Suurpelto IV ja V

Urbaani ja vehreä
havainnekuva Suurpellon suunnitelmasta
kaupunkisuunnittelu
kaavoitus
Asiakas: yksityinen maanomistaja
Paikka: Espoo
Ajankohta: 2010-
Laajuus: n. 113 ha
Rakennusoikeus: 390 000 kem2, josta asuinrakennuksia: 240 000 kem2
Asukkaita: 5 000

Suurpelto IV asemakaava-alue on neljäs asemakaavoitettava osa Suurpelto – Kehä II osayleiskaava-alueesta. Asemakaava-alue liittyy rakenteellisesti Suurpelto I ja Suurpelto V asemakaava-alueisiin.

havainnekuva Suurpellon suunnitelmasta

Alueen asuntokanta vaihtelee kerrostalo (n. 60 %) ja pientaloasumisen välillä (n. 40 %). Tavoitteena on tarjota mahdollisimman monipuolisia asumisvaihtoehtoja pienimittakaavaisessa ympäristössä. Ei siis tarvitse valita perinteisten kerrostalo- tai pientaloalueiden väliltä, vaan alueella on mahdollista asua samalla kertaa urbaanisti ja luonnonläheisesti.

Vaihtelevaa kaupunkikuvaa

Suurpellon pohjoisalueesta luodaan korkeatasoinen ympäristökokonaisuus. Tavoitteena on moderni, mutta toisaalta ajaton ilme, joka on kaupunkikuvallisesti yksityiskohdiltaan vaihtelevaa, mutta kokonaisuutena yhtenäistä. Rakennuksia ja korttelialueita on ohjeistettu asemakaavan lisäksi korttelisuunnitelmissa.

havainnekuva Suurpellon suunnitelmasta

Paikoitus on kerrostalokortteleissa ratkaistu pääosin rakennusten kellarikerroksissa. IV-alueella on hyödynnetty rinteiden maastonmuotoja paikoituskerrosten sijoittelussa. Pientaloalueilla paikoitus on järjestetty hajautetusti liittäen ne osaksi tontteja.

Puistoa ja pyöräteitä 

Tiivistä kaupunkirakennetta ympäröi avoin puistolaakso erilaisine leikki-, liikunta- oleskelu- ja viljelyalueineen. Kevyen liikenteen verkosto yhdistää keskustan torialueet, erilaiset asuinalueet, puistot ja Espoon keskuspuiston metsät saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tämä luo edellytyksiä viihtyisälle asumiselle sekä monipuolisten arjen ja vapaa-ajan toimintojen käytölle.

havainnekuva,Suurpellon korttelisuunnitelmat

Uudisrakentamisen myötä säilytetään arvokkaat kulttuurihistorialliset ja maisemakuvalliset piirteet. Gerkin kartanomiljöön ja Storhemtin historiallisen kylämäen säilyttäminen avoimen puistolaakson osina luovat alueelle ajallista kerrostuneisuutta ja maisemakuvallista lisäarvoa. Tavoitteena on kehittää historiallisista alueista eläviä, asukkaiden käytössä olevia alueita.