Pieni joukko tengobomilaisia suuntasi elokuisena torstaina Tuusulaan tutustumaan vuoden 2020 asuntomessukohteisiin. Susanna kokosi ajatuksiaan ja havaintojaan messukokemuksestaan.

Kävimme pienellä porukalla Tuusulan asuntomessuilla viime viikolla. Aurinko paistoi kuumasti ja ihmisiä oli liikkeellä juuri sopivasti. Kiersimme messukohteita aika valikoivasti. Messuasunnoista itselle mieleen jäi runsas puupintojen käyttö asuntojen sisällä, selkeät kylppärit ja mustat keittiöt. Koska olemme kaikki kerrostalossa asuvia kaupunkilaisia, suuret omakotitalot jäävät aina hieman etäisiksi, siksi huomio kiinnittyikin enemmän yksittäisiin huoneisiin ja tilaratkaisuihin.

Edellisestä messuvierailustani on aikaa ja Tuusula oli positiivinen yllätys. Omakotitalot olivat järkevän kokoisia ja käytännöllisen kauniita. Yhdessäkään talossa ei tullut sellaista oloa, ettei tietäisi miten siinä pitäisi elää. Kotikylpylään tuhlatut neliöt jakoivat tiimin mielipiteet: yhden mielestä oma kylpylä uima-altaineen, paljuineen ja kahdenlaisine saunoineen olisi haaveiden täyttymys kun itse taas ihmettelin milloin siellä ehtisi viettää aikaa muuta kuin aamusuihkun verran?

Pihakadut ja lukuisat taideteokset antoivat lupausta siitä, että valmiina alueesta tulee viihtyisä asumisympäristö. Tänä vuonna messualueen sijaintikin on erinomainen, Hyrylän keskustan kupeessa lähellä valmiita palveluja ja rakennettua ympäristöä. Messualueen ulkopuolelle, Rykmentinpuistotielle on nousemassa useampia kerrostaloja. Kadunpuolen julkisivuissa on tiiliverhoilu, mikä sopii hyvin kasarmin vanhaan rakennuskantaan. Messukohde Trä Koronorin townhouse-rivi miellytti arkkitehtuuriltaan. Vastaavia puutalorivejä näkisi mielellään myös Helsingissä. Messujen ainoa kerrostalokohde toi termille avokeittiö uuden merkityksen: napakoissa neliöissä asukkaan pitää valita sohva tai ruokapöytä, molemmille ei huoneessa ole tilaa. Hieman huvittavaa on myös se, ettei osittain puurakenteisessa puukerrostalossa näy puuta kuin julkisivussa, mutta puurakenteisissa pientaloissa puuta voi jättää näkyville kaikkiin sisäpintoihin.

Vaikka messukohteiden suunnittelu on alkanut vähintään 1-2 vuotta sitten, osuvasti sekä kerrostalosta että BoKlokin modernista puukorttelipihasta löytyi asukkaille etätyöpiste. Epämääräisen kerhohuoneen sijaan taloyhtiöiden etätyötilat tulevat varmasti olemaan käytettyjä, etenkin jos kotona on kaksi etätyötä tekevää.

Viihtyisät vehreät sisäpihat olivat selvästi pienkerrostalojen valttikortteja, omakotitalojen pihat olivat enimmäkseen kivettyjä tai niitä peitti kymmenien neiliöiden terassit. Jonkin verran vihreitä nurmilänttejä oli siellä täällä, robottileikkurien kaluttavana, mutta varsinaista puutarhaa ei kukaan tuntunut kaipaavan. Pihakivissä on paljon valinnanvaraa, ja niitä oli käytetty runsaasti. Jossain kohteessa kävi mielessä, että ihan kaikkia katalogin kivimalleja ei olisi tarvinnut mahduttaa samaan pihaan. Palju tuntuu 2000-luvulla olevan yhtä välttämätön kuin sauna.

Hulppeimman roskisaitauksen palkinnon saa Villa Fortunan graniittipaasista rakennettu aitaus. Fortunan julkisivu kadulle oli hyvällä tavalla epäsuomalainen ja tuo yksityisyyttä sisältä hyvinkin avonaiseen kotiin. Kiva nähdä, että puusta ja hirrestä tehdään muutakin kuin perusseinää.

Jos haluaisin asua omakotitalossa, valitsisin messujen atriumtalon, Finnlogin Hetenan. Sijoittaisin sen mäntykankaalle kallioseen maisemaan, lähelle merta. Sopivasti niin, etteivät tuulet osu sisäpihalle mutta aurinko lämmittäisi kivasti seinustalla kasvavia tomaatintaimia.

Kierrätys ja materiaalien uudelleenkäyttö olivat merkittävässä roolissa, kun Tengbomin sisutusarkkitehdit auttoivat Ruotsin luonnonsuojeluvirastoa suunnittelemaan uudet toimitilat Hammarbyssä sijaitsevaan Trikåfabrikeniin. Kestävät ratkaisut vahvistavat viraston imagoa ja henkilöstö voi olla ylpeä tehdyistä ratkaisuista.

Vanhojen kalusteiden uudelleenkäytössä on vahvaa symboliikkaa, kierrätyksen ollessa luonnollisesti myös ympäristön kannalta suositeltavaa. Arkkitehtitoimisto Tengbomin asiakkaana Ruotsin luonnonsuojeluvirasto halusi, että työntekijät tuntevat olonsa paitsi tutuksi, mutta myös ylpeiksi uusissa toimitiloissaan, jotka sisustettiin pääasiassa aiemman toimiston kalusteilla.

Eräs tuolimalli pääsi mukaan jo toiseen muuttoonsa. Tällä kertaa tuolit lakattiin ja verhoiltiin uudelleen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi kannattaa panostaa laatuun, joka säilyttää arvonsa tulevaisuudessakin.

Yleinen väärinkäsitys on, että kierrätys tai uudelleenkäyttö olisi epätaloudellista, kun ottaa huomioon lisääntyneen työmäärän. Tutkimus (ruotsiksi) kuitenkin osoittaa, että asia on juuri päinvastoin. Uusien kalusteiden ostotarve on pienempi, jolloin siitä syntyvä säästö on suurempi, kuin kalusteiden uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen liittyvät työkustannukset.

Keskimäärin 15 tonnia jätettä voidaan vähentää toimistoa kohden kierrättämällä huonekaluja.

Pienemmän ruokailutilan koko sisustus on tehty joko kierrätysmateriaaleista tai hyödyntämiskelvottomista materiaaleista, joille on annettu luovan uusiokäytön myötä uusi elämä. Valaistus ja kirjahyllyt ovat vanhalta toimistolta, käytettyä pöytätasoa on tuunattu ja tuolit lakattu.

“Tämä on monien mielestä toimiston kivoin huone”, sanoo vastaava sisustusarkkitehti Anna Kåresjö.

Vanhalta toimistolta tuotiin myös viherhuone, jonne sijoitettiin puusepän ylijäämäpalaoista nikkaroima pöytä.

Yli 90 % uutena ostetuista kalusteista täyttää Joutsenmerkin tai vastaavan ympäristömerkin kriteerit. Myös iso osa huonekaluista jäi vanhalle toimistolle uusien vuokralaisten käyttöön.

Juuri nyt hotellialalla on menossa merkittävä muutos, sanoo Nadia Tolstoy. Erityisesti uuden kokeilu on elintärkeää, jotta hotellit voivat vastata tämän hetken asiakastarpeisiin ja -käyttäytymiseen. Nykypäivän hotellien tulee ottaa huomioon kolme asiaa: digitalisaatiokehityksen nopeus, yrityksen brändi ja hotellin lähiympäristö.

Nadian lempisana on zeitgeist, joka on saksalainen ilmaisu tarkoittaen ajan henkeä. Tengbomilla alan trendejä aktiivisesti seuraava Nadia Tolstoy avaa meille hotellien zeitgeistia ja kertoo, mitä tällä hetkellä tapahtuu yhteiskunnassa, mitkä trendit ohjaavat kehitystä ja miten ne vaikuttavat tämän päivän hotellitoimijoihin.

Fyysinen hotellikokemus: kivijalka

Tämän päivän hotellibrändi ei ole eilisen brändi. Nykyhetken asiakkaat eivät ole menneisyyden asiakkaita. Ihmiset ovat samoja, mutta heillä on eri tarpeet ja odotukset, jotka muuttavat heidän käyttäytymistään. Ja nämä muutokset vaikuttavat mitä enemmissä määrin myös hotelleihin. Nyt kuluttaja haluaa paljon muutakin kuin sängyn, kylpyhuoneen ja hyvän näköalan. Halutaan saada aitoja kokemuksia, osallistua ja nauttia. Nämä liittyvät sekä itse hotellien ja niiden ympäristöihin, mutta myös arvoihin, joihin hotellien toiminta perustuu.

– Kokonaisvaltainen asiakaskokemus oikeuttaa fyysisen hotellin olemassaolon, kertoo Nadia. Ihmiset vaativat parempaa kokemusta. Monet puhuvat digitalisaation vaikutuksesta, mutta itse uskon, että kilpailukyky syntyy tarjoamalla parempia elämyksiä kuin muut.

Miten hotelli voi sitten tarjota parasta mahdollista asiakaskokemusta ja palveluja, jotka erottuvat muista?

1. Hotellin osa-alueet

Digitalisaation vanavedessä poistuvat tiukat raja-aidat, joiden puitteissa hotellit ja niiden palvelutarjonta on aiemmin toimineet. Hotellien tulee suuntautua kaikessa tekemisessä ulospäin, pois oman yrityksen sisäänpäin kääntyneistä toiminnoista, ja kokeilla rohkeasti uusia asioita. Nyt vallalla onkin perinteisen hotellitoiminnan ja sen osa-alueiden pirstoutuminen ja rajojen murtuminen.

– Huonepalvelu ei enää ole sitä perinteistä huonepalvelua vaan palvelua itsessään. Edes perinteiset hotelliketjut – kuten amerikkalainen InterContinental Hotel – eivät voi enää pitää kiinni aiemmasta huonepalvelukonseptistaan. Jo nyt heidän asiakkaansa voivat esimerkiksi tilata hotellin sovelluksella ruokaa valituista ravintoloista hotellin lähistöltä. Huonepalvelusovelluksesta tulee keino vahvistaa kokonaispalvelua.

– Hotellin aula muuttaa radikaalisti rooliaan, kun nykyään yhä useampi hoitaa sisäänkirjautumisen sähköisesti. Aulasta tulee sen sijaan ehkäpä hotellibrändin taidegalleria tai innovativinen co-working-tila.

Juuri co-working ja ylipäänsä ihmisten kohtaamisia mahdollistavat palvelut ovat monelle hotellille tänä päivänä utopiaa. Kun perinteinen tapa tehdä töitä muuttuu, luo se hotelleille mahdollisuuksia tuottaa inspiroivia ja fiksuja tiloja, joissa työskennellä ja tavata työn merkeissä. Miksi nykypäivän toimistolla tulisi olla oma, usein vähäisellä käytöllä oleva neuvotteluhuone, jos sen voisi varata myös lähistön hotellista? Ja kun hotelli voi tarjoa toimivia tiloja ja palveluita “toimistonomadeille”, muutkin innostuvat tarjoamaan palveluitaan heille. Nadia kertoo monikansallisesta hotelliketjusta Accor Hotelsista, joka panostaa tullakseen suurimmaksi co-working-tilojen tarjoajaksi Euroopassa. Ketju on aikeissa avata huimat 1200 uutta co-working-toimistoa kolmen vuoden aikana.

– Ja sitten hotellien omat ravintolat. Usein ne ovat suorastaan väsyneitä. Kuvaan astuu pop-up-kokit, jotka saapuvat valmistamaan kyseessä olevaan teemaan tai tilaisuuteen sopivaa ruokaa. Vaihtoehtoisesti hotellivieraat lähetetään lähistön ravintolaan, jonka kanssa hotelli tekee yhteistyötä. Joka tapauksessa perinteinen tapa toteuttaa hotellin ravintola on mennyttä aikaa. Entäs sitten kylpylä ja spa? Tukholman Lydmar Hotel tarjoaa spa-palveluita, mutta itse asiassa spa sijaitsee Grand Hôtelissa. Täydellistä! Ei hotellin tarvitse omistaa omaa kylpylää.

2. Entistäkin tärkeämpi brändi

Yrityksen brändi ei ole milloinkaan aiemmin vaikuttanut niin paljon ihmisten valintoihin kuin tänä päivänä. Nykypäivän kuluttajat tekevät päätöksiä arvojensa pohjalta. Vahva brändi ja tuotemerkki ovat avainasemassa, kun muut toimialat alkavat nakertaa hotellien markkinaosuutta.

– Katsokaa vaikka lontoolaista Good Hotelia ja heidän sosiaalista sitoutumistaan. He palkkaavat pitkäaikaistyöttömiä lähialueilta, ja antavat heille hyvän pohjakoulutuksen hotellialaan. Jokainen voittoa tuottanut sentti sijoitetaan voittoa tavoittelemattomiin hankkeisiin. Hotelli myös tekee yhteistyötä paikallisten käsityöläisten kanssa, joiden osaamista ja töitä esitellään hotellin tiloissa. Siksi onkin hyvä syy asua Good Hotelissa, koska olen samalla tehnyt hyvä työn valitsemalla juuri tämän hotellin, sanoo Nadia.

Tosiaan, brändisateenvarjojen alla tapahtuu juuri nyt monia asioita. Ruotsalainen ravintolaketju Urban Deli avasi hotellin. Korkeatasoinen yhdysvaltalainen kuntosaliketju Equinox perusti luksushotellin ja Camper-kenkämerkki avasi myös oman hotellinsa. Toimistot muuttavat hotelleihin – ja päinvastoin.

– Perustana on selkeys ja vahvuus: jos asiakas ymmärtää brändin identiteetin, tietävät he myös mitä odottaa huolimatta siitä, mistä palvelusta on varsinaisesti kyse.

3. Caring for the Neighbourhood

Selkeä trendi on yhteistyö lähistön toimijoiden kanssa, mutta myös asiakkaiden tarve kokea jotain aidosti paikallista hotellin naapurustossa. Malmössä sijaitseva MJ’s sai idean tuoda lähistöllä asuvat hotelliin, jolloin hotellivieraat kokevat olevansa osa “neighbourhoodia”. Osa paikallisista ei edes tajua käyvänsä hotellin tiloissa, kun ovat nauttimassa illallista hotellin ravintolassa tai drinkkiä baarissa. Varsinainen hotelli on heille toissijainen asia.

– Se on todella mielenkiintoista! Valveutuneet matkustajat eivät enää kaipaa geneerisiä kokemuksia. Jos matkustaa niinkin kauas kuin Moskovaan, haluaa mieluusti venäläisen kokemuksen – ja vielä parempi jos kokemus on nimenomaan moskovalainen mennen jopa korttelitasolle.

Yhteenvetona: Ole zeitgeistin ystävä

• Hotelliketju tai yksittäinen hotelli ei voi mitenkään tarjoa kaikkea, mitä nykypäivän valveutunut kuluttaja haluaa ja tarvitsee.
• Käytä tekniikkaa mahdollistamaan asiakkaillesi lähialueen parhaat palvelut.
• Panostaa vahvaan brändiin, jonka asiakkaasi ymmärtää ja joka vastaa määritellyn kohderyhmäsi arvoja ja odotuksia.
• Oikeasti aidot kokemukset voittavat pitkässä juoksussa.

The biggest obstacle for working with sustainable buildings and cities still seems to be financial. It is perceived that sustainability costs extra. Let’s just poke a hole in that myth right now. Sustainability isn’t about adding dressing to a bleak salad to make it look better. It’s about creating a wholesome and tasty meal from the beginning, says sustainability director Ivana Kildsgaard.

Whether you’re a believer in global warming or not, it’s a fact that the 20 warmest years the planet has experienced since the measurements started have occurred during the last 22 years. Global warming will continue, but variations will differ from place to place. Physiologically most humans and the natural environment are not ready for it, and our cities are not adapted. In short, we need to halt its course, and preferably without digging deep holes in our pockets.

A dream scenario for every investor must be knowing with certainty that the value of one’s property will increase over time and is secure regardless of the market’s fluctuation. Also, that one could double the expected profit from each square meter built, at a minimal risk.

With the following five basic and five additional points you will secure the best investment for your money, at a reduced cost for the environment and climate.

Create a solid foundation

By doing the groundwork properly and by prioritizing quality one can significantly reduce potential costs for reconstruction and adaptation. Choosing healthy and sustainably proven materials, like renewable and fossil-free ones, is key to drastically reducing climate impact and potential health risks. By considering building’s whole life cycle and optimizing energy efficiency and use of resources you can significantly reduce both the investment and running costs. You are eligible for green loans. Ensuring a strong identity that carries a sustainable message will directly affect the attractiveness and value of the property. Understanding the different stakeholders is also an important part of the planning process. Finally, securing diversity and equality by adopting norm creative methods enables use for all and raises awareness about vulnerable groups in society.

Great, you’ve come halfway down the road towards a better future.

Most bang for your buck

Great, you’ve come halfway down the road towards a better future. In a perfect world, a building should stand for a hundred years. At least. Preferably, the savings obtained through reduced running costs offer quick investment returns, which ultimately results in revenues.

Here’s how to keep the bottom line as well as the planet green:

• Understand the users
  Invest in time to analyse the values, needs and expectations of both today´s and future users, as well as socio-economic development trends. By doing this you will secure long term usability of the property, reducing the need for extensive adaptations. Dialogue tools and social impact assessment are efficient methods.
• Adopt a human-centered approach
  In a world that is becoming ever more digital, spaces that ensure recovery and create synergy with the digital world are becoming increasingly important and valuable. However, a solution that doesn’t prioritize the human will never be sustainable. An evidence-based design approach ensures that the proposals made by the architect are based on scientific evidence, rather than a gut feeling. A happy tenant is a long-term tenant.
• Go circular
  You can build in additional value in the property if you set requirements for: circular construction and flexibility (possibility for second hand market for materials as well as easy adaptation); shared space (increased use of square meter); and open up for new business models where services rather than ownership dominate. Additional time needed for the design and extra costs for the construction will be paid off in a few years.
• Go digital!
  Using digital methods and solutions, such as BIM, can improve the planning process and decision-making, as well as reduce material use, waste and costs. With the help of a digital copy of the building, you could keep track of the property’s materials and products, making facility management cheaper and more efficient, as well as increase the value of the property at the end of its lifecycle, by enabling future reuse, repair and recycling.
• Chose environmental certification
  There is strong evidence that the investment costs can be the same as a contemporary building, but the value of the property is higher. Some systems have higher ambitions, others lower. The higher the ambitions in the planning and construction phase, the higher potential value during operation.

Higher quality at a lower price

A recent study by Swedish National Board of Housing, Building and Planning Boverket showed that the total cost for faults, defects and damages in the real estate sector in Sweden is estimated to amount about 100 billion SEK (~9,6 billion EUR). Per year. The reality is that many of the property developers today have a challenge in seeing the value of environmental certification of buildings. Investing in quality from the beginning, potentially remediates the need for extensive repairs and renovations in the user stage, saving money and reducing environmental impact.

Investing in quality from the beginning saves money and reduces environmental impact.

Choosing Tengbom as your strategic partner from the idea stage to facility management will not only secure that sustainability is an integrated part of your property, it will ensure higher quality at a lower price. With the use of digital tools, we can easily investigate and create the best decision-making options, ensuring that the best solutions are integrated to a minimal cost.

In other words, if you choose the right cook, the right ingredients with a strong identity and a sense for detail, you’ll not only end up with a great meal, but might be running the next prize-winning sustainable restaurant.

If you’re still in doubt, remember the famous saying by Guy McPherson: ”If you think the economy is more important than the environment (and health), try holding your breath while counting your money”.

Tengbomilla haluamme olla edelläkävijöitä, erityisesti puurakentamisessa. Tengbomille myönnettiin vastaikää Växjön kunnan puurakennuspalkinto, ja sen kunniaksi Gunilla Gustafsson jakaa nyt parhaat vinkkinsä puurakentamisessa onnistumiseen.

Ruotsissa on havaittavissa liikehdintää puurakentamisen lisääntymisen suuntaan. Puurakentamisen kysyntä on kasvanut huomattavasti sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Koska ilmastovaikutukset ja materiaalivalinnat vaikuttavan rakentamisen sääntelyyn, valitsee moni toimija erikoistua ja rakentaa identiteettinsä puuarkkitehtuurin varaan. Asiantuntijuutemme puurakentamisesta ja kestävyydestä, nostaa meidät usein tässä vaiheessa kuvaan.

”Tämän päivän haasteena meille arkkitehdeille on onnistua rakentamaan ympäristöjä, joissa ihmiset viihtyvät. Se ei ole ollenkaan mahdotonta, kun ajattelee kuinka paljon mahdollisuuksia puurakentaminen tarjoaa. Ei kuitenkaan kannata kompastua esivalmistettujen tuotteiden ja moduulien rajoitteisiin, vaan keskittyä hyödyntämään kaikkia puun tarjoamia mahdollisuuksia”, kertoo Gunilla Gustafsson, joka työskenteli lähes 30 vuotta projektiarkkitehtina Smålandissa, Ruotsin puualueella numero yksi.

Menestyksen työkalut

1. Jaa tietoa ja tee paikallista yhteistyötä
Onnistumisen avain puurakentamisessa on tehdä yhteistyötä puun toimittajien kanssa. Paikalliset toimijat voivat kaiken lisäksi säästää aikaa ja rahaa sekä suojella ympäristöä. Huolellinen suunnittelu heti varhaisessa vaiheessa mahdollistaa myös arkkitehtonisten tavoitteiden saavuttamisen.

2. Tunnista lähettiläät ja ole visionääri
Löydä yhteistyökumppanit, joiden kanssa haluat vaikuttaa asioihin. Jokaisella alueella, jossa toimimme, pyrimme löytämään sellaisen asiakkaan tai rakennuttajan, joka haluaa siirtyä puurakentamiseen kanssamme.

3. Perustele oikein ja valmistaudu argumentoimaan
Arvioi tarkoin mahdollisuudet rakentaa puurungon päälle ennen jokaista toimeksiantoa. Oikean valinnan tekeminen vaatii realistista keskustelua. Elinkaariajattelun tulee tulla selkärangasta.

Tiennäyttäjänä Växjössä

Växjön kunta jakaa puurakennuspalkinnon tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Pelarsalen on HSB:n ensimmäinen puurakennus alueella. Projektilla on ollut kaikista suurin vaikutus puukaupungin visioon. 89 asumisoikeusasuntoa kolmessa pistetalossa sijaitsevat Väluddenissa ja kuuluvat kaupunginosahanke Välle Broariin. Dynacon toimii asuinrakennusten rakennusurakoitsijana.

HS nosti Puu-Myllypuron esiin jutussaan Lähiöfest-2017 -tapahtumasta ja Helsingin kaupungin lähiökehittämisestä. Arkkitehti hyrisee tyytyväisenä: oma tuotos on mainittu positiivisessa valossa. 

Itä-Helsinkiläinen pientaloalue on ollut suunnittelupöydällämme jo kymmenkunta vuotta. Lähtölaukaus suunnittelurupeamallemme oli vuoden 2008 voittoisa tontinluovutuskilpailu. Siitä lähtien olemme pakertaneet Myllyväenkadun yli 25 taloyhtiön kimpussa. Puu-Myllypuro ei  kompaktiudestaan huolimatta ole ihan pikkujuttu: alueen tavoiteltu asukasmäärä on noin 2000, siis satoja asuntoja. Tengbomin osuus niistä on lähes 150 asuntoa, koti yli 350 helsinkiläiselle. Alueella on useita suunnittelijoita ja toteuttajia.

Mihin Puu-Myllypuron suosio perustuu? Ehkä tasavahvaan kokonaisuuteen: hyvä sijainti kaupungissa (mutta silti suojaisa fiilis), kaupunkilaiset talot (yhdessä ja lähekkäin, mutta vähän niinkuin omakotitalossa), mittakaava sekä sisällä että ulkona: taloja jotka hahmottaa asuintaloiksi, ja joissa on napakat asuntopohjat (mutta silti avaruutta, kiitos huolellisesti harkittujen asuntopohjien ja näkymien). Ja puu materiaalina! Onhan se nyt muuta toista katsella elävää puupintaa, kuin monotonista betoniruudukkoa.

Lähiöfest2017 pidetään kuluvalla viikolla (25.9.–1.10.2017). Se on kymmeneen Helsingin lähiöön ja kaupunginosaan levittäytyvä tapahtuma, joka tuo yhteen asukkaat, yritykset ja yhteisöt sekä kaupungin. Tavoittena on nostaa lähiöt ja niiden kehittäminen keskustelun aiheeksi.

Helsingin kaupungin Lähiöprojektissa esikaupunkialueita kehitetään kaupungin sanojen mukaan ”monipuolisesti kantakaupungin kanssa tasaveroisina kaupunginosina, asukkaiden parhaaksi. Esikaupunkien eriarvoistumisen välttämiseksi tehdään laajaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä”. Projekti on pyörinyt vuodesta 1996 asti.

ArchTech & Future on innovatiivinen, tarkoin valituista ammattilaistista kasattu virtuaalistudio, jossa yhdistyvät ryhmän jäsenten ainutlaatuiset taidot ja näkemykset. Vaikka tekniikka on ryhmän toiminnan keskiössä, se ei kuitenkaan ole suunnittelun tärkein tekijä: kaikessa tähdätään kestävän, humaanin ja kauaskantoisen arkkitehtuurin luomiseen.

Esittelyssä ArchTech & Futuren Soon Hammarström, Jakob Lilliemarck, Andreas Kull ja Joakim Grönlund

Kuinka kuvailette ryhmäänne?

Ryhmän jäsenillä on erilaisia taustoja: jotkut ovat esimerkiksi arkkitehteja, toiset mediatekniikan, pelien, visualisoinnin, muotoilun tai liiketoiminnan ammattilaisia. Yhteistä meille on  digiosaaminen ja halumme hyödyntää tekniikkaa aikaa kestävän ja innovatiivisen yhteiskunnan rakentamisessa.

Mihin ryhmänne pyrkii?

Haluamme hyödyntää uusia ajatuksia, uutta tekniikka ja uusia työtapoja luodaksemme arkkitehdeille mahdollisuuksia paremman maailman rakentamiseen – niin tänään, huomenna kuin vielä 100 vuoden päästäkin. Tavoitteemme on tarjota arkkitehdeille suurempaa ilmaisuvapautta, tilaajille toimitusvarmuutta sekä käyttäjille entistä parempia käyttökokemuksia. Tähän voidaan päästä analyysin, optimoinnin, digitaalisen tuotannon ja visualisoinnin avulla.

Miten työnne parantaa maailmaa?

Toimintamme perustuu tietoon  ja ennakointiin. Uusien tekniikoiden ansiosta tiedämme päätöstemme vaikutuksista prosessin aikaisemmissa vaiheissa. Hyödynnämme suunnittelussa valosimulointia, materiaalioptimointia ja tietomallinnusta (BIM). Visuaalisen kommunikaation eli kuvien ja virtuaalisten miljöiden avulla voimme esittää monimutkaisia prosesseja havainnollisella tavalla. Näin minimoidaan suunnittelun riskejä ja saadaan suunnitteluprosessiin joustoa.

Mitä ryhmänne tekee?

Iskostamme koko yritykseen entistä digitaalisempaa työskenteleytapaa. Panostamme samalla myös prototyyppejä hyödyntävään työskentelytapaan ja kokonaan uusien ratkaisujen kehittämiseen. Käytämme muun muassa virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) tekniikoita suunnittelun tukena ja havainnollistamisessa, sekä myös tietomallintamista (BIM), digitaalista tuotantoa, kehittynyttä mallintamista, analyysejä ja optimointeja. Meille tärkeintä ei kuitenkaan ole tekniikka, vaan se mitä sen avulla yhdessä voimme saavuttaa.

Miljöbyggnad on ruotsalainen rakennusten luokitusjärjestelmä, joka huomioi energia-, sisäilma- ja materiaaliratkaisuja. Rakennus voi saada pronssi-, hopea- tai kulta-luokituksen. Järjestelmän tarkoituksena on ohjata parempiin ympäristövalintoihin ja toimia ”laadun takuuna” sekä rakennuksen käyttäjiä että omistajia varten.

Mitä se tarkoittaa, kun turvaudutaan sertifioituun ympäristöasiantuntijaan?
– Se on ainoa tapa saada ympäristöluokitustodistus rakennukselle. Ympäristöasiantuntija on mukana koko prosessin ajan, ja varmistaa, että rakennus toteutetaan niin, että luokitus saavutetaan. Ruotsin kiinteistöalalla sertifikaatin hankkiminen on yleistynyt toimintatapa ja usein se koetaan jopa välttämättömäksi, sillä sertifikaatti luo uskottavuutta ympäristöväittämille. Ympäristöluokituksiin tähdätään yhä enemmän heti projektin alusta alkaen.

Eikö kaikkien projektien tulisi olla ympäristöluokiteltuja?
– Kyllä, pidemmän päälle kaikilla tulisi olla sertifikaatti, ellei sitten tulevaisuudessa keksitä jotakin kansainvälistä säädöstä, joka vaatii kaikkien kiinteistöjen luokittelua samoilla standardeilla. Ympäristöluokitusten tiedetään nostavan rakennusten arvoa, sekä kestävyysmielessä että rahassa mitattuna.

Miten Tengbomin toimii ympäristöluokitusten saralla?
– Meillä on ympäri maata 15 ympäristöluokittajaa, jotka toimivat koordinaattoreina. Lisäksi meillä on töissä yli sata ihmistä, joilla on erilaista kokemusta kestävän kehityksen mukaisesta rakentamisesta. Tämän ja aikaisempien toteutettujen projektien ansiosta voimme aina vastata hankkeiden luokitusvaatimuksiin.

Mitä ympäristöluokitus tarkoittaa ”isossa kuvassa”?
– Rakennusten ympäristöluokituksissa eivät ole kyse pelkästään laadukkaasta arkkitehtuurista. Sertifiointi on tärkeässä roolissa, kun on kyse ilmaston lämpenemisen hillitsemisestä. Näin työskentelemällä teemme osuutemme saavuttaaksemme YK:n Agenda 2030 – kehitystavoitteet (2015), Pariisin ilmastosopimuksen (2015) sekä YK:n kestävän kaupungistumisen Habitat-ohjelman tavoitteet.

Tukholman vanha pääkonttori jäi pieneksi Tengbomille. Väliaikaisratkaisuna toimisto jakautui ensin kahteen osoitteeseen, mikä osoittautui huonoksi vaihtoehdoksi, vaikka tilat sijaitsivatkin lähellä toisiaan.

– Fyysisesti pieni muuri voi kasvaa henkisesti isoksi, toteaa Mark Humphreys, toinen Tengbomin Tukholman toimistopäälliköistä. Humphreys johtaa toimistoa yhdessä Johanna Munck af Rosenschöldin kanssa. He ovat vastuussa uudesta toimistotilahankkeesta.

Tilanne ratkaistiin muuttamalla kaikki saman katon alle. Tilat löytyivät toisen toimistotalon yläkerrasta. Hanke on ollut kunnianhimoinen ja muutokset tulevat vaikuttamaan pitkälle tulevaisuuteen. Työntekijöiden ideoita uuteen toimistoon luodattiin työpajoissa, minkä lisäksi toimistolla teetettiin kyselyitä ja tutkimuksia.

Lopputuloksena saatiin joustava ja monikäyttöinen toimistotila, jonka on tarkoitus helpottaa työntekijöiden ongelmanratkaisua, aloitekykyä sekä tiedon jakamista. Ympäristöystävällisyys ja suoranainen resurssipihiys olivat itsestäänselvyys.

– Tavoitteenamme on luova verstas, jossa on helppo kaivaa materiaalit esiin ja tarttua toimeen. Haluamme, että työntekijät pitäisivät projektejaan esillä, keskustelisivat niistä ja oppisivat toisiltaan. Olemme pohtineet toimiston sisustusta paljon ja yrittäneet saada sen helpottamaan työntekijöiden välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä, kertovat arkkitehdit.

Tavallisten työpisteiden lisäksi toimistolla on iso pienoismalliverstas, laaja materiaalikirjasto, eri kokoisia kokoushuoneita, kuntosali – sekä lasten suosiossa oleva pingispöytä.

– Toimisto tarkoittaa nykyisin muutakin kuin 270 työpöytää, sillä vaatimukset ovat monipuolisemmat. Päivät ja projektit ovat erilaisia. Piirrämme, tutkimme ja keskustelemme. Työpaikan on tuettava erilaisia työtapoja, sanoo Johanna Munck af Rosenschöld.

– Olemme panostaneet erilaisiin kokoontumispaikkoihin, sillä vanhan toimiston kokoustilat olivat aika lailla yhdestä muotista. Tärkeimmäksi täydennykseksi on osoittautunut epävirallinen kohtaamispaikka, jota kutsumme Arenaksi – se on työntekijöiden ja asiakkaiden tapaamispaikka ja oiva paikka luennoille ja esittelyille, toteaa Mark Humphreys.

Kuulostaa hyvältä.

– Olemme ylpeitä työpaikastamme. Asetelmamme on rohkea: meillä on enemmän työntekijöitä kuin työpöytiä. Tarjolla on kuitenkin monia vaihtoehtoisia työpisteitä. Kun toimisto jatkaa kasvamistaan, se alkaa taas natista liitoksissaan. Tekemämme ratkaisut perustuvat työntekijöiden tämänhetkisiin toiveisiin. Seisomme ratkaisujemme takana tiedostaen, etteivät ne ole ikuisia. Tulevat muutokset eivät meitä pelota. Uusiin tarpeisiin vastataan ajallaan. Tärkeintä on, että Tengbom on elävä ja työntekijöiden tarpeista kiinnostunut työpaikka, summaa Johanna Munck av Rosenschöld.