitaalisia ratkaisuja yhdessä eri suunnittelualojen ja työmaaorganisaation kanssa, mikä auttoi ratkaisujen löytämisessä ja yhteensovittamisessa. Esimerkiksi kellarikerrokseen saatiin lisää tilaa purkamalla alapohja ja paikoin jopa louhimalla sen alapuolella ollutta kalliota, jolloin kellarin lattiapinta saatiin alemmas. Peruskerroksissa innovatiiviset talotekniikan ratkaisut, kuten keskitetty poistoilmanvaihto, mahdollisti riittävän vapaan korkeuden toteuttamisen toimistotiloissa. Onnistunut lopputulos osoitti, että vanhoja rakennuksia voidaan peruskorjata ja tuoda ne uudelleen käyttöön matalasta kerroskorkeudesta huolimatta.

Julkisivu alkuperäiseen ilmeeseen

Kulma21 kuuluu Museoviraston määrittämään valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Rakennuksen alkuperäisestä tunnelmasta on sisätiloissa säilytetty se, mitä siellä vielä oli jäljellä peruskorjausta aloitettaessa. Porrashuoneissa tunnelmaan pääsee vielä kiinni, ja avotoimistotilassa siitä muistuttavat julkisivua rytmittävät alkuperäiset ikkuna-aukot syvine ikkunapenkkeineen.

Julkisivun peruskorjauksessa rakennus haluttiin tuoda mahdollisimman lähelle alkuperäistä ilmettä. Kadun puolella asuntojen ikkunoina palvelleet ikkunat uusittiin täyspuisina vanhaa mallia mukaillen. Julkisivun pilasterien pintoihin palautettiin vuolukivi, jonka mitoitus pääteltiin vanhojen valokuvien pohjalta. Aiemmissa korjauksissa piiloon pellitetty rappaus purettiin ja uusittiin kolmikerrosrappauksena. Kadun puolella rappaukseen toteutettiin myös alkuperäisen KY-talon tapaan jakourat, jotka aikanaan tehtiin imitoimaan kivilaatoitusta.

Sun Effects on suunnitellut Kulma21:n julkisivuvalaistuksen, jonka pehmeät valot korostavat rakennuksen kulmaa. 1940-luvun henkeen sopii lisäksi erinomaisesti erkkerin ylä- ja alareunaan lisätyt valonauhat. Myös tarkoin ajan henkeen suunnitellut valomainokset täydentävät julkisivun kokonaisuutta ja antavat rakennukselle oman tunnistettavan ilmeen.

Suunnittelua tulevaisuuden ehdoilla

Hankkeen tavoitteena oli huomioida rakennuksen koko elinkaari ja näin saavuttaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä rakennus. Materiaalivalinnoissa kiinnitettiin huomiota niiden hiilijalanjälkeen ja rakennuksessa on panostettu kestävään energiaan muun muassa asentamalla aurinkopaneelit katolle. Kulma21 sai Suomen ensimmäisenä korjaushankkeena suunnitteluvaiheen BREEAM Excellent-tason sertifioinnin ja se täyttää vuoden 2022 EU-taksonomian vaatimukset.

Muuntojoustavia tiloja voidaan mukauttaa helposti muuttuviin tarpeisiin tulevaisuudessa. Peruskorjauksen myötä Kulma21 säilyttää arvonsa ja käyttökelpoisuutensa pitkään.

Kuvat: Kuvio Oy, julkisivun kuvat Jukka Rajala/Tengbom Oy