Arkisto

Södra entrén, Knutpunkten

Helsingborgin päärautatieasema, Knutpunkten, on saanut uudet eteläisen sisäänkäynnin. Södra entrén ei kuitenkaan ole ”mikä tahansa oikopolku” Helsingborgin raiteille. Uusi sisäänkäynti toimii paitsi polkupyöräparkkina ja väylänä kasvaville ihmisvirroille, myös maamerkkinä, joka vahvistaa kaupungin liikenneverkostoa.

Helsingborgin liikenne on vuosien mittaan paisunut dramaattisesti. Trendi on pysyvä: ennusteiden mukaan vuoteen 2020 mennessä päivittäisten matkojen määrä tulee liki puolitoistakertaistumaan nykyisestä 22 000 matkasta 32 000 matkaan.   Ivar Kreppin vuosina 1984-1991 suunnittelema asema ei nykymuodossaan kykene välittämään tulevaisuuden suuria ihmisvirtoja. Lisäksi matkustajat karttoivat  aseman ränsistyneitä eteläisiä sisäänkäyntejä. Helsingborgin kaupunginhallitus päätti rakennuttaa asemalle uuden sisäänkäynnin sekä laajentaa raiteita etelään.  Tengbom sai suunniteltavakseen Knutpunktenin eteläisen sisäänkäynnin.

– Uusi sisäänkäynti on luonteva ratkaisu pitkiin maanalaisiin laitureihin. Eteläisen sisäänkäynnin suunnittelussa oli tärkeää vahvistaa Knutpunktenin saavutettavuutta Helsingborgin eteläosasta käsin, missä sijaitsevat mm. Helsingborgin kampusalue sekä tuleva kaupunginosa H+. Toivomme, että uusi liikenne,  kadulla liikkujat ja elämä vähentäisivät asuinalueiden välisiä eroja kaupungissa, sanoo Patrik Ekenhill, projektin pääarkkitehti.

valokuva, Södra Entren
kuva: Felix Gerlach

Voitettu kilpailu

Helsingborgin kaupunginhallitus järjesti vuonna 2013 arkkitehtuurikilpailun, jonka Tengbom voitti yhteistyössä konsulttiyhtiö Tyrénin kanssa.

– Suunnittelimme rakennuksen veistokselliseksi kiintopisteeksi päivittäin etelään liikkuville, sanoo Linda Raimosson, Tengbom Helsingborgin entinen toimistopäällikkö.

Lainaus kilpailutyöstä: ”Pidämme aluetta solmukohtana, jossa monet eri kulkutavat ja liikennevälineet kohtaavat, mutta myös siirtymäkohtana eri kaupunginosiin välillä. Sisäänkäynti on dramaattinen muutos alueen nykytilaan, jota leimaa monikerroksinen, anonyymi parkkihalli. Sisäänkäynti olisi viehättävä lisä kaupungin siluettiin, paikka, jossa kaupungin pulssi alkaa lyödä kiivaammin.”

Takaovesta tuli etuovi

Monille tuntematon aseman takaovi muuttui siis uudistuksessa toiseksi pääsisäänkäynniksi. Projekti on lisännyt alueen kävelijöiden liikenneturvallisuutta, sillä ennen kampukselta tulijat joutuivat kulkemaan bussiterminaalin läpi päästäkseen asemalle. Lisäksi uusi jalankulkureitti helpottaa kulkua kaupunginpuistoon sekä eteläiseen kaupunginosaan. Tavoitteena on myös kannustaa kaupunkilaisia pyöräilemään enemmän. Siksi sisäänkäynnin yhteyteen on sijoitettu 450 pyöräpaikkaa, huoltopiste ja lukittavia säilytyslokeroita.

Huomiota herättävä maamerkki

Sisäänkäynnin uudistuksella on onnistuttu ratkomaan monia saavutettavuusongelmia, ja iloksemme siitä on tullut myös tärkeä maamerkki Helsingborgille.

– Arkkitehtoninen pääidea, yhtenäinen kattomassa, perustui konseptiin luoda vertikaalinen tapahtumien ketju katosta maahan. Katon perusmuoto on neutraali neliö, jota on taivuteltu hienovaraisesti kulmista. Holvimaisen alapinnan ja kuppimaisen yläpinnan katon raiteiden suuntainen yhdistelmä tuottaa mielleyhtymiä liikkeestä ja pinnanmuodoltaan pehmeästi kumpuilevasta kaupunginpuistosta, Patrik Ekenhill sanoo.

Veistoksellinen puukatto lepää kahden, kuin suoraan maasta nousseen kiviseinän päällä. Lasiseinä täydentää säänsuojaa. Pyöräparkin valaistus on toteutettu epäsuoralla valolla, itse valaisimet ovat piilossa ja valo heijastuu katon kautta. Kaksi vanhaa hätäpoistumisporrasta poistettiin ja kuilut muutettiin laitureita valaiseviksi kattolyhdyiksi.

Matkustamisen vertauskuva

Uudessa sisäänkäynnissä on kyse liikkeestä ja siirtymisestä –  niin fyysisesti, arkkitehtonisesti kuin vertauskuvallisestikin. Fyysisellä tasolla siinä luodaan puitteet liikenne- ja ihmisvirroille. Arkkitehtuurillaan se kertoo kevyen ja raskaan, geometrian ja orgaanisten muotojen kohtaamisesta. Vertauskuvallisella tasolla Södra entrétä voidaan pitää tulevaisuuden ja tulevien alueiden symbolina.

– Tämä on loistavaa arkkitehtuuria pienessä mittakaavassa. Olemme mielettömän ylpeitä siitä, että kooltaan pieni projekti voi olla näin vaikuttava, toteaa Linda Raimosson.

Tengbomin suunnittelema asuntomessualue aukeaa pian

Kesälomalla suunta Saimaalle!

Asuntomessut Mikkelissä ovat jo ihan ovella! Laadimme Kirkonvarkauden asuntomessualueelle osayleiskaavan ja asemakaavan.

Kirkonvarkaus on metsäinen rantakaistale Mikkelin keskustan eteläpuolella. Messualueeseen kuuluu 29 omakotitaloa ja yksi paritalo. Suunnittelimme katujen, tonttien ja rakennusten sijoittamisen alueelle sekä ohjasimme kaavamääräyksillä rakennusten ja pihan sovittamista maastoon. Halusimme säästää mahdollisimman paljon puita, rantakallioita ja mäntykankaan kasvillisuutta. Rakennusten tulee väriensä puolesta sopia metsäympäristöön, eli niiden tulee olla tummia ja meheviä. Ja juuri tällaisia talojahan sinne näyttää nousevan. Messut ovat auki 14.7.-13.8.2017.

Tule kesällä Mikkeliin!

Yllä: Rakennusaikaisia kuvia Kirkonvarkaudesta. Puita ja luonnonympäristöä on säilytetty lähellä rakennuksia. Kuvat: Mikkelin Asuntomessutoimisto.

Nya Karolinska sairaala palkittiin

Tukholman Solnassa sijaitseva uusi Nya Karolinska -sairaalarakennus sai Euroopan Healthcare Design Awards 2017 palkinnon. Pian valmistuva sairaala oli ehdolla kategoriassa ”Future Healthcare Design”. Kilpailuryhmä White Tengbom Team iloitsee palkinnosta ja näkee sen sairaalasuunnittelun kaupunkikuvaan ja arkkitehtuuriin liittyvänä keskustelunavauksena.

Kaikki suunnittelu lähtee potilaan turvallisuudesta, arvokkaasta kohtelusta ja mukavuudesta. Sairaala on rakennettu toimimaan seuraavat sata vuotta. Se on yksi Euroopan suurimmista ja Ruotsin monimutkaisimmista ​​tietomalliprojekteista (BIM) ja ensimmäinen ruotsalaisten ja kansainvälisten standardien mukaan ympäristöluokitettu sairaala.

Palkinnon myöntää Architects for Health ja SALUS Global Knowledge Exchange. Palkinto myönnetään kymmenessä luokassa ja ehdokkaita on maailmanlaajuisesti. Voittajat julkistetaan 13 kesäkuuta 2017.

White Tengbom Team

White Tengbom Team on yritys, jonka Ruotsin kaksi suurinta arkkitehtitoimistoa White ja Tengbom perustivat 2010 Karolinska Solna-sairaalahanketta varten.

Lue lisää Nya Karolinska -projektin esittelysivulta (linkki vie Ruotsin Tengbomin sivuille).

Tengbom Eriksson Arkkitehdit on nyt Tengbom

”Lyhempi parempi.”  Vuosien varrella rakkaalla lapsella on ehtinyt olla monta nimeä. Nyt Tengbom Eriksson Arkkitehdit lyhennettiin näppärään muotoon Tengbom, ja näin toimimme jatkossa Suomessa samalla nimellä kuin konsernin muut toimistot Ruotsissa. Ihmiset täällä työpöytien ääressä ovat kyllä pääosin samat kuin ennenkin. Yksi poikkeus tosin on: päästimme toimiston perustajaosakkaan Patrick Erikssonin hyvin ansaitulle eläkkeelle alkuvuodesta 2017.

Pelikentällä vuodesta 1979 ja osa Tengbom-perhettä vuodesta 2013.

Olemme uudistaneet  suomalaista rakennuskantaa ja kaupunkikuvaa jo liki neljänkymmenen vuoden ajan, niin uudisrakennusten, kuin kaavojen, yleissuunnitelmien, selvityksien ja kehityshankkeiden muodossa. Moni vuosien kuluttama rakennus on noussut uuteen kukoistukseen laatimiemme korjaussuunnitelmien avulla. Nykyinen emoyhtiömme, ruotsalainen Tengbom, on yksi maailman vanhimpia yhä toiminnassa olevia arkkitehtitoimistoja, perustettu jo 1906. Tengbom on paitsi saavuttanut kunnioitettavan iän, myös kasvanut koossa maailmanluokan toimistoksi; Helsingin 30 suunnittelijan lisäksi meitä onkin Ruotsin kymmenessä toimistossa liki 600.

Rima korkealla!

Vaikka olemme tietenkin hyvin ylpeitä toimistomme historiasta, suuntaamme katseemme eteenpäin. Tulevaisuuden mahdollisuudet ja mahdolliset tulevaisuudet ovat pelikenttämme. Vain nykyisen todellisuuden ja tämän päivän ratkaisut kyseenalaistamalla voi kehittyä nykyistä paremmaksi. Meidän tavoitteemme on olla joka vuosi entistäkin säteilevämpi, inspiroivampi ja taitavampi toimisto, ja suunnitella rakennuksia ja ympäristöjä joilla on merkitystä, nyt ja tulevaisuudessa. Me haluamme auttaa tekemään maailmasta paremman.

Kättemme jäljen tulee olla ajankohtaista vielä seuraavatkin sata vuotta!

Nya Karolinska-sairaala palkintoehdokkaana

Tukholman Solnassa sijaitseva uusi Nya Karolinska -sairaalarakennus  on ehdolla Euroopan Healthcare Design Awards 2017 palkinnonsaajaksi. Pian valmistuva sairaala on ehdolla kategoriassa ”Future Healthcare Design”. Kilpailuryhmä White Tengbom Team iloitsee ehdokkuudesta ja näkee sen sairaalasuunnittelun kaupunkikuvaan ja arkkitehtuuriin liittyvänä keskustelunavauksena.

Kaikki suunnittelu lähtee potilaan turvallisuudesta, arvokkaasta kohtelusta ja mukavuudesta. Sairaala on rakennettu toimimaan seuraavat sata vuotta. Se on yksi Euroopan suurimmista ja Ruotsin monimutkaisimmista ​​tietomalliprojekteista (BIM) ja ensimmäinen ruotsalaisten ja kansainvälisten standardien mukaan ympäristöluokitettu sairaala.

”Alan tutkimus osoittaa, että ympäristön huolellinen suunnittelu on ensisijaisen tärkeä.  Lähtökohtana oli, että potilaat voivat paremmin ja paranevat nopeammin, jos he tuntevat olonsa turvalliseksi ja tulevat nähdyiksi ja kohdelluiksi itsenäisinä yksilöinä. Loimme ympäristön, joka toimii sekä osana kaupunkia, että myös yksilötasolla, hoitohenkilökunnan ja potilaan kohtaamisissa”, sanoo Christine Hammarling, White Tengbom -ryhmän arkkitehti ja Chalmersin dosentti.

”Paitsi että hyvin suunnitellut ympäristöt nopeuttavat paranemista, ne ovat myös miellyttäviä työympäristöjä. Karolinskan suunnittelussa ihminen on kaiken keskellä, riippumatta siitä onko hän potilas, henkilökunta tai vierailija”, kertoo Charlotte Ruben, arkkitehti White Tengbom -ryhmästä.

Palkinnon myöntää Architects for Health ja SALUS Global Knowledge Exchange. Palkinto myönnetään kymmenessä luokassa ja ehdokkaita on maailmanlaajuisesti. Voittajat julkistetaan 13 kesäkuuta 2017.
White Tengbom Team

White Tengbom Team on yritys, jonka Ruotsin kaksi suurinta arkkitehtitoimistoa White ja Tengbom perustivat 2010 Karolinska Solna-sairaalahanketta varten.

Lisää projektista Tengbomin ruotsinkielisellä verkkosivuilla Nya Karolinska -projektin esittelysivulta.

Johanna Frelin on Vuoden innovatiivinen johtaja

”Hienoa, että saimme jälleen tunnustusta innovatiivisuudestamme.”

Tengbomin Ruotsin toimitusjohtaja Johanna Frelin voitti Vuoden innovatiivinen johtaja -kunniamaininnan. Palkintoa jakaa ruotsalainen johtajayhdistys Ledarna.

Johanna Frelin vastaanotti Vuoden innovatiivinen johtaja -palkinnon torstai-iltana juhlallisin menoin. Ledarna-yhdistyksen jakama palkinto annetaan henkilölle, joka on innovatiivisella otteella uudistanut johtamista ja sovittanut liiketoimintaa globalisoituvassa ja digitalisoituvassa työmarkkinaympäristössä.

Arkkitehtuuri on yksi yhteiskunnan kulmakivistä. Alalla, kuten yhteiskunnassakin, tarvitaan rohkeaa johtajaa, joka ei pelkää haasteita. Tengbomin menestys ja muutos parempaan ovat saaneet tuulta purjeisiinsa Johanna Frelinin myötä.

Frelin panostaa hyvinvointiin, laatuun ja kannattavuuteen. Hän painottaa ihmislähtöistä näkökulmaa, eikä mitään – varsinkaan arkkitehtitoimistoa – johdeta pelkillä luvuilla. Toimitusjohtajalla on vahva usko työntekijän yksilöllisiin ominaisuuksiin ja luontaiseen osaamiseen. Tengbomin kaikki liki 600 työntekijää osallistuivat yrityksen uuden strategian luomiseen. Frelin loi tutkimustyöllään perustan toimivammalle, palkitsevammalle ja luovemmalle yritykselle.

Ennen nykyistä asemaansa Frelin työskenteli Hyper Island koulutus- ja konsulttiyrityksen toimitusjohtajana. Hänen ydinosaamistaan on luovien ihmisten ja arvopohjaisen yritystoiminnan johtaminen. Yritys kukoistaa, kun toimitusjohtaja tunnistaa työntekijöiden yksilölliset kyvyt ja auttaa heitä kasvamaan uudelle tasolle. Menestys perustuu myös avoimuuden, rohkeuden ja visionäärisyyden yhdistelmään.

– Hienoa, että Tengbom saa jälleen tunnustusta innovaatioista ja luovasta ajattelusta. Viime vuonna sijoituimme Fast Companyn vertailussa maailman neljän innovatiivisimman arkkitehtitoimiston joukkoon. Aiomme jatkaa kokeilevaa työtapaamme, jossa kaikki sukupolvet, kulttuurit ja näkökannat huomioidaan. Yhdessä voimme saavuttaa kulttuurin, jossa uskallamme kokeilla, epäonnistuakin, ja meillä on hauskaa töissä, sanoo Johanna Frelin.

Tuomariston perustelut:

Vuoden palkinnonsaajan johtamista luonnehdittiin innovatiiviseksi, yllättäväksi ja erilaiseksi. Johanna Frelinin tapa kehittää ja johtaa muutosta johdattelee työntekijöitä kokonaan uusille urille ja vaikuttaa selvästi koko toimialaan.

Tengbom-päivä Ruotsissa

Viime perjantaina, 27. tammikuuta, osallistuimme Tengbom-päivään Tukholmassa. Kokoontumispaikkana oli kulttuurikeskus Artipelag, jossa meitä ”tengbomilaisia” oli paikalla viitisensataa. Täyteen pakatun päivän teemana oli tulevaisuus, ja ohjelmassa oli useita työpajoja ja inspiroivia luentoja. Pääpuheenvuoron piti Achim Menges ICD-instituutista aiheenaan uudet, robottien mahdollistamat rakennusmenetelmät. Kotiinviemisiksi tarttuikin paljon inspiraatiota ja ideoita tulevalle vuodelle!

Achim Menges

Tengbom suunnittelee tulevaisuuden pientaloja yhteistyössä Ikano Bostadin kanssa

Tämän päivän lapsiperhe toivoo joustavaa, urbaania ja kestävää asumismuotoa. Keväällä toiveisiin vastataan, kun Tengbomin Ikano Bostadin kanssa yhteistyössä suunnittelema rivitalokilpailuehdotus toteutetaan.

Kohderyhmänä ovat nykyaikaiset lapsiperheet, joissa vanhemmat saattavat asua yhdessä, yksinhuoltajina tai lapset asuvat vanhemmillaan vuoroviikoin. Tengbom on paneutunut asumisen arkeen ja suunnitellut asuntoja, jotka mukautuvat asukkaiden tarpeisiin, eikä päinvastoin.

– Visionamme oli luoda järkeviä, muokattuvia ja persoonallisia asuntoja, jotka tukevat fiksuja valintoja. Lisäksi tähtäsimme kestäviin ratkaisuihin. Olemme onnistuneet, sanoo Marie Nordin, Tengbomin asuntosuunnitteluyksikön studiopäällikkö.

– Projektin perusajatuksena ovat komponentit, joita voi legojen tavoin kytkeä erilaisiksi yhdistelmiksi, jotka sitten vastaavat yksilön, yhteisön ja rakennuspaikan tarpeisiin, kertoo Stefan Rydin, projektista vastaava arkkitehti.
Ajatuksena on, että Ikano-rivitalosta tulisi asukkaalleen arjen paras ystävä. Sellainen, joka ystävän tavoin on aina paikalla vastaamassa tämän hyvinvoinnista sekä varmistamassa, että perheelle ja elämiselle jää tarpeeksi aikaa. Valinta, joka säästää rahaa ja ilmastoa seuraavia sukupolvia varten.

Ensimmäiseksi rivitalot rakennetaan Staffanstorpiin ja Malmön Elinegårdiin. Asunnot tulevat myyntiin keväällä 2017.

Suosittu kauppahalli Tukholmassa voitti Ruotsin arvostetuimman suunnittelupalkinnon

Tengbom voitti Svensk Formin arvostetun Desing-S -palkinnon arkkitehtuurikategoriassa. Palkinnon voittanut tilapäinen kauppahalli Östermalmin torilla elävoittää aluetta, virkistää kaupankäyntiä ja tulkitsee historiaa uudelleen.

Design S on Ruotsin merkittävin design -palkinto, jota jakaa Svensk Form, ruotsalainen taidealojen jäsenyhdistys. Tengbom on ylpeä saamastaan tunnustuksesta.

Östermalmin tori Tukholmassa on kautta historian toiminut tuoreiden elintarvikkeiden myyntipaikkana, kunnes kaupankäynti kiellettiin puutteellisen hygienian ja valvonnan takia. Kauppahalli valmistui vuonna 1888 Humlegårdgatanin ja Nybrogatanin kulmaan. Yli sadan toimintavuoden jälkeen Östermalmin kauppahalli tarvitsi sekä korjausta että päivittämistä nykypäivään. Kun vanhan kauppahallin kunnostustyöt alkoivat, Tukholman kaupunki päätti rakennuttaa viereen väliaikaisen kauppahallin, jossa kaupankäynti voi jatkua korjaustöiden ajan.

Design S -tuomariston tunnustuksen perustelut kuuluvat seuraavasti:

Östermalmin kauppahallin kunnostustöiden ajaksi Tukholman kaupunki päätti rakennuttaa väliaikaisen kauppahallin rakennustöiden yhteyteen. Koska sijoitettavia toimintoja oli paljon, kauppahalli päädyttiin rakentamaan koko torin alueelle. Torialueen käyttöönottamisen vastineeksi tarjottiin hienovaraista, mutta luonteikasta arkkitehtuuria. Elementtirakenteinen rakennus koostuu moduuleista, jotka saa asennettua ja purettua vaivattomasti. Kauppahalli on myös mahdollista uudelleen pystyttää toiselle paikalle. Puu on materiaalina monikäyttöinen, uusiutuva ja ekologinen. Rakennuksen kaakkoiskulman suuret ikkunat tarjoavat kauniita näkymiä sekä sisään että ulos. Hallin yläosan läpikuultava muovikate päästää sisään luonnonvaloa ja valaisee aukeamaa lyhdyn tapaan iltaisin. Rakentamisen yhteydessä torilla tehtiin useita pysyviä parannuksia; viemäriverkosto uusittiin ja alueelle asennettiin paineilmalla toimiva jätteenkeräysjärjestelmä.

– Tengbomin hankkeet väliaikaisen ja alkuperäisen kauppahallin kunnostamiseksi ovat lisänneet alueen elävyyttä. Kauppiaiden ja asiakkaiden lisäksi muutoksesta hyötyvät myös alueen asukkaat. Tämä oli yksi suunnitelman tärkeimpiä tavoitteita. Tengbom haluaa olla mukana tekemässä kestävää sekä tasa-arvoista yhteiskuntaa ja parantaa vastuullisella kaupunkisuunnittelulla kaikkien elämänlaatua.

– Tilapäiset ja kokeilevat arkkitehtoniset ratkaisut edistävät kaupungin kehitystä ja tarjoavat usein odottamattomia positiivisia vaikutuksia, kuten kasvavaa liiketoimintaa. Haluamme myös kehua Tukholman kaupungin kaukonäköisyyttä ja rohkeutta satsata tällaiseen projektiin, sanoo Mark Humphreys, projektin pääarkkitehti.

Ennen korjausta spekuloitiin, että kauppiaat joutuisivat käymään kauppaa toriteltassa kunnostustöiden aikana. On ilahduttavaa, että juuri arkkitehtuuri on huomioitu, sillä ratkaisu on hyvä kaikille osapuolille. Kauppiaat ovat saaneet miellyttävät väliaikaistilat, jotka on suunniteltu heidän ehdoillaan; asiakkaat löytävät kauppiaat samalta paikalta kuin ennenkin ja tukholmalaiset ovat saaneet uuden valovoimaisen tapaamispaikan, sanoo Olle Henriksson, Tukholman kaupungin projektipäällikkö.

 

Asukastilaisuus Karakallion täydennysrakentamisvisiosta

Espoon kaupunki järjesti 7.11. asukastilaisuuden Karakallion kaupunginosan täydennysrakentamisvisiosta.
Espoon kaupungin edustajien lisäksi paikalla oli Karakalion idealuonnoksen esitellyt maisema-arkkitehti Lasse Olaste Tengbom Eriksson Arkkitehdeiltä. ”Paikalla oli kävijöitä 130 joten se tuntui kiinnostavan alueen asukkaita. Keskustelu eteni hyvässä hengessä.” kertoo Lasse.

Suunnittelun tausta

Keväällä 2016 laadittu Idealuonnos ohjaa Karakallion jatkosuunnittelua ja alueen kehittymistä osana tulevaisuuden Espoota. Suunnitelman on laatinut Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy ja sitä on ohjannut Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.

Keskeiset ideat

Suunnitelmassa on ideoitu Karakallion asuinalueen täydennysrakentamista ja luotu puitteita alueen luontevalle kehittämiselle sekä uudisrakentamiselle. Suunnitelmassa on 100 000 k-m2 ja sen myötä uusia asukkaita tulisi n. 2850. Tätä kautta pyritään takaamaan alueen vetovoimaisuus ja lähipalvelut. Suunnitelman kantava idea on alueen keskellä kulkevan Karakalliontien linjauksen muuttaminen ja sen varren täydennysrakentaminen puistokaduksi. Alueen ytimeen syntyy laadukasta kaupunkitilaa, joka vahvistaa alueen identiteettiä.