Marcus Heinänen katsoo rakennuksen elinkaarta vuosikymmenten päähän
Tengbomin asiakkuusjohtaja Marcus Heinäsen mukaan arkkitehdin tehtävänä on nähdä rakennuksen mahdollisuudet pitkälle tulevaisuuteen. Korjausrakentamisen puolestapuhujana hän uskoo uusiin käyttötarkoituksiin ja siihen, että parhaat ratkaisut syntyvät aina yhteistyössä.
Uusi elämä vanhoihin taloihin. Tengbomin asiakkuusjohtaja Marcus Heinäsen lopputyön aihe 2000-luvun alusta kuvaa yhä loistavasti hänen suhdettaan arkkitehtuuriin.
”Suunnittelussa on aina katsottava eteenpäin. On arvioitava, miten tiloja voidaan myöhemmin muokata ja miten koko rakennus voidaan tarvittaessa muuttaa uuteen käyttötarkoitukseen”, Marcus sanoo.
Pitkän Tengbom-uransa aikana Marcus on suunnitellut ja johtanut useita merkittäviä korjaus- ja uudisrakennushankkeita Suomessa ja Ruotsissa. Erityinen kipinä korjausrakentamiseen syntyi jo lukioiässä. Marcus kävi restaurointikurssia ja opiskeli rakennusosien restaurointia satoja tunteja. Käytännön kokemusta karttui kesäisin rakennustyömailla. Marcus valmistui rakennusinsinööriksi Tammisaaren ruotsinkielisestä ammattikorkeakoulu Sydvästistä ja arvostaa yhä koulutuksensa tuomaa laajaa ymmärrystä eri suunnittelualoja kohtaan.
”Yksi tärkeimmistä asioista työssämme on ymmärtää hankkeen muita osapuolia”, hän tiivistää.
Tukholmalaisia elintarvikelaitoksia, kouluja ja restaurointia
Ura Tengbomilla alkoi vuonna 2001 Tukholman toimistossa, jossa Marcus työskenteli melkein kahdeksan vuotta. Työhön kuului aluksi monia elintarviketeollisuuden korjaushankkeita. Suunnittelua ohjasivat tiukat vaatimukset.
”Elintarvikelaitoksen suunnittelussa on huomioitava esimerkiksi lämpötilasäätelyt ja puhtausluokat. On määritettävä, missä henkilökunta voi vaihtaa vaatteet ja mistä ovista voi kulkea. Jos kyseessä on korjausrakentamisen kohde, niin kaikki toiminnot on lisäksi sovitettava rakennuksen olemassa olevaan kuoreen”, Marcus sanoo.
Tukholman vuosiin mahtui myös esteettömyyssuunnittelua sekä asuin- ja koulurakennusten, restaurointihankkeiden sekä toimistokiinteistöjen peruskorjauksien suunnittelua.
Kun Tengbom rantautui Suomeen ostamalla Eriksson Arkkitehdit Oy:n vuonna 2013, Marcus siirtyi tutun yhtiön palvelukseen Helsinkiin.
Vaativiin hankkeisiin monipuolista asiantuntemusta
Marcuksen mukaan Tengbomin vahvuus on osaamisen laajuudessa. Yli satavuotias arkkitehtitoimisto toimii Ruotsissa 14 paikkakunnalla työllistäen noin 350 henkilöä. Helsingin Tengbomilla on noin 25 henkilöä.
”Pystymme kokoamaan tiimejä monipuolista osaamista vaativiin hankkeisiin”, Marcus sanoo ja nostaa esimerkiksi selvityksen, joka tehtiin lähijunavarikon sijainti- ja hankepäätöksen tueksi.
”Tukholman Tengbomilla on pitkä kokemus juna- ja ratikkavarikoiden suunnittelusta, joten pyysimme hankkeeseen asiantuntemusta Ruotsista. Tällaista yhteistyötä haluamme jatkossa vahvistaa.”
Uransa aikana Marcus on huomannut, miten suuri merkitys hankkeiden onnistumisessa on yhteistyöllä – tilaajan, käyttäjien, muiden suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa. On kuunneltava muita ja kommunikoitava oikein. On myös uskallettava sanoa, että tarvitsee apua tai ettei ymmärrä tai osaa.
”Yhteinen onnistumisen tunne syntyy siitä, että kaikki kokevat olleensa yhdessä mukana luomassa lopputulosta.”
Nordean uusi pääkonttori kansainvälisenä yhteistyönä
Yhtenä sydäntä lähellä olevista hankkeista Marcus mainitsee pitkän yhteistyöprojektin, jonka tuloksena valmistui Nordean uusi pääkonttorikiinteistö Helsingin Vallilaan vuonna 2024.
Tengbom vastasi yli 20 000 neliön uudisrakennushankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta.
Marcus toimi tilaajan, amerikkalaisen Pembroke Real Estaten, paikallisena edustajana, suunnittelun valvojana ja neuvonantajana.
”Tehtävä luotiin varta vasten tätä hanketta varten, koska tilaajalla ei ollut omaa edustusta Suomessa. Olin mukana hankkeessa alusta loppuun, yhteensä peräti seitsemän vuotta”, Marcus kertoo.
Taloarkkitehti tuntee kiinteistön
Arkkitehtitoimiston työ ei kuitenkaan aina pääty siihen, kun käyttäjä muuttaa uusiin tiloihin.
Päinvastoin. Arkkitehdille on hankkeen myötä syntynyt syvällinen ymmärrys kiinteistöstä, mitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää jatkossakin. Tätä varten Tengbom on luonut Taloarkkitehtikonseptin.
”Roolimme taloarkkitehtina alkoi, kun Autotalon peruskorjaushankkeen päätyttyä meiltä kysyttiin jatkuvasti kiinteistöön liittyviä asioita. Nyt yli kymmenen vuoden ajan olemme huolehtineet monien tilamuutosten suunnittelusta. Käyttäjien on helppo soittaa meille, koska tunnemme kiinteistön ja voimme tarttua toimenpiteisiin nopeasti”, Marcus sanoo.
Rakentaja myös vapaa-ajalla
Rakennusprojektit ovat osa Marcuksen elämää myös vapaa-ajalla. Juuri nyt hän rakentaa mökille uutta laituria perinteisellä hirsiarkkumenetelmällä. Oppina toimii hirsirakentamisen kurssi kymmenen vuoden takaa.
Vapaa-aikaan kuuluu myös lasten jalkapalloharrastus. Marcus toimii aktiivisesti seuran luottamustehtävissä ja on mukana kehittämässä seuran ylipainehallia – tuttavallisesti kuplahallia. ”Hallit ja kiinteistötekniikka liittyvät sopivasti omaan alaani”, hän toteaa.
Aina korjausrakentamisen puolesta
Kun useissa kaupungeissa on lukuisia rakennuksia, joiden suunnittelussa on ollut mukana, niin miltä tuntuu astua näihin sisään?
”Kyllä siitä aina tulee hyvä olo. Katse toki hakee yksityiskohtia ja löytää huollettavia asioita, mutta päällimmäinen tunne on ylpeys siitä, että olen ollut mukana tekemässä tätä.”
Entä jos rakennus joskus puretaan?
”Se on aina viimeinen vaihtoehto. Korjaaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen ovat ensisijaisia keinoja pidentää rakennusten elinkaarta. Tämä ajatus on kulkenut mukanani aivan alusta asti”, Marcus summaa.