Arkisto

Henkilökuva

Suunnittelujohtaja Petrus Laaksonen muokkaa historiaa ja kehittää tulevaisuutta

2024-10-18

Tengbomin suunnittelujohtaja Petrus Laaksonen arvostaa ajatonta arkkitehtuuria ja näkee paljon potentiaalia vanhassa rakennuskannassa. Häntä kiehtoo luova ongelmanratkaisu, joka korostuu etenkin korjausrakentamisessa.

Tengbomin suunnittelujohtaja Petrus Laaksosen mielestä arkkitehtuurin tulee tavoitella aikaa kestäviä ratkaisuja pinnallisten trendien sijaan. Ajatus on kulkenut hänen matkassaan läpi urapolun aina koulunpenkiltä nykyiseen tehtäväänsä. Petrus valmistui Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitokselta vuonna 2010 pääaineenaan rakennussuunnittelu. Sivuaineena hän opiskeli yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelua sekä arkkitehtuurin historiaa.

”Käytännössä olen päässyt toteuttamaan jossain määrin kaikkia näitä osa-alueita erilaisissa työprojekteissa”, Petrus sanoo.

Petruksen kipinä erityisesti korjausrakentamista kohtaan vahvistui, kun hän aikoinaan aloitti työuransa kesätyöharjoittelijana arkkitehtitoimistossa Keski-Italiassa. Tutustuminen maan rakennusperinteisiin antoi arvokkaita näkökulmia ja laajensi omaa ymmärrystä alasta.

”Italiassa rakennuksia muokataan hyvin luovasti erilaisiin käyttötarkoituksiin. Vanhasta kirkosta voidaan tehdä vaikkapa ruokakauppa.”

”Toki harjoittelijana en juurikaan päässyt tekemään varsinaista suunnittelutyötä, mutta kokemus oli antoisa. Sain paljon vaikutteita vanhan rakennuskannan hyödyntämiseen, sillä Italiassa rakennuksia muokataan hyvin luovasti erilaisiin käyttötarkoituksiin. Vanhasta kirkosta voidaan tehdä vaikkapa ruokakauppa”, Petrus kertoo.

Diplomityössään hän käsitteli Kruununhaan vanhojen arvokiinteistöjen kehittämistä ja jälkiasennushissien sijoittamista niihin. Aihe tarjosi mahdollisuuden syventyä korjausrakentamisen ja luovan uudistamisen teemoihin.

”Kun vanhoihin kiinteistöihin suunnitellaan muutoksia, pohdittavaksi tulevat useimmiten tilojen kulttuurihistorialliset arvot ja niiden vaikutus mahdollisiin ratkaisuihin”, Petrus avaa.

Yhdessä tekemistä – suunnittelijan vapautta ja luovuutta korostaen

Petrus on työskennellyt Tengbomilla vuodesta 2019. Tätä ennen hän työskenteli Tengbomin edeltäjässä, Eriksson Arkkitehdeillä sekä kahdessa muussa toimistossa. Petrus on ollut mukana suunnittelemassa useita merkittäviä korjaus- ja uudisrakennushankkeita pääkaupunkiseudulla yli viidentoista vuoden aikana.

Nykyisessä tehtävässään Tengbomin suunnittelujohtajana hän on toimiston keskeinen linkki luovan työn ja käytännön toteutuksen välillä sekä toimii yhteyshenkilönä asiakkaiden ja sidosryhmien suuntaan. Suunnittelujohtajana hän pyrkii tarjoamaan kollegoilleen rauhalliset puitteet työn toteuttamiseen mielenkiintoisissa projekteissa. Asiakkaiden suuntaan tärkeintä on luoda luottamuksellinen tunne siitä, että jokainen projekti otetaan vakavasti ja viedään ammattitaitoisesti alusta loppuun saakka.

”Silloin tietää onnistuneensa, jos asiakas kokee työpanoksemme tuoneen hankkeelle lisäarvoa, on kyse sitten aikataulullisesta sujuvuudesta, tilallisista ja arkkitehtonisista ratkaisuista tai taloudellisesta näkökulmasta”, Petrus kiteyttää.

”Korjausrakentamisessa on tärkeää ammentaa vanhan rakennuksen arkkitehtuurista ja hengestä, löytää sille ikään kuin uusi tarina kopioimatta suoraan vanhaa.”

Tengbomia hän kuvailee kuuntelevaksi, monipuoliseksi ja joustavaksi toimistoksi, joka ymmärtää asiakkaan toiveita ja tavoitteita – silloinkin, kun ne eivät ole tilaajalle vielä täysin kirkkaita. Lisäksi toimistolla on pitkä kokemus tilojen käytön suunnittelusta ja syvällinen ymmärrys arkkitehtuurin perinteistä. Osaaminen ulottuu perinteisen suunnittelutyön lisäksi kattamaan kokonaisvaltaiset kiinteistökehityksen prosessit.

”Olemme monipuolisia tekijöitä, ja esimerkiksi korjausrakentamisessa meidät tunnetaan yhtenä Suomen ammattitaitoisimmista toimistoista”, Petrus summaa.

Hän muistuttaa, että yhteistyö Ruotsin toimiston kanssa laajentaa asiantuntijuutta ja tekee heidän osaamisestaan erottuvaa. Tätä yhteyttä on jo hyödynnetty joissakin hankkeissa, ja jatkossa siihen keskitytään entistä enemmän.

”Tengbomilla tärkeä lähtökohta suunnittelutyössä on kollektiivinen tekeminen, jossa jokainen asiantuntija pääsee tuomaan esiin oman näkemyksensä ja osaamisensa eri projekteissa. Emme sanele tekemistä tiukasti ylhäältä alaspäin, vaan luotamme ammattilaisiimme ja pyrimme antamaan heille vapauksia ja mahdollisuuksia – tilaa luovuudelle.”

Onnistunut arkkitehtuuri kestää aikaa

Petrukselle hyvä arkkitehtuuri näyttäytyy ajattomina ratkaisuina, jotka säilyttävät arvonsa ja estetiikkansa vuosikymmeniä – ellei jopa satoja vuosia.

”Minua kiehtoo kestävä ajattelu. Uuden rakennuksen ei pidä näyttää ilmeeltään vanhentuneelta 15 vuoden päästä valmistumisesta.”

Yhtenä sydäntä lähimpänä olevista projekteista työurallaan Petrus mainitsee 1958 rakennetun Helsingin Autotalon peruskorjauksen, jossa hän toimi vastaavana arkkitehtina. Kampissa kohoavat Autotalon tornit muodostavat yhden kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä. Hankkeessa korttelin rakennuksille tehtiin kunnostus- ja perusparannussuunnitelmat kiinteistön ilmeen kohentamiseksi ja yhtenäistämiseksi.

”Kun Autotalon suunnittelu aikoinaan aloitettiin, alue oli vielä ikään kuin ”laitakaupungin” rajamailla, eikä ensimmäisen kerroksen katutilaa voinut kuvailla erityisen kutsuvaksi. Lopputuloksena rakennus ja sen ympäristö kohenivat huomattavasti. Katutasolla avattiin ravintolamaailma ja toimistotornikin saatiin vuokrattua täyteen kiinteistön ilmeen parannuttua”, Petrus kertoo.

Autotalo on hänen mukaansa hyvä esimerkki siitä, miten rähjäiseksi luokiteltavasta rakennuksesta kuoriutuu parhaimmillaan aktiivinen ja vilkas osa kaupunkikuvaa. Tengbom on myös suunnitellut sen katolle vuonna 2021 Sky Loungen, joka on uniikki juhla- ja kokoustila upeiden maisemien äärellä.

”Korjausrakentamisessa on tärkeää ammentaa vanhan rakennuksen arkkitehtuurista ja hengestä, löytää sille ikään kuin uusi tarina kopioimatta suoraan vanhaa”, Petrus sanoittaa.

Ongelmanratkaisu vaatii luovaa ajattelua

Petruksen mukaan kaupunkikuvan ja olemassa olevan rakennuskannan uudistamisessa keskeistä on kiinteistönomistajien halu panostaa rakennuksen kehitykseen pitkällä tähtäimellä.

”Mielestäni Suomessa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia rakennuksia nykyistä paljon monipuolisemmin. Tällä hetkellä rakennuskantaa joko suojellaan niin tiukasti, ettei muutosmahdollisuuksia ole, tai sitten vanhat rakennukset puretaan kokonaan ja tilalle rakennetaan uutta”, Petrus pohtii.

Hän toteaa, että ongelmanratkaisu on yksi esimerkki suunnittelijan luovuuden käytöstä, joka korostuu etenkin korjausrakentamisessa. Luovuus auttaa löytämään uusia näkökulmia, kehittämään innovatiivisia ratkaisuja ja soveltamaan aiempaa tietoa uusissa yhteyksissä.

”Luovuus ei tarkoita vain visuaalisesti kauniiden asioiden, kuten kaarien, suunnittelua, vaan myös kykyä hyödyntää sitä käytännön ratkaisuissa”, Petrus täsmentää.

Johtamisen ja luovan työn vastapainoksi Petrus rentoutuu pelaamalla sulkapalloa. Hän innostui lajista jo vuosia sitten vanhan työporukan kanssa, ja pelaaminen jatkuu edelleen säännöllisesti entisen kollegan seurassa. Työn ulkopuolella arki kuluu pitkälti perhe-elämän ja harrastusten parissa. Petruksen tytär harrastaa muodostelmaluistelua, ja harjoituksia on viidesti viikossa. Tämä tarkoittaa lukuisia kuskailuvuoroja. ”Sekin on ihan mukavaa irtiottoa työasioista,” Petrus toteaa.

Kuvat: Galina Berezina

Henkilökuva

Elina Järvelä näkee arkkitehtuurin rajapintana rakennuksen ja ihmisen välissä

2024-04-16

Arkkitehti Elina Järvelää inspiroi arkkitehtuurissa erityisesti se, että siinä yhdistyvät humanistinen näkökulma ja tekninen osaaminen. Arkkitehtuurin hän näkee rajapintana ihmisen ja rakennuksen välissä. Korjausrakentaminen ja rakennusten historia ovat lähellä Elinan sydäntä, ja monipuolisessa työssään hän hyötyy paitsi arkkitehdin, myös insinöörin koulutuksestaan.

Arkkitehti Elina Järvelä on työskennellyt Tengbomilla reilun parin vuoden ajan. Sitä ennen hän ehti työskennellä opiskeluaikanaan muutamassa eri arkkitehtitoimistossa, yliopistolla sekä julkisella sektorilla rakennusvalvonnassa ja Senaatti-kiinteistöillä. Aalto-yliopistosta valmistunut arkkitehti luki pääaineenaan arkkitehtuurin historiaa ja teoriaa. Lisäksi häneltä löytyy takataskustaan myös insinöörin tutkinto.

Elinan työpöydälle mahtuu Tengbomilla korjausrakentamisen projekteja, ja niiden lisäksi esimerkiksi rakennushistoriaselvityksiä sekä työskentelyä kestävän kehityksen tiimissä. Elina on myös toimiston luottamushenkilö.

Korjausrakentamista ymmärretään yhä paremmin

Korjausrakentaminen on ollut Elinan intohimo jo opintojen aikana, ja sen parissa hän Tengbomilla pääasiassa työskenteleekin. Korjausrakentamisessa Elinaa inspiroi erityisesti sen tiukka konteksti.

“Olemassa oleva rakennus rajaa suunnittelumahdollisuuksia paljon enemmän kuin uudisrakentaminen, ja luovuuttaan pääsee käyttämään eri tavalla. Korjausrakentamisen parissa työskentely tuo myös mukavaa vaihtelua päiviin, sillä kohteessa tai työmaalla pääsee käymään usein sekä suunnittelu-, purku- että rakennusvaiheessa”, hän kertoo.

Elina näkee, että korjausrakentamiseen liittyvä kiinnostus ja sitä myötä myös osaaminen on arkkitehtuurin kentällä laajentunut, ainakin kestävyysnäkökulmien suuntaan, ja siihen kannustetaan yhä enemmän aina EU-tasolta lähtien.

“Ainakin omassa arkkitehtikuplassani tuntuu ilokseni olevan trendi, että korjausrakentamista tehdään yhä enemmän”, Elina kertoo.

”Vaikka peruskorjauksillakin on paikkansa, toimenpiteiden ei tarvitse aina olla niin suuria, jos huollot ja korjaukset tehdään ajoissa.”

Hän myös toivoo, että tulevaisuudessa korjausrakentamista tehtäisiin yhä useammin hyvissä ajoin, ja että pienempiinkin korjaustarpeisiin tartuttaisiin nykyistä aiemmin. Korjaustarpeiden ehkäisemisessä auttaa tietysti oikea-aikainen huolto. Rakennusvanhusten hoivaketjun toimiminen huollosta peruskorjauksiin tukisi myös rakentamisen kestävyyttä esimerkiksi siten, että se pidentäisi suurempien korjaustarpeiden välejä.

“Vaikka peruskorjauksillakin on paikkansa, toimenpiteiden ei tarvitse aina olla niin suuria, jos huollot ja korjaukset tehdään ajoissa”, Elina toteaa.

Työn monipuolisuus viehättää

Elinan työssä korjausrakentamisen pitkiäkin suunnitteluprojekteja tasapainottavat rakennushistoriaselvitykset, joita Tengbomilla tehdään muutaman työntekijän tiimissä, ja jotka ovat usein parin–kolmen kuukauden mittaisia projekteja. Selvitysten tekemiseen liittyy paljon tekstin tuottamista ja paikan päällä dokumentointia.

“Ylipäätään arkkitehdin työssä on parasta sen monipuolisuus ja vuorovaikutteisuus eri tahojen kanssa. Työpäivät ovat erilaisia ja mallintamisineen, kohde- ja työmaavierailuineen, tekstin tuottamisineen ja palavereineen”, Elina sanoo.

Monipuolisissa työtehtävissään Elina kokee hyötyvänsä myös insinöörin koulutuksestaan.

“Vaikka olen tehnyt insinöörin töitä suhteellisen vähän, koen, että koulutuksestani ja pienestä alan työkokemuksesta on minulle hyötyä myös arkkitehtina. On esimerkiksi luontevaa kommunikoida muiden suunnittelijoiden kanssa, kun ymmärtää myös heidän näkökulmaansa sekä ammattisanastoa”, hän kertoo.

”Kestävän kehityksen eri ulottuvuudet eivät välttämättä ole ristiriidassa, ja niillä voi olla myös synergiaetuja toisiinsa nähden.”

Mielenkiintoisena työtehtävänä Elina näkee myös rakentamisen kestävyyden eri osa-alueiden integroimisen suunnitteluun. Häntä kiinnostaa erityisesti erilaisten kestävyysnäkökulmien yhteensovittaminen.

“Olin juuri palauttanut diplomityöni, kun Tengbomin Sustainable by Tengbom-työkalu julkaistiin. Diplomityössäni olin tutkinut ekologisen ja kulttuurisen kestävyyden rajapintoja historiallisesti arvokkaan rakennuksen kontekstissa. Oli mielenkiintoista huomata, että olin saanut samansuuntaisia tuloksia, kuin mitä diplomityötäni paljon laajemman Kestävyyslabra -työkalunkin avulla käy muun muassa ilmi: kestävän kehityksen eri ulottuvuudet eivät välttämättä ole ristiriidassa, ja niillä voi olla myös synergiaetuja toisiinsa nähden”, Elina kertoo.

Rajapinta rakennuksen ja ihmisen välissä

Elinaa inspiroi arkkitehtuurissa mahdollisuus yhdistää teknistä ja humanistista lähestymistapaa.

“Arkkitehtuuri on ikään kuin rajapinta rakennuksen ja ihmisen välissä. Hyvä arkkitehtuuri on tasapainoista, ja siinä on huomioitu eri sidosryhmien arvot – ja tietysti se myös näyttää ja tuntuu muillekin aisteille hyvältä. Minulle arkkitehtuuri on enemmän fiilis, mutta se fiilis rakennetaan fyysisistä kappaleista”, Elina toteaa. “Arkkitehtuurissa yhdistyvät tekninen osaaminen ja ihmisläheinen ajattelu. Sitä tehdään ihmisille, joten täytyy olla empaattinen ja ihmisläheinen, sekä pystyä aistimaan ja uppoutumaan kontekstiin ja kulttuuriin. Samalla pitää olla teknistä osaamista”, hän jatkaa.

Humanistisesta näkökulmasta arkkitehtuuriin liittyy myös ristiriitoja – esimerkiksi tilaajat, joiden kanssa arkkitehti työskentelee, eivät välttämättä osaa ottaa loppukäyttäjien tarpeita riittävästi huomioon.

“Arkkitehtuurissa yhdistyvät tekninen osaaminen ja ihmisläheinen ajattelu.”

“Tarvittaisiin siis enemmän osallistamista, jotta nämä tarpeet tulisivat huomioiduiksi. Toisaalta liian yksilöllistäkään suunnittelua ei voi tehdä, jos haluaa tehdä muuntojoustavaa tilaa, mikä puolestaan on ekologisen kestävyyden näkökulmasta järkevää”, Elina pohtii.

Lisäksi arkkitehdin täytyy ymmärtää suunniteltavan tilan tai rakennuksen kulttuurinen ja sosiaalinen konteksti. Esimerkiksi asuntorakentamisessa asumisen tarpeet vaihtelevat elämäntilanteesta ja kulttuurista toiseen.

“Länsimainen ajatus tilasta ei sovi kaikille. Toisaalta, kun rakennetaan tiettyyn ympäristöön, on tärkeää ymmärtää tehtävän konteksti ja peilata suunnitelmaa siihen”, Elina pohtii.

Luottamushenkilö ja sarjaharrastaja

Monipuolisen työn lisäksi Elinan mielestä parasta Tengbomilla ovat mainiot työkaverit sekä toimiston työkulttuuri: on vastuuta ja vapautta. Innostavaa on myös se, miten paljon työn ohessa oppii uutta. Myös toimiston ammattimainen johto saa häneltä kehuja. Tengbomin luottamushenkilönä Elina on lisäksi päässyt tutustumaan muihin työntekijöihin paremmin.

“Minusta Tengbomilla vallitsee hyvä yhteishenki. Avoin keskustelukulttuuri on tässä avainasemassa”, Elina sanoo.

Työnsä vastapainoksi Elina tunnustautuu paatuneeksi sarjaharrastajaksi.

“Olen harrastanut sirkusta, ja itse asiassa myös työskennellyt sirkuskoulun apuopettajana. Opinto- ja työkiireiden myötä sirkus jäi, mutta nyt olen harrastanut vähän kaikkea muuta mielialan ja sesongin mukaan, esimerkiksi tanssia, melontaa ja joogaa”, hän kertoo.

Lisäksi työlle tuovat vastapainoa läheiset, niin kaksi- kuin nelijalkaisetkin sellaiset.

“Pidän myös luonnossa liikkumisesta ja haaveilusta. Ja toisinaan myös niiden haaveiden toteuttamisesta”, Elina virnistää.

Uutinen

Arkadia n:o 6 – onnistuneen yhteistyön näyttävä lopputulos

2020-10-19

Peruskorjauksen tultua ajankohtaiseksi, paraatipaikalla Helsingin Narinkkatorin pohjoispuolella sijaitseva entinen Patentti- ja rekisterihallituksen toimistorakennus koki uuden tulemisen Tengbomin Spondalle suunnittelemassa kaksivaiheisessa kiinteistökehitysprojektissa. Esittelemme nyt parhaita paloja juuri valmistuneesta Arkadia n:o 6 -nimen saaneesta kohteesta, josta kirjoitimme aiemmin myös täällä.

Vaikka rakennuksen julkisivu on suojeltu, saimme päivittää Arkadiankadulla sijaitsevan pääsisäänkäynnin rakennuksen arvoiseksi kokonaisuudeksi. Julkisivulla pääsisäänkäyntiä rytmittää korkea lasiseinä, joka tuo näyttävän sisäänkäynnin osaksi katumaailmaa ja kutsuu astumaan sisään.

Joustavaa yhteistyötä korjausrakentamisessa

Remontissa haasteellista oli toteuttaa nykyaikainen ilmanvaihto ja äänieristys tiloihin, joissa katto on suhteellisen matala ja tehollinen korkeus on 2,3–2,7 metriä. Jokainen kerros on nyt suunniteltu niin, että ne voidaan tulevaisuudessa jakaa jopa yhdeksään eri toimistoon.

Korjausrakentamiselle tyypillisesti suunnitelmia muutettiin usein nopeasti lennossa.

Pääsuunnittelijana toiminut arkkitehtimme Ahti Korpinen kertoo, että pitkän projektin aikana vastaan tuli muuttuvia tilanteita, joita ratkottiin hyvässä ja joustavassa yhteistyössä Spondan, pääurakoitsija Temotekin ja teknisen urakoijan Aro Systemsin kanssa. “Kun työmaalla tuli vastaan uusia tilanteita, korjausrakentamiselle tyypillisesti suunnitelmia muutettiin usein nopeasti lennosta”, kertoo Korpinen. Kohteen sisustussuunnittelusta vastasi Rune & Berg.

Arkadia n:o 6:n Tengbomin suunnittelutiimimme kohteessa. Vasemmalta oikealla: Katja Krooka, Anamarija Ban, Erin Swift-Leppäkumpu, Ahti Korpinen, Lasse Nikula, Adrián Bonet Cózar ja Irina Väisänen.

Spondan projektipäällikkö Pasi Hämäläinen toteaa, että yhteistyö on sujunut erittäin hyvin, vaikka hanke on ollut välillä myös erittäin haastava ja muutoksia tehtiin paljon:

”Tengbomin suunnittelijat ovat olleet lukuisissa tilanteissa erinomaisesti mukana ja olleet innoissaan keksimään uusia ratkaisuja. Tahdon kiittää Tengbomin koko laajaa hankkeeseen osallistunutta organisaatiota ja erityiskiitoksen haluan antaa hankkeen pääsuunnittelija Ahti Korpiselle”.

Muutoksilla onnistuneet tilat vuokralaisille

Kohteen ensimmäisiä vuokralaisia ovat esimerkiksi Wolt, Warner Music Finland ja Vincit. Pasi Hämäläinen toteaakin lopuksi, että “hyvällä yhteistyöllä ja onnistuneilla muutoksilla on saatu kiinteistön vuokralaisille onnistuneet tilat, joista voi olla ylpeä”.

PS. Tekniikka & Talous kävi vierailemassa Arkadia 6:ssa. T&T:n tilaajana voit lukea jutun täältä.