Suurpelto IV asemakaava-alue on neljäs asemakaavoitettava osa Suurpelto – Kehä II osayleiskaava-alueesta. Asemakaava-alue liittyy rakenteellisesti Suurpelto I ja Suurpelto V asemakaava-alueisiin.

Alueen asuntokanta vaihtelee kerrostalo (n. 60 %) ja pientaloasumisen välillä (n. 40 %). Tavoitteena on tarjota mahdollisimman monipuolisia asumisvaihtoehtoja pienimittakaavaisessa ympäristössä. Ei siis tarvitse valita perinteisten kerrostalo- tai pientaloalueiden väliltä, vaan alueella on mahdollista asua samalla kertaa urbaanisti ja luonnonläheisesti.

Vaihtelevaa kaupunkikuvaa

Suurpellon pohjoisalueesta luodaan korkeatasoinen ympäristökokonaisuus. Tavoitteena on moderni, mutta toisaalta ajaton ilme, joka on kaupunkikuvallisesti yksityiskohdiltaan vaihtelevaa, mutta kokonaisuutena yhtenäistä. Rakennuksia ja korttelialueita on ohjeistettu asemakaavan lisäksi korttelisuunnitelmissa.

Paikoitus on kerrostalokortteleissa ratkaistu pääosin rakennusten kellarikerroksissa. IV-alueella on hyödynnetty rinteiden maastonmuotoja paikoituskerrosten sijoittelussa. Pientaloalueilla paikoitus on järjestetty hajautetusti liittäen ne osaksi tontteja.

Puistoa ja pyöräteitä 

Tiivistä kaupunkirakennetta ympäröi avoin puistolaakso erilaisine leikki-, liikunta- oleskelu- ja viljelyalueineen. Kevyen liikenteen verkosto yhdistää keskustan torialueet, erilaiset asuinalueet, puistot ja Espoon keskuspuiston metsät saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tämä luo edellytyksiä viihtyisälle asumiselle sekä monipuolisten arjen ja vapaa-ajan toimintojen käytölle.

Uudisrakentamisen myötä säilytetään arvokkaat kulttuurihistorialliset ja maisemakuvalliset piirteet. Gerkin kartanomiljöön ja Storhemtin historiallisen kylämäen säilyttäminen avoimen puistolaakson osina luovat alueelle ajallista kerrostuneisuutta ja maisemakuvallista lisäarvoa. Tavoitteena on kehittää historiallisista alueista eläviä, asukkaiden käytössä olevia alueita.

Kirkkonummen itäpuolella, aivan Masalan kyljessä sijaitsee kiehtova 79 hehtaarin alue, jonka kevyesti polveilevaa maisemaa hallitsevat vanhat vesakoituneet peltoalueet, metsittyvät niityt ja sekametsät. Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, ja Masalan keskustan liepeillä vanha haja-asutusalue muodostaa luonnonläheisen asuinympäristön. Tengbom on laatimassa alueelle Mustikkarinteen asemakaavaa, jonka katse on vahvasti tulevaisuudessa, sillä tavoitteena on luoda alueelle ainutlaatuinen Ekoälykylä.

Kirkkonummen tavoitteena on vahvistaa Kehä III varrella sijaitsevan Masalan keskustan kehittymistä. Mustikkarinteen asemakaavaksi nimetty hanke koostuu kahdesta osa-alueesta; luoteessa Bråtaträsketin entiseen kosteikkoon rajautuvasta Länsiosasta (ekoälykylä) ja etelässä pääosin Sepänkyläntiehen rajautuvasta Itäosasta. Asemakaavan tavoitteena on kehittää alueesta monipuolinen pientalovaltainen asuinympäristö, joka huomioi alueen luontoarvot sekä kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä luoda alueelle toimiva liikenneverkosto. Suunnittelussa painotetaan vihreitä arvoja ja haetaan ratkaisuja tulevaisuuden asumisen haasteisiin.

Asemakaavassa alueen keski- ja pohjoisosiin osoitetaan laajoja virkistysalueita liito-oravakantojen suojelemiseksi sekä ekokäytävien ja viheryhteyden mahdollistamiseksi. Itä-länsi-suunnassa aluetta halkoo päävirkistysreitti. Kävelyn ja pyöräilyn pääreitti puolestaan kulkee Hvittorpintieltä kaava-alueen läpi Sepänkyläntielle.

Länsiosasta ekoälykylä

Mustikkarinteen asemakaavan Länsiosasta kaavoitetaan ekoälykylä, jonka tavoitteena on olla kestävän kehityksen ja tulevaisuuden asumisen edelläkävijä. Vastaavanlaisia yhteisöjä ei ole aiemmin toteutettu Suomessa tai maailmalla, joten asemakaavalla halutaan mahdollistaa ekologinen koerakentaminen, joka hyödyttää tulevaisuuden yhteiskuntaa matkalla kohti ilmastoystävällistä rakentamista, asumista ja liikkumista.

Asemakaava mahdollistaa monipuolisen ja joustavan pientalorakentamisen sekä pienkerrostalot. Ympäristövastuullisuuden lisäksi asemakaavan pääpainopiste on kohtuuhintaisessa asuntotarjonnassa, viihtyisyydessä ja yhteisöllisyydessä. Sujuva, ympäristöystävällinen joukkoliikenne on yksi suunnittelun kulmakivistä, ja tulevaisuudessa asukkaita kyyditsevätkin robottibussit ja yhteiskäyttöiset sähköautot, -polkupyörät ja -potkulaudat. Ekokylän on tarkoitus olla energiateknisesti sähkön ja lämmön suhteen kokonaan omavarainen, ja tavoitteena on saavuttaa tulevaisuuden nollapäästöyhteiskunta. Aurinkoenergialla katetaan alueen sähkön ja lämmöntarve ympäri vuoden, ja talven varalle lämpö varastoidaan BTES-järjestelmällä.

Ekokylän on tarkoitus olla energiateknisesti sähkön ja lämmön suhteen kokonaan omavarainen, ja tavoitteena on saavuttaa tulevaisuuden nollapäästöyhteiskunta.

Ekokylä kannustaa asukkaita yhteisöllisyyteen ja mahdollistaa jakamis- ja kiertotalouden. Kylän keskustaan osoitettu torialue toimii alueen sydämenä. Sen yhteyteen rakennettavalle kylätalolle sijoitetaan muun muassa asukkaiden yhteisiä työ- ja kokoustiloja sekä lähikirpputori kierrätys- ja kirjojenvaihtamiskeskuksineen. Itse tori toimii tapahtumapaikkana ja alueen muiden aukioiden ja leikki- ja ulkoilualueiden tavoin kyläläisten kohtaamispaikkana.

Itäosan pientalokorttelit

Suunnittelualueen itäosan nykyiset asuinrakennukset on rakennettu pääosin 60- ja 70-luvuilla. Uusien asuinkortteleiden mitoitus on sovitettu olemassa olevien pientalojen mukaan huomioiden alueen luontoarvot sekä kulttuurihistorialliset arvot. Suojeltavia rakennusryhmiä alueella on neljä: Masaby lägre folkskola sekä Temalan, Linneasbergin ja Kumpulan pientalot. Itäsosan eteläkärkeä ympäröivät lähivirkistysalueet sekä suojaviheralue.

Kansainvälinen logistiikka- ja terminaalialue RRT on Kouvolan logistiikan kärkihanke, jonka myötä Kouvolasta muodostuu merkittävä rahtiliikenteen solmukohta Euroopan ja Aasian välille. Kouvolan Rail Road Terminal on määritelty EU:n asetuksessa Suomen ainoaksi sisämaan ja TEN-T-ydinverkon RailRoad-terminaaliksi. Tengbom toimi infrasuunnittelusta vastanneen Destia Oy:n alikonsulttina.

Hankkeen tavoitteena on alueen olemassa olevan teollisuus- ja logistiikka-alueen kehittäminen sekä muodostaa Kouvolasta merkittävä kansainvälinen rahtiliikenteen keskus. Alueelle laadittiin kaavarunko asemakaavoituksen pohjaksi.

Työn suurin haaste oli sen laajuus ja ainutlaatuisuus – vastaavankokoista terminaalia ei ole rakennettu Eurooppaan.

Kuivan maan satamaan sujuvaa logistiikkaa

Työssä suunniteltiin valtakunnallisesti merkittävä rautatie- ja maantieterminaali sekä logistiikka-alue Euroopan ja Aasian välisiä rautatiekuljetuksia varten sekä niihin liittyvä teollisuusalue toimintaan kytkeytyvälle pienteollisuudelle. Alueelle muodostettiin tehokas ja toimiva intermodaaliterminaali kuljetusmuotoa vaihtaville kuljetuksille. Erinomainen logistinen sijainti päärautatien ja kahden valtatien välisellä alueella sekä olemassa oleva teollisuustoiminta pyrittiin hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla.

Kaavarunko kehittämisen pohjaksi

Suunnittelulla on määritelty kilpailukykyinen konsepti ja varmistettu konseptin tekninen ja taloudellinen toteutettavuus infran yleissuunnitelmalla ja kaavarungolla. Kaavarungolla on suunniteltu RRT-alueen kytkeytyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen, määritelty alueen sisäiset maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet.

Suunnitelmalla edistetään valtakunnallisten ja kansainvälisten kuljetusketjujen toimivuutta ja sen vaiheittain toteuttaminen mahdollistaa yhdyskuntataloudellisesti järkevän ja tonttikysyntää vastaavan alueen kehittämisen.