Tengbom suunnitteli väistökoulun tilat Helsingin Jätkäsaaren Saukonpaadenrannassa sijaitsevaan olemassa olevaan rakennukseen. Väliaikaisen koulun 1700-neliöiset tilat muokattiin entisten toimistotilojen paikalle ekologisesti ja resurssitehokkaasti hyödyntäen olemassa olevia rakenteita.
Noin 20 vuotta vanhan, suuren C-muotoisen, rakennuksen kaksi kerrosta on muutettu palvelemaan 170 koululaisen ja 40 esikoululaisen tarpeita. Kiinteistössä toimii lisäksi eri yritysten toimitiloja sekä hotelli.
Vanhoja kokoustiloja ja koulutushuoneita sovellettiin luokkahuoneiksi, lisäten tarvittavia seiniä ja ovia. Esikoululaisille rakennettiin kuraeteiset, lokerikot ja lisää säilytystilaa, ja kerroksiin lisättiin käsienpesupisteitä ja rakennettiin inva-WC:t koulumääräysten mukaisesti. Ruokailutiloissa hyödynnettiin olemassa olevaa keittiötä ja uudistettiin laitteistoja.
Kuva: Kuvio Oy
Prosessin loppuvaiheessa yllättäen esiin noussut tarve rakentaa uusi porrasyhteys eri kerrosten välille osoittautui teknisesti haastavaksi ja edellytti nopeaa reagointia sekä ratkaisukykyä.Oppilaat ja esikoululaiset saapuvat rakennukseen samasta ulko-ovesta, jonka jälkeen kulku haarautuu kahteen eri portaaseen. Esikoululaiset käyttävät uutta porrasta, joka toteutettiin erottamalla parkkihallista eteistila ja puhkaisemalla pihakanteen aukko. Tilava eteinen ja valoisa porras toimivat nyt päiväkodin arjessa ja tulevaisuudessa jonkun toisen käyttäjän tarpeissa. Peruskoululaiset hyödyntävät puolestaan olemassa olevaa porrasta kulkiessaan omaan kerrokseen.
Kuva: Kuvio Oy
Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että suunnitteluprosessissa mukana olleet opettajat ja muut koulun edustajat saivat äänensä kuuluviin ja pystyivät aidosti vaikuttamaan päätöksentekoon.
”Yhteistyö on ollut tiivistä niin koulun henkilöstön kuin kaupungin virkamiestenkin kanssa. Kompromisseja tehtiin, mutta ratkaisut saatiin toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla”,Saukonpaadenrannan suunnittelusta vastannut Tengbomin arkkitehti Minna Hulkkonen kertoo.
Kuva: Kuvio Oy
Saukonpaadenrannan kohteen lisäksi Tengbom on suunnitellut väistökoulun tilat myös toiseen olemassa olevaan toimistorakennukseen, Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevaan Tietokuja 2:een. Lue lisää aiheesta alla:
Espoon Tapiolassa Revontulenkujalla sijaitseva LähiTapiolan pääkonttori kaipasi uudistusta aulatiloihin. Tapiolan Hohkaksi nimetty, vuonna 2009 valmistunut, toimistotalo valmistautui vastaanottamaan uusia vuokralaisia ja sisääntulokerroksen piti palvella muitakin kuin LähiTapiolan vieraita ja työtekijöitä.
Saimme tehtäväksi suunnitella perinteisen aulatilan muutos innovatiiviseksi ja joustavaksi työtilaksi, vanhaa kunnioittaen. Loimme ”tilan tilan sisälle”, ajankohtaisen ja kutsuvan aulan, jossa vieraatkin viihtyvät. Aulan valoisuus, ilmavuus ja arvokas ilme säilytettiin samalla kun tila sai kokonaan uuden ulkoasun. Pehmeämmät muodot ja lämminhenkiset materiaalit valittiin tuomaan aulan suoraviivaisiin tiloihin mukavuutta ja kotoisaa tunnelmaa.
Aulan valoisuus, ilmavuus ja arvokas ilme säilytettiin samalla kun tila sai kokonaan uuden ulkoasun.
Aulatilan uudistus sisälsi uuden neuvotteluhuonealueen, kahvion keittiöineen, break-out space ja co-working alueet sekä vastaanottotiskin. Osa co-working alueesta muuntautuu helposti break-out tilaksi suurempien tilaisuuksien aikana. Uusituista tiloista pääsevät nauttimaan talon vuokralaisten lisäksi nyt myös vierailijat.
Suunnittelimme joustavan ja aikaa kestävän toimistotilan Perheyritysten liiton käyttöön Helsingin Autotaloon. Yhdessä liiton ja tilan omistajan Parator Oy:n kanssa halusimme tehdä tiloista paitsi viihtyisät ja raikkaat, myös sellaiset, joihin sopivat niin työntekijät kuin liiton jäsenten koulutuksetkin.
Olohuonemainen tila on Perheyritysten kodin sydän.
Helsingin Kampissa, Autotalon 6. kerroksessa sijaitseva Parator Oy:n toimistotila oli jo pitkään ollut toimistokäytössä eri vuokralaisilla. Vuonna 1958 valmistunut Autotalo on yksi Helsingin keskustan tunnistettavimpia toimistorakennuksia. Toimistotilat sijaitsevat keskeisellä paikalla Kampissa, ja toimistoista on mainiot maisemat Helsingin yli. Toimiston sisätilat kaipasivat kuitenkin uudistamista. Vuosien mittaan tilan ilme oli kulahtanut, ja aiemmat vuokralaiset olivat jättäneet jälkeensä erilaisia kerrostumia.
Aloimme suunnitella tiloihin joustavaa työympäristöä. Suunnitelmassa huomioimme sekä tilan omistajan, Parator Oy:n, että tilan käyttäjän, Perheyritysten liiton, toiveet. Uudesta tilasta haluttiin tehdä paikka, jossa ihmiset kohtaavat, ja yhteisöidentiteetti vahvistuu. Toimiston roolista me-hengen luomisessa onkin tullut yhä tärkeämpi, kun korona-aika on siirtänyt monet kohtaamiset verkkoon.
Valitsimme yhdessä asiakkaamme kanssa tilaan kestäviä ja muuntojoustavia ratkaisuja. Suunnittelimme laadukasta toimistotilaa, mikä näkyy esimerkiksi pintamateriaalivalinnoissa. Laadukkaat materiaalit ja ratkaisut myös kestävät aikaa, ja muutoksia tarvitaan vähemmän, jos vuokralainen vaihtuu. Kun ratkaisut ovat muuntojoustavia ja materiaalit laadukkaita, myös vuokra-ajat pitenevät, mikä osaltaan vähentää tilojen muutostarpeita.
Suunnittelussa huomioitiin tilan vuokraajan ja käyttäjän tarpeet
Parator Oy:n toiveena olivat laadukkaat ja riittävän neutraalit tilat. Näin ne sopisivat myös mahdolliselle seuraavalle vuokralaiselle.
Perheyritysten liiton toiveena taas olivat tilat, jotka sopisivat yhdistyksen työntekijöille, mutta toisaalta isoillekin vierailijamäärille tapaamisiin ja koulutuksiin. Liitto tarvitsi siis samaan aikaan sekä tilat työntekijöilleen, että koulutus- ja kokoustilat jäsenilleen.
Neuvotteluhuoneita erottava ja ääntä eristävä siirtoseinä mahdollistaa kokousten järjestämisen yhtä aikaa.
Suunnittelimme vierailijoiden käyttöön olohuonemaisen kirjastotilan sekä neuvottelutilan, ja työntekijöille avotyötilat sekä hiljaisen työskentelyn tilat. Olohuone on kuitenkin ollut niin pidetty työntekijöiden kesken, että sitä käytetään päivittäin.
Tilassa oli valmiina hyväkuntoinen taukokeittiö, jonka yhteyteen suunnittelimme verhoilla erotettavan tarjoilupisteen helpottamaan säännöllisten tilaisuuksien järjestämistä. Neuvottelutila suunniteltiin niin, että se taipuu siirrettävän seinän avulla joko isommaksi tilaksi, tai tarvittaessa kahdeksi pienemmäksi neuvotteluhuoneeksi.
Myös akustiikkaa parannettiin valitsemalla tilaan ääntä vaimentavat lattia- ja alakattomateriaalit. Erityistä huomiota kiinnitettiin neuvottelutiloja erottavan siirtoseinän äänieristykseen. Lisäksi uusittiin ovia ja parannettiin vanhojen seinien tiivistystä.
Sisustuksessa käytettiin Perheyritysten liiton jäsenten tuotteita
Suunnittelun alussa tutkimme yhdessä asiakkaiden kanssa sitä, mitä olemassa olevista rakenteista ja kalusteista voisi säilyttää. Olemassa olevan hyödyntäminen uutta suunnitellessa on paitsi taloudellista, myös kestävän kehityksen mukaista.
WC-tilat ja keittiö olivat hyvässä kunnossa, joten ne päätettiin säästää. Myös asiakkaan edellisestä tilasta käytettiin suuri osa toimistokalusteista ja joillekin niistä annettiin uusi käyttötarkoitus. Uudessa suunnitelmassa hyödynnettiin lisäksi edelliseltä vuokralaiselta jääneet hyväkuntoiset riippuvalaisimet.
Perheyritysten liitto toivoi rauhallista ja kodikasta tilaa ja sitä lähdettiin suunnittelemaan pitkälti liiton jäsenten irtokalusteilla, sisustusvalaisimilla ja tekstiileillä. Sisätilojen tunnelmaa parannettiin myös uusimalla valaistus. Valaisimet ovat Dali-ohjattavia, ja niiden avulla toimistoon saa luotua useita valaistustilanteita. Sisustussuunnittelussa tavoitteena oli luoda Perheyritysten liitolle helposti lähestyttävä ja kodikas tila. Tämän tyyppinen sisustusprojekti on hyvä esimerkki matalan kynnyksen palvelusta, jota tarjoamme.
Sisätilojen tunnelmaa parannettiin myös uusimalla valaistus.
Yhteistyö liiton kanssa oli meille erityisen mieluisaa, sillä suosimme projekteissamme kotimaisia tuotteita, mikä oli tämän asiakkaan kanssa itsestäänselvää. Vaikka kotimaisen irtokalusteen kartoittaminen onkin vain pieni osa kestävää ja vastuullista suunnitteluajattelua on se silti tärkeä osa kiertotalouden huomioimista vuokralaismuutoksissa.
Alakatto korjausrakentamisen haasteena
Sisustussuunnittelun ja muiden muutostöiden lisäksi toimistotilan talotekniikkaa uusittiin. Suurin haastava muutos tilassa oli alakattokorkeuden nostaminen. Korjausrakentamisessa nykyaikaisen talotekniikan sovittaminen vanhoihin kerroskorkeuksiin on toistuva haaste. Yhdessä LVI- ja sähkösuunnittelijan kanssa saimme toteutettua tekniikan alakattoihin niin, että alakattokorkeutta saatiin nostettua. Muutoksen ansiosta tiloihin saatiin lisää ilmavuutta.
Remonttiin toivat omat haasteensa purettujen rakenteiden alta löytyneet yllätykset, kuten esimerkiksi katossa aikoinaan ollut aukko, josta olivat aiemmin kulkeneet portaat toiseen kerrokseen. Aukon paikkaamiseen edellisessä remontissa käytetty rakenneratkaisu aiheutti haasteita talotekniikan reittien suunnitteluun. Koko tiimillä oli kuitenkin aikaisempaa kokemusta Autotalon remonteista, mikä auttoi suunnittelussa ja toteutuksessa.
Tengbom on myös Autotalon taloarkkitehti, ja olemme suunnitelleet kiinteistöön useita eri hankkeita vuonna 2015 valmistuneesta perusparannushankkeesta lähtien. Vuosien varrella olemme suunnitelleet Autotaloon useita tilamuutoksia, kuten kiinteistön ravintolamaailman, toimistotiloja sekä kattokerroksen kokous- ja saunatilat. Myös oma toimistomme sijaitsee Autotalossa.
Laajempien peruskorjausten ohessa myös ylläpitävät ja huoltavat hankkeet ovat meille tärkeä osa arkkitehdin työtä ja pyrkimystä kohti kestävämpää suunnittelua. Kun tiloja päivitetään tarpeen tullen, vuokralainen pysyy talossa pidempään, eikä suuria muutostarpeita synny yhtä usein. Pienet tilamuutokset ovatkin osa rakennuksen suurempaa kokonaisuutta.
Autotalo on ollut yksi Helsingin maamerkkejä vuodesta 1958. Vaikka se ei enää voi ylpeillä yhdestä kaupungin korkeimman rakennuksen tittelistä, tarjoaa se upean näkymän yli koko kaupungin – ja nyt siitä pääsevät nauttimaan myös muut.
Tengbom toimii Autotalon taloarkkitehtinä ja on ollut mukana kehittämässä ja uudistamassa kiinteistöä jo vuodesta 2016. B-tornin ylimmässä kerroksessa sijaitsevat käytöstä poistuneet saunatilat saivat kauan odotetun uudistuksen ja samalla kattojen ylle luotiin kokonaan uusi kokous- ja saunatila terasseineen, Sky Lounge. Kokoustilan panoraamaikkunat aukeavat etelään ja merelle ja saunan lauteilta pääsee ihailemaan Töölöä ja Meilahtea.
Entisten vuokralaisten muutettua pois Vallilasta Kumpulantie 9:n toimistotilat jäivät tyhjilleen. Tilat kaipasivat piristystä, jotta tulevat vuokralaiset näkisivät toimistotilojen potentiaalin. Suunnittelimme showroom-hengessä sisustuksen rakennuksen sisääntuloaulaan sekä osaan yhdestä toimistokerroksesta.
Vallilan Kumpulantie 9:n toimistorakennus kaipasi uusia vuokralaisia. Saimme tehtäväksemme suunnitella showroom-tyyliin toimistorakennuksen aulatilan sekä osan yhdestä toimistokerroksesta. Inspiroivan sisustuksen avulla halusimme tuoda esiin tilojen potentiaalia persoonallisella tavalla. Kumpulantie 9:n sisustuksen haluttiin lisäävän tilojen vetovoimaa. Samalla tiloista piti tehdä sellaiset, että mahdollisimman moni potentiaalinen vuokralainen näkisi tilojen mahdollisuudet.
Saimme toteutukseen suhteellisen vapaat kädet. Aulatilaan suunnittelimme kutsuvan näköistä istuskelutilaa, ja toimme tilaan tv-näytön. Lisäksi osa yhdestä toimistokerroksesta remontoitiin niin, että potentiaaliset vuokralaiset saisivat ideoita, millaisen voisivat omasta tilastaan rakennuksessa tehdä.
Toimistokerrokseen suunnittelimme uuden keittiön ja sen yhteyteen taukotilan. Keskelle tehtiin avoin alue, johon suunnittelimme vapaamuotoista istuskelu- ja työskentelytilaa, sekä neuvottelupöydän ja paikan näytölle. Lisäksi käytävään tuotiin nojatuoleja ja istuskelualueita.
Toimistokerroksen muodonmuutoksessa huoneita ja väliseiniä purettiin, keittiö remontoitiin kokonaan, ja tilan katto avattiin. Avattu katto onkin kohteen katseenvangitsija: se maalattiin kirkkaan punaiseksi. Toimeksiantaja valitsi lopulta rohkean punaisen värin ja muun värimaailman muutaman ehdotuksen joukosta. Rohkeaan valintaan päädyttiin, sillä tilaan haluttiin jotain, mikä poikkeaisi perinteisen vaaleasta toimistotyylistä.
Espoon Suurpeltoon, Sepänkallion asuinalueelle nousee kestäviä asuntoja, joiden suunnittelussa on huomioitu metsäinen ympäristö. Tengbomin suunnittelemien kortteleiden rakentamisessa alkaa toinen vaihe.
Näkymä Kyläsepäntielle.
Kotimainen asuntorakennuttaja TA rakennuttaa parhaillaan ensimmäisiä vuokra- ja asumisoikeusasuntoja uudelle Espoon Sepänkallion asuinalueelle, ja projektin toinen vaihe on juuri alkamassa. Sepänkallio sijaitsee Espoon Suurpellossa, Turunväylän ja Kehä II:n välissä. Alueen rakentamisprojektiin sisältyy kaksi hanketta, joista ensimmäinen käynnistyi viime kesänä. Tengbom on hankkeiden arkkitehti- ja pääsuunnittelija.
Ensimmäisen hankkeen on määrä valmistua tammikuussa 2026, ja keväällä 2024 alkava hanke on jatkumoa sille. Projektissa Sepänkallioon rakennetaan kaksi uutta asuinkorttelia. Nyt alkavassa toisessa vaiheessa rakennettaviin taloihin tulee yhteensä 105 ARA-vuokra-asuntoa.
Yhteisiä tiloja ja kalliometsää koko korttelin käyttöön
Toisen vaiheen taloihin rakennetaan ARA-vuokra-asuntoja kahteen yhtiöön, joista toinen, Hehkurinne 2C, on lamellitalo Kyläsepäntien puolella. Lamellitaloon tulee yhteensä 61 vuokra-asuntoa. Toinen yhtiö, Hehkurinne 2A, puolestaan käsittää kaksi erillistä kerrostaloa, joihin tulee yhteensä 44 uutta vuokra-asuntoa. Asunnot ovat 1H+KT – 4H+KT ja pinta-alaltaan 33 m2–88 m2.
Kyläsepäntien puolta reunustava lamellitalo luo korttelille suojaisan sisäpihan. Rakennusten erityispiirteitä ova jyrkät kattolappeet, jotka laskeutuvat pihan puolella myös rakennusten julkisivuiksi. Talojen parvekkeet on lasitettu, ja ne ovat viihtyisän sisäpihan puolella. Talojen yhteistilat, kuten saunat, pesulat ja kerhohuoneet ovat kummankin yhtiön käytössä. Yhteissaunoja taloissa on tavallista enemmän, yhteensä viisi, sillä asunnoissa ei ole omia saunoja.
Hehkurinne 2A:n ja Hehkurinne 2C:n pihanäkymää.
Myös korttelin piha-alue on yhteinen. Piha-alueella on myös kalliometsää, josta osa säilytetään luonnontilaisena. Alueen suunnittelussa onkin huomioitu sekä luontoarvot, että asukkaiden viihtyvyys. Lisäksi kortteliin rakennetaan pihakansi, jonne saadaan autoille pysäköintitilaa kahteen kerrokseen sekä latauspaikkoja sähköautoille.
Nyt alkava uusi hanke, sekä viime kesänä alkanut ensimmäisen vaiheen hanke ovat koko Sepänkallion ensimmäiset, mutta alueelle on kaavoitettu lisää asumista. Nyt rakennettavat talot näyttävät suuntaa alueen tulevalle rakennuskannalle.
Kestäviä asuntoja eri elämäntilanteissa olevien asukkaiden tarpeisiin
Rakennukset on suunniteltu kestäviksi, ja niiden rungon käyttöiäksi on suunniteltu 100 vuotta. Hehkurinne 2A:n kerrostalot lämpenevät maalämmöllä, ja Hehkurinne 2C:n lamellitaloon tulee kaukolämpö. Lisäksi talojen katoille asennetaan aurinkopaneeleita, joiden sähköllä katetaan osa kiinteistösähkön kulutuksesta.
Kutsuvien asuinrakennusten suunnittelussa otetaan huomioon eri elämäntilanteissa olevat asukkaat. Pihoille tulee paitsi lasten leikkivälineitä, myös liikuntavälineitä kaikenikäisille. Lisäksi kortteliin tulee yhteinen palvelueteinen, jossa voi järjestää matalan kynnyksen pop up -toimintaa. Kiinteistöön ei siis tehdä varsinaista liiketilaa, mutta pop up -tilan voi vuokrata esimerkiksi ruoanlaittokurssia tai polkupyörien korjauspajaa varten.
Teollisuuskadun kupeessa sijaitsee Suomalaisen pankkimaailman historiaan oleellisesti liittyvä rakennus. Ilmo Valjakan suunnittelema toimistotalo oli valmistuttuaan Suomen suurin automaattinen tietojenkäsittelylaitos. Vuosikymmenien saatossa Vallilassa sijaitsevan korttelin ympäristö on muodostunut osaksi Helsingin kasvuakselia.
Vuonna 1963 valmistui Aleksis Kiven katu 5 Kansallis-Osake-Pankin ensimmäinen ATK–keskus. Pian uuden rakennuksen tilat kävivät ahtaiksi ja naapuritontille kohosi vuonna 1974 täysin uuden teknologian ATK-keskus ja toimistotalo, joka oli aikanaan Suomen suurin automaattinen tietojenkäsittelylaitos.
Aikansa tasokkaampaa arkkitehtuuria
Ilmo Valjakan suunnittelema uusi rakennus edusti aikakaudelleen hyvin tyypillistä tasokkaampaa arkkitehtuuria. Sen tummia, messinkisiä julkisivuja rytmittää tiukka moduulijako. Ulkomuodoltaan ATK-keskus on säilynyt pitkälti samanlaisena valmistumisestaan asti, joskin sisätilat ovat kokeneet vuosien varrella suuria muutoksia.
Valjakan suunnittelema rakennus on oleellinen osa Satamaradankadun ja Teollisuuskadun katukuvaa. Jylhä rakennus näkyy selkeäpiirteisenä Sturenkadun ja Hämeentien silloilta asti.
Valtaosa Valjakan suunnittelemasta 70-luvun rakennuksesta peruskorjataan kunnioittaen rakennuksen ominaispiirteitä. Peruskorjauksen edellytyksiä tutkitaan hankekehityksen ja erilaisten selvitysten kautta. Rakennuksen maantasokerrokseen luodaan avarampi yhteys katutilaan avaamalla suljettu julkisivu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Samalla rakennuksen edessä oleva katutila ehostetaan. Rakennuksen viereen, 60-luvun toimistorakennuksen tilalle, rakennetaan uusi kestävän kehityksen mukainen toimistorakennus.
Historiaa huokuvassa Helsingin Suomalaisessa Klubissa oli aika uudistaa tilojen ilmanvaihto. Samalla uusittiin Klubin kokoustiloja, ravintolaa ja juhlasalia. Tengbom suunnitteli tiloihin uudet alakattoratkaisut ja raikkaamman ilmeen kunnioittaen tilan arvokkuutta ja historiaa. Helsingin Suomalaisen Klubin uusitut tilat on otettu hyvin vastaan.
Helsingin Suomalaisen Klubin historia juontaa juurensa aina 1800-luvun loppupuolelle, jolloin Klubi perustettiin. Kampissa sijaitseva Helsingin Suomalainen Klubi muutti nykyisiin tiloihinsa 1950-luvun lopulla, kun Kansakoulukujan Klubirakennus valmistui. Rakennusta on remontoitu vuosien varrella, mutta Klubin ylimpien kerroksien tiloissa oli edelleen käytössä alkuperäinen ilmanvaihtojärjestelmä.
Klubin tiloja päivitettiin ilmastoinnin uusimisen yhteydessä
Ilmastointi uusittiin kokonaan vuonna 2021. Ilmastoinnin lisäksi päivitettiin myös muuta talotekniikka, kuten tilojen valaistus. Työn yhteydessä purettiin ja uusittiin suurin osa tilojen alakatoista.
Remontin yhteydessä päädyttiin muokkaamaan Klubin tiloja nykytarpeita vastaaviksi. Tiloihin lukeutuvat muun muassa ravintola, juhlasali, kirjasto, olohuone ja biljardisali. Klubiravintolalla on käytössään kahdeksan kabinettia ja pääsali.
Peruskorjauksessa muutettiin hieman tilojen pohjaratkaisua. Klubille saatiin käyttöön uusi lounge-tila purkamalla seinä ja yhdistämällä entisen olohuoneen ja yhden kabinetin tilat toisiinsa. Tiloihin sijoitettiin uusi kirjastotila, ja vanha kirjasto muutettiin ravintolan kabinetiksi.
Uuden lounge-tilan perällä on lasiovin erotettu uusi kirjastotila.
Raikkaampi ilme perinteitä kunnioittaen
Tengbom suunnitteli projektissa Klubin tiloille raikkaamman ilmeen. Tilojen toimivuutta parannettiin pienillä pohjaratkaisujen muutoksella, ja lisäksi päivitettiin pintamateriaaleja, kuten lattiamattoja ja lattiamateriaaleja.
Kaikki uudistukset toteutettiin ottaen huomioon Klubin historian ja perinteet. Arvokas värimaailma ja kulttuurihistoriallisesti tärkeät maalaukset ja teokset ovat edelleen tilojen keskiössä. Helsingin Suomalaisen Klubin uusitut tilat palvelevat sen jäseniä entistä paremmin.
Ravintolan seinillä on esillä arvokasta ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää taidetta.
Tengbom laati Espoon Tuurinmäkeen korttelisuunnitelman, jonka tarkoituksena on tarkentaa ja täydentää vireillä olleen asemakaavan sisältöjä sekä käyttää suunnitelmaa pohjana kaavaehdotuksen viimeistelyä varten.
Suunnittelualue sijaitsee Espoon Sepänkylän ja Olarin välissä, Kehä II:n länsipuolella. Suunniteltava kortteli on Tuurinmäen asemakaava-alueella, Suurpellon ja Lillhemtin nykyisen pientaloalueen rajalla. Korttelialue rajautuu pohjoisessa lähivirkistysalueeseen, etelässä Tuurinmäentiehen ja idässä Storhemtintiehen.
Alueen eteläpuolelle on kaavoitettu kerrostalo- ja pientaloaluetta, ja itäpuolelle puukerrostaloalue. Korttelin pohjoisosassa on kaksi jo rakennettua pientaloa ja korttelin länsiosa on suojeltua muinaisjäännösaluetta. Alue on jyrkkäpiirteistä ja osin voimakkaasti muokattua.
Suunnitelmana pientalorakentaminen
Tuurinmäen korttelisuunnitelmassa mahdollistetaan tontin jakaminen eteläiseen ja pohjoiseen osaan. Tonttien läntiselle puolelle suunniteltiin erillispientalojen rivi ja itäiselle puolelle paritalojen rivi. Molemmilla tonteilla on omat piha- ja oleskelualueensa, jotka voivat olla yhteiskäytössä autottoman kävely-yhteyden kautta. Lapsiperheitä ajatellen pihat on rauhoitettu ajoneuvoliikenteeltä sijoittamalla kaikki paritalojen autopaikat ja osa erillispientalojen autopaikoista keskitetysti sisäänajojen yhteyteen.
Puurakentamista luonnonväreillä
Erillispientalot ovat pohjamuodoltaan suorakaiteen muotoisia ja paritaloasunnot lähes neliön muotoisia. Rakennukset ovat harjakattoisia puupientaloja, joiden julkisivujen värimaailma koostuu neutraaleista luonnonväreistä.
Storhemtintielle päin asuinrakennukset ja melumuurit rajaavat katualuetta ja muodostavat rytmitetyn kokonaisuuden. Hulevesiä viivytetään kadun ja meluaidan välissä sadepuutarhassa sekä leikki- ja oleskelualueiden yhteydessä.
Laajuus:
4500 kem2 (As Oy Neilikkatie) / 2630 kem2 + 100 liikekem2 (As Oy Unikkotie)
Asuntoja:
117 (As Oy Neilikkatie) / 58 (As Oy Unikkotie)
Kiinteistöjen omistaja:
Varma
Vantaalla Tikkurilan alue kehittyy huimaa vauhtia. Kukkaketoon, aivan Tikkurilan rautatieaseman viereen, nousi myös kaksi Tengbomin Lujatalolle suunnittelemaa kerrostaloa: Neilikkatien puolelle 117 vuokra-asunnon lamellitalo ja Unikkotien varteen 58 omistusasunnon pistetalo.
Kukkakedossa sijaitsevaa korttelia koskeva, täydennysrakentamisen sekä maanpäällisten pysäköintipaikkojen siirtämisen uusiin maanalaisiin pysäköintilaitoksiin mahdollistava, kaavamuutos vahvistettiin vuonna 2017. Asuinkerrostalojen julkisivut mukailevat Kukkakedon jo olemassa olevaa rakennuskantaa tasakattoineen ja julkisivun värimaailmoineen.
Neilikkatien lamellitalo
Viihtyvyyden maksimoimiseksi kummankin kerrostalon kaikkiin huoneistoihin rakennettiin joko katettu parveke tai ranskalainen parveke. Molemmat tontit saivat omat pysäköintihallinsa, jonka kaikki autopaikat ovat sähkölämmityspaikkoja, ja osa on varustettu myös sähköautojen latauspisteillä. Pysäköintihallien ajoluiskat saivat päälleen viherkatot samoin kuin pihalle sijoitettavat kylmät varastorakennukset. Pihakansille luotiin vehreää puistomaista tilaa ja leikkipaikat oman pihapiirin lapsille.
Neilikkatie
Uusi kahdeksankerroksinen lamellitalo nousi parkkipaikkana toimineeseen tontinosaan. Rakennuksen muoto seuraa kauniisti kaartuvan Neilikkatien linjaa. Kahden porrashuoneen ympärille rakennettiin 117 vuokra-asuntoa, jotka on suunniteltu kompakteiksi ja toimiksi. Rakennuksen B-portaan ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu viisi asuinhuoneistoa sekä A-portaan puolelle ulkovälinevarasto pyöräpaikkoineen. Kerroksesta löytyvät myös talopesula, taloyhtiön sauna kahdella pukuhuoneella sekä kerhohuone.
Näkymä sisäpihalta
Pääasiallisena julkisivumateriaalina on paikalla muurattu punainen ja valkoinen tiili, jota pohjakerroksessa täydentää harmaa luonnonkivi. Parvekkeissa käytettiin vastaavan sävyisiä tiililaattoja.
Huoneistot
yksiö
22-32,5 htm2
65 kpl
kaksio
32-48,5 htm2
45 kpl
kolmio
61,5 htm2
7 kpl
Unikkotie
Unikkotien varteen rakennettiin seitsemänkerroksinen 58 omistusasunnon ja kahden liikehuoneiston kerrostalo. Uuden rakennuksen alta purettiin kahden kerroksen korkuinen liikerakennus ja pihalla sijainneet autopaikat siirrettiin uuteen pysäköintilaitokseen pihakannen alle. Pihakannella sijaitsevaan kylmään varastorakennukseen on asukkaille varattu tilaa polkupyörien huoltoon ja korjaukseen.
Katunäkymä
Kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee kaksi yhdistettävissä olevaa liiketilaa. Kuusi ylintä kerrosta on varattu asumiselle; asuinhuoneistojen joukosta löytyy niin yksiöitä, kaksioita kuin kolmioita. Kellarikerrokseen keskittyy talon yhteisiä käyttötiloja, kuten talopesula kuivaushuoneineen ja lämmin ulkovälinevarasto, sekä irtaimistovarastot ja tekniset tilat.
Näkymä sisäpihalta
Punaisen ja valkoisen tiilen liitto on oivallinen ja parvekkeissa käytettävä tiililaatta jatkaa julkisivujen värimaailmaa. Liiketilojen julkisivujen harmaa luonnonkivilaatta maadoittaa rakennuksen osaksi kaduntasomaailmaa.
