Arkisto

Vallila C5

LEED Platinum -tason toimistotalo
arkkitehtuuri, kestävä kehitys
toimistot, uudisrakentaminen
Asiakas: NCC
Paikka: Helsinki
Aika: 2021-2024
Laajuus: 21 000 Brm2
Tilaaja: Pembroke Real Estate Oy

Nordea Campus -korttelin uusi toimistotalo valmistui syyskuussa 2024 Helsingin Vallilan yrityskeskittymään. Tengbomin suunnittelemassa rakennuksessa yhdistyvät innovatiivinen arkkitehtuuri, kestävän kehityksen periaatteet ja hyvinvointia tukeva työympäristö. 

Hanke lähti liikkeelle asemakaavanmuutoksesta, joka mahdollisti korkeatasoisen ja kaupunkikuvallisesti mielenkiintoisen uudiskohteen rakentamisen Aleksis Kiven kadun ja Kustaankadun kulmaan. Toimistorakennus suunniteltiin kahden vanhan ja suojellun talon väliseen tilaan siten, että se täyttää kaavaan asetut kriteerit ja sulautuu saumattomasti vieressä avautuviin asuin- ja liikekortteleihin.

Ilmakuva Aleksis Kiven katu 5 Kustaankatu

Työt alkoivat maaliskuussa 2021, kun tontilta purettiin teknisen käyttöikänsä päähän tullut 1960-luvulla rakennettu toimistotalo sekä osa lähivuosina peruskorjattavasta 1970-luvun messinkipintaisesta rakennuksesta.

Aleksis Kiven katu 5 liitos olemassa olevaan rakennukseen

Kauttaaltaan korkeatasoinen toimistorakennus

Kahdeksankerroksisen rakennuksen ensimmäisen kerroksen sisäänvedetty lasijulkisivu toimii ylevänä jalustana kokonaisuudelle. Siitä ylöspäin ilmettä hallitsee vaalea tiilifasadi.

Aleksis Kiven katu 5 katutaso

Kahden ylimmän kerroksen kohdalla julkisivuun on tuotu aaltoileva liike, joka mahdollistaa viereisen O-talon matalan räystäslinjan sulavan liittymisen uuteen rakennukseen. Julkisivu heijastelee ympäristönsä rytmiä, sävyjä ja materiaaleja. Paikallaan muurattu julkisivu sisältää myös vaativia lasirakenteita: suurimman neuvotteluhuoneen päätyikkunaelementin pinta-ala on 12 neliömetriä.

Aleksis Kiven katu 5 näkymäkuva sisältä lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat

Rakennus tarjoaa Nordean työntekijöille väljät ja muuntojoustavat tilat, joissa on korkeutta ja valoa. Työympäristössä on kiinnitetty erityistä huomiota ensiluokkaiseen akustiikkaan ja puhtaaseen sisäilmaan. Etelän suuntaan avautuvalta seitsemännen kerroksen terassilta avautuvat upeat kaupunkinäkymät.

Aleksis kiven katu 5 aula

Sisustusmateriaalit, kuten viiluseinät ja suomalainen luonnonkivi, tuovat rakennuksen aulaan lämpöä ja maanläheisyyttä.

Aleksis Kiven katu 5 toimistotilaa

Kestävät arvot suunnittelun perustana

Kestävä kehitys ja energiatehokkuus ovat olleet 21 000 neliömetrin suuruisen uudisrakennuksen suunnittelun keskiössä alusta asti. Rakennus täyttää LEED Platinum -ympäristösertifikaatin vaatimukset ja siinä on toteutettu useita energiatehokkaita ratkaisuja, kuten maalämpö, aurinkopaneelit ja viherkatot. Kyseessä on Helsingin kantakaupungin ensimmäinen toimistorakennus, jossa yli 80 % lämpöenergiasta tuotetaan maalämmön avulla.

Rakennusprosessin aikana kierrätettiin 98 prosenttia tontilta puretun vanhan toimistorakennuksen purkujätteistä. Lisäksi säilytettyjä julkisivuelementtejä otettiin talteen mahdollista myöhempää käyttöä varten.

Aleksis Kiven katu 5 atrium

 

Kuvat: Anders Portman, Kuvio Oy

Yhteyshenkilö

Marcus Heinänen

Asiakkuusvastaava
+358 50 394 1674

Lammenrannan pysäköintilaitos

Näyttävä parkkitalo miljöön ja tulevaisuuden ehdoilla
arkkitehtuuri, kestävä kehitys
liikenne, uudisrakentaminen
Asiakas: KSBR Oy
Paikka: Helsinki
Aika: 2021-2024
Laajuus: 8430 Brm2
Tilaaja: Helsingin ATT

Helsingissä Kaarelan kaupunginosaan Kuninkaantammen Lammenrantaan rakennettaan uusi puukerrostalojen asuinalue. Alueelle rakennettiin myös puujulkisivuinen pysäköintitalo, jonka Tengbom suunnitteli yhdessä Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n kanssa. Hanke pohjautuu Tengbomin ja KSBR:n yhteiseen kilpailuvoittoon.

 

Lammenrannan uusi pysäköintitalo on arkkitehtonisesti korkealaatuinen ja suunniteltu kestämään aikaa. Sen normaalia pidempää kestävät rakenteet ja edulliset elinkaarikustannukset tekevät siitä pitkäikäisen rakennuksen. Parkkitalon kesäaikaan tarvitsema sähkö tuotetaan viherkatolle asennettavilla aurinkopaneeleilla.

Parkkitalon runko rakennetaan paikallavaluna betonista ja julkisivu verhoillaan massiivipuisilla CLT-levyillä. Puumateriaalina käytetään kuusta, joka käsitellään paloturvalliseksi. Käsittelyn myötä puu muuttuu ajan saatossa kelopuun väriseksi. Vaihteleva ja moniulotteinen puujulkisivu tuo katukuvaan mielenkiintoa.

Pysäköintitilat jakaantuvat neljään ja puoleen kerrokseen, joista yksi sijaitsee maan alla. Autopaikkoja pysäköintitaloon tulee 265, joista 11 on varattu liikkumisesteisille. Noin 8500 neliömetrin kokoisen rakennuksen maantasokerrokseen tulee erillinen kolmionmuotoinen siipi liiketiloille. Siipeen sijoitetaan myös rakennuksen tekniset tilat. Piha-alueen esteettömyyteen kiinnitetään suunnittelussa erityistä huomioita.

Kuvat: Kuvio Oy

Yhteyshenkilö

Petrus Laaksonen

Suunnittelujohtaja
+358 41 526 6537

Kulma21

KY-talo on nyt Kulma21
arkkitehtuuri, kestävä kehitys
aulat & porrashuoneet, korjaus & muutos, toimistot
Asiakas: NCC
Paikka: Helsinki
Aika: 2020-2023
Laajuus: 8 700 kem2

Helsingin Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kodiksi rakennettu talo on muuttunut vuosien varrella merkittävästi. KY-talona tunnetun Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan rakennuksen värikäs historia sai uuden kerroksen ja terassin mittavan peruskorjauksen myötä ja jatkaa nimellä Kulma21. Tengbom suunnitteli rakennuksesta muuntojoustavan toimistotalon, jossa alkuperäinen ilme pääsee taas arvoonsa.

Kulma21 havainnekuva kadulta

Opiskelija-asunnoista tasokkaaksi toimistorakennukseksi

Alun perin KY-yhteisön kodiksi rakennettu Seppo Hytösen ja Toivo Paatelan suunnittelema rakennus vihittiin käyttöön vuonna 1941. Valmistuessaan rakennuksen ensimmäisissä kerroksissa sijaitsi myymälöitä, ravintola sekä ylioppilaskunnan omia tiloja. Ylimmät kerrokset oli varattu asumiselle. Ensimmäisen peruskorjauksen yhteydessä 70-luvulla talon käyttötarkoitusta kuitenkin muutettiin, kun viimeisetkin asuinkerrokset muutettiin toimistokäyttöön.

Uuden laajan peruskorjauksen aika tuli, kun kiinteistön uusi omistaja NCC Property Development halusi päivittää rakennuksen vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ja tehdä rakennuksesta muuntojoustavan toimistotalon. Vaikka rakennuksen peruskerrokset on alun perin suunniteltu asumista varten, se soveltuu erinomaisesti moderniksi muuntojoustavaksi toimistotilaksi pilareihin perustuvan pystyrungon myötä. Joustavat tilaratkaisut vaihtelevat 200–6000 m2 välillä tarjoten erinomaiset, helposti saavutettavissa olevat toimitilat. Uusittujen tilojen päävuokralainen on Wolt Enterprises Oy, ja lisäksi rakennuksessa toimii ravintola ja kahvila.

Pohjoisen Rautatiekadun ja Frederikinkadun kulmassa sijaitseva rakennus nostettiin uudelleen ansaitsemaansa arvoon laajan saneerauksen myötä. Julkisivuun tuotiin eloa uusimalla julkisivumateriaalit vastaamaan paremmin alkuperäisiä 1940-luvun materiaaleja. Rakennuksen ilmeen viimeistelee ylimmän kerroksen terassille avautuva lasiseinä. Uudelleen käyttöönotettavalta kattoterassilta on hulppeat näkymät Helsingin kattojen yli.

Kulma21 -toimistorakennuksen korjauksen yhteydessä uudelleen avattu kattoterassi
Entisen KY-talon, nykyisen Kulma 21:n kattoterassi

Haasteena matalat kerroskorkeudet

Peruskorjauksessa haluttiin tuoda rakennus nykypäivään, mutta toisaalta palauttaa se oman aikakautensa loistoon ja säilyttää historiallinen kerrostuma kaupunkiympäristössä. Tärkeänä tavoitteena oli toteuttaa rakennukseen uudet talotekniset ratkaisut ja ilmanvaihto niin, että tiloista tulisi nykypäivän vaatimuksia vastaavia.

Rakennuksen runko säilytettiin, mutta sisätilat uusittiin muuten kokonaan väliseinien ja alapohjan purkamisesta lähtien. Ylin seitsemäs kerros rakennettiin käytännössä uudestaan, sillä sieltä purettiin myös ulkoseinät ja muut kantavat rakenteet porrashuoneita ja säilyvää konehuonetta lukuun ottamatta. Vanha ulkoterassi kadun puolella otettiin uudestaan käyttöön.

Kulma21 7 kerros sisältä sekä kattoterassi
Seitsemäs kerros rakennettiin käytännössä uudestaan. Sisätiloista pääsee suoraan kattoterassille.

Suurimpana haasteena projektissa oli rakennuksen matala alle 3,5 metrin kerroskorkeus, joka asetti rajoituksia tilojen suunnittelulle. Hankkeessa hyödynnettiin tietomallinnusta ja muita digitaalisia ratkaisuja yhdessä eri suunnittelualojen ja työmaaorganisaation kanssa, mikä auttoi ratkaisujen löytämisessä ja yhteensovittamisessa. Esimerkiksi kellarikerrokseen saatiin lisää tilaa purkamalla alapohja ja paikoin jopa louhimalla sen alapuolella ollutta kalliota, jolloin kellarin lattiapinta saatiin alemmas. Peruskerroksissa innovatiiviset talotekniikan ratkaisut, kuten keskitetty poistoilmanvaihto, mahdollisti riittävän vapaan korkeuden toteuttamisen toimistotiloissa. Onnistunut lopputulos osoitti, että vanhoja rakennuksia voidaan peruskorjata ja tuoda ne uudelleen käyttöön matalasta kerroskorkeudesta huolimatta.

Kulma21 -toimistorakennuksen Wolt -toimiston sisätilat
Matalat kerroskorkeudet olivat suurimpia projektin haasteita. Onnistuneeseen lopputulokseen auttoivat muun muassa tilojen virtuaalimallinnus.

Julkisivu alkuperäiseen ilmeeseen

Kulma21 kuuluu Museoviraston määrittämään valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Rakennuksen alkuperäisestä tunnelmasta on sisätiloissa säilytetty se, mitä siellä vielä oli jäljellä peruskorjausta aloitettaessa. Porrashuoneissa tunnelmaan pääsee vielä kiinni, ja avotoimistotilassa siitä muistuttavat julkisivua rytmittävät alkuperäiset ikkuna-aukot syvine ikkunapenkkeineen.

Sisäkuva porraskäytävästä
Portaissa pääsee taas KY-talon alkuperäiseen tunnelmaan.

Julkisivun peruskorjauksessa rakennus haluttiin tuoda mahdollisimman lähelle alkuperäistä ilmettä. Kadun puolella asuntojen ikkunoina palvelleet ikkunat uusittiin täyspuisina vanhaa mallia mukaillen. Julkisivun pilasterien pintoihin palautettiin vuolukivi, jonka mitoitus pääteltiin vanhojen valokuvien pohjalta. Aiemmissa korjauksissa piiloon pellitetty rappaus purettiin ja uusittiin kolmikerrosrappauksena. Kadun puolella rappaukseen toteutettiin myös alkuperäisen KY-talon tapaan jakourat, jotka aikanaan tehtiin imitoimaan kivilaatoitusta.

Ulkokuva Kulma 21 -toimistorakennuksen julkisivusta
Rappaukseen tehtiin myös alkuperäisen KY-talon tapaan jakourat imitoimaan kivilaatoitusta.

Sun Effects on suunnitellut Kulma21:n julkisivuvalaistuksen, jonka pehmeät valot korostavat rakennuksen kulmaa. 1940-luvun henkeen sopii lisäksi erinomaisesti erkkerin ylä- ja alareunaan lisätyt valonauhat. Myös tarkoin ajan henkeen suunnitellut valomainokset täydentävät julkisivun kokonaisuutta ja antavat rakennukselle oman tunnistettavan ilmeen.

Suunnittelua tulevaisuuden ehdoilla

Hankkeen tavoitteena oli huomioida rakennuksen koko elinkaari ja näin saavuttaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä rakennus. Materiaalivalinnoissa kiinnitettiin huomiota niiden hiilijalanjälkeen ja rakennuksessa on panostettu kestävään energiaan muun muassa asentamalla aurinkopaneelit katolle. Kulma21 sai Suomen ensimmäisenä korjaushankkeena suunnitteluvaiheen BREEAM Excellent-tason sertifioinnin ja se täyttää vuoden 2022 EU-taksonomian vaatimukset.

Muuntojoustavia tiloja voidaan mukauttaa helposti muuttuviin tarpeisiin tulevaisuudessa. Peruskorjauksen myötä Kulma21 säilyttää arvonsa ja käyttökelpoisuutensa pitkään.

Sisäkuva Wolt-toimiston taukokeittiötilasta
Tennispalatsin kupeessa sijaitseva Kulma21 on tärkeä osa kaupunkikuvaa.

Kuvat: Kuvio Oy, julkisivun kuvat Jukka Rajala/Tengbom Oy

Yhteyshenkilö

Petrus Laaksonen

Suunnittelujohtaja
+358 41 526 6537

Arkadiankatu 4-6 toimistotalon peruskorjaus

Arkadia n:o 6
Arkadia-aula-1
arkkitehtuuri, kestävä kehitys
korjaus & muutos, toimistot
Asiakas: Sponda Oyj
Paikka: Helsinki
Ajankohta: 2012-2015 (I-vaihe), 2016-2021 (II-vaihe)
Laajuus: 23 500 kem2 / 34 000 brm2

Einari Teräsvirran suunnittelema, Innotalona tunnettu Arkadiankatu 4-6 valmistui 1977 näkyvälle paikalle nykyisen Kampin kauppakeskuksen kupeeseen. Peruskorjaus tuli ajankohtaiseksi 2010-luvulla ja tiloja on uudistettu useissa vaiheissa. Tengbomin Spondalle suunnittelemat uudet tilat taipuvat monenlaisten toimijoiden tarpeisiin toimialasta riippumatta, sillä kerrokset voidaan useiden sisäänkäyntien ja porrashuoneiden ansiosta jakaa jopa yhdeksään eri toimistotilaan.

Arkadia Aula
Kuva: Iiro Rautiainen

Talo sijaitsee erinomaisella paikalla keskellä Helsingin vilkkainta liikealuetta. Kaikki Helsingin keskustan palvelut ovat kävelymatkan päässä. Viereisen Kampin kauppakeskuksen lisäksi naapurissa on Pikkuparlamentti ja viereisellä Lasipalatsin aukiolla sijaitseva Amos Rex -taidemuseo, joka avasi ovensa 2018. Rakennuksessa on tarjolla vuokrattavaa toimisto- ja liiketilaa suurten asiakasvirtojen varrella yhteensä yli 27 000 m2. Toimistotilojen ohella kiinteistössä on kolme ravintolaa ja erikoisliikkeitä, joista yksi on helmikuussa 2020 tiloihin muuttanut fine dining –ravintola Farang.

Arkadia Farang
Kuva: Iiro Rautiainen

Vaivattomasti saavutettavissa

Kohde on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa: sinne on helppo tulla niin omalla autolla kuin julkista liikennettä käyttäen. Työmatka-autoilijoille on vuokrattavana autopaikkoja kiinteistön omassa autohallissa ja keskustan pysäköintilaitoksissa. Kevyen liikenteen väylä Baana kulkee aivan vieressä ja kiinteistöstä löytyy runsaasti myös pyörätelineitä.

Kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus

Tummat julkisivut on verhoiltu messinkikaseteilla ja julkisivuja elävöittävät pysty- ja vaakaosien profiloinnit. Rakennuksen ylimpiä kerroksia on vedetty sisään vaikutelman keventämiseksi. Pääsisäänkäynti on Arkadiankadun puolella, missä katua rajaavasta julkisivusta on ”lohkaistu” kahden kerroksen korkuinen katettu sisäänveto korostamaan sisäänkäyntiä.

Katutason kerroksessa rakennuksen kaikilla sivuilla on pilarien rajaama katettu pylväskäytävä. Myöhemmin Salomonkadun varrelle rakennetut naapuritalot jatkavat rakennuksen pylväskäytävän linjaa. Salomonkatu mullistui Kampin keskuksen rakentamisen yhteydessä, jolloin myös katujärjestelyihin tehtiin muutoksia. Rakennusten väleihin rakennettiin katosrakennelmia täydentämään pylväskäytävärivin aukkopaikkoja. Yksi peruskorjauksen tavoitteista olikin ottaa kaikki irti pylväskäytävien potentiaalista ja elävöittää rakennuksen ensimmäisiä kerroksia sekä ympäröivää katutilaa.

Havainnekuva Arkadiankatu 4-6
Havainnekuva Salomonkadun suunnasta

Koppikonttorista monitilatoimistoksi

Sisätiloiltaan rakennus oli ajalleen tyypillinen toimistotalo koppikonttoreineen. Vuosikymmenten aikana vuokralaiset vaihtuivat ja rakennuksen sisätiloissa tehtiin lukuisia muutoksia. Peruskorjauksen yhteydessä koppikonttorit purettiin ja uudet, nykyaikaiset toimistotilat suunniteltiin mahdollisimman joustaviksi.
Nykyään toimistokerrokset voidaan jakaa pienempiin osiin useilla eri tavoilla. Rakennuksessa on neljä porrashuonetta ja uusittu talotekniikka on peruskorjauksen yhteydessä suunniteltu huolellisesti arkkitehdin ja insinöörien yhteistyönä ja toteutettu siten, että väliseiniä voi rakentaa lähes minne tahansa. Kerrokset voidaan jakaa joustavasti 173 m2-3500 m2 kokoisiin toimistoihin, jopa yhdeksälle eri toimijalle. Kaikki uusitut toimistohuoneistot ovat myös esteettömiä.

Arkadia Toimisto
Kuva: Iiro Rautiainen

Yhteyshenkilö

Petrus Laaksonen

+358 41 526 6537

Imagine All the People

Arkkitehtuuri on muutakin kuin taloja
kestävä kehitys
Asiakas: Region Skåne ja Sveriges arkitekter
Paikka: Skåne, Ruotsi
Ajankohta: 2016
Projektiyyppi: Ideakilpailu
Osaamisalueet: Ideointi, Design Thinking, Kaupunkisuunnittelu, yhteiskunnan kehittäminen

Kaupunginosien ja asukkaiden eriarvoistumisen ehkäiseminen on todella ajankohtaista. Miten arkkitehti voi auttaa siinä? Ehkäpä ajattelemalla kerta kaikkiaan ”out of the box”, esimerkiksi ehdottamalla yleistä kansalaisvelvollisuutta? Se oli Tengbomin veto Imagine Open Skåne 2030 -ideakilpailussa.

havainnekuva, Imagine All The People

Raikas ajatus kolahti tuomaristoon ja ehdotus sai toisen palkinnon  Skoonen alueen ja Ruotsin Arkkitehtiliiton (Sveriges Arkitekter) järjestämässä kilpailussa. Tehtävänanto on jännittävä ja vähintäänkin haastava: kilpailussa tuli ensin etsiä jokin yhteiskunnallinen haaste ja sitten ratkaista se.

– Se oli heiltä rohkea veto, muotoilla kysymys niin avoimesti, toteaa Tengbomin kaavoitusarkkitehti Joakim Bergquist.

Työryhmälllä oli mahdollisuus haastaa sekä itseään että toisten työryhmien suorituksia. He hyödynsivät mm. työpajamenetelmiä, joista he yleensa käyttävät asiakkaittensa kanssa. Aivoriihen jälkeen päädyttiin siihen, että eriarvoistuminen on yhteiskunnallisista haasteista kaikista ajankohtaisin.

havainnekuva, Imagine All The People

Intti 2.0 

Skoone on pieni alue, joka on melko lähellä kaikkea. Siltä osin mahdollisuudet yhteistyöhön ovat hyvät. Silti esimerkiksi kaupunki- ja maaseuturakentamisen välillä on vastakkainasettelua. Tarvitaan jotain radikaalia! Ajatus siviilivelvollisuudesta 19-vuotiaille  – lisänä mahdollisesti palautettavalle asevelvollisuudelle  – oli arkkitehtien oivallus. Kun eritaustaiset ihmiset tuodaan yhteen, he tutustuvat toisiinsa, mitä he eivät ilman ”törmäyttämistä” kenties tekisi.

– Se on myös hyvä hetki rekrytoinnille, että nuorelle vakiintuisi joku pysyvä kontakti paikallisessa yhteisössä sen palvelusvuoden aikana, selventää työryhmän jäsen Jenny Lindelöf.

– Se on tehokas tapa ehkäistä eriarvoistumista. Ei olla vaan siinä omassa pienessä kuplassa, johon on totuttu, jatkaa Joakim Bergquist. Lindelöf komppaa.

havainnekuva, Imagine All The People

Kotoisaa lisäarvoa

Yleinen siviilivelvollisuus kuuluisi vasta varten pystytetylle viranomaiselle, jolla on kuvaava lyhenne ”MYSA” (jotakuinkin ”mukava” tai ”kotoisa”, nimileikki toimii alkuperäiskielellä ruotsiksi, kääntäjän huomautus). Siviilipalveluksessa olijat asuisivat ja työskentelisivät  ”rykmenteissä”, ja osallistuisivat projekteihin, jotka voivat olla mitä tahansa radanrakentamisesta vanhusten ja koululaisten arjessa auttamiseen.  

– Yksilölle on tekee hyvää olla osa yhteiskuntaa. Kun ponnistelee yhteisen hyvän eteen, se luo tunnetta mukaan kuulumisesta, osallisuudesta.

Työryhmä teki kolme casea, eli tapaustutkimusta havainnollistaakseen, miltä kokonaisuus voi näyttää. Suurkaupungeissa, kuten Malmössä, toiminta järjestetään useampiin pieniin rykmentteihin sopiviin paikkoihin. Esimerkiksi Slottstadenin kaupunginosassa, jonka tunnetaan kaupunkilaisten puhekielessä nimellä ”Keppikaupunki” (kaupunginosassa asuu paljon vanhuksia) rykmentin mukanaan tuoma nuorennus katukuvassa olisi tervetullut. Pienemmissä paikoissa, kunte Sjöbo, on ehkä enemmän  tarvetta tuoda ihmisiä yhteen ja rykmentti on suurempi. Vaikka idea onkin armeijan inspiroima, tarkoitus on että ”sivarirykmentit” ovat suurelle yleisölle avoimia paikkoja. Korostettua avoimuutta asepalvelukselle tyypillisten suljettujen ovien ja viikonloppuvapaalla olevan nuorison sijaan! Kolmannessa casessa käyttämättömiä maaseutualueita valjastettaisiin esimerkiksi hätäasutukseen. 

havainnekuva, Imagine All The People

Väreitä veden pinnalla

Palkittu ehdotus kuvastaa hyvin sitä, miten arkkitehtuurissa on kyse muustakin, kuin talojen piirtämisestä. 

– Arkkitehdit voivat käyttää ”Design Thinking” -taitojaan paitsi antaakseen muodon infrastruktuurille, myös muodon instituutiolle, sanoo Sara Peny, työryhmän arkkitehti.

Yksi Imagine Open Skånen ajatuksista oli, että kutsutaan arkkitehteja ja muita muotoilun piirissä työskenteleviä mukaan ihan prosessin alkuun. Se oli onnistunut veto. Tuomariston arvostelupöytäkirjassa todettiin, että ehdotus oli sympaattinen, toteutuskelpoinen ja kansalaisia kouluttava. Ja me arkitehdit kehitymme, kun haastamme itseämme ja uskallamme ajatella isommin.

– Ne ovat eräänlaisia ajatuksen poikasia, sanoo Sara Peny. Nämä keskustelut valottavat sitä, mikä on ylipäänsä mahdollista. Se on ollut kivaa! 

havainnekuva, Imagine All The People
Rykmentin peruspalikat voisi järjestää esimerkiksi näin.

Lue lisää projektista Tengbomin ruotsinkielisellä sivustolla (ruotsiksi).

Östermalmin tilapäinen kauppahalli

Väliaikainen mutta pysyvän jäljen jättävä
valokuva: Östermalmin tilapäinen kauppahalli
arkkitehtuuri, kestävä kehitys
kauppa, korjaus & muutos
Asiakas: Stockholm City Real Estate Department
Paikka: Tukholma
Ajankohta: 2013-2016

128 vuoden jälkeen tuoretuotteiden myynti on palannut takaisin alkuperäiseen paikkaansa Östermalmin torille, Tengbomin suunnitteleman väliaikaisen kauppahallin ansiosta. Paitsi että halli on luonut uutta säpinää alueelle, kauppa alkoi käydä uudessa hallissa parin viikon aukiolon jälkeen paremmin kuin vanhassa hallissa konsanaan.    

Östermalmin tori oli kukoistava kauppapaikka, kunnes kaupunki kielsi tuoretavaran myynnin ulkona terveysriskien vuoksi. 1888 kaupankäynti muutti taivasalta torin laidalle valmistuneeseen kauppahalliin ja tori menetti alkuperäisen toimintonsa. Väliaikaisen kauppahallin pystytyksen myötä voimme kokea vaihtoehtoista kaupunkitodellisuutta, ”jotain joka olisi voinut olla”, mikäli hallin rakentamisaikaan 1800-luvun lopulla olisi pitäydytty keskeisessä sijainnissa.

Kaupunkitilan menetys kääntyykin positiiviseksi

Vanha Kauppahalli  oli huutavassa korjauksen tarpeessa ja peruskorjauksen aikana (sekin Tengbomin suunnittelema) oli tarve löytää hallin kauppiaille lähistöltä väliaikainen koti, jotta asiakaskuntaa ei menetettäisi. Kun sopivaa tilaa ei ollut, kaupunki päätti pystyttää sen Östermalmin torille. Käytännössä koko tori piti käyttää, jotta 1970 m2 halliin saatiin mahdutettua kaikki kauppiaat ja toiminnot.

Seuraavaksi Tukholman kaupungin pulmana oli, kuinka kääntää menetetty kaupunkitila positiiviseksi asiaksi. Kompensaatioksi tarjottiin korkealaatuista, ilmeikästä arkkitehtuuria, joka heijastaa kunnioitusta ympäristöään kohtaan, ja joka houkuttelee toimintaan ja vierailulle. Sovittaminen paikalliseen kontekstiin vaati laatutietoisuutta myös tilaajalta, kun rakennusmateriaaleiksi valikoitui hallin väliaikaiseen luonteen vuoksi kevyitä, edullisia, kestävän kehityksen mukaisia materiaaleja.

valokuva: Östermalmin tilapäinen kauppahalli. kuva: Felix Gerlach
Photo: Felix Gerlach

Luoteikasta ja kierrätettävää

Hallin julkisivujen umpiosat koostuvat vaneriin kiinnitetyistä erikokoisista mäntyrimoista. Kaakkoiskulman ja Itäjulkisivun isot lasipinnat avaavat näkymiä sisään ja ulos. Hallin julkisivujen yläosa on päällystetty kauttaaltaan läpikuultavalla polykarbonaattilevyllä (eli kennolevyllä). Se päästää läpi päivänvaloa ja iltaisin halli valaisee ympäristöä lyhdyn tapaan.  Runko koostuu esivalmistetuista moduleista, minkä ansiosta rakenne on nopea pystyttää ja purkaa. Rakennus on mahdollista pystyttää myöhemmin uudelleen toiseen paikkaan, vieläpä johonkin toiseen käyttötarkoitukseen.

valokuva: Östermalmin tilapäinen kauppahalli. kuva: Felix Gerlach
Photo: Felix Gerlach

Kaupat, ravintolat ja varastot ovat katutasossa, keittiöt ja tekniikka sijaitsevat välikerroksessa Pohjois- ja Eteläjulkisivuilla. Kaupat on sijoiteltu väljien läpikulkukäytävien varrelle ja pääsisäänkäynti on vanhaa kauppahallia vastapäätä. Koska jokaiselle julkisivulle sijoitettiin sisäänkäynti, jalankulku torin halki onnistuu aina, kun halli on auki.

Hyvä arkkitehtuuri kannattaa

Tavoite oli luoda Östermalmin sydämeen houkutteleva lisätoiminto, jolla olisi positiivinen vaikutus ympäristöönsa kellon ympäri.

Kuva: Felix Gerlach

Tukholman historian mittapuulla ohikiitävä tapahtuma on oikeastaan jo yltänyt tavoitteeseensa tuottamalla merkittävän vierailijapulssin Östermalmille ja kasvattamalla historiallisen kauppahallin kansainvälistä mainetta.

Aikaisempaa pidemmät aukioloajat ovat tuoneet alueelle uutta elämää, samoin kuin uutta asiakaskuntaa, karkottamatta vanhoja kantiksia. Kauppa käy jopa paremmin kuin vanhassa hallissa, ja asiakasmäärä kasvoi. Arkkitehteina olemme ylpeitä ja onnellisia, kun voimme näyttää toteen, miten satsaus hyvään arkkitehtuuriin kannattaa kaikille, niin kaupungille, kun asukkaille ja kauppiaille. Tilapäinen kauppahalli sai 2016 Design S Award palkinnon ja on nimetty myös  Mies van der Rohe Award -kandidaatiksi.

Lue lisää projektista Tengbomin ruotsinkielisellä kotisivulla tästä (ruotsiksi).

Viet-Mong Ekokylä

Teetä ja luksus-huviloita
havainnekuva, Viet-Mong ekokokylä
arkkitehtuuri, kaupunkisuunnittelu, kestävä kehitys
hotellit & ravintolat, idea- & yleissuunnitelmat, kulttuuri & urheilu
Asiakas: Viet Mong Joint Stock Company
Paikka: Hanoi, Vietnam
Ajankohta: 2014
Laajuus: 94 ha, 30 000 kem2

Viet Mongin alueen maanomistaja otti meihin yhteyttä etsiessään kansainvälistä ekorakentamisen osaajaa matkailuhankkeeseensa. Suosittelimme itseämme ja saimme työn! Lähtökohtina olivat paikallisuuden korostaminen, vehreän ympäristön vaaliminen ja rakentamisen korkea taso. Kohderyhmänä ovat kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat. Suunnittelimme herkän ja persoonallisen ekomatkailualueen eksoottiseen järvimaisemaan. Tervetuloa Vietnamiin!

Suunnittelualue sijaitsee maaseudulla, Ba Vi-luonnonpuiston vieressä, ja matkailukeskus palvelee luonnonpuistossa vierailevia. Ekokylä rakennetaan kolmelle järvelle kurottuvalle niemelle. Niemet ovat korkeita ja jyrkkärinteisiä, pengerretyillä pelloilla kasvatetaan teetä ja vihanneksia, alempana riisiä. Kukkuloiden päällä nököttää taloryhmiä. Paikka on tyypillistä vietnamilaista maaseutua – meidän näkökulmastamme kuin matkailumainoksesta. Näin halusimme jatkossakin olevan.

Tavoitteena omavaraisuus ja uudet elinkeinot

Ekomatkailu on sellaista matkailua luonnonympäristöihin, jossa ympäristö säilyy ja paikallisten ihmisten elinolot paranevat. Mitä se sitten voisi tässä kohteessa tarkoittaa? Ehdotimme asiakkaalle, että alueella pyritään omavaraisuuteen. Eli jatketaan ruuantuotantoa, käsitellään jätteet ja tuotetaan energiaa aurinkopaneeleilla ja jätteestä saatavalla biokaasulla paikan päällä. Rakentaminen sijoitetaan olemassa olevien kotien lomaan kukkuloiden päälle, perinteisille rakentamispaikoille, jolloin vältetään maaston muokkaamisesta aiheutuva eroosio. Tällä tavalla sekä säilytetään paikallisten elinkeinot että luodaan uusia työpaikkoja.

havainnekuva Viet-Mongin suunnitelmasta
Leikkaus

Vetonauloina kylät ja järvi

Miten saada luonnonpuistossa vierailevat ottamaan ekokylä tukikohdakseen? Alue kilpailee turisteista Hanoin hotellien ja lomakeskusten kanssa. Vahvuuksia kyllä riittää! ”Viet Mongissa voidaan tarjota upeita näkymiä alas järvelle, asumista huviloissa idyllisissä pikkukylissä, lähiruokaa, hiljaisuutta ja kilometreittäin kävelyreittejä rannalla.” kertoo projektipäällikkö Patrick Eriksson. Jokaisella yhdellätoista kylällä on oma paikasta kumpuava identiteetti, kuten teekylä, rantakylä, meditaatiokylä, aurinkokylä jne. Missä sinä haluaisit asua?

 Energiaa rinteiltä

Jyrkät rinteet tuovat alueelle luonnetta. Paikoin niistä ei pengertämälläkään saa viljelymaata, mutta energiantuotantoon ne kyllä soveltuvat. Suunnittelimme tällaisille rinteille sijoitettavaksi aurinkopaneeleita. Yhdessä biokaasuvoimalan kanssa ne voivat tuottaa merkittävän osan alueella tarvittavasta energiasta. Tehokkuuden vuoksi paneelit kannattaa koota suuriksi pinnoiksi, joten ne myös helposti näkyvät kauas maisemaan. Sen takia sijoitimme kentät etelään antaviin suojaisiin paikkoihin. Kukkuloiden kainaloissa ne kehräävät energiaa kuin huomaamatta.

Sadekausi on otettava huomioon suunnittelussa

Vietnamissa sataa ihan toisella tavalla kuin Suomessa. Yhtenä päivänä katolle saattavat lotista koko Suomen kesän sateet. Onneksi hiekkainen maaperä imee veden nopeasti, varsinkin kun se on kasvillisuuden sitoma. Avomaa ei rinteessä kestä, vaan lähtee herkästi valumaan. Paikallisilla onkin tapana pengertää viljelmänsä ja pihansa lähes vaakasuoriksi. Jatkamme tätä tapaa pengertämällä uudet ulkoilureitit huolella ja jättämällä rinteiden kasvillisuuden rauhaan. Rantaan sijoitetaan ylemmät ja alemmat reitit – alemmat jäävät sadekaudella veden alle Ho Dong Mo-järven pinnan noustessa. Varsinainen matkailusesonki on kuivana kautena, mutta sumuisessa järvimaisemassa voisi viihtyä sadekaudellakin!

 

Albergan kartanon peruskorjaus

Röttelöstä Ruususeksi
valokuva Albergan kartanon pääjulkisivu
arkkitehtuuri, kestävä kehitys, kulttuuriperintö
korjaus & muutos
Paikka: Espoo
Ajankohta: 1991-1995
Kerrosala: 1000 k-m2

Espoon Leppävaarassa sijaitseva Albergan kartano peruskorjattin ja restauroitiin, osin myös rekonstruointiin 1990-luvulla.

Kartano tunnetaan myös nimellä Sokerilinna, koska nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun lopulla osin sokerilaatikoissa käytetystä puutavarasta. Äkkiseltään erikoiselta vaikuttava rakenneratkaisu on looginen, sillä rakennuttaja oli  Töölön Sokeritehtaan omistaja Kiseleff. Materiaalitehokkuuden esimerkki 1800-luvulta!

Kartano tunnetaan myös nimellä Sokerilinna.

 

Albergan kartanon omistaa nykyään Espoon kaupunki.

Mentougou Eco Valley

havainnekuva Mentougoun suunnitelmasta
kestävä kehitys
Asiakas: Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd.
Paikka: Peking, Kiina
Ajankohta: 2010
Laajuus: 28 kem2
Asukkaita: 50 000

Mentougou Eco Valley -kaupunkikonsepti tarkastelee luonnonvarojen käyttöä kokonaisvaltaisesti. Mentougou Eco Valley on kaupunki, joka yhdistää modernin tieteen, tutkimuksen ja innovaatiot ympäristöystävälliseen ja ekotehokkaaseen kaupunkiasumiseen.

Ekokaupunki kunnioittaa ympäristöä ja minimoi kaikkien toimintojen ekologiset jalanjäljet: maankäytöstä rakentamiseen ja liikenteeseen, kierrätyksestä vesienhallintaan ja tieteellisiin tutkimuslaitoksiin. Aluksi laadittiin yleiset maankäytön periaatteet ja ympäristövaikutuksiin liittyvät tavoitteet. Ratkaisussa painotettiin asumista ja palveluja. Tutkimusinstituuttien mielikuvituksellinen arkkitehtuuri luo alueelle muista ekokylistä poikkeavan, futuristisen alueindentiteetin. Omaleimainen arkkitehtuuri on ennen kaikkea energiatehokkuuden sanelemaa.

Sijainti on ihanteellinen, vain 30 km Pekingistä, Kiinan mittakaavassa siis ei matka eikä mikään. Alue jakautuu kolmeen osaan, joilla on omat painotuksensa, vaikkakin asuinrakentamista on kaikilla osa-alueilla. Keskuspuisto yhdistää alueita ja palvelee virkistyskäyttöä.Mentougoun sielu ovat sen lukuisat puhtaaseen teknologiaan keskittyvät tutkimusinstituutit, jotka on sijoitettu Pohjoisosan länsirinteelle. Myös energiantuotanto painottuu tälle alueelle. Keskimmäinen alue on  hallinnollinen keskus. Läntistä osa-aluetta dominoi jokilaakso huikeine näkymineen.

havainnekuva Mentougoun suunnitelmasta
Mentougoun aluejakauma toiminnoittain.

Asuinrakentaminen on pienimittakaavasta, korkeintaan kolmikerroksista. Townhouse-tyyppisiä ratkaisuja käyttämällä voidaan tehdä suljettuja kortteleita, minkä seurauksena syntyy selkeää, miellyttävää katutilaa ja sisäpihat. Sisäpihat palelevat niin leikkejä kuin seurustelua, ja voipa pihoilla viljellä ruokaakin. Suljettuja korttelirakenteita rikotaan jalankulkuyhteyksillä.

Alueen yhdeksälle tutkimusinstituutille pyrittiin antamaan niiden toimintaa vastaava uniikki hahmo.

Mentougoun suunnitelma laadittiin yhteistyössä Eero Paloheimo Ecocity -yrityksen (EPEC) kanssa.