Helsingin Sörnäisissä keskellä Elannon korttelia sijaitsee näyttävä tehdasrakennus. Vuonna 1924 valmistunut leipätehdas on pala Helsingin teollista historiaa, josta on tänä päivänä muodostunut luovan toiminnan keskittymä. Tengbom on kehittämässä nykyaikaista toimistotilaa yhdessä kiinteistön omistajan Cobbleyard Real Estaten kanssa.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Tengbom on ollut vuodesta 2017 mukana kehittämässä inspiroivaa ja nykyaikaista toimistotilaa vuokralaissovituksin ja hankesuunnitelmin. Viidennen kerroksen 5,5 metrin huonekorkeus on hyödynnetty suunnittelemalla upeaa ja ainutlaatuista loft-tyyppistä toimistotilaa.
Osana projektia olemme toimittaneet asiakkaalle visualisointien lisäksi mm. BIMx-malleja, joiden avulla asiakkaamme on päässyt tutkimaan eri suunnitteluvaihtoehtoja realistisemmin.
Tengbomin arkkitehdit suunnittelivat kaksi kerrostaloa Pohjola Rakennukselle Vihdintien ja Mäntytien kulmaan. Vihdin Nummelan keskustassa sijaitsevien talojen asuntojakaumassa painottuvat tehokkaan kokoiset kaksiot: asuntojen keskikoko on 52 m2.
Erikokoisia asuntoja
Loivalle rinnetontille sijoitetuissa rakennuksissa on 4-5 kerrosta. Asuntojen koko vaihtelee välillä 1-4 H + K, 32-75 m2. Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet. Rakennukset on sijoitettu kiinni tontin länsireunaan, alueen kokoojakadun Vihdintien varteen, missä ne ovat osa kaupunkimaista katutilaa. Rakennusten väliin syntyy puolisuljettu piha-alue, jossa on suojaisa leikkipaikka. Irtaimistovarastot, sauna ja tekniset tilat löytyvät maantasokerrokseen. Autopaikat ovat suurimmaksi osaksi pihalla, mutta Pihlasta löytyy myös muutama tallipaikka mukavuutta arvostaville.
Kuva sisäpihalta. Kuvassa Vihdin Pinja (talo B).
Hillittyä täydennysrakentamista
Mäntytien kerrostaloprojekti on varsin tyypillinen täydennysrakennuskohde. Lähistöllä on eri-ikäisiä ja -näköisiä asuintaloja, uudehko koulukeskus, urheilukenttä, jäähalli, uimahalli ja useita kauppoja. Uudet rakennukset on sovitettu lähistön paitsi rakennusten mittakaavaan myös julkisivuvärityksen ja materiaalien osalta.
Vihdintien suuntainen osa on viisikerroksinen, ja pihan puolen ”sakarat” nelikerroksisia. Pääasiallisia julkisivumateriaaleja ovat poltettu keltainen tiililaatta ja keltainen lämpörappaus. Maantasokerroksessa julkisivu on uritettua pesubetonia, piharakennukset ja autokatokset ovat puuverhottuja. Koska kortteli sijaitsee pohjavesialueella, on sekä suunnitteluratkaisussa että rakennusvaiheessa otettu huomioon pohjavesien suojelu ja hulevesien hallinta erityisen huolellisesti.
Toteutus kahdessa vaiheessa
Kohde valmistui kahdessa vaiheessa. Lokakuussa 2017 valmistui 39 asunnon Vihdin Pihla, talo A. Vihdin Pinja, talo B, puolestaan valmistui joulukuussa 2018. Pinjassa on 45 asuntoa ja korttelin yhteinen väestönsuoja.
Asunto Oy Helsingin Valssimyllynkatu 13
Myllypuron uudet puutalot
arkkitehtuuri
asuminen, uudisrakentaminen
Asiakas:Jealha Oy
Paikka:
Helsinki
Ajankohta:
2016-2019
Laajuus:
2500 kem2 / 2185 htm2
Asuntoja:
24
Valssimyllynkadun kaarteeseen, upean kallion päälle, valmistui loppuvuodesta 2019 Tengbomin Jealhalle suunnittelemia kaksikerroksia puutaloja luoden jatkumon Myllypuron puutaloalueelle. Koskematon luonto on vahvasti läsnä, sillä tontteja ympäröivät kauniit avokalliot, ja puusto säilytetään ja hoidetaan luonnontilaisina.
Tonteille 13 ja 15 rakennetaan yhteensä 11 kaksikerroksista taloa, joista seitsemän on paritaloja, kolme kolmen asunnon rivitaloja ja yksi erillistalo. Asuntojen koot vaihtelevat 81 m2 kolmiosta 128,5 m2 kokoiseen kuuteen huoneeseen ja keittiöön.
Tontti sijaitsee omassa rauhassaan korkealla kallion päällä, josta avautuvat näkymät Roihupellon suuntaan. Lähialueen rakennukset ovat kaksikerroksisia puutaloja, ja uudet talot sopeutuvat naapureihinsa kokonsa, värityksensä ja julkisivujen jäsentelyn suhteen.
Piha-alueet, ulkotilat ja pysäköinti
Asuntoihin kuuluu terassi ja parveke, joka on mahdollista lasittaa myöhemmin. Tontin 15 keskelle jätetään alueella oleva näyttävä siirtolohkare. Autopaikkoja on 1-2 per asunto ja esteettömät vieraspaikat löytyvät tontin pihakadulta. Istutettava kasvillisuus sitoo piha-alueet osaksi ympäröivää luontoa. Jokaiselle asunnolle on myös ulkovarasto, joka sijaitsee joko asunnon terassilla tai asunnon välittömässä läheisyydessä.
Mukavaa ja joustavaa asumista
Asuntoihin on jätetty muunteluvaraa, joka mahdollistaa asuntojen räätälöinnin asukkaiden muuttuviin tarpeisiin esimerkiksi huonejaoin. Asumismukavuutta lisäävät valoisa keittiö, saunaosasto, WC-tilat suihkuineen molemmissa kerroksissa sekä alakerrassa olohuoneen jatkona oleva asunnon levyinen upea terassi. Asuntojen ensimmäinen kerros toimii niin sanottuna selviytymiskerroksena. Kaikissa asunnoissa on takkavaraus.
Partnerit:
Chalmers, HSB, Johanneberg Science Park, Akademiska Hus, Bengt Dahlgren, Electrolux, Elfa, Göteborg Energi, Peab, Tieto, Vedum
HSB Living Lab on matka tulevaisuuden asumiseen. HSB Living Lab on Göteborgin kaupungin, Chalmersin teknillisen yliopiston ja yritysten yhteishanke, jossa luodaan asumisratkaisuja seuraavalle sukupolvelle. HSB Living lab on myäs oikea rakennus, jossa protoillaan – reaaliajassa – teknisiä, sosiaalisia ja arkkitehtonisia innovaatioita kymmenen vuoden ajan (2013-2023). Avajaisjuhlallisuudet pidettiin syyskuussa 2016.
kuva: Felix Gerlach
Ei tehty valmista taloa, tehtiin alusta joustaville kokeiluille
Projekti on maailmanmittakaavassa uniikki, sillä rakennuksessa sekä asutaan että tutkitaan asumista samaan aikaan. Tengbomin suunnittelema rakennus on paljon muutakin kuin fyysinen kuori. Se on muunneltava alusta, puitteet asumisen tutkimiselle. Taloa voidaan muunnella toisaalta tutkimustarpeiden ja toistaalta löydösten mukaan muun muassa rakenteensa puolesta. Opiskelija-asunnot (29 kpl) ovat iso osa rakennuksesta, lisäksi siellä on myös toimisto- ja kokoontumistilaa sekä showroom. Asukkaat pääsivät muuttamaan taloon kesällä 2016.
– Siinä missä eilispäivän arkkitehti teki ”valmiita taloja”, me jatkokehitämme työtämme, rakennusta ja sen tilajakoa. Arkkitehdille se, että ei tähdätäkään valmiiseen rakennukseen, vaan ennemminkin jatkuvasti päivittyvään, muuttuvaan prosessiin, on poikkeuksellista ja jännittävää, sanoo Peter Elfstrand, hankkeen vetäjä.
Miksi se on sellainen kuin se on? Miten siitä tuli sellainen? Voimmeko muuttaa jotain, mitä? Vastaako se tarpeisiimme?
Arkkitehdit kantavat suurta vastuuta yhteiskunnan kehittämisestä, ja ajattelevat ratkaisuja pitkällä aikajänteellä. Sen, mitä rakennetaan tänään, tulisi vastata myös huomisen tarpeisiin. Mutta mitä me tiedämme tulevaisuudesta? Moni sanoisi että eipä juuri mitään. Sitoutumisemme HSB Living Labiin on ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua tutkimus- ja asumiskeskusteluun. Tutkimushankkeessa voimme esittää kysymyksiä kuten: Miksi se on sellainen kuin se on? Miten siitä tuli sellainen? Voimmeko muuttaa jotain, mitä? Vastaako se tarpeisiimme?
valokuva, HSB Living Lab. kuva: Felix Gerlach
kuva: Felix Gerlach
kuva: Felix Gerlach
kuva: Felix Gerlach
Otetaan opiksi menneisyyden kokeiluista
Moni on esimerkiksi sitä mieltä, että asuntoja ei pitäisi suunnitella 1940-50-lukujen perua olevien rakennusmääräysten mukaan – ja kuitenkin näin Ruotsissa tehdään koko ajan. Nämä asunnot tuskin mukautuvat tulevien sukupolvien tarpeisiin, jotka ovat jotain ihan muuta kuin heidän vanhempiensa tarpeet. HSB Living Lab ei tietenkään ole ensimmäinen kokeilu laatuaan. Tutkimusta asumisen tarpeista ja tyyppiratkaisuista on tehty ennenkin, esimerkiksi toisen maailmansodan molemmin puolin kehitettiin erilaisia tyyppikaluste- ja tyyppitaloratkaisuja arjen pyörittämisen ja asuntopulan helpottamiseksi. Moni kokeilu floppasi, sillä ne eivät vastanneet asukkaiden tarpeisiin. Mikä siis puhuu sen puolesta, että HSB Living Lab onnistuisi? – Meitä on kaksitoista yhtä sitoutunutta partneria, keskeistä on sekä akateemisten että teollisuuden näkökulmien yhteensovittaminen. Emme vain odota passiivisesti tuloksia, vaan ihminen on aina keskiössä, ei tekniikka, sanoo Peter Elfstrand.
Kaiken keskellä ihminen
Rakennus on luonnollisesti täynnä tekniikkaa, muun muassa satoja sensoreita, jotka tarkkailevat ja analysoivat asumiskäyttäytymistä ja asukkaiden asumistottumuksia. Sensorit seuraavat esimerkiksi sitä, kuinka usein ikkunoita ja jääkaapin ovia auotaan, jotta voidaan päätellä, milloin tiloja kannattaa jäähdyttää. Sähkön- ja vedenkulutus ovat kaksi isointa analysoitavaa teemaa. Jotta asukkaista ei tuntuisi siltä että ”isoveli valvoo”, data on sellaisessa muodossa, että se ei ole liitettävissä yksittäisiin asukkaisiin. Asukkaiden tulee pitää taloa ensisijaisesti kotinaan, kun taas tutkimuspartnereilla tulee olla mahdollisuus ”viritellä” taloa tutkimusprojektiensa tarpeiden mukaan.
Tasa-arvoista suunnittelua
Tavoitteena ei ollut ikoninen maamerkki sisällön kustannuksella, vaan muunneltava alusta, joka elää. Tässä yhteydessä arkkitehdin tehtävä ei ole osoittaa valmiita vastauksia, vaan luoda puitteita, joissa vaustauksia voi tulla ilmi. Tämän johdosta suunnitelu – ja siten myös rakennuksen estetiikka – perustuu mahdollisimman pitkälle standardimittoihin. – Tässä projektissa ei mitään voinut ottaa annettuna. Kaikki palikat heitettiin ilmaan ja venytettiin yksityisen ja julkisen tilan ja yhteisön rajoja. Olemme tehneet fokusryhmätutkimusta laidasta laitaan, käyttäytymistieteilijöistä purjelaivanvalmistajiin. On hyvin haastavaa olla olettamatta mitään, mutta se myös mahtava ajuri, sanoo Peter Elfstrand. Kysymysten kysyminen, ja siitä huolehtiminen, että niihin myös vastataan, on jossain määrin vastoin perinnettämme. Samalla tilaisuus olla kokeileva on etuoikeus.
kuva: Felix Gerlach
Tulemme oppimaan paljon talossa tekemistämme projekteista, myös niistä virheistä, joita tulemme vääjäämättä tekemään. Kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon, mutta eniten otettaneen oppia sosiaalisista kysymyksistä, siitä, miten ihmiset haluaisivat asua tulevaisuudessa. Ajatustenvaihdon kynnystä madaltaa se, että loppukäyttäjät ovat koko ajan ”käsivarrenmitan päässä”.
***
GBCS Awards palkitsi kohteen vuonna 2016 kolmannella palkinnolla kategoriassa Smart Buildings. Hankkeen muut kumppanit ovat Chalmersin teknillinen yliopisto, HSB, Johanneberg Science Park, Akademiska Hus, Bengt Dahlgren, Electrolux, Elfa, Göteborg Energi, Peab, Tieto ja Vedum.
Asiakas:Helsingin kaupungin asunnot Oy / Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto
Paikka:
Helsinki
Ajankohta:
2011-2013
Laajuus:
5208 kem2, 4512 asm2
Asuntoja:
58
Linnanpellon puiston kupeessa, alle kilometrin päässä Mellunmäen metroasemalta sijaitsee Viitakruununtie. Suunnittelimme sinne Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimiston toimeksiannosta perheasuntoja.
Tontille on sijoitettu kymmenen kaksikerroksista asuinrakennusta kampamaiseen muodostelmaan. Taloista kahdeksan on rivitaloja, ja kaksi paritaloa. Lisäksi tontilla on huoltorakennus.
Isoja ja pieniä koteja erilaisiin tarpeisiin
Asuntokoot vaihtelevat 5-2 H+K välillä. Valtaosa asunnoista on perheasuntoja, 3-4 H+K. Kun on kyse rivitaloista, kaikki huoneistot ovat läpitalon asuntoja, ja valoa tulee päivän mittaan monelta suunnalta. Kaksikerroksisten asuntojen maantasokerros on ”selviytymiskerros”, eli siinä voi asua, vaikka toimintakyky heikkenisi. Yläkerrasta löytyy makuuhuoneet, kylpyhuone ja useimmissa asunnoissa myös vaatehuone. Osassa asuntoja on myös parveke tai ranskalainen parveke.
Pihanäkymä. Istutukset ovat vielä vähän rääpäleitä, mutta eiköhän se piha tuosta viherry tuota pikaa.
Pihanäkymä
Pihanäkymä kohti Koillista G- ja D-talojen välistä katsottuna. Keskellä C-talon pääty.
Pihanäkymä kohti Kaakkoa B- ja H-talon päätyjen välistä katsottuna.
Pihanäkymä
Viitankruununtien taloryhmä Kaakosta päin nähtynä. Kuvassa näkyvät myös yhteissaunat (yksikerroksiset osat talojen päädyissä).
Ulkoilumahdollisuuksia ja löylyttelyä yhteissaunoissa
Asuntojen molemmin puolin on katettua terassia. Kunkin asunnon sisäänkäynnin luona on ulkovarasto, missä voi säilyttää vaikka urheiluvälineitä tai lastenrattaita. Asuntopihat ovat kaupunkilaiseen tyyliin ”taskukokoisia”, mutta eipä tarvitse kärvistellä pihatöiden kanssa (ja jos multasormea syyhyttää, lähimmät viljelypalstat löytyvät vain kivenheiton päästä). Tontilla on myös autopaikat, yksi per asunto, ollaanhan Helsingin Mellunkylässä metron ja kattavan joukkoliikennetarjonnan piirissä.
Ulkoilumahdollisuuksia alueella riittää, läheltä löytyy esimerkiksi Kontulan liikuntapuisto. Alle kahden kilometrin säteellä myös Itä-Helsingin lahja liikuntaa harrastaville kaupunkilaisille eli Liikuntamylly. Lenkin jälkeen kaipaakin saunaan… Saunakulttuurin säilyminen ei ole ainakaan tiloista kiinni. Taloista löytyy peräti kolme, kyllä, kolme, yhteissaunaa! A, C ja E-talojen päädyissä sijaitsevissa saunoissa voi ottaa porukalla löylyt ja nauttia vuodenkierron mukaan vaihtuvista näkymistä palsta-alueelle.
Asuntopohjia
Asuntopohjia
Viitankruununtien pihapiirros
Asuntopohjia
Hillitty ulkopuoli & värikylläinen pihamiljöö
Naapurustossa Mellunkylässä on eri-ikäisiä ja -tyylisiä pientaloja. Viitankruununtien taloryhmän yhteisiä nimittäjiä ovat tummat tiilijulkisivut sekä tummat, loivat harjakatot. Taloryhmä näyttäytyy ulkospäin tiiviinä ja hillittynä. Liiallista samankaltaisuutta on rikottu määrittämällä jokaisella talolle on oma tehostevärinsä, joka vaihtelee limetinvihreästä ruosteenpunaiseen. Esimerkiksi sisäänkäynnit suorastaan pomppaavat esiin tumman harmaasta taustastaan. Ohutrappauksella viimeistellyt päätyseinät muodostavat pihalla polveilevalle kulkuväylälle värikkäitä kapeikkoja, joista aukeaa vaihtelevia näkymiä. Kaavan vaatimuksesta kadunvarsitalot ovat väritykseltään rauhallisen vaaleita.
Kellokosken sairaalan rakennusten ja maankäytön visio
Sairaalan uusi elämä
arkkitehtuuri, kaupunkisuunnittelu
idea- & yleissuunnitelmat, korjaus & muutos
Asiakas:HUS Tilakeskus
Paikka:
Tuusula
Ajankohta:
2016-2017
Laajuus:
8 ha / 23 000 kem2
Keskellä Tuusulan Kellokosken kylää sijaitsee Suomen sympaattisin mielisairaala. Sairaala, jonka ympärille on kasvanut kokonainen kylä, missä potilaat ovat luonteva osa katukuvaa. Sairaala, jonka ympäriltä aidat on purettu ja jossa suuri osa kyläläisistä käy töissä. Kellokosken sairaalan toimintaa oltiin siirtämässä toisaalle ja HUS Tilakeskus kutsui Tengbomin arkkitehdit ideoimaan ja tutkimaan rakennuksille ja alueelle uutta käyttöä.
Kellokosken psykiatrinen sairaala on perustettu Kellokosken kartanon maille Keravanjoen patolammen rannalle 1910-luvulla. Kartanon päärakennus muutettiin sairaalaksi ja vuosien kuluessa ympäröivään puistoon rakennettiin lisää sairaalatiloja. Edistyksellisten johtajien ansioista potilaat työskentelivät sairaalan mailla ja liikkuivat vapaasti kylässä. Sekä rakennettu ympäristö että Kellokosken yhteisö ovat ainutlaatuisia.
Tengbomin tehtävänä oli auttaa HUS Tilakeskusta sairaalakiinteistön myynnissä. Tätä varten tutkittiin uuden toiminnan kokonaiskonseptia, yksittäisten rakennusten soveltumista eri käyttötarkoituksiin ja alueen täydennysrakentamista. Etsimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mihin kaikkeen vanhoja, suojeltuja sairaalarakennuksia voidaan käyttää? Millaisen kokonaisuuden alueen potentiaaliset eri toiminnot voisivat muodostaa?
1950-luvulla rakennettu Uusitalo soveltuu terveyspalveluiden käyttöön. Vastaanottoaulasta avautuu näkymä entiselle suljetun osaston ulkoilupihalle.
Kolme visiota
Yhdessä kunnan ja tilaajan edustajien kanssa karsimme ja yhdistelimme ideoista kolme visiota: terveys, hyvinvointi ja koulutukset sekä kokoukset. Toisin sanoen yksityissairaala terveysmatkailijoille, hyvinvointikeskus kylpylöineen pääkaupunkiseudun asukkaille tai täydellinen hackathon-paikka yrityksille.
Kaikkiin visioihin voisi yhdistää jonkin verran asumista ja lähipalveluita. Tutkimme, miten rakennukset ja tilat sopivat kuhunkin käyttöön ja mitä kilpailijoita lähiseuduilta löytyy. Aikataulun muutosten vuoksi kiinteistöä ei vielä päästy markkinoimaan, joten laadimme monikäyttöisen markkinointiaineiston, joka ei sulje mitään käyttövaihtoehtoja pois.
Kartanon ensimmäisen kerroksen Sali muutettuna ravintolaksi. Terassilta avautuu näkymä patolammelle.
Luontevat puitteet yhteisöllisyydelle
Pohdimme suomalaisten asumistoiveita ja erityisesti omakotitalosta pienempään asuntoon muuttavien ikääntyneiden asumistarpeita. Seudulla on tarvetta pieniin asuntoihin, jolloin yhteisten tilojen ja yhteisöllisyyden merkitys korostuu – onneksi alueelta löytyy runsaasti luontevia kohtaamispaikkoja. Hahmottelimme muun muassa romanttisia ateljeekoteja 1930-luvun klassistiseen taloon, jonka pihapiirissä olisi upeat tilat hienostuneelle kartanoravintolalle terasseineen sekä lämminhenkisiä senioriasuntoja 1950-luvun kerrostaloon.
Keskitalo on valmistunut 1930-luvulla. Korkeiden huoneiden ansioista se sopii hyvin ateljeeasunnoiksi.
Myös yksityissairaalalle löytyisi raikkaat toimitilat ja potilashuoneista vehreät näkymät puistoon. Mahdollisuuksia on paljon.
Kuusiniementie 8 rivitalo
Moderni rivitalo 60-70-lukujen hengessä
arkkitehtuuri
asuminen, uudisrakentaminen
Asiakas:IBE Insinööritoimisto Bertel Ekengren Oy
Paikka:
Helsinki
Ajankohta:
2016-2019
Laajuus:
866 kem2
Asuntoja:
5
Insinööritoimisto Bertel Ekengrenillä oli Helsingin Kuusisaaressa rinnetontti, jolla sijaitsi huonoon kuntoon päässyt kaksikerroksinen asuintalo. Tengbom suunnitteli paikalle korkealaatuisen viiden asunnon rivitalon – alueen henkeä kunnioittaen.
Täydennysrakentaminen mille tahansa arvoalueelle on tarkkaa peliä. Kuusisaarta määrittelevät väljä asuminen, vehreys ja merellisyys. Rakennukset ovat moderneja ja melko matalia: pientalojen ja suurlähetystöjen lomassa on rivitaloja ja muita ketjutettuja useamman asunnon ryppäitä, mutta perinteisiä kerrostaloja alueella ei ole.
Avaria perheasuntoja kolmessa kerroksessa
Rivitalossa on viisi samankokoista perheasuntoa, joiden huoneistotyyppi on 5 H+K. Asunnot ovat kaksikerroksisia, lisäksi pohjakerroksessa on sisäänkäynti, autotalli ja saunatilat sekä aputiloja. Keskikerros on yhtenäistä avokeittiötä ja oleskelutilaa. Olohuoneen ranskalainen parveke sekä ruokailutilan ja keittiön suuret ikkunat ja takapihan terassille johtava ovi avartavat keskikerrosta entisestään. Asunnoista löytyy myös varaus takalle. Ylimmässä kerroksessa on neljä väljää makuuhuonetta ja parveke. Asunnoissa on ajateltu myös esteettömyyttä, sillä portaikon keskelle on mahdollista asentaa jälkikäteen hissi.
Talon ulkoasu on pyritty sopeuttamaan pientalovaltaiseen ympäristöönsä, missä pääosa rakennuksista on 1960-1970-luvuilta. Väripaletti on klassinen: päävärit ovat valkoinen ja tumma harmaa, tehostevärinä on käytetty tammen sävyjä. Huoneistoittain porrastetut julkisivut ovat vaaleiksi rapattuja, pohjakerros ja sokkeli on rapattu tumman harmaalla. Monissa Kuusisaaren rakennuksissa on tasakatto. Niin tässäkin, mutta räystäs on toteutettu menneiden vuosikymmenten tyyliä kevyemmin. Ylimmän kerroksen nauhaikkunat ovat tietoisen 60-lukulaisia, mutta keskikerroksen ikkunat ovat tätä päivää. Talo solahtaa naapuriensa joukkoon – ihan kun se olisi ollut siinä aina.
Hyödynsimme etupihan maksimaalisesti, ja saimme sinne mahtumaan ajoalueen lisäksi oleskelualueen, turvallisen leikkipaikan ja jäteaitauksen. Jokaisessa asunnossa on autotalli ja asunnon sisäänkäynnin yhteydessä yksi autopaikka. Vieraille pihalla on kaksi autopaikkaa. Takapihalla on asuntokohtaiset terassit. Istutukset painottuvat kadun varteen, etupihalle ja takapihan terassien reunaan, muut tontin osat ovat on jätetty luonnollisemmiksi.
Pihalla on monia toimintoja
Etupihalla piti tehdä tarkkuustyötä, jotta sinne saatiin mahtumaan ajoalueen lisäksi oleskelualue, turvallinen leikkipaikka ja jäteaitaus. Jokaisessa asunnossa on autotalli ja asunnon sisäänkäynnin yhteydessä yksi autopaikka. Vieraille pihalla on kaksi autopaikkaa. Takapihalla on asuntokohtaiset terassit. Istutukset painottuvat kadun varteen, etupihalle ja takapihan terassien reunaan, muut tontin osat ovat on jätetty luonnollisemmiksi.
As. Oy Ogelin Kymppi
Maunulan värisuora
arkkitehtuuri
asuminen, uudisrakentaminen
Asiakas:Maxbuild Oy
Paikka:
Helsinki
Ajankohta:
2016-2019
Laajuus:
1473 kem2
Asuntoja:
10
Helsingin Maunulan pientalovaltaiselle alueelle, hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen ääreen Tengbom sunnitteli asiakkaallen Maxbuild Oy:lle reilun kokoisia perheasuntoja. Puiston kupeeseen rakennettiin kaksi uutta rivitaloa, joissa on yhteensä kymmenen kaksikerroksista asuntoa.
Pohjaratkaisu
Asuntojen huoneistotyyppi on 5H+KT+KHH+S ja huoneistojen keskipinta-ala on noin 122 m2. Huoneistot ovat kaksikerroksisia, alakerrassa on yhtenäistä oleskelutilaa sekä kodinhoitohuone ja saunatilat, makuuhuoneet on sijoitettu yläkertaan. Jokaisesta asunnosta löytyy myös lasikatteinen terassi sekä pieni takapiha. Olohuoneisiin on tehty takkavaraus.
Lisäksi asunnoissa on otettu huomioon myös esteettömyys. Sisäänkäynneissä on matalat portaat, jotka voidaan tarvittaessa korvata luiskalla ja asunnon terassille on esteetön pääsy. Alakerta onkin suunniteltu niin sanotuksi selviytymiskerrokseksi.
Maanläheistä pientaloarkkitehtuuria
Talot on sovitettu pientalovoittoiseen naapurustoon porrastamalla julkisivut asunnoittain. Materiaaleina on käytetty niin rappausta kuin maalattua vaakapaneelia. Myös seinän väri vaihtuu jokaisen asunnon kohdalla. Murretut ja maanläheiset värit on valittu niin, että ne toimivat kaikkina vuodenaikoina. Nauhamaiset ikkunat ovat aavistuksen 60-lukulaisia. Jokaisen asunnon sisäänkäynnin yhteydessä on yksi autopaikka, joka voidaan kattaa niin halutessa, ja pihalta, talojen väleistä, löytyy kymmenen lisäpaikkaa.
Ulkotilat toimivat asunnon jatkeena
Asuntokohtainen terassi on osittain katettu. Katettu osa on mahdollista varustaa parvekelasituksella, mikä pidentää terassin käyttökautta mukavasti. Leikki- ja oleskelualueet on sijoitettu suojaisalle sisäpihalle. Vaikka tontti on tiiviisti rakennettu, puita on pyritty säilyttämään siellä, missä suinkin mahdollista.
Autotalo Ravintolat
Houkutteleva ravintola-alue
arkkitehtuuri
hotellit & ravintolat, korjaus & muutos
Asiakas:LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö
Paikka:
Helsinki
Ajankohta:
2014-2015
Pinta-ala:
~1500m²
Autotalo Ravintolat on tilakokonaisuus Helsingin Autotalo Oy:n katutasokerroksessa, Helsingin Kampissa. Tilakonseptin lähtökohtana oli luoda houkutteleva, helposti lähestyttävä ja ruokatarjonnaltaan laaja kokonaisuus, jossa eri ravintoloiden ja kahviloiden tarjonta täydentää toisiaan.
Noin 1500m² suuruiselle alueelle mahtuu 5-6 vuokralaista. Tarjolla on eri kokoisia ja tyyppisiä tiloja erilaisten vuokralaisten tarpeita ajatellen. Autotalo Ravintolat valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2015 aikana.
Kirkonvarkaus on pala metsäistä Saimaan rantaa Mikkelin keskustan eteläpuolella. Alueella päätettiin järjestää vuoden 2017 asuntomessut ja meidät kutsuttiin apuun. Asuntomessualueelle tarvittiin osayleiskaava, asemakaava ja ympäristön suunnittelua – piti tehdä nopeasti ja hyvää. Luotsasimme jättiprojektin satamaan ajoissa ja samalla tulimme suunnitelleeksi viehättävän ja monipuolisen asuinalueen.
Suunnittelualue on yhdistelmä kauneinta Saimaata ja sitten niitä vähemmän silmää miellyttäviä ihmisen kädenjälkiä. Kolmiomaisen alueen länsiosassa on ollut maanottoalue, maakaatopaikka ja nykyisin tekopohjavesialue. Itäpuolella puolestaan honkaa kasvava harjun rinne laskee järveen ja lakea pitkin kulkee Porrassalmen museotie. Mielenkiintoinen paikka, vai mitä? Suunnittelutehtäväksemme muotoutui maisemoida maankaatopaikka asuinkäyttöön, johtaa tieyhteydet esteettömästi harjun laelta alas ja sijoittaa alueelle rakennuspaikkoja. Kaikki tämä niin, että metsämaasto ja järvimaisema kärsivät mahdollisimman vähän.
Hankkeen ripeä ja onnistunut läpivienti edellytti yhteen hiileen puhaltamista kaikilta osapuolilta. Asemakaavan valmistumisesta ajoissa saamme erityisesti kiittää Etelä-Savon ELY-keskustan ja Museoviraston joustavuutta ja nopeaa reagointia. Kokouksia pidettiin runsaasti ja nopealla varoitusajalla. Vaikka rajoituksia rakentamiselle oli runsaasti, kaikesta saatiin sovittua.
Massatasapainoilua
Maankaatopaikan maisemoinnissa massatasapaino haluttiin säilyttää sekä kustannus- että kestävyyssyistä. Pohjavesialueelle viettävän rinteen korko ja kaltevuus säädettiin noin 10 prosenttiin. Sellaiseksi, että katukaltevuus on siedettävä ja hulevedet eivät muodostu ongelmaksi. Asunnoista avautuu mielenkiintoisia näkymiä tekopohjavesialueelle – soikealle hiekkaiselle kentälle, jota puistomainen männikkö rajaa. Alueelle on toinenkin vastaava maastomuoto, jonka historia on kuitenkin erilainen: jyrkkärinteinen pieni suppa keskellä hongikkoa. Sen pohjalle suunnittelimme maagisen lyhtypuiston ilahduttamaan ulkoilijoita.
Puuston ja metsänpohjan säilyttäminen
Kirkonvarkauden suurin suunnitteluhaaste oli Saimaan ranta. Miten johtaa kadut alas jyrkkää rinnettä? Miten säilyttää omakotitalotonteilla puusto ja metsänpohjaa? Miten tarjota sekä julkinen rantareitti että omarantaisia tontteja? Katusuunnittelussa etsimme huolellisesti loivimman reitin rinteen suuntaisesti, vaikka mutkia tulikin lisää. Osan korkeuseroista saimme ratkaistua tukimuureilla, jolloin puita saatiin säästettyä enemmän. Suunnittelimme tarkasti tonttien liittymisen katuun ja viheralueisiin. Tonttien reunat määrättiin säilytettäväksi luonnontilaisena, kallioalueilla noin puolet tontista. Alueen erämainen tunnelma on mahdollista säilyttää, kun pihalla oleskelu tapahtuu terasseilla ja laiturimaisilla poluilla.
Tällaista siitä suunniteltiin…
Näkymä metsäleikkipuistoon. Puiden latvoissa majailevat liito-oravat, maan taso on varattu leikille.
Näkymä kalliorannan huvilan terassilta Saimaalle.
Paitsi rantatonteilta, myös ylempää rinteestä avautuu järvinäkymiä.
Rantaa pitkin kiertää alueen vetonaula, rantareitti.
Kalliorannan huvilat muodostavat raikasta katukuvaa. Talojen väleistä pilkahtelee Saimaa.
Muodostuva järvijulkisivu suunniteltiin huolellisesti.
Katunäkymä mäntykankaalle rakentuvasta taloryhmästä. Puita pyritään säilyttämään muutama joka tontilla.
Näkymä supan pohjalta. Taideteos valaisee pitkospuut.
Ilmakuva kalliorantaan sijoittuvista huviloista. Erämaisen luonnonympäristön säästämiseksi kulku pihalla tapahtuu portaita ja terasseja pitkin.
… ja tältä siellä näyttää
Kirkonvarkaudessa tärkein asia on Saimaa. Luonnontilaiset rannat, rakennetut rannat, yhteiset rannat ja yksityiset rannat. Saimaa on läsnä kodeissa, kaduilla ja puistoissa – katso vaikka oheisista kuvaista! Tervetuloa Kirkonvarkauteen!
Rantarinne on paikoin jyrkkä
Talot on sijoiteltu tiiviisti rannan tuntumaan
Rantaraitti
Rantaraittia ja taloja
Järvi on läsnä niin terassilla...
... jos toisellakin...
...jopa uima-altaassa.
Maisema tulee myös sisätilaan!
Tästä ei paljoa avarammaksi sisätilaa enää saa!
Rantaan rakennettiin myös vuokra-asuntoja.
Yhtenäinen taloryhmä rinteessä.
Kasvihuoneella on suojainen paikka muurin vierustalla.
Kasvihuonekin noudattaa rakentamistapaohjeita.
Jyrkkä kohta ei sopinut rakentamiseen. Sen sijaan liukumäelle se on oiva paikka!
