Suunnittelun tausta

Keväällä 2016 laadittu Idealuonnos ohjaa Karakallion jatkosuunnittelua ja alueen kehittymistä osana tulevaisuuden Espoota. Suunnitelman on laatinut Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy ja sitä on ohjannut Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.

Keskeiset ideat

Suunnitelmassa on ideoitu Karakallion asuinalueen täydennysrakentamista ja luotu puitteita alueen luontevalle kehittämiselle sekä uudisrakentamiselle. Suunnitelmassa on 100 000 k-m2 ja sen myötä uusia asukkaita tulisi n. 2850. Tätä kautta pyritään takaamaan alueen vetovoimaisuus ja lähipalvelut. Suunnitelman kantava idea on alueen keskellä kulkevan Karakalliontien linjauksen muuttaminen ja sen varren täydennysrakentaminen puistokaduksi. Alueen ytimeen syntyy laadukasta kaupunkitilaa, joka vahvistaa alueen identiteettiä.

Miljöbyggnad on ruotsalainen rakennusten luokitusjärjestelmä, joka huomioi energia-, sisäilma- ja materiaaliratkaisuja. Rakennus voi saada pronssi-, hopea- tai kulta-luokituksen. Järjestelmän tarkoituksena on ohjata parempiin ympäristövalintoihin ja toimia ”laadun takuuna” sekä rakennuksen käyttäjiä että omistajia varten.

Mitä se tarkoittaa, kun turvaudutaan sertifioituun ympäristöasiantuntijaan?
– Se on ainoa tapa saada ympäristöluokitustodistus rakennukselle. Ympäristöasiantuntija on mukana koko prosessin ajan, ja varmistaa, että rakennus toteutetaan niin, että luokitus saavutetaan. Ruotsin kiinteistöalalla sertifikaatin hankkiminen on yleistynyt toimintatapa ja usein se koetaan jopa välttämättömäksi, sillä sertifikaatti luo uskottavuutta ympäristöväittämille. Ympäristöluokituksiin tähdätään yhä enemmän heti projektin alusta alkaen.

Eikö kaikkien projektien tulisi olla ympäristöluokiteltuja?
– Kyllä, pidemmän päälle kaikilla tulisi olla sertifikaatti, ellei sitten tulevaisuudessa keksitä jotakin kansainvälistä säädöstä, joka vaatii kaikkien kiinteistöjen luokittelua samoilla standardeilla. Ympäristöluokitusten tiedetään nostavan rakennusten arvoa, sekä kestävyysmielessä että rahassa mitattuna.

Miten Tengbomin toimii ympäristöluokitusten saralla?
– Meillä on ympäri maata 15 ympäristöluokittajaa, jotka toimivat koordinaattoreina. Lisäksi meillä on töissä yli sata ihmistä, joilla on erilaista kokemusta kestävän kehityksen mukaisesta rakentamisesta. Tämän ja aikaisempien toteutettujen projektien ansiosta voimme aina vastata hankkeiden luokitusvaatimuksiin.

Mitä ympäristöluokitus tarkoittaa ”isossa kuvassa”?
– Rakennusten ympäristöluokituksissa eivät ole kyse pelkästään laadukkaasta arkkitehtuurista. Sertifiointi on tärkeässä roolissa, kun on kyse ilmaston lämpenemisen hillitsemisestä. Näin työskentelemällä teemme osuutemme saavuttaaksemme YK:n Agenda 2030 – kehitystavoitteet (2015), Pariisin ilmastosopimuksen (2015) sekä YK:n kestävän kaupungistumisen Habitat-ohjelman tavoitteet.

Tengbom voitti Seniorgården AB:n asuintalokilpailun Göteborgin Kålltorpissa. Kilpailuehdotus käsittää 26 asumisoikeusasuntoa yli 55-vuotiaille. Ehdotuksessa visioitiin valoisia ja avaria asuntoja sekä mahdollisuuksia spontaaneille kohtaamisille. Lehdistötiedote 19.10.2016.

Tengbomin voittajaehdotus Greenströmska oli yksi kolmesta kutsukilpailun ehdotuksesta. Voittanutta senioriasumuksesta kommentoitiin ”hyvin työstetyksi ehdotukseksi, jossa on hienoja asuntoja sekä toimivia ideoita yhteistiloista.”

– Eläkeläisten määrä on Ruotsissa nousussa, ja muutaman vuoden päästä jopa neljännes väestöstä tulee olemaan yli 65-vuotiaita. On haasteellista tehdä senioriasuntoja, jotka eivät tunnu ”senioriasunnoille”. Kilpailuehdotuksessamme keskityimme valoisiin asuntoihin, jotka ovat yhteydessä yhteisiin oleskelutiloihin. Tämän päivän eläkeläiset kuntoilevat, seurustelevat ja odottavat kodiltaan ja  lähiympäristöltään laatua, sanoo Tengbomin arkkitehti Annelie Drackner.

Tengbomin ehdotus ottaa tilaajan ja tulevan asukkaiden tarpeet ja toiveet huomioon, ja ehdotus heijastaa annettuja vaatimuksia hyvin. Tärkeänä pidettiin vanhan, ympäröivän miljöön säilyttämistä ja samanaikaisesti edellytysten luomista uudelle asumiselle ja aktiiviselle elämäntyylille.

Asuntojen on tarkoitus houkutella yli 55-vuotiaita henkilöitä, joiden lapset asuvat jo omillaan, ja jotka haluavat sekä kaupungin, että myös luonnon läheisyyttä. Kaikki asunnot ovat joko kulmahuoneistoja tai läpitalon asuntoja, ts. ikkunoita on useampaan suuntaan. Pihan kulmalla on yhteinen huoneisto, jossa on tilat yöpymiselle sekä kylpyhuone ja wc. Yhteistila sijaitsee puutarhaa vastapäätä ja sen voi avata puutarhan pergolan suuntaan juhlatilaisuuksissa.

Rakentamisen arvioidaan alkavan vuoden 2017 loppupuolella.

Kiinan Nanjingiin ollaan rakentamassa 120 000 neliömetrin rakennuskokonaisuutta, johon tulee muun muassa suomalais-kiinalainen kestävän teknologian keskus ja näyttelytiloja. Kilpailuehdotuksemme näyttää suuntaa tulevaisuuden hiilineutraalille arkkitehtuurille. Suunnitelmassa yhdistyy arkkitehtuurin kepeys, energiatehokas typologia ja uusiutuvan energian tuotanto. Pohjoinen symboliikka, myyttinen Aurora Borealis näkyy suunnittelukonseptissa: pelkistetyn, rationaalisen rakennusvolyymin läpi kulkee vertauskuvallinen revontulinauha, joka nivoo yhteen rakennuksen erilliset toiminnot.

Nanjingin kaupungin järjestämään kutsukilpailuun oli kutsuttu kuusi suomalaista toimistoa: PES-Arkkitehdit, Tengbom Eriksson Arkkitehdit, ALA Arkkitehdit, Helin-arkkitehdit, Sanaksenaho Arkkitehdit sekä kahden arkkitehtitoimiston, JKMM:n ja K2S:n, työryhmä.

Lisää kilpailusta Rakennuslehdessä.

Ehdotuksemme ”Under One Sky” sai vastikään 3. palkinnon Nanjingin Sino-Finnish Economic, Trade and Cultural Cooperation and Exchange Center -arkkitehtuurikutsukilpailussa. Kisan palkintojenjako ja keskuksen lähtölaukaus pidettiin  Nanjingissa 19.9.2016. Kilpailun järjestivät Suomen suurlähetystö, Chinese Society for Urban Studies ja Nanjing Southern New Town Development and Construction Management Committee. Tehtävänä oli  suunnitella 120 000 m2 rakennuskokonaisuus, jossa tulee olemaan suomalais-kiinalainen ympäristöteknologian keskus ja näyttelytiloja.

Puheenvuorossaan Patrick Eriksson esitteli toimiston osaamista ja lukuisia aikaisempia Kiinan projekteja. Lisäksi  hän käsitteli useita kestävän kehityksen  mukaisia  suunnitteluratkaisuja eri mittakaavoissa, erityisesti puurakentamista, sekä myös tutkimuksen ja kehityksen roolia maankäytössä ja rakentamisessa.

Tilaisuudessa pidettiin myös suomalais-kiinalainen rakennusteollisuuden seminaari, jossa oli mukana useita suomalaisia rakennusalan yrityksiä, mm. Glaston, Kemira, Peippo, ja Metsä Wood.

Duo Eriksson-Hu käyvät Kiinassa Nanjingin lisäksi myös Chongqhingissa, Zhangjiakoussa, Shijiazhuangissa, Xhengdingissa, ja useita kertoja Pekingissä.

Tukholman vanha pääkonttori jäi pieneksi Tengbomille. Väliaikaisratkaisuna toimisto jakautui ensin kahteen osoitteeseen, mikä osoittautui huonoksi vaihtoehdoksi, vaikka tilat sijaitsivatkin lähellä toisiaan.

– Fyysisesti pieni muuri voi kasvaa henkisesti isoksi, toteaa Mark Humphreys, toinen Tengbomin Tukholman toimistopäälliköistä. Humphreys johtaa toimistoa yhdessä Johanna Munck af Rosenschöldin kanssa. He ovat vastuussa uudesta toimistotilahankkeesta.

Tilanne ratkaistiin muuttamalla kaikki saman katon alle. Tilat löytyivät toisen toimistotalon yläkerrasta. Hanke on ollut kunnianhimoinen ja muutokset tulevat vaikuttamaan pitkälle tulevaisuuteen. Työntekijöiden ideoita uuteen toimistoon luodattiin työpajoissa, minkä lisäksi toimistolla teetettiin kyselyitä ja tutkimuksia.

Lopputuloksena saatiin joustava ja monikäyttöinen toimistotila, jonka on tarkoitus helpottaa työntekijöiden ongelmanratkaisua, aloitekykyä sekä tiedon jakamista. Ympäristöystävällisyys ja suoranainen resurssipihiys olivat itsestäänselvyys.

– Tavoitteenamme on luova verstas, jossa on helppo kaivaa materiaalit esiin ja tarttua toimeen. Haluamme, että työntekijät pitäisivät projektejaan esillä, keskustelisivat niistä ja oppisivat toisiltaan. Olemme pohtineet toimiston sisustusta paljon ja yrittäneet saada sen helpottamaan työntekijöiden välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä, kertovat arkkitehdit.

Tavallisten työpisteiden lisäksi toimistolla on iso pienoismalliverstas, laaja materiaalikirjasto, eri kokoisia kokoushuoneita, kuntosali – sekä lasten suosiossa oleva pingispöytä.

– Toimisto tarkoittaa nykyisin muutakin kuin 270 työpöytää, sillä vaatimukset ovat monipuolisemmat. Päivät ja projektit ovat erilaisia. Piirrämme, tutkimme ja keskustelemme. Työpaikan on tuettava erilaisia työtapoja, sanoo Johanna Munck af Rosenschöld.

– Olemme panostaneet erilaisiin kokoontumispaikkoihin, sillä vanhan toimiston kokoustilat olivat aika lailla yhdestä muotista. Tärkeimmäksi täydennykseksi on osoittautunut epävirallinen kohtaamispaikka, jota kutsumme Arenaksi – se on työntekijöiden ja asiakkaiden tapaamispaikka ja oiva paikka luennoille ja esittelyille, toteaa Mark Humphreys.

Kuulostaa hyvältä.

– Olemme ylpeitä työpaikastamme. Asetelmamme on rohkea: meillä on enemmän työntekijöitä kuin työpöytiä. Tarjolla on kuitenkin monia vaihtoehtoisia työpisteitä. Kun toimisto jatkaa kasvamistaan, se alkaa taas natista liitoksissaan. Tekemämme ratkaisut perustuvat työntekijöiden tämänhetkisiin toiveisiin. Seisomme ratkaisujemme takana tiedostaen, etteivät ne ole ikuisia. Tulevat muutokset eivät meitä pelota. Uusiin tarpeisiin vastataan ajallaan. Tärkeintä on, että Tengbom on elävä ja työntekijöiden tarpeista kiinnostunut työpaikka, summaa Johanna Munck av Rosenschöld.

Hyvinkään korjausrakennuskohteemme, HakaPaavo, on vuorostaan esillä uusimassa Puu-lehdessä (1/2016).
Artikkelissa kerrotaan kohteen taustat ja tärkeimmät suunnitteluratkaisut.

Turun kaupunki, Turku Energia-konserni ja TVT Asunnot Oy järjestivät viime syksynä aluesuunnittelukilpailun, jolla haettiin ideoita Turku Energian Linnankadun tontin sekä Amiraalistonkatu 6:ssa sijaitsevien entisten raitiovaunuhallien muodostaman alueen kehittämiseksi.

Kilpailuun ilmoittautui 33 työryhmää, joista neljä parhaiten kriteerit täyttänyttä pääsi loppukilpailuun. Kilpailulla  etsittiin  ratkaisuja alueen maankäytön kehittämisen ja asemakaavamuutoksen tueksi. Pääpaino oli vanhan ja uuden rakennuskannan yhteensovittamisessa, kohtuuhintaisesssa asumisessa sekä vaiheittaisessa toteutettavuudessa. Tällä kertaa voittoa ei tullut kotiin, onnittelut kisan voittaneelle Sigge Arkkitehdeille!

Tuomaristo piti ehdotustamme ”Tois pual jokke”  monipuolisena ja elävänä kokonaisuutena, alla muutamia kehuja:

* Korttelin ulkotilat ovat mielenkiintoisia ja vaihtelevia.
* Asuntosuunnittelu on monipuolista ja hallittua.
* Arkkitehtuuri on värikästä ja monipuolista.
* Harjakattoiset rakennukset ja valaistut korkeiden rakennusten ”lyhdyt” saavat aikaan mielenkiintoisen sommitelman.
* Asuinkorttelirakenne ja niiden alla oleva pysäköintihalli mahdollistavat vaiheittaisen toteutuksen

Helsingin Autotalo ja Myllypuron puinen kaupunkikylä ovat esillä neljänkymmenen muun arkkitehtitoimiston (mm. FORM4 Architecture, Querkraft, RZAPS, ja UNStudio) projektien joukossa Könemannin tuoreessa ”Architecture Today” -kirjassa. Kirjassa esitellään laaja kirjo suunnitteluratkaisuja ja arkkitehdit kertovat projekteistaan omin sanoin. Nyt kipin kapin kirjakauppaan!

Kuopion Kelloniemeen tekemämme suunnitelmat saivat äskettäin positiivista julkisuutta Savon Sanomissa. 27.2.2016 päivätyssä artikkelissa kerrotaan Lihakunnan teettämistä suunnitelmavaihtoehdoista.  Kehaistaanpa jutussa tekemäämme Rakennushistoriallista selvitystäkin. Alueen valtteja ovat sijainti, saavutettavuus ja näkymät Kallavedelle. Alueelle on suunniteltu  asumista alustavasti 4000 uudelle asukkaalle sekä 1000 työpaikkaa.