Joo, tunnustetaan heti alkuun, tämä on oma toimistomme.
Uudet tilamme sijaitsevat Autotalossa. Lähtökohta oli luoda tilat, jotka tukevat monenlaista työntekoa. Avainasemassa oli viihtyisyys. Monitilatoimistossa on erilaisia tiloja erityyppisille työtehtäville, valtaosa tilasta on ns. avokonttoria. Valoisat tilat on jäsennelty 4-10 pöydän ryhmiin. Hälinää hillitsevät neuvotteluhuoneet ja puhelinkoppi ovat olleet ahkerassa käytössä alusta asti. ”Torilla” tavataan epämuodollisemmin ja nautitaan kahvikupponen kollegan kanssa, joskus myös venytellään kroppaa puolapuilla. Älykkäästi käyttäjämääriin mukautuvat ilmanvaihto ja valaistus tukevat jaksamista. Kaluste- ja materiaalivalinnoissa on painotettu vähäpäästöisiä ja luonnonvarojen kulutuksen suhteen pihejä vaihtoehtoja. Saavutettavuus niin autolla, joukkoliikenteellä kuin pyörällä on erinomainen – seikka, josta sekä henkilökunta että asiakkaat iloitsevat.
Tervetuloa pistäytymään!
Ruotsin kansallismuseo
Silmiä avaavaa arkkitehtuuria
arkkitehtuuri, kulttuuriperintö
korjaus & muutos
Asiakas:Statens fastighetsverk
Paikka:
Tukholma
Ajankohta:
2013-2018
Arkkitehdit:
Wingårdhs ja alikonsulttina Tengbom
Tengbom toteutti Erik Wikerstålin (ent. Wikerstål Arkkitehdit) kautta Wingårdhsin alkihankkijana Ruotsin Kansallismuseon restauroinnin. Yleisölle kaikin tavoin valoisamman museon ovet avattiin uudelleen lokakuun 13. päivä 2018.
Viidessä vuodessa Kansallismuseo purettiin ensin osiin osoittaen suurta kunnioitusta, hienotunteisuutta ja taitoa, jonka jälkeen se uudelleenrakennettiin päivitetyksi, moderniksi ja saavutettavaksi versioksi itsestään. 150 vuoden aikana museota on peruskorjattu ja uudistettu erilaisiin ihanteisiin perustuen: ikkunoita on suljettu, alakattoja rakennettu ja pohjapiirrosta muutettu. Statens fastighetsverkin toimeksiannosta Tengbom on yhdessä Wingårdhin kanssa vertauskuvallisesti avannut museon silmät antaessaan valon tulvia rakennukseen ja näin uudelleenrakentanut yhteyden sen ulkopuolella sijaitsevaan kaupunkiin.
”Toimeksiantomme oli palauttaa Friedrich August Stülerin suunnittelema rakennus alkuperäiseen tarkoitukseensa sovittaen museotoiminta tämän päivän ihanteisiin ja julkisen rakennuksen tarpeisiin ja odotuksiin”, selittää Erik Wikerstål, Tengbomin vastaava arkkitehti.
Projekti on ennen kaikkea sisältänyt merkittäviä teknisiä uudistuksia, joissa keskityttiin henkilöturvallisuuteen, paloturvallisuuteen, ilmastoon ja esteettömyyteen. Lopputuloksena on museo, joka on parempi sekä vierailijoille, taiteelle että siellä työskentelevälle henkilöstölle.
Valopihat valokeilassa
Valopihan lattiaa korotettiin, jotta saatiin tilaa uusille ilmastointilaitteille, jotka puhaltavat kohti Blasieholmenin kalliota. Kirkkosalin lattia laskettiin alkuperäiseen tasoonsa, jotta tulotasanteesta saatiin yhtenäinen. Samasta syystä kahdeksan ikkunaa sijoitettiin valopihan ympärille linjaan oviaukkojen kanssa.
Eteläinen valopiha sai merkittävän lisäyksen hissitornin muodossa. Se on suunniteltu kuin suureksi ääntä vaimentavaksi laatikoksi, joka toimii kuten alttarikaappi. Sen kahden suuren oven suojissa sijaitsee seminaareihin tarvittavat näytöt ja muu tekniikka.
Erik Wikerstål hissitornin edessä.
”Ainoa lisäyksemme muotokieleen on periaatteessa punos, jota löytyy hissitornista sekä pienemmästä betonisesta huoltorakennuksesta museon takapihalta”, kertoo Erik.
Molemmat valopihat on avattu sekä kohti museon sisätiloja että taivasta. Uudet lasiset kattokupolit päästävät päivänvalon sisään ja auttavat luomaan tilaan miellyttävän akustiikkan. Syntyvä ääni kohoaa ylös kattoon jakautuen siellä pienien lasipyramidien avulla seinille, johon ääni pysähtyy läpivärjätyn akustiikkarappauksen ansioista.
Vuonna 2013 Wingårdhs ja Wikerstål Arkkitehdit voittivat Statens fastighetsverkin hankinnan Kansallismuseon peruskorjauksesta. Projekti on saanut Ruotsissa mm. vuoden 2018 Kivipalkinnon ja Wingårdhs ja Wikerstål ovat Vuoden 2018 Betoniarkkitehteja Kansallismuseon takapihalle suunnittelemastaan huoltorakennuksesta. Wikerstål Arkkitehdit yhdistyivät osaksi Tengbomia vuonna 2017.
Betoninen huoltorakennus sijaitsee Kansallismuseon takapihalla.
Alustava suunnitelma IDC International Data Center -datakeskuksesta Nansha International Science Parkiin.
Aleksis Kiven Katu 52-54 peruskorjaus
Tehtaasta asunnoiksi
arkkitehtuuri
asuminen, korjaus & muutos
Paikka:
Helsinki
Ajankohta:
1999-2005
Kerrosala:
7720 k-m2
Toimisto- ja kaupallista alaa:
1000 m2
Asuntoja:
105
Aleksis Kiven Katu 52-54 peruskorjattiin 1999-2005. Samalla se muutettiin asuintaloksi ja sitä korotettiin viidellä kerroksella.
Tehdas sai uuden elämän, kun sen alakerrokset peruskorjattiin toimistotiloiksi ja rakennus korotettiin seitsemään kerrokseen. Lisäkerroksiin syntyi yhteensä 105 asuntoa. Alimpien kerrosten arkkitehtuuri edustaa alkuperäistä 1920-luvun teollisuusrakennuksen tyyliä, ja uusien asuinkerrosten julkisivut soveltavat alkuperäistä arkkitehtuuria modernilla otteella. Luonteva yhdistelmä uutta ja vanhaa muodostaa kaupunkikuvallisesti eheän kokonaisuuden. Materiaalivalinnoissa ja yksityiskohdissa on pyritty vaalimaan rakennuksen historiaa ja vanhaa käsityötaitoa.
Piha ja pysäköinti
Sisäpiha vapautui asukkaiden käyttöön, kun pysäköintipaikat siirrettiin kellarikerrokseen. Piha korotettiin ympäröivien pihojen tasoon ja se muutettiin suureksi leikkipaikaksi.
Vuonna 1920 rakennettu kaksikerroksinen kartonkitehdas sijaitsee Helsingin Alppilassa. Aleksis Kiven kadun ja Alppilan katumaisema on harvinaisen monipuolinen, rakennuksia on useilta vuosikymmeniltä 1910-luvulta 2000-luvulle. Vastapäätä sijaitseva Konepajan alueen eri ikäiset varikkorakennukset tuovat tienoolle teollista rosoa.
Waldemarsudde (~Waldemarin niemi) Tukholman Djurgårdenissa on ainutlaatuinen ympäristö, johon sisältyy suuria elämyksiä. Se on yhdistelmä kaunista maaseutumaisemaa, kiehtovia historiallisia rakennuksia, ja fantastista taidetta. Ennen kaikkea Waldemarsudde liitetään prinssi Eugeniin, joka oli kasvitieteilijä, taidemaalari ja taiteen kerääjä, ja asui paikassa 1900-luvun alussa.
Prinssi Eugenin perintö
Palatsi rakennettiin vuosina 1903-1905 prinssi Eugenin toimeksiannosta. Suunnittelija on arkkitehti Ferdinand Boberg. Galleriarakennus lisättiin 1913 prinssin laajaa taidekokoelmaa varten. Prinssin kuoltua 1947 kokonaisuus siirtyi testamenttilahjoituksena valtiolle, joka hallinnoi sitä museona. Waldemarsudde on yksi Ruotsin tunnetuimmista ja kävijämäärältään suurimmista museoista. Se on suojeltu ja se on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennusperinnöksi vuodesta 1993 lähtien.
Photo: Nina Broberg
Vastuullista ylläpitöä ja kehitystä
Meillä on puitesopimus Waldemarsuddenin arkkitehtisuunnitelutehtäviin. Toimimme myös konsultoivassa roolissa. Vastaamme suojellun kohteen ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä Ruotsin valtion kiinteistöyhtiön (National Property Board of Sweden) sekä Prins Eugens Waldemarsudde -museon kanssa. Työskentelemme arkkitehtuurin, rakennussuojelun, teknisten kysymysten ja viranomaisvaatimusten välimaastossa. Laadimme korjaussuunnitelmia yhteistyössä muiden konsulttien kanssa. Hoidamme myös lupa-asiat ja laadimme pitkän tähtäimen korjaus- ja restaurointisuunnitelmia.
Sopeuttamista ja tulevaisuuden visioita
Yksi monista suunnittelemistamme muutostöistä on museokaupan ja eteishallin uudistaminen. Muutostyössä parannettiin pääsisäänkäynnin esteettömyyttä sekä ulko- että sisäpuolelta. Lisäksi olemme työskennelleet ympäristöön, valaistukseen, akustiikkaan, puistoalueen hoitoon ja sisätilojen huoltoon liittyvien kysymysten parissa. Yksi kehitysehdotuksistamme on vanhan pellavaöljymyllyn kunnostaminen ja avaaminen yleisölle.
Photo: Sten Jansin
Photo: Sten Jansin
Photo: Sten Jansin
Photo: Sten Jansin
Photo: Sten Jansin
Photo: Sten Jansin
Monimutkaisia projekteja, erityiset vaatimukset
Waldemarsuddenin projektit ovat usein monimutkaisia. Museoympäristössä esiin nousevat ympäristö-, tekniset-, logistiset ja tilaohjelmaan liittyvät haasteet ovat usein tavanomaisesta poikkeavia. Pyrimme tekemään muutokset kohteen kultuurihistoriallista arvoa kunnioittaen, mutta niin, että ne palvelevat tämän päivän tarpeita.
Tarvitaan tiivistä yhteistyötä
Projektin aikainen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää. Usein teknisten asiantuntijoiden puoleen käännytään jo varhaisessa vaiheessa. Meillä on tiiviit ja pitkäkestoiset yhteistyösuhteet hallinnon, vuokralaisten, viranomaisten, erikoisosaajien, muiden konsulttien ja käsityöläisten ja urakoitsijoiden kanssa. Tämänkaltainen työ edellyttää lujaa projektinhallinta-, yhteistyö- ja aloitekykyä sekä kokonaisvaltaista näkemystä.
NewBEE
arkkitehtuuri
Asiakas:Tengbom Oy
Ajankohta:
2012 – 2015
EU-tutkimushanke
Tavoitteena on kehittää rakennusalan yrityksille parempia toimintamalleja ja prosesseja kestävään, kustannus- ja energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen. Kolmivuotinen hanke kuuluu Euroopan 7. puiteohjelmaan. Hankkeessa kehitetään erityinen NewBEE-menetelmä, jota pilotoidaan aikanaan korjausrakentamiskohteissa. Suomalaiset osallistujayritykset, Tengbom Eriksson Architects, KVA Arkkitehdit Oy sekä Finnenergia Oy muodostavat yhteistyöryhmän, jota vetää VTT. Muita nimekkäitä osallistujia ovat muun muassa saksalainen Fraunhofer IAO Institute, slovenialainen ZRMK Institute, Slovenian rakentamisklusteri SGG, sekä hankkeen espanjalainen koordinaattori Tecnalia.
arkkitehtuuri, kaupunkisuunnittelu, kestävä kehitys
hotellit & ravintolat, idea- & yleissuunnitelmat, kulttuuri & urheilu
Asiakas:Viet Mong Joint Stock Company
Paikka:
Hanoi, Vietnam
Ajankohta:
2014
Laajuus:
94 ha, 30 000 kem2
Viet Mongin alueen maanomistaja otti meihin yhteyttä etsiessään kansainvälistä ekorakentamisen osaajaa matkailuhankkeeseensa. Suosittelimme itseämme ja saimme työn! Lähtökohtina olivat paikallisuuden korostaminen, vehreän ympäristön vaaliminen ja rakentamisen korkea taso. Kohderyhmänä ovat kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat. Suunnittelimme herkän ja persoonallisen ekomatkailualueen eksoottiseen järvimaisemaan. Tervetuloa Vietnamiin!
Suunnittelualue sijaitsee maaseudulla, Ba Vi-luonnonpuiston vieressä, ja matkailukeskus palvelee luonnonpuistossa vierailevia. Ekokylä rakennetaan kolmelle järvelle kurottuvalle niemelle. Niemet ovat korkeita ja jyrkkärinteisiä, pengerretyillä pelloilla kasvatetaan teetä ja vihanneksia, alempana riisiä. Kukkuloiden päällä nököttää taloryhmiä. Paikka on tyypillistä vietnamilaista maaseutua – meidän näkökulmastamme kuin matkailumainoksesta. Näin halusimme jatkossakin olevan.
Näkymä järveltä ekomatkailukylään.
Ilmakuva ekomatkailukylästä järveltä päin. Uusi rakentaminen sijoittuu lakialueille.
Aurinkopaneeleja on sijoitettu sopiviin etelään antaviin rinteisiin. Vasemmalla vedenpuhdistuslaitos.
Tavoitteena omavaraisuus ja uudet elinkeinot
Ekomatkailu on sellaista matkailua luonnonympäristöihin, jossa ympäristö säilyy ja paikallisten ihmisten elinolot paranevat. Mitä se sitten voisi tässä kohteessa tarkoittaa? Ehdotimme asiakkaalle, että alueella pyritään omavaraisuuteen. Eli jatketaan ruuantuotantoa, käsitellään jätteet ja tuotetaan energiaa aurinkopaneeleilla ja jätteestä saatavalla biokaasulla paikan päällä. Rakentaminen sijoitetaan olemassa olevien kotien lomaan kukkuloiden päälle, perinteisille rakentamispaikoille, jolloin vältetään maaston muokkaamisesta aiheutuva eroosio. Tällä tavalla sekä säilytetään paikallisten elinkeinot että luodaan uusia työpaikkoja.
Leikkaus
Vetonauloina kylät ja järvi
Miten saada luonnonpuistossa vierailevat ottamaan ekokylä tukikohdakseen? Alue kilpailee turisteista Hanoin hotellien ja lomakeskusten kanssa. Vahvuuksia kyllä riittää! ”Viet Mongissa voidaan tarjota upeita näkymiä alas järvelle, asumista huviloissa idyllisissä pikkukylissä, lähiruokaa, hiljaisuutta ja kilometreittäin kävelyreittejä rannalla.” kertoo projektipäällikkö Patrick Eriksson. Jokaisella yhdellätoista kylällä on oma paikasta kumpuava identiteetti, kuten teekylä, rantakylä, meditaatiokylä, aurinkokylä jne. Missä sinä haluaisit asua?
”Viet Mongissa voidaan tarjota upeita näkymiä alas järvelle, asumista huviloissa idyllisissä pikkukylissä, lähiruokaa, hiljaisuutta ja kilometreittäin kävelyreittejä rannalla.”
– projektipäällikkö Patrick Eriksson.
Energiaa rinteiltä
Jyrkät rinteet tuovat alueelle luonnetta. Paikoin niistä ei pengertämälläkään saa viljelymaata, mutta energiantuotantoon ne kyllä soveltuvat. Suunnittelimme tällaisille rinteille sijoitettavaksi aurinkopaneeleita. Yhdessä biokaasuvoimalan kanssa ne voivat tuottaa merkittävän osan alueella tarvittavasta energiasta. Tehokkuuden vuoksi paneelit kannattaa koota suuriksi pinnoiksi, joten ne myös helposti näkyvät kauas maisemaan. Sen takia sijoitimme kentät etelään antaviin suojaisiin paikkoihin. Kukkuloiden kainaloissa ne kehräävät energiaa kuin huomaamatta.
Alueen toiminnot ja temaattiset rakennusryhmät näkyvät ilmakuvan päälle sovitettussa konseptikuvassa.
Rakeisuuskaavio havainnollistaa rakennusten mittakaavaa. Alueen läpi kulkee jatkuva viheryhteys.
Sadekausi on otettava huomioon suunnittelussa
Vietnamissa sataa ihan toisella tavalla kuin Suomessa. Yhtenä päivänä katolle saattavat lotista koko Suomen kesän sateet. Onneksi hiekkainen maaperä imee veden nopeasti, varsinkin kun se on kasvillisuuden sitoma. Avomaa ei rinteessä kestä, vaan lähtee herkästi valumaan. Paikallisilla onkin tapana pengertää viljelmänsä ja pihansa lähes vaakasuoriksi. Jatkamme tätä tapaa pengertämällä uudet ulkoilureitit huolella ja jättämällä rinteiden kasvillisuuden rauhaan. Rantaan sijoitetaan ylemmät ja alemmat reitit – alemmat jäävät sadekaudella veden alle Ho Dong Mo-järven pinnan noustessa. Varsinainen matkailusesonki on kuivana kautena, mutta sumuisessa järvimaisemassa voisi viihtyä sadekaudellakin!
Kuunkatu 3 kerrostalot
Esson talon perintö elää
arkkitehtuuri
asuminen
Asiakas:Hausia Oy
Paikka:
Espoo
Ajankohta:
2015 - 2017
Asuinhuoneistoja:
168
Autopaikkoja:
160
Laajuus:
9 790 kem2
Kuunkadun kortteli sijaitsee kaupunkikuvallisesti tärkeälla paikalla Kuitinmäen keskuksessa, torin laidalla. Paikalta on purettu Esson talona tunnettu toimistorakennus. Kansi- ja kattopihojen ympärille kiertyvä asuinkortteli on toteutettu Olarille tyypillisin aiheistoin. Esson talo jatkaa elämää uusien rakennusten hahmossa.
Kolme asunto-osakeyhtiötä
Korttelissa on kaksi rakennusta: 6-kerroksinen pistetalo ja 8-kerroksinen, kolmeportainen lamellitalo. Yhteiskäytössä on maanalainen, kaksikerroksinen autosuoja. Rakennukset jakautuvat kolmeen asunto-osakeyhtiöön. As Oy Olarin Oktaavi ja As Oy Olarin Capella valmistuivat kesäkuussa 2017. Niissä on yhteensä 140 asuntoa, joiden koko vaihtelee 30,5 m2 yksiöistä 71,5 m2 kolmioihin. 28 asunnon As Oy Olarin Festivo valmistui marraskuussa 2017.
Oktaavin ja Capellan Länteen, toriaukion suuntaan aukeavilla asunnoilla on suuret terassiparvekkeet. Pihan puolella kullakin huoneistolla on lisäksi pienemmät asuntoparvekkeet. Kaikki parvekkeet ja terassit ovat lasitettuja. Torniosien väliset kattoterassit toimivat asukkaiden yhteisinä olohuoneina.
Aiemmin paikalla sijainnut Esson talo on antanut hahmonsa toria reunustavien uusien asuntornien vaakasuuntaiselle jalustalle. Muutenkin rakennukset noudattavat – täydennysrakentamiselle tyypillisesti – ympäristönsä mittakaavaa ja materiaalimaailmaa. Julkisivut ovat pääosin keltaista tiililaattaa, valko- ja graafista betonia. Värilliset ikkunakenttien tehosteet ovat julkisivulasia.
Pihajulkisivu
Julkisivut, Puolikuu
Julkisivu, torin/Kuunkehrän puoli.
Julkisivu, Kuunkadun puoli.
Julkisivut länteen, Täysikuun suuntaan.
Havainnekuva Kuunkadun ja Puolikuun kulmasta.
Hulevedet kuriin ja katualueet kuntoon
Istutetut kansi- ja kattopihat viivyttävät osaltaan hulevesiä ja kortteliin rakennetaan myös erillinen hulevesien maanalainen keräily- ja viivytyskanavisto ennen kaupungin hulevesijärjestelmään liittymistä.
Kuunkadun uusien talojen katutasokerroksen liiketiloja voi jakaa ja yhdistellä joustavasti. Tori ja katu saavat uutta elämää, semminkin kun Espoon kaupunki rakentaa tonttia sivuavan Kuusillan uudelleen. Kuusilta on osa Olarin-Kuitinmäen kevyen liikenteen pääväylää. Samalla kohennetaan toria ympäröiviä kevyen liikenteen väyliä, puisto- ja katualueita.
Suunnittelussa hyödynnettiin tietomallintamista
Rakennussuunnittelu on tehty BIM-tietomallintaen rakennusosamalliksi. Lupaprosesseissa on hyödynnetty sekä 3D-mallista laadittuja visualisointeja että esittelyvideoita. Myös erikoissuunnittelu on tehty ja suunnitelmat yhteensovitettu tietomallipohjaisesti.
Latokartanontie 4
Malmin keskusta
arkkitehtuuri
asuminen
Asiakas:Valad Finland Oy
Paikka:
Helsinki
Ajankohta:
2014 – 2015
Talo 1:
asunnot 110 kpl, autopaikat 100 kpl
Talo 2:
2 690 htm2 vuokrattavaa toimistotilaa, hotellihuoneet 85 kpl
Malmin valtti ovat oivalliset joukkoliikenteen yhteydet ja monipuoliset toiminnnot. Korttelialueelle tehdään käyttötarkoituksen muutos, joka sallii joustavasti asuinkerrostalon, asuntohotellin,toimistohotellin, toimistotalon sekä näitä tukevien liiketilojen tai näiden yhdistelmän rakentamisen. Tavoitteena on elävöittää katukuvaa sekä vahvistaa ja aktivoida olemassa olevaa kevyen liikenteen reitistöä. Korkea kortteli antaa ryhtiä Malmin muuten tasakorkeaan kaupunkikuvaan.
Albergan kartanon peruskorjaus
Röttelöstä Ruususeksi
arkkitehtuuri, kestävä kehitys, kulttuuriperintö
korjaus & muutos
Paikka:
Espoo
Ajankohta:
1991-1995
Kerrosala:
1000 k-m2
Espoon Leppävaarassa sijaitseva Albergan kartano peruskorjattin ja restauroitiin, osin myös rekonstruointiin 1990-luvulla.
Kartano tunnetaan myös nimellä Sokerilinna, koska nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun lopulla osin sokerilaatikoissa käytetystä puutavarasta. Äkkiseltään erikoiselta vaikuttava rakenneratkaisu on looginen, sillä rakennuttaja oli Töölön Sokeritehtaan omistaja Kiseleff. Materiaalitehokkuuden esimerkki 1800-luvulta!
Kartano tunnetaan myös nimellä Sokerilinna.
Albergan kartanon omistaa nykyään Espoon kaupunki.
