Nordea Campus -korttelin uusi toimistorakennus sulautuu saumattomasti ympärillä avautuvaan kaupunkikuvaan, jossa näkyvät eri aikakausien kerrostumat. Kaikkinensa Tengbomin suunnittelema talo on arkkitehtonisen, teknisen ja vihreän rakentamisen taidonnäyte.  

Helsingin Vallilassa, Aleksis kiven kadun ja Kustaankadun kulmaan L-kirjaimen muotoisena kohoava Nordean toimistorakennus (Vallila C5) arkkitehtuuri huokuu arvokkuutta, mutta on samalla helposti lähestyttävä ja ihmisen kokoinen. Rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2021, kun tontilta purettiin teknisen käyttöikänsä päähän tullut 1960-luvulla rakennettu toimistotalo sekä osa lähivuosina peruskorjattavasta messinkipintaisesta, Ismo Valjakkalan suunnittelemasta 1970-luvun talosta (Vallila C3).  

Tengbomin vaativa tehtävä oli suunnitella Nordealle korkeatasoinen toimistorakennus kahden vanhan ja suojellun talon väliseen tilaan siten, että se istuu myös lähikortteleiden tyyliin.  

”Rakennusta suunniteltaessa tuli ottaa huomioon kadun toisella puolella sijaitsevat uusklassiset asuintalot sekä asemakaavan asettamat rajoitukset. Pyrimme tuomaan kokonaisuuteen naapuritaloja mukailevan rytmin ja valitsemaan julkisivuun ympäristöön sointuvat sävyt sekä materiaalit”, hankkeen vastaava arkkitehti Jukka Rajala kertoo. 

Kahdeksankerroksista ja 21 000 neliöistä rakennusta hallitsee katutasolla suuret sisäänvedetyt lasipinnat, kun taas siitä ylöspäin ilmettä rytmittää vaalea tiili. Kahden ylimmän kerroksen kohdalla julkisivuun on tuotu aaltoileva liike, joka mahdollistaa viereisen O-talon matalan räystäslinjan sulavan liittymisen uuteen rakennukseen. 

”Jos olisimme jatkaneet rakennusta ylöspäin suoranmallisena, se olisi näyttänyt O-talon rinnalla turhan korkealta ja massiiviselta. Tuomalla liikettä ylimpiin kerroksiin saimme vedettyä nurkan sisäänpäin viidennen kerroksen kohdalla ja sillä tavoin kevennettyä koko talon ilmettä”, Jukka kuvailee.  

Sisällä, mutta osana kaupungin sykettä 

Uuden toimistorakennuksen aula on avara ja kutsuva. Pintamateriaaleiksi valikoituneet viiluseinät ja suomalainen luonnonkivi antavat tilaan lämpöä ja maanläheistä tuntua. Aulasta johtavat portaat toiseen kerrokseen, josta on muun muassa kulkuyhteys Nordea Campuksen muihin osiin. 

”Rakennus sijoittuu kahden muun rakennuksen väliin, minkä vuoksi siinä on melko syvä runko. Maksimoidaksemme valon pääsyn sisätiloihin suunnittelimme ikkunat korkeiksi ja kapeiksi. Tämä ratkaisu sopii hyvin yhteen messinkipintaisen naapuritalon (C3) kanssa, jonka julkisivussa on samanlaista rytmitystä”, Jukka sanoo. 

Rakennuksen kaikki toimistotilat on suunniteltu muuntojoustaviksi, ja niissä on huomioitu akustiikka ja sisäilmanlaatu korkeimmalla mahdollisella tasolla.  

”Suunnittelun lähtökohta oli luoda dynaamiset toimistotilat, joissa korostuu rauhallisuus räikeyden sijaan. Tilat luovat puitteet pitkäjänteiselle ajattelulle ja työnteolle. Ympärillä on pehmeyttä kliinisyyden sijaan”, Jukka pohtii. 

Hän on erityisen tyytyväinen tiettyihin suunnittelun yksityiskohtiin, kuten kolmannen kerroksen toimistotilaan, jossa on valtavan kokoinen maisemaikkuna.  

”Ikkunan ääreltä avautuu pitkä näkymä sekä Aleksis Kiven suuntaisesti sekä Kustaankadulle että Dallapénpuistoon. Tässä tilassa syntyy tunne, että olet sisällä, mutta kuitenkin ikään kuin osa kaupungin sykettä”, Jukka kuvailee. 

Edistyksellistä teknologiaa ja vihreitä ratkaisuja 

​​Rakennukselle haetaan LEED Platinum -ympäristösertifikaattia eli korkeinta luokitusta ja se on Helsingin kantakaupungin ensimmäinen maalämpöä hyödyntävä toimistorakennus. Yli 80 prosenttia lämpöenergian tarpeesta tuotetaan maalämmöllä. 

Kestävä kehitys ja energiatehokkuus ovatkin vaikuttaneet paitsi arkkitehtuurisiin suunnitteluratkaisuihin myös materiaalivalintoihin läpi rakennuksen. Prosessi ulottui tontilla aiemmin sijainneen talon purkujätteisiin, jotka kierrätettiin 98 prosenttisesti. Myös osittain puretusta C-talosta on otettu talteen esimerkiksi julkisivun elementtejä mahdollista myöhempää käyttöä varten. 

Maalämpökaivojen lisäksi rakennuksen energiatehokkaita ratkaisuja ovat esimerkiksi katolle asennetut aurinkopaneelit, viherkatot ja veden virtausta ja kulutusta säätelevät vesikalusteet.  

Innovatiiviset ratkaisut tekevät rakennuksesta edelläkävijän vihreässä toimistorakentamisessa ja asettavat uuden standardin ympäristövastuulliselle arkkitehtuurille kaupungin sydämessä.

Kuvat: Anders Portman, Kuvio Oy