Tengbom toteutti Erik Wikerstålin (ent. Wikerstål Arkkitehdit) kautta Wingårdhsin alkihankkijana Ruotsin Kansallismuseon restauroinnin. Yleisölle kaikin tavoin valoisamman museon ovet avattiin uudelleen lokakuun 13. päivä 2018.

Viidessä vuodessa Kansallismuseo purettiin ensin osiin osoittaen suurta kunnioitusta, hienotunteisuutta ja taitoa, jonka jälkeen se uudelleenrakennettiin päivitetyksi, moderniksi ja saavutettavaksi versioksi itsestään. 150 vuoden aikana museota on peruskorjattu ja uudistettu erilaisiin ihanteisiin perustuen: ikkunoita on suljettu, alakattoja rakennettu ja pohjapiirrosta muutettu. Statens fastighetsverkin toimeksiannosta Tengbom on yhdessä Wingårdhin kanssa vertauskuvallisesti avannut museon silmät antaessaan valon tulvia rakennukseen ja näin uudelleenrakentanut yhteyden sen ulkopuolella sijaitsevaan kaupunkiin.

”Toimeksiantomme oli palauttaa Friedrich August Stülerin suunnittelema rakennus alkuperäiseen tarkoitukseensa sovittaen museotoiminta tämän päivän ihanteisiin ja julkisen rakennuksen tarpeisiin ja odotuksiin”, selittää Erik Wikerstål, Tengbomin vastaava arkkitehti.

Projekti on ennen kaikkea sisältänyt merkittäviä teknisiä uudistuksia, joissa keskityttiin henkilöturvallisuuteen, paloturvallisuuteen, ilmastoon ja esteettömyyteen. Lopputuloksena on museo, joka on parempi sekä vierailijoille, taiteelle että siellä työskentelevälle henkilöstölle.

Valopihat valokeilassa

Valopihan lattiaa korotettiin, jotta saatiin tilaa uusille ilmastointilaitteille, jotka puhaltavat kohti Blasieholmenin kalliota. Kirkkosalin lattia laskettiin alkuperäiseen tasoonsa, jotta tulotasanteesta saatiin yhtenäinen. Samasta syystä kahdeksan ikkunaa sijoitettiin valopihan ympärille linjaan oviaukkojen kanssa.

Eteläinen valopiha sai merkittävän lisäyksen hissitornin muodossa. Se on suunniteltu kuin suureksi ääntä vaimentavaksi laatikoksi, joka toimii kuten alttarikaappi. Sen kahden suuren oven suojissa sijaitsee seminaareihin tarvittavat näytöt ja muu tekniikka.

”Ainoa lisäyksemme muotokieleen on periaatteessa punos, jota löytyy hissitornista sekä pienemmästä betonisesta huoltorakennuksesta museon takapihalta”, kertoo Erik.

Molemmat valopihat on avattu sekä kohti museon sisätiloja että taivasta. Uudet lasiset kattokupolit päästävät päivänvalon sisään ja auttavat luomaan tilaan miellyttävän akustiikkan. Syntyvä ääni kohoaa ylös kattoon jakautuen siellä pienien lasipyramidien avulla seinille, johon ääni pysähtyy läpivärjätyn akustiikkarappauksen ansioista.

Vuonna 2013 Wingårdhs ja Wikerstål Arkkitehdit voittivat Statens fastighetsverkin hankinnan Kansallismuseon peruskorjauksesta. Projekti on saanut Ruotsissa mm. vuoden 2018 Kivipalkinnon ja Wingårdhs ja Wikerstål ovat Vuoden 2018 Betoniarkkitehteja Kansallismuseon takapihalle suunnittelemastaan huoltorakennuksesta. Wikerstål Arkkitehdit yhdistyivät osaksi Tengbomia vuonna 2017.

Lisää projektista Tengbomin ruotsinkielisellä sivustolla (ruotsiksi).

Waldemarsudde (~Waldemarin niemi) Tukholman Djurgårdenissa on ainutlaatuinen ympäristö, johon sisältyy suuria elämyksiä. Se on yhdistelmä kaunista maaseutumaisemaa, kiehtovia historiallisia rakennuksia, ja fantastista taidetta. Ennen kaikkea Waldemarsudde liitetään prinssi Eugeniin, joka oli kasvitieteilijä, taidemaalari ja taiteen kerääjä, ja asui paikassa 1900-luvun alussa.

Prinssi Eugenin perintö

Palatsi rakennettiin vuosina 1903-1905 prinssi Eugenin toimeksiannosta. Suunnittelija on arkkitehti Ferdinand Boberg. Galleriarakennus lisättiin 1913 prinssin laajaa taidekokoelmaa varten. Prinssin kuoltua 1947 kokonaisuus siirtyi testamenttilahjoituksena valtiolle, joka hallinnoi sitä museona. Waldemarsudde on yksi Ruotsin tunnetuimmista ja kävijämäärältään suurimmista museoista. Se on suojeltu ja se on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennusperinnöksi vuodesta 1993 lähtien.

Vastuullista ylläpitöä ja kehitystä

Meillä on puitesopimus Waldemarsuddenin arkkitehtisuunnitelutehtäviin. Toimimme myös konsultoivassa roolissa.  Vastaamme suojellun kohteen ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä Ruotsin valtion kiinteistöyhtiön (National Property Board of Sweden) sekä  Prins Eugens Waldemarsudde -museon kanssa. Työskentelemme  arkkitehtuurin, rakennussuojelun, teknisten kysymysten ja viranomaisvaatimusten välimaastossa. Laadimme korjaussuunnitelmia yhteistyössä muiden konsulttien kanssa. Hoidamme myös lupa-asiat ja laadimme pitkän tähtäimen korjaus- ja restaurointisuunnitelmia.

Sopeuttamista ja tulevaisuuden visioita

Yksi monista suunnittelemistamme muutostöistä on museokaupan ja  eteishallin uudistaminen. Muutostyössä parannettiin pääsisäänkäynnin esteettömyyttä sekä ulko- että sisäpuolelta. Lisäksi olemme työskennelleet ympäristöön, valaistukseen, akustiikkaan, puistoalueen hoitoon ja sisätilojen huoltoon liittyvien kysymysten parissa. Yksi kehitysehdotuksistamme on vanhan pellavaöljymyllyn kunnostaminen ja avaaminen yleisölle.

Photo: Sten Jansin

Photo: Sten Jansin

Photo: Sten Jansin

Photo: Sten Jansin

Photo: Sten Jansin

Photo: Sten Jansin

Monimutkaisia projekteja, erityiset vaatimukset

Waldemarsuddenin projektit ovat usein monimutkaisia. Museoympäristössä esiin nousevat ympäristö-, tekniset-, logistiset ja tilaohjelmaan liittyvät haasteet ovat usein tavanomaisesta poikkeavia. Pyrimme tekemään muutokset kohteen kultuurihistoriallista arvoa kunnioittaen, mutta niin, että ne palvelevat tämän päivän tarpeita.

Tarvitaan tiivistä yhteistyötä

Projektin aikainen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää. Usein teknisten asiantuntijoiden puoleen käännytään jo varhaisessa vaiheessa. Meillä on tiiviit ja pitkäkestoiset yhteistyösuhteet hallinnon, vuokralaisten, viranomaisten, erikoisosaajien, muiden konsulttien ja käsityöläisten ja urakoitsijoiden kanssa. Tämänkaltainen työ edellyttää lujaa projektinhallinta-, yhteistyö- ja aloitekykyä sekä kokonaisvaltaista näkemystä.