Kohderyhmänä ovat nykyaikaiset lapsiperheet, joissa vanhemmat saattavat asua yhdessä, yksinhuoltajina tai lapset asuvat vanhemmillaan vuoroviikoin. Tengbom on paneutunut asumisen arkeen ja suunnitellut asuntoja, jotka mukautuvat asukkaiden tarpeisiin, eikä päinvastoin.

– Visionamme oli luoda järkeviä, muokattuvia ja persoonallisia asuntoja, jotka tukevat fiksuja valintoja. Lisäksi tähtäsimme kestäviin ratkaisuihin. Olemme onnistuneet, sanoo Marie Nordin, Tengbomin asuntosuunnitteluyksikön studiopäällikkö.

– Projektin perusajatuksena ovat komponentit, joita voi legojen tavoin kytkeä erilaisiksi yhdistelmiksi, jotka sitten vastaavat yksilön, yhteisön ja rakennuspaikan tarpeisiin, kertoo Stefan Rydin, projektista vastaava arkkitehti.
Ajatuksena on, että Ikano-rivitalosta tulisi asukkaalleen arjen paras ystävä. Sellainen, joka ystävän tavoin on aina paikalla vastaamassa tämän hyvinvoinnista sekä varmistamassa, että perheelle ja elämiselle jää tarpeeksi aikaa. Valinta, joka säästää rahaa ja ilmastoa seuraavia sukupolvia varten.

Ensimmäiseksi rivitalot rakennetaan Staffanstorpiin ja Malmön Elinegårdiin. Asunnot tulevat myyntiin keväällä 2017.

Tengbom voitti Svensk Formin arvostetun Desing-S -palkinnon arkkitehtuurikategoriassa. Palkinnon voittanut tilapäinen kauppahalli Östermalmin torilla elävoittää aluetta, virkistää kaupankäyntiä ja tulkitsee historiaa uudelleen.

Design S on Ruotsin merkittävin design -palkinto, jota jakaa Svensk Form, ruotsalainen taidealojen jäsenyhdistys. Tengbom on ylpeä saamastaan tunnustuksesta.

Östermalmin tori Tukholmassa on kautta historian toiminut tuoreiden elintarvikkeiden myyntipaikkana, kunnes kaupankäynti kiellettiin puutteellisen hygienian ja valvonnan takia. Kauppahalli valmistui vuonna 1888 Humlegårdgatanin ja Nybrogatanin kulmaan. Yli sadan toimintavuoden jälkeen Östermalmin kauppahalli tarvitsi sekä korjausta että päivittämistä nykypäivään. Kun vanhan kauppahallin kunnostustyöt alkoivat, Tukholman kaupunki päätti rakennuttaa viereen väliaikaisen kauppahallin, jossa kaupankäynti voi jatkua korjaustöiden ajan.

Design S -tuomariston tunnustuksen perustelut kuuluvat seuraavasti:

Östermalmin kauppahallin kunnostustöiden ajaksi Tukholman kaupunki päätti rakennuttaa väliaikaisen kauppahallin rakennustöiden yhteyteen. Koska sijoitettavia toimintoja oli paljon, kauppahalli päädyttiin rakentamaan koko torin alueelle. Torialueen käyttöönottamisen vastineeksi tarjottiin hienovaraista, mutta luonteikasta arkkitehtuuria. Elementtirakenteinen rakennus koostuu moduuleista, jotka saa asennettua ja purettua vaivattomasti. Kauppahalli on myös mahdollista uudelleen pystyttää toiselle paikalle. Puu on materiaalina monikäyttöinen, uusiutuva ja ekologinen. Rakennuksen kaakkoiskulman suuret ikkunat tarjoavat kauniita näkymiä sekä sisään että ulos. Hallin yläosan läpikuultava muovikate päästää sisään luonnonvaloa ja valaisee aukeamaa lyhdyn tapaan iltaisin. Rakentamisen yhteydessä torilla tehtiin useita pysyviä parannuksia; viemäriverkosto uusittiin ja alueelle asennettiin paineilmalla toimiva jätteenkeräysjärjestelmä.

– Tengbomin hankkeet väliaikaisen ja alkuperäisen kauppahallin kunnostamiseksi ovat lisänneet alueen elävyyttä. Kauppiaiden ja asiakkaiden lisäksi muutoksesta hyötyvät myös alueen asukkaat. Tämä oli yksi suunnitelman tärkeimpiä tavoitteita. Tengbom haluaa olla mukana tekemässä kestävää sekä tasa-arvoista yhteiskuntaa ja parantaa vastuullisella kaupunkisuunnittelulla kaikkien elämänlaatua.

– Tilapäiset ja kokeilevat arkkitehtoniset ratkaisut edistävät kaupungin kehitystä ja tarjoavat usein odottamattomia positiivisia vaikutuksia, kuten kasvavaa liiketoimintaa. Haluamme myös kehua Tukholman kaupungin kaukonäköisyyttä ja rohkeutta satsata tällaiseen projektiin, sanoo Mark Humphreys, projektin pääarkkitehti.

Ennen korjausta spekuloitiin, että kauppiaat joutuisivat käymään kauppaa toriteltassa kunnostustöiden aikana. On ilahduttavaa, että juuri arkkitehtuuri on huomioitu, sillä ratkaisu on hyvä kaikille osapuolille. Kauppiaat ovat saaneet miellyttävät väliaikaistilat, jotka on suunniteltu heidän ehdoillaan; asiakkaat löytävät kauppiaat samalta paikalta kuin ennenkin ja tukholmalaiset ovat saaneet uuden valovoimaisen tapaamispaikan, sanoo Olle Henriksson, Tukholman kaupungin projektipäällikkö.

Suunnittelun tausta

Keväällä 2016 laadittu Idealuonnos ohjaa Karakallion jatkosuunnittelua ja alueen kehittymistä osana tulevaisuuden Espoota. Suunnitelman on laatinut Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy ja sitä on ohjannut Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.

Keskeiset ideat

Suunnitelmassa on ideoitu Karakallion asuinalueen täydennysrakentamista ja luotu puitteita alueen luontevalle kehittämiselle sekä uudisrakentamiselle. Suunnitelmassa on 100 000 k-m2 ja sen myötä uusia asukkaita tulisi n. 2850. Tätä kautta pyritään takaamaan alueen vetovoimaisuus ja lähipalvelut. Suunnitelman kantava idea on alueen keskellä kulkevan Karakalliontien linjauksen muuttaminen ja sen varren täydennysrakentaminen puistokaduksi. Alueen ytimeen syntyy laadukasta kaupunkitilaa, joka vahvistaa alueen identiteettiä.

Miljöbyggnad on ruotsalainen rakennusten luokitusjärjestelmä, joka huomioi energia-, sisäilma- ja materiaaliratkaisuja. Rakennus voi saada pronssi-, hopea- tai kulta-luokituksen. Järjestelmän tarkoituksena on ohjata parempiin ympäristövalintoihin ja toimia ”laadun takuuna” sekä rakennuksen käyttäjiä että omistajia varten.

Mitä se tarkoittaa, kun turvaudutaan sertifioituun ympäristöasiantuntijaan?
– Se on ainoa tapa saada ympäristöluokitustodistus rakennukselle. Ympäristöasiantuntija on mukana koko prosessin ajan, ja varmistaa, että rakennus toteutetaan niin, että luokitus saavutetaan. Ruotsin kiinteistöalalla sertifikaatin hankkiminen on yleistynyt toimintatapa ja usein se koetaan jopa välttämättömäksi, sillä sertifikaatti luo uskottavuutta ympäristöväittämille. Ympäristöluokituksiin tähdätään yhä enemmän heti projektin alusta alkaen.

Eikö kaikkien projektien tulisi olla ympäristöluokiteltuja?
– Kyllä, pidemmän päälle kaikilla tulisi olla sertifikaatti, ellei sitten tulevaisuudessa keksitä jotakin kansainvälistä säädöstä, joka vaatii kaikkien kiinteistöjen luokittelua samoilla standardeilla. Ympäristöluokitusten tiedetään nostavan rakennusten arvoa, sekä kestävyysmielessä että rahassa mitattuna.

Miten Tengbomin toimii ympäristöluokitusten saralla?
– Meillä on ympäri maata 15 ympäristöluokittajaa, jotka toimivat koordinaattoreina. Lisäksi meillä on töissä yli sata ihmistä, joilla on erilaista kokemusta kestävän kehityksen mukaisesta rakentamisesta. Tämän ja aikaisempien toteutettujen projektien ansiosta voimme aina vastata hankkeiden luokitusvaatimuksiin.

Mitä ympäristöluokitus tarkoittaa ”isossa kuvassa”?
– Rakennusten ympäristöluokituksissa eivät ole kyse pelkästään laadukkaasta arkkitehtuurista. Sertifiointi on tärkeässä roolissa, kun on kyse ilmaston lämpenemisen hillitsemisestä. Näin työskentelemällä teemme osuutemme saavuttaaksemme YK:n Agenda 2030 – kehitystavoitteet (2015), Pariisin ilmastosopimuksen (2015) sekä YK:n kestävän kaupungistumisen Habitat-ohjelman tavoitteet.

Tengbom voitti Seniorgården AB:n asuintalokilpailun Göteborgin Kålltorpissa. Kilpailuehdotus käsittää 26 asumisoikeusasuntoa yli 55-vuotiaille. Ehdotuksessa visioitiin valoisia ja avaria asuntoja sekä mahdollisuuksia spontaaneille kohtaamisille. Lehdistötiedote 19.10.2016.

Tengbomin voittajaehdotus Greenströmska oli yksi kolmesta kutsukilpailun ehdotuksesta. Voittanutta senioriasumuksesta kommentoitiin ”hyvin työstetyksi ehdotukseksi, jossa on hienoja asuntoja sekä toimivia ideoita yhteistiloista.”

– Eläkeläisten määrä on Ruotsissa nousussa, ja muutaman vuoden päästä jopa neljännes väestöstä tulee olemaan yli 65-vuotiaita. On haasteellista tehdä senioriasuntoja, jotka eivät tunnu ”senioriasunnoille”. Kilpailuehdotuksessamme keskityimme valoisiin asuntoihin, jotka ovat yhteydessä yhteisiin oleskelutiloihin. Tämän päivän eläkeläiset kuntoilevat, seurustelevat ja odottavat kodiltaan ja  lähiympäristöltään laatua, sanoo Tengbomin arkkitehti Annelie Drackner.

Tengbomin ehdotus ottaa tilaajan ja tulevan asukkaiden tarpeet ja toiveet huomioon, ja ehdotus heijastaa annettuja vaatimuksia hyvin. Tärkeänä pidettiin vanhan, ympäröivän miljöön säilyttämistä ja samanaikaisesti edellytysten luomista uudelle asumiselle ja aktiiviselle elämäntyylille.

Asuntojen on tarkoitus houkutella yli 55-vuotiaita henkilöitä, joiden lapset asuvat jo omillaan, ja jotka haluavat sekä kaupungin, että myös luonnon läheisyyttä. Kaikki asunnot ovat joko kulmahuoneistoja tai läpitalon asuntoja, ts. ikkunoita on useampaan suuntaan. Pihan kulmalla on yhteinen huoneisto, jossa on tilat yöpymiselle sekä kylpyhuone ja wc. Yhteistila sijaitsee puutarhaa vastapäätä ja sen voi avata puutarhan pergolan suuntaan juhlatilaisuuksissa.

Rakentamisen arvioidaan alkavan vuoden 2017 loppupuolella.

Kiinan Nanjingiin ollaan rakentamassa 120 000 neliömetrin rakennuskokonaisuutta, johon tulee muun muassa suomalais-kiinalainen kestävän teknologian keskus ja näyttelytiloja. Kilpailuehdotuksemme näyttää suuntaa tulevaisuuden hiilineutraalille arkkitehtuurille. Suunnitelmassa yhdistyy arkkitehtuurin kepeys, energiatehokas typologia ja uusiutuvan energian tuotanto. Pohjoinen symboliikka, myyttinen Aurora Borealis näkyy suunnittelukonseptissa: pelkistetyn, rationaalisen rakennusvolyymin läpi kulkee vertauskuvallinen revontulinauha, joka nivoo yhteen rakennuksen erilliset toiminnot.

Nanjingin kaupungin järjestämään kutsukilpailuun oli kutsuttu kuusi suomalaista toimistoa: PES-Arkkitehdit, Tengbom Eriksson Arkkitehdit, ALA Arkkitehdit, Helin-arkkitehdit, Sanaksenaho Arkkitehdit sekä kahden arkkitehtitoimiston, JKMM:n ja K2S:n, työryhmä.

Lisää kilpailusta Rakennuslehdessä.

Ehdotuksemme ”Under One Sky” sai vastikään 3. palkinnon Nanjingin Sino-Finnish Economic, Trade and Cultural Cooperation and Exchange Center -arkkitehtuurikutsukilpailussa. Kisan palkintojenjako ja keskuksen lähtölaukaus pidettiin  Nanjingissa 19.9.2016. Kilpailun järjestivät Suomen suurlähetystö, Chinese Society for Urban Studies ja Nanjing Southern New Town Development and Construction Management Committee. Tehtävänä oli  suunnitella 120 000 m2 rakennuskokonaisuus, jossa tulee olemaan suomalais-kiinalainen ympäristöteknologian keskus ja näyttelytiloja.

Puheenvuorossaan Patrick Eriksson esitteli toimiston osaamista ja lukuisia aikaisempia Kiinan projekteja. Lisäksi  hän käsitteli useita kestävän kehityksen  mukaisia  suunnitteluratkaisuja eri mittakaavoissa, erityisesti puurakentamista, sekä myös tutkimuksen ja kehityksen roolia maankäytössä ja rakentamisessa.

Tilaisuudessa pidettiin myös suomalais-kiinalainen rakennusteollisuuden seminaari, jossa oli mukana useita suomalaisia rakennusalan yrityksiä, mm. Glaston, Kemira, Peippo, ja Metsä Wood.

Duo Eriksson-Hu käyvät Kiinassa Nanjingin lisäksi myös Chongqhingissa, Zhangjiakoussa, Shijiazhuangissa, Xhengdingissa, ja useita kertoja Pekingissä.

Tukholman vanha pääkonttori jäi pieneksi Tengbomille. Väliaikaisratkaisuna toimisto jakautui ensin kahteen osoitteeseen, mikä osoittautui huonoksi vaihtoehdoksi, vaikka tilat sijaitsivatkin lähellä toisiaan.

– Fyysisesti pieni muuri voi kasvaa henkisesti isoksi, toteaa Mark Humphreys, toinen Tengbomin Tukholman toimistopäälliköistä. Humphreys johtaa toimistoa yhdessä Johanna Munck af Rosenschöldin kanssa. He ovat vastuussa uudesta toimistotilahankkeesta.

Tilanne ratkaistiin muuttamalla kaikki saman katon alle. Tilat löytyivät toisen toimistotalon yläkerrasta. Hanke on ollut kunnianhimoinen ja muutokset tulevat vaikuttamaan pitkälle tulevaisuuteen. Työntekijöiden ideoita uuteen toimistoon luodattiin työpajoissa, minkä lisäksi toimistolla teetettiin kyselyitä ja tutkimuksia.

Lopputuloksena saatiin joustava ja monikäyttöinen toimistotila, jonka on tarkoitus helpottaa työntekijöiden ongelmanratkaisua, aloitekykyä sekä tiedon jakamista. Ympäristöystävällisyys ja suoranainen resurssipihiys olivat itsestäänselvyys.

– Tavoitteenamme on luova verstas, jossa on helppo kaivaa materiaalit esiin ja tarttua toimeen. Haluamme, että työntekijät pitäisivät projektejaan esillä, keskustelisivat niistä ja oppisivat toisiltaan. Olemme pohtineet toimiston sisustusta paljon ja yrittäneet saada sen helpottamaan työntekijöiden välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä, kertovat arkkitehdit.

Tavallisten työpisteiden lisäksi toimistolla on iso pienoismalliverstas, laaja materiaalikirjasto, eri kokoisia kokoushuoneita, kuntosali – sekä lasten suosiossa oleva pingispöytä.

– Toimisto tarkoittaa nykyisin muutakin kuin 270 työpöytää, sillä vaatimukset ovat monipuolisemmat. Päivät ja projektit ovat erilaisia. Piirrämme, tutkimme ja keskustelemme. Työpaikan on tuettava erilaisia työtapoja, sanoo Johanna Munck af Rosenschöld.

– Olemme panostaneet erilaisiin kokoontumispaikkoihin, sillä vanhan toimiston kokoustilat olivat aika lailla yhdestä muotista. Tärkeimmäksi täydennykseksi on osoittautunut epävirallinen kohtaamispaikka, jota kutsumme Arenaksi – se on työntekijöiden ja asiakkaiden tapaamispaikka ja oiva paikka luennoille ja esittelyille, toteaa Mark Humphreys.

Kuulostaa hyvältä.

– Olemme ylpeitä työpaikastamme. Asetelmamme on rohkea: meillä on enemmän työntekijöitä kuin työpöytiä. Tarjolla on kuitenkin monia vaihtoehtoisia työpisteitä. Kun toimisto jatkaa kasvamistaan, se alkaa taas natista liitoksissaan. Tekemämme ratkaisut perustuvat työntekijöiden tämänhetkisiin toiveisiin. Seisomme ratkaisujemme takana tiedostaen, etteivät ne ole ikuisia. Tulevat muutokset eivät meitä pelota. Uusiin tarpeisiin vastataan ajallaan. Tärkeintä on, että Tengbom on elävä ja työntekijöiden tarpeista kiinnostunut työpaikka, summaa Johanna Munck av Rosenschöld.

Hyvinkään korjausrakennuskohteemme, HakaPaavo, on vuorostaan esillä uusimassa Puu-lehdessä (1/2016).
Artikkelissa kerrotaan kohteen taustat ja tärkeimmät suunnitteluratkaisut.

Turun kaupunki, Turku Energia-konserni ja TVT Asunnot Oy järjestivät viime syksynä aluesuunnittelukilpailun, jolla haettiin ideoita Turku Energian Linnankadun tontin sekä Amiraalistonkatu 6:ssa sijaitsevien entisten raitiovaunuhallien muodostaman alueen kehittämiseksi.

Kilpailuun ilmoittautui 33 työryhmää, joista neljä parhaiten kriteerit täyttänyttä pääsi loppukilpailuun. Kilpailulla  etsittiin  ratkaisuja alueen maankäytön kehittämisen ja asemakaavamuutoksen tueksi. Pääpaino oli vanhan ja uuden rakennuskannan yhteensovittamisessa, kohtuuhintaisesssa asumisessa sekä vaiheittaisessa toteutettavuudessa. Tällä kertaa voittoa ei tullut kotiin, onnittelut kisan voittaneelle Sigge Arkkitehdeille!

Tuomaristo piti ehdotustamme ”Tois pual jokke”  monipuolisena ja elävänä kokonaisuutena, alla muutamia kehuja:

* Korttelin ulkotilat ovat mielenkiintoisia ja vaihtelevia.
* Asuntosuunnittelu on monipuolista ja hallittua.
* Arkkitehtuuri on värikästä ja monipuolista.
* Harjakattoiset rakennukset ja valaistut korkeiden rakennusten ”lyhdyt” saavat aikaan mielenkiintoisen sommitelman.
* Asuinkorttelirakenne ja niiden alla oleva pysäköintihalli mahdollistavat vaiheittaisen toteutuksen