Korjausrakentaminen ja kestävä kaupunkisuunnittelu ovat Iida Räsäsen sydäntä lähellä
Arkkitehti Iida Räsäsen työssä tärkeintä on työskennellä ja suunnitella omia arvojaan vastaavalla tavalla. Hänen mukaansa arkkitehtuuri on mahdollistamista; suunnittelulla luodaan edellytykset paremmalle tulevaisuudelle.
Vuonna 2016 valmistunut arkkitehti Iida Räsänen on työskennellyt Tengbomilla vuodesta 2017.
”Aloitin työt jo opiskelujen ohella vuonna 2012, heti kandivaiheen jälkeen. Helsingissä ehdin olla töissä parissa toimistossa ennen Tengbomille tuloa. Kaipasin tuolloin etenkin itsenäisempää ja luovempaa työtä, ja tietenkin minua kiinnosti myös ne hankkeet, joita kullakin toimistolla oli”, Iida kertoo.
Iida kuuli Tengbomista ystävältään. Yritys vaikutti lupaavalta ja käynnissä oli mielenkiintoisia hankkeita, joten Iida haki ja pääsi töihin. Hän on viihtynyt hyvin Tengbomilla.
”Erityisesti pidän siitä, miten Tengbom eroaa perinteisistä arkkitehtitoimistoista. Täällä ei ole osakkaita, jotka vetävät toimintaa. Työ ennemminkin muotoutuu oman toiminnan mukaisesti, ja täällä on suuri vapaus sen osalta, että minkälaista työtä tekee. Samalla on myös vastuu projekteista. Se motivoi minua”, Iida kertoo.
Fokus korjausrakentamisessa
Aloittaessaan Iida pääsi heti mukaan Tengbomin merkittävän projektin, Vallilan Nordea-kampuksen hankesuunnitteluvaiheeseen.
”Toimin projektin hankesuunnitteluvaiheen projektiarkkitehtina. Kyseinen projekti oli alkanut jo ennen tuloani ja jatkuu edelleen, joten kyseessä on todella pitkäaikainen urakka”, Iida sanoo.
Pääsääntöisesti Iida työskentelee korjausrakentamisen parissa ja viime aikoina myös hieman kaupunkisuunnittelun saralla.
”Minua kiinnostavat kaikki projektit, joiden lähtökohtana on ratkaista haasteet suunnittelun avulla mahdollisimman hyvin. Myös ne projektit kiinnostavat, joissa yritetään katsoa asioita uudesta näkökulmasta”, Iida kertoo.
Iidalle kestävät arvot ovat kaikista tärkeimpiä.
”Minua kiehtoo erityisesti 60-luvun ja sitä tuoreemman rakennuskannan korjausrakentaminen. Nykyisin puukaupunkien ja Jugend-talojen purkamista pidetään valitettavana virheenä. Niiden purkamista aikoinaan perusteltiin samoilla argumenteilla kuin nyt perustellaan uudemman rakennuskannan purkamista; huono kunto, tehottomuus ja nykysilmään alhaiset kaupunkikuvalliset arvot, eli rumuus”, Iida sanoo.
Iidan toive onkin, että hyvällä, kunkin rakennuksen arvot tunnistavalla korjausrakentamisella voidaan säilyttää kaupunkikuvan kerroksellisuus.
”Kaupungista tulisi löytyä rakennuksia eri vuosikymmeniltä, jotka kertovat kaupungin ja kaupunkilaisten tarinaa. Maku muuttuu aina ajassa: tulevat sukupolvet kauhistelevat tekemiämme tuhoja kuten me edellisten”, Iida miettii.
Pidän arkkitehtuurista, koska sen avulla on mahdollisuus tehdä parempaa rakennettua ympäristöä, tehdä hyvää.
Lämmin kohta sydämessä betonilähiöille
Iidaa kiinnostaa myös sosiaalinen kestävyys ja lähiöiden sosiaalisesti kestävä täydennysrakentaminen.
”Olen itse asunut lapsena monessa paikassa. Lapsuuteni miljöö on yleensä ollut betonilähiö, joten minulla on lämmin kohta sydämessä niille. Nyt kun esimerkiksi Raide-Jokerin myötä taka-alalla olevia lähiöitä tulee fokukseen, on tärkeää miettiä, miten niitä voi kehittää edelleen menettämättä betonilähiön arvoa”, Iida kuvailee.
Miten sen voi tehdä? Iidan mukaan esimerkiksi korostamalla lähiön hyviä arvoja, kuten yhteisöllisyyttä ja luonnonläheisyyttä. Lähiöiden ympäristöä tulisi myös kehittää monipuolisemmaksi ja sen tulisi huomioida eri elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeet.
Lisärakentamisella luodaan uusi kaupunkikuvallinen kerrostuma, jolla halutaan korostaa alueen erityispiirteitä, esimerkiksi ottamalla vaikutteita olemassa olevan rakennuskannan julkisivumateriaaleista, väreistä ja muista arkkitehtonisista aiheista.
”Tavoitteena on sosiaalinen kestävyys. Luodaan ympäristö, jossa asukkaat viihtyvät ja josta he ovat ylpeitä”, Iida sanoo.
Vastuullisuus on arkkitehtuurin yksi suurimpia kysymyksiä. Mikä on arkkitehdin valta ja toisaalta vastuu? Ihannetilanteessa tehtäisiin aina se, mikä on parasta ja hyvin kaikkien kannalta. Suunnitteluun kuitenkin vaikuttavat myös monet muut voimat, kuten taloudelliset realiteetit.
”Pidän siitä, että Tengbomilla pyritään tekemään oikeita, vastuullisia ratkaisuja ja ollaan valmiita taistelemaan arvojemme puolesta”, Iida kertoo.
Iida kertoo unelmoivansa siitä, että tulevaisuudessa uudisrakennukset rakennetaan kestämään monta sataa vuotta.
”Niissä voitaisiin käyttää rungossa, tilaohjelmassa tai vaikka kerroskorkeuden suunnittelussa ratkaisuja, jotka mahdollistavat sen, ettei rakennusta tarvitse koskaan purkaa. Toisaalta korjausrakentamisen avulla vanhoille rakennuksille voidaan löytää jokin uusi käyttötarkoitus ja taitavan suunnitelman avulla estää purkaminen”, Iida kuvailee.
Iidan vahvuus on löytää myös muiden vahvuudet
”Vahvuuteni on ollut aina se, että olen tosi luova ja joustava tavoiltani. Jos tulee seinä vastaan, voin todella helposti muuttaa suuntaa ja keksiä uusia vaihtoehtoja. Uralla edetessä olen huomannut, että vahvuuteni on myös tiimin vahvuuksien löytäminen. Tässä työssä arvostan todella paljon tiimejä, joiden jäsenillä on erilaiset ja toisiaan tukevat vahvuudet”, Iida kertoo.
Iida kuvailee myös olevansa enemmän suurten kokonaisuuksien ihminen kuin yksityiskohtien.
”Toinen unelma-ammattini arkkitehdin ohella oli kustannustoimittaja, joten minulla on kyvykkyyttä saada myös muista irti vahvuuksia ja taitoja”, Iida sanoo.
Tengbomin projekteissa Iidan rooli riippuu hankkeesta.
”Roolini projektissa vaihtelee hankekohtaisesti. Joitakin projekteja vedän itse yhdessä pääsuunnittelijan kanssa, toisissa toimin avustavassa roolissa tai olen vastuussa rajatummasta osakokonaisuudesta. Mieluiten olen mukana isompien kokonaisuuksien hallinnassa, joten johtava rooli sopii minulle parhaiten”, Iida päättää.
Viimeaikaiset projektit
- Vallilan Nordea-kampuksen lisäksi olen ollut mukana suunnittelemassa KY-talon hanketta. Olin myös mukana päättyneessä Keravan asemanseudun kilpailussa, jossa Tengbomin ehdotus lunastettiin.
Parasta arkkitehtuurissa
- Rakastan suunnitteluun liittyvää luovaa ongelmanratkaisua. Sovin myös ominaisuuksiltani hyvin arkkitehdiksi. Olin lahjakas monessa kouluaineessa, mutta en supersuuntautunut mihinkään.
Parasta Tengbomilla
- Tengbomilla parasta on oma vapaus ja toisaalta myös vastuu. Olemme suuri toimija Ruotsissa, mutta heidän mahdollistamansa potentiaali ei ole vielä täysin käytössä Suomessa. Näen sen kuitenkin tarjoavan todella mielenkiintoisen mahdollisuuden, jota toivottavasti voidaan tulevaisuudessa hyödyntää vielä paremmin.
Kolme tärkeintä asiaa elämässä
- Ammatin kannalta tärkeintä on mahdollisuus kasvaa niin ammatissa kuin työpaikassa. On myös tärkeää kasvaa ihmisenä.
- Mahdollisuus toteuttaa itseäni on tärkeää sekä töissä että vapaa-ajalla taiteen parissa.
- Tietenkin rakkaat ystävät ja perhe.
Lisää minusta
- Juureni ovat Savossa, olen syntynyt Mikkelissä vuonna 1989.
- Kuulun Apaja Kollektiiviin. Kollektiivin tavoitteena on tuoda esiin myönteisiä lähestymistapoja rakennetun ympäristön kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. Tavoitteenamme on olla mukana keskustelussa ja paljastaa tuntemattomia aiheita rakennetun ympäristömme vaikutuksista.
- Harrastan vapaa-ajalla myös tanssia: reggaetonia ja dancehallia.
- Asun Merihaassa. Olen siis onnistunut löytämään lapsuuteni betonilähiömaiseman. Lapsuuden vesimaisema on myös läsnä suuremmassa mittakaavassa meren muodossa.
Etsimme jatkuvasti uusia työntekijöitä kasvavaan yhteisöömme. Olemme uteliaita tutustumaan – kuka sinä olet? Mitä osaamista voit tuoda joukkoomme? Miten voit auttaa meitä raivaamaan uusia polkuja tulevaisuuteen?