Kelloniemen rakennushistoriallinen selvitys

Kuopion Kelloniemessä sijaitsee Likolahden teurastamo, joka oli toiminnassa 1920-luvulta vuoteen 2012 asti. Alueen omistaja, Atria Oyj, haluaa kehittää aluetta, mutta aluksi on muodostettava käsitys alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisista arvoista sekä säilyneisyydestä. Näin ollen Tengbom laati teurastamosta rakennushistoriallisen selvityksen.

Kohde

Alue sijaitsee vain 3,5 kilometriä Kuopion keskustasta. Kelloniemi kaavoitettiin 1960-luvun puolivälissä, jolloin niemeen osoitettiin öljysatama-, teollisuus- ja varastotoimintoja. Samaan kaavaan kuului myös Kellomäen etelärinteen kupeessa oleva asuinalue, joka toteutettiin 1970-luvulla. Likolahden teurastamoa rakennettu ja laajennettu useassa vaiheessa. Ensimmäiset teurastamorakennukset rakennettiin Likolahteen 1920-luvulla Lihakunnan edeltäjän, Kuopion Karjanmyyntiosuuskunnan toimesta. Nämä rakennukset kuitenkin purettiin myöhemmin uusien tuotantorakennusten tieltä. Vanhimmat nykypäivään asti säilyneet rakennukset, joiden rakennusaika on varmuudella tiedossa, tehtiin 1940- ja 1950-luvulla. Laajennuksia on tehty 1970-, 80- ja 90-luvuilla. Alueella ei ole kaavalla suojeltuja rakennuksia.

Teurastamokompleksiin kuuluu teurastamo, navetta, lihanjalostustehdas ja teurasjätteiden käsittelylaitos. Muita alueella sijaitsevia rakennuksia ovat konttorirakennus, huoltorakennus, lämpökeskus, lähettämö, navetta, klubitalo (entinen toimitusjohtajan asunto), edustussaunana toiminut rantasauna, vuotavarastoja, autopesuloita sekä hallirakennuksia.

Teurastamokompleksiin kuuluu teurastamo, navetta, lihanjalostustehdas ja teurasjätteiden käsittelylaitos. Muita alueella sijaitsevia rakennuksia ovat konttorirakennus, huoltorakennus, lämpökeskus, lähettämö, navetta, klubitalo (entinen toimitusjohtajan asunto), edustussaunana toiminut rantasauna, vuotavarastoja, autopesuloita sekä hallirakennuksia.

Klubirakennus

Klubirakennuksen rakennusvuodesta ei saatu varmuutta. Lihakunnan kuva-arkiston muistiinpanojen perusteella se olisi ollut Likolahdessa jo maa-alueen rakennusten siirtyessä Lihakunnalle vuonna 1919. Likolahdesta on 1930-luvulta peräisin valokuva, jossa klubitalo näkyy. Kiinteistöveroselvityksessä klubirakennuksen rakennusvuodeksi on merkitty 1860, mutta selvityksestä ei käy ilmi, mistä vuosiluku on peräisin. Alue oli osa pappilan torppaa ennen siirtymistään Lihakunnan omistukseen. On mahdollista, että klubirakennus on peräisin jo pappilan ajalta.

Työn kuvaus

Selvitystyössä yhdisteltiin eri tietolähteitä. Työ käynnistyi perehtymällä Lihakunnan historiikkeihin. Kuopiossa käytiin paikan päällä Kelloniemessä, kohdetta havainnoitiin ja se valokuvattiin. Lisäksi tietoja etsittiin tilaajan arkistosta, Kuopion kaupunginarkistosta sekä Kuopion kulttuurihistoriallisen museon valokuva-arkistosta.

Rakennusten nykytila ja keskeiset muutokset käytiin läpi kaavioiden ja luetteloiden avulla. Selvityksen lopussa on inventointiosio, jossa on listattu eri-ikäisten rakennusten säilyneisyys sekä rakennustaiteelliset, kulttuurihistorialliset ja ympäristöarvot.

Selvitys kuvaa alueen rakentumisen nykytilaansa ja sen ajalliset kerrostumat, sekä yksittäisten rakennusten muutokset ja laajennukset. Tarkastelualueen laajuudesta johtuen selvityksessä keskityttiin alueeseen kokonaisuutena, eli selvityksessä tutkittiin erityisesti alueen ulkomuodon, rakennusten massojen ja julkisivujen muutoksia.

Selvityksen tulokset

Likolahden alue ei teollisuusympäristönä edusta puhtaasti mitään aikakautta. Kokonaisuus on paikoin varsin hajanainen, sillä laajennuksia suunniteltaessa ei ole mietitty niinkään aluetta kokonaisuutena, vaan rakennusten toimivuutta teurastusprosessin kannalta. Kuitenkin rakennekerrosten moninaisuus ja hajanaisuus tekevät ympäristöstä omalla tavallaan kiinnostavan ja piirtävät kaaren Likolahden teurastamon kehityksestä vuosikymmenien saatossa.

Sieltä täältä löytyy vielä rakennusosia, jotka ovat suhteellisen hyvin säilyttäneet alkuperäisen ja ajoittain viehättävänkin ulkomuotonsa ja kertovat aikansa teollisuusarkkitehtuurista, mutta jotka ovat rakentamisajankohdalleen varsin tyypillisiä. Huoltorakennus, lihanjalostustehtaan itäjulkisivu ja rantasauna ovat rakennuksia ja rakennusosia, jotka ovat suhteellisen hyvin säilyttäneet alkuperäisen ulkonäkönsä. Myös klubitaloa tulisi tarkastella, vaikka se onkin muuttunut ajan saatossa erityisesti sisätiloiltaan.

Työn tulos on kuvitettu 104-sivuinen raportti. Raportti sisältää mm. pohja- ja julkisivupiirustuksia ja säilyneisyyskaavioita. Rakennushistoriallisen selvityksen lisäksi laadimme alueelle maankäytön yleissuunnitelman, missä esiteltiin useampikin vaihtoehtoinen versio alueen rakentamiskonseptiksi. Lue lisää Kelloniemen maankäyttöuunnitelmasta.