Nanjing Sino-Finnish Cooperation and Exchange Center
Under One Sky
arkkitehtuuri
Asiakas:High Hope Int'l Group Jiangsu Champion Holdings Ltd.
Paikka:
Nanjing, Kiina
Ajankohta:
2016
Laajuus:
120 000 m²
Kiinan Nanjingiin ollaan rakentamassa 120 000 neliömetrin rakennuskokonaisuutta, johon tulee muun muassa suomalaiskiinalainen kestävän teknologian keskus ja näyttelytiloja. Tengbomin kilpailuehdotus näyttää suuntaa tulevaisuuden hiilineutraalille arkkitehtuurille.
Suunnitelmassa yhdistyy arkkitehtuurin kepeys, energiatehokas typologia ja uusiutuvan energian tuotanto. Pohjoinen symboliikka, myyttinen Aurora Borealis näkyy suunnittelukonseptissa: pelkistetyn, rationaalisen rakennusvolyymin läpi kulkee vertauskuvallinen revontulinauha, joka nivoo yhteen rakennuksen erilliset toiminnot.
Ehdotuksemme ”Under One Sky” sai 3. palkinnon Nanjing Sino-Finnish Economic, Trade and Cultural Cooperation and Exchange Center -arkkitehtuurikilpailussa.
Partnerit:
Tyréns, Brandskyddsalget, Bengt Dahlgren, PRN Elkonsult among others
Siinä vaiheessa, kun Hammarby Sjöstad -kaupunginosan teollisuuskorttelit olivat vielä melko koskemattomia, kiinteistökehittäjä Fabege julkisti arkkitehtuurikilpailun Trikåfabriken 9 -teolllisuuskiinteistön (suomeksi: Trikootehdas) peruskorjauksesta. Voittoisan ehdotuksemme lähtökohtana oli säilyttää rakennuksen olemassa olevaa laatua ja samalla korostaa sen teollista luonnetta.
Valokuvaaja: Felix Gerlach
Teollisuusalue muutoksessa
Rakennus on kooltaan noin 20 0000 kem2 ja se sijaitsee vanhan teollisuusalueen reunalla. Tänä päivänä alue on melko anonyymi, mutta sen atmosfääri tulee muuttumaan perusteellisesti uudisrakentamisen myötä. Trikootehtaassa ja sen naapurikiinteistöissä on korostuneen teollinen luonne, joka on omalla tavallaan erityisen puhutteleva. Siksi on tärkeää säilyttää rakennukset kaiken uuden rakentamisen yhteydessä.
Valokuvaaja: Felix Gerlach
Haluaisimme, että valmistuttuaan rakennus luo Hammarby Sjöstadiin eräänlaisen tarinallisen vuosirenkaan, joka kertoo sekä alueen menneisyydestä että sen tulevaisuudesta.
Identiteetin vahvistamista
Trikootehdas koostuu kolmesta eri-ikäisestä rakennusosasta. Kokonaisilme on hajanainen. Korjauksen myötä voimme muuntaa sen toimivaksi toimistotaloksi, jolla on yhtenäinen ilmiasu ja vahvempi identiteetti. Ehdotuksellemme on luonteenomaista muun muassa tietoisesti valitut voimakkaat materiaalit ja joustavat, muunneltavat toimistopohjat.
Olemassa olevat rakennukset peruskorjataan ja niitä täydennetään muutoksilla ja uusilla tiloilla. Ehdotimme, että sisäpiha katetaan lasikatolla ja että tällä hetkellä sekavasti ympäriinsä olevia sisäänkäyntejä korvataan kahdella uudella sisäänkäynnillä, jotka niputtavat ihmisvirrat ja luovat rakennukseen luonnollisia kohtaamispaikkoja. Maantasokerroksen lasitetuilla aukotuksilla kortteliin luodaan läpinäkyvyyttä.
Valokuvaaja: Felix Gerlach
Valokuvaaja: Felix Gerlach
Valokuvaaja: Felix Gerlach
Valokuvaaja: Felix Gerlach
Valokuvaaja: Felix Gerlach
Uusi vuosirengas
Olisi jännittävää saada uusi Trikootehdas sointumaan Hammarby Sjöstadin kutistuvaan teollisuusalueeseen ja samaan aikaan saada siitä sellainen, että se tuntuu osalta alueen jatkuvaa kehitystä. Haluaisimme, että valmistuttuaan rakennus loisi Hammarby Sjöstadiin eräänlaisen tarinallisen vuosirenkaan, joka kertoisi sekä alueen menneisyydestä että sen tulevaisuudesta.
Tervetuloa yhteen maailman kestävimmistä opetussairaaloista. Paitsi Ruotsin kaikkien aikojen vaativin sairaalaprojekti, Nya Karolinska Solna (NKS) on todennäköisesti suurin yksittäinen kehitysajuri, joka muovaa Tukholman ja Solnan rajalla sijaitsevasta Hagastadenin kaupunginosasta Skandinavian Life Science -alojen keskittymää ja Tukholman kantakaupunkia.
Suuri investointi tulevaisuuden hoitohaasteisiin vastaamiseksi
Tukholman seudun väkiluku kasvaa suorastan raivokkaasti. Väkiluvun odotetaan kasvavan 350 000 ihmisellä vuosien 2010 ja 2020 välillä. Samaan aikaan, kun elinajan odote jatkaa kasvuaan, lasten ja vanhusten määrä kasvaa muita ikäryhmiä nopeammin. Suurin osa Ruotsin sairaaloista suunniteltiin 1960-1970 -luvuilla. Niitä ei ole suunniteltu nopeasti kehittyvää tekniikkaa, uusia hoitomuotoja tai prosesseja silmällä pitäen. Ne eivät pysty vastaamaan potilaan tarpeisiin edes tänä päivänä. Kuten muillakin toimialoilla, toiminnan luonne on muuttunut monitieteisemmäksi myös terveydenhuollossa. Tarvitaan ideoiden vaihtoa lääketieteen, tutkimuksen ja koulutuksen välillä. Siihen tarvitaan sopivat tilat.
valokuva: Felix Gerlach
valokuva: Felix Gerlach
valokuva: Felix Gerlach
Kaupunki on valmistautunut terveydenhuollon rakentamisbuumiin. Tukholman seudun hallinto päätti tehdä toimintahistoriansa suurimman investoinnin vastatakseen tulevaisuuden terveydenhoitohaasteisiin ja NKS on keskeinen osa tätä investointia. Sairaala otti vastaan ensimmäiset potilaansa 2016 ja sen on määrä valmistua 2018.
White-Tengbom -työryhmän yhteistyötä
330,000 m2 laajuinen, 730 potilashuoneen ja 35 leikkaussalin sairaalakokonaisuus, joka on täynnä sairaalateknologiaa ja jolle on asetettu tiukat ympäristökriteerit, pistää kaikki suunnittelu- ja toteuttajatahot tiukille. NKS onkin Ruotsin suurin julkisen ja yksityisen puolen työyhteenliittymä. Se on myös Ruotsin pisimmälle viety tietomallinnus (BIM-)hanke ja vieläpä ensimmäinen sairaala, joka on saanut sekä ruotsalaisen että kansainvälisen ympäristöluokituksen. Jotta vaativan kohteen arkkitehtuurin kanssa ei olisi jouduttu kompromisseihin, Tengbom perusti vuonna 2010 yrityksen NKS-sairaalaprojektia varten yhdessä White arkkitehtien kanssa.
Noin kuusikymmentä arkkitehtia, insinööriä ja projektipäällikköä on osallistunut projektiin niiden seitsemän vuoden aikana, kun se on ollut käynnissä. Työ jatkuu maaliskuulle 2018 asti, jolloin sairaalan viimeisen vaiheen on määrä valmistua.
Joustavia ympäristöjä kestävään kehitykseen
Nya Karolinska Solnan on tarkoitus kestää noin sata vuotta, vaikka emme toki tiedä, millaista terveydenhuolto tulee tuolloin olemaan. Oletamme, että lääketiede ja teknologia kehittyvät harppauksin. Sairaala on suunniteltu hyvin joustavaksi, minkä ansioista toimintoja voidaan muuttaa, purkaa ja rakentaa uusiksi häiritsemättä ympäröiviä toimintoja. Reilun korkuiset kerrokset, järeät rakenneliitokset ja väljät varaukset talotekniikalle ovat esimerkkejä tärkeistä suunnitteluvalinnoista, jotka mahdollistavat toimintojen kehittämisen kestävän kehityksen hengessä ajan mittaan.
valokuva: Fredrik Sweger
valokuva: Fredrik Sweger
valokuva: Fredrik Sweger
valokuva: Fredrik Sweger
valokuva: Fredrik Sweger
valokuva: Fredrik Sweger
Keskipisteessä potilas
Ydinajatus NKS-projektissa on: ”potilas etusijalle – aina”. Kaikki suunnittelu perustuu potilaan turvallisuuteen sekä mukavuuteen ja arvokkuuteen. Jokaisen potilashuoneen yhteydessä on omat peseytymistilat. Yhden hengen huoneet ovat potilaille turvallisempia ja ryhmähuoneita miellyttävämpiä. Hoitotoimenpiteet voidaan suorittaa yksityisesti. Myös tartunta- ja hoitovirheriskit pienenevät, kun potilaat ovat yksityishuoneissa. Huoneet on suunniteltu niin, että terveydenhoitolan ammattilaiset voivat toimia niissä tiiminä sekä tehdä yhteistyötä tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa ihan uusilla tavoilla. Hoitotyö tapahtuu entistä lähempänä potilasta.
Parantava ympäristö
Olemme nähneet paljon vaivaa suunnitellessamme tiloja, joilla olisi positiivinen vaikutus potilaisiin. Sisätiloja luonnehtivat valoisuus ja väljyys. Sairaalassa on lukuisia tapaamispaikkoja, joissa ihmiset voivat seurustella. Sisätiloissa on satsattu harmonisiin väreihin ja luonnonmateriaaleihin.
NKS:n minimalistisia julkisivuja hallitsevat teräs, lasi ja valkonen laatta. Sairaalarakennus jatkaa naapuruston, Stenshagenin, suorakulmaista korttelijakoa. Rakennuksen viittä umpinaista osaa yhdistää lasinen nivelosa. Sisäänkäynnit ja sairaalan toiminnot on pyritty yhdistämään mahdollisimman avoimesti ympäröiviin katuihin ja aukioihin.
valokuvaaja: Felix Gerlach
Hoitoyksiköt liittyvät alueen pohjoisreunassa tutkimusyksikköihin, lännessä Karoliinisen Instituutin uuteen laboratorioon. ”Akateeminen raitti” sitoo yhteen eri yksiköt ja jatkaa Solnantien yli uuden kevyen liikenteen sillan hahmossa.
Maailmanluokan Life Science klusteri
Tukholman kaupungin valtuuston NKS-investointi sisälsi vision Life Science -alan vauhdittamisesta ja asemasta Skandinavian Life Science-keskuksena, paikkana, jossa liike-elämä, akatemia ja kliininen tutkimus sekä terveydenhoitopalvelut voivat kohdata ja olla vuorovaikutuksessa. NKS-projektissa yhteistyö terveydenhuollon, tutkimuksen ja koulutuksen välillä on ollut arkkitehtuurin lähtökohtana.
Nya Karolinska Solna on tärkein yksittäinen Hagastadenin kaupungiosaa kehittävä ajuri. Tällä Solnan ja Tukholman raja-alueella, joka on Tukholman tärkeimpiä aluekehityshankkeita, tulee valmistuessaan (noin vuonna 2025) olemaan 5 000 uutta asuntoa ja 50 000 työpaikkaa, joista 6 000 yksin NKS:ssä. Olemme luomassa huippuluokan koulutus- ja tutkimuskeskittymää nimellä Stockholm Life. Sairaalarakennus on pääroolissa kaupunginosan uudelta aukiolla, Hagaplanilla.
Linné-yliopisto
Tulevaisuuden tyyssija
arkkitehtuuri
koulutus
Asiakas:Linné-yliopisto ja Skanska
Paikka:
Kalmar, Ruotsi
Ajankohta:
2014-2020
Öölannin silta on pitkään ollut Kalmarin kaupungin symboli, mutta nyt sille on ilmaantunut haastaja. Sillan kupeeseen nousee tulevaisuuden yliopisto, joka on sillan jälkeen kaupungin suurin rakennusprojekti. Kaupunki on astumassa akateemiseen aikakauteen.
valokuva: Felix Gerlach
Linné-yliopiston toiminnot sijaitsevat nykyisin Växjössä ja Kalmarissa, missä yliopiston yksiköt on sijoitettu hajalleen ympäri kaupunkia. Nyt toiminnot on tarkoitus yhdistää Universitetskajenin (”Yliopistonlaituri”) alueella. Tengbom on suunnitellut yliopiston Itäosan, missä sijaitsevat laboratoriot, luentosalit, toimistot, kahvilat ja ravintola, ylioppilaskunnan tilat ja infopiste. Länsiosa on CCO Arkitetkter -toimiston suunnittelema.
”On tosi hienoa olla mukana rakentamassa tulevaisuuden kaupunkia.”
– Linda Camara
Projekti on kaupungin suurin projekti sitten Öölannnin sillan rakentamisen. Linda Camara, Tengbomin Kalmarin toimiston vetäjä ja johtava arkkitehti, iloitsee projektista “On tosi hienoa olla mukana rakentamassa tulevaisuuden kaupunkia ja olla kehittämässä yhteiskuntaa omassa kaupungissamme.”
Toiminnot yhteen
Yliopiston näkökulmasta on kyse opiskelijoiden, tutkijoiden, kaupungin sekä kaupan ja yritystoiminnan välisen vuorovaikutuksen tehostamisesta. Seuraava Nobel-palkittu idea voi hyvinkin saada alkunsa kahvilassa! Juuri sellaista spontaania, etukäteen suunnittelematonta synergiaa me haluamme olla mukana luomassa. Arkkitehtuurin termein tämä tarkoittaa läpinäkyvää, avointa ympäristöä, jossa opiskelijat ja paikalliset asukkaat tuntevat itsensä tervetulleiksi.
Yliopisto kaupungin sydämeen
Projektin ydin on se, että tuodaan yliopisto kaupunkikeskustaan, toisin kuin aikaisemmin, jolloin kampukset sijoitettiin usein loitommaksi kaupunkikeskustoista. Kalmarissa sen sijaan painotetaan yliopiston ja kaupungin tai akateemisen ja yrityselämän välistä vuorovaikutusta. Sijainti veden äärellä tarjoaa mahdolisuuksia yhteistoimiinalle kaupungin ja asukkaiden välillä, ja vierassatama luo alueelle vipinää vuoden ympäri.
valokuva: Felix Gerlach
Viisi visiota
Linda Camara, Krister Bjurström ja heidän työryhmänsä keskittyivät rakennuksen suunnittelussa muutamaan visioon: yhteys kaupunkiin, tulevaisuuden oppimisympäristö, kestävyys, kansallinen ja kansainvälisen kilpailukyky, laadukas arkkitehtuuri. Nämä näkyvät mm. yliopiston pääsisäänkännin luona Yliopistoaukiolla, mutta myös muualla.
“Tästä tulee kaupungin isoimpia aukioita, mutta omalla tvistillä. Meillä on Larmtorget, jossa on ravintoita ja kuhinaa, sekä Suurtori, joka on muodollisempi ja jota käytetään lähinna isoihin tapahumiin. Yliopistoaukiosta tulee jotain muuta,” toteaa Linda Camara.
Toiveissa on että aukiota käytetään uudenlaisiin tapahtumiin esimerkiksi lukukausien alussa, valmistujais- ja väitösjuhlallisuuksien yhteydessä, ja ylipäänsä opiskelijoiden toimesta.
“Arkkitehteina luomme puitteita ja haastamme ihmiset käyttämään niitä. Emme kuitenkaan voi koskaan tietää tarkalleen, miten jotain tilaa lopulta käytetään. Se on kaupungin ja yliopiston asia,” jatkaa Linda Camara.
Helmi ja simpukankuori ovat yliopistonlaiturin metafoora.
Helmi ja simpukankuori
Alueen yhtenäinen ilme perustuu rakennusten samankaltaiseen julkisivuun. Yliopistonlaiturin rakennusten metafoora on Helmi ja simpukankuori. Ulkopuoli, tai simpukankuori, on karkeaa tiilipintaa. Rakennusten valoisa sisäpuoli on ikäänkuin helmiäistä. Kompleksin sisällä hohtaa itse helmi, uniikki rakennus, jolla on muista poikkeava julkisivumateriaali ja omalaatuinen väripaletti. Tässä ”portaalirakennuksessa” sijaitsee kirjasto. Rakennusryhmän näyttävin osa on kymmenkerroksinen opetus- ja hallintokeskus, joka sekin on tiiiverhoiltu. Pääsisäänkäynti on Yliopistoaukion puolella, missä instituutio avautuu kohti kaupunkia ja vierassatamaa.
Projektin ensimmäisen osan on määrä valmistua 2018 ja koko projektin 2020.
Johanneberg Science Park 2. vaihe
Innovaatio-ympäristö
arkkitehtuuri
toimistot
Asiakas:Akademiska Hus region Väst
Paikka:
Göteborg
Ajankohta:
2013-2019
Projektin tyyppi:
Toimistorakennus
Rakennuttaja:
Akademiska Hus region Väst
Osaamisalueet:
Toimisto, sisustussuunnittelu, maisemasuunnittelu, 3D visualisointi
Göteborgin keskustaan, Chalmersin teknillisen yliopiston kampukselle on suunnitteilla Johanneberg Science Parki. Se on tarkoitettu ennen kaikkea yliopistoväen ja elinkeinoelämän, mutta myös muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kohtaamispaikaksi, ideoiden ja tiedon vaihtamiseen. Suunnittelu tehdään Akademiska Husin, yliopistorakennuksia rakennuttavan, kehittävän ja operoivan ruotsalaisen kiinteistöyhtiön, kanssa.
Työssä on tiiviisti mukana Christian Fristenstam, joka toimii Länsi-Ruotsin Akademiska Husin konsulttina.
Kuva: Felix Gerlach
Paljon enemmän kuin vain toimisto
Johanneberg Science Parkin 2. vaihe on monessa mielessä toimistotalo – ja toisaalta taas ei. Rakennus on suunniteltu monimuotoiseksi laboratoriotilaksi, joka törmäyttää luovalla tavalla kaikkialta maailmasta tulevia yrityksiä, tutkijoita ja opiskelijoita. Se on luova hubi, jossa julkiset ja yksityiset tilat lomittuvat toisiinsa, sisääntulokerroksesta lähtien, läpi koko rakennuksen.
“Virtaus ja rakennuksen sisäinen kommunikaatio ovat ratkaisevia siinä, miten visio muutetaan todeksi. Avoimet kerrokset ovat yhteydessä toisiinsa Harry Potter-tyylisillä portaikoilla, ja neuvotteluhuoneet ovat kuin siellä täällä eri korkeuksilla leijuvia laatikoita.” – Sverker Karlsson, arkkitehti
Vierailijat ja vuokralaiset muovaavat rakennusta
Kuva: Felix Gerlach
Sisääntulokerros on kokonaan julkista tilaa. Siellä kampus kohtaa bisneksen. Atriumiin on kasattu joustavia kohtaamisen tiloja: neuvotteluhuoneita, työpajatiloja, kahviloita ja ravintoloita. Tiloja spontaaneille kohtaamisille. Tilaa, joka oikein kuplii elämää ja liikettä.
Atriumin ympärille ja yläpuolelle on ryhmitelty tilat erilaisille aktiviteeteille. Ylimmissä kerroksissa on muokattavia monitoimitiloja, jotka on varustettu uusimmalla tekniikalla.
“Vuokralaisille on annettu mahdollisuus osallistua tilojen kehittämiseen ja myös testata uusia toimintoja ja materiaaleja. Rakennuksessa saatetaan kehittää esimerkiksi vanhusten asumista,” kertoo Kerstin Sandholt, projektin arkkitehti.
Itse asiassa yhteistyökumppaneita on pyydetty tuomaan projektiin mukaan omat innovaationsa.
Kestävän kehityksen innovaatioita
Yksi projektin lähtökohdista oli, että rakennus noudattaa Kestävän kehityksen periaatteita. Tavoitteena oli, että rakennus saa ruotsalaisen Miljöbyggnad-ympäristöluokituksen Kulta-tason. Siksi puuta on käytetty mahdollisimman paljon rungosta pintamateriaaleihin, onhan se sekä uusiutuvaa että nollahiilistä. Lisäksi tavoitteena oli energiatehokkuus ja pieni veden kulutus.
Kuva: Felix Gerlach
Kaikista jännittävin tulokulma kestävyyteen on kuitenkin talon sisältö, eli vuokralaisten, tutkijoiden ja muiden tahojen yhteistyössä luomat innovaatiot, joiden toivomme täyttävän talon. Jo nyt ,hankkeen vielä melko varhaisessa vaiheessa, keskustellaan älykkäistä energiaratkaisuista, vihreistä monitoimipinnoista, ja Göteborgin julkiseen liikenteeseen kytketystä sähköbusseista, joiden pysäkki olisi ihan rakennuksen kulmilla.
“Itse asiassa yhteistyökumppaneita on pyydetty tuomaan projektiin mukaan omat innovaationsa. Työskentelemme niiden parissa parhaillaan, ja se on antoisaa puuhaa,” sanoo Susanne Kovacs Österberg, projektin arkkitehti.
Chalmersin uudet vuosirenkaat
Edellyttääkö dynaaminen työympäristö luovaa ulkokuorta? Totta kai! Näin me ja Akademiska Hus ajattelemme. Siksi julkisivu on maalattu häpeilemättömän voimakkaalla ”Ferrarin punaisella” ja tehosteena on käytetty kultaa. Rakennus on kuin kiiltelevä käsilaukku ympäröivien 1960-luvun tiilirakennusten rinnalla. Aikamoinen kontrasti. Yhdessä Johanneberg Science Parkin ykkösvaiheen ja siihen liittyvän pysäköintirakennuksen kanssa, kakkosvaihe lisää valmistuessaan Chalmersin kampukselle ikän kuin uuden vuosirenkaan.
128 vuoden jälkeen tuoretuotteiden myynti on palannut takaisin alkuperäiseen paikkaansa Östermalmin torille, Tengbomin suunnitteleman väliaikaisen kauppahallin ansiosta. Paitsi että halli on luonut uutta säpinää alueelle, kauppa alkoi käydä uudessa hallissa parin viikon aukiolon jälkeen paremmin kuin vanhassa hallissa konsanaan.
Östermalmin tori oli kukoistava kauppapaikka, kunnes kaupunki kielsi tuoretavaran myynnin ulkona terveysriskien vuoksi. 1888 kaupankäynti muutti taivasalta torin laidalle valmistuneeseen kauppahalliin ja tori menetti alkuperäisen toimintonsa. Väliaikaisen kauppahallin pystytyksen myötä voimme kokea vaihtoehtoista kaupunkitodellisuutta, ”jotain joka olisi voinut olla”, mikäli hallin rakentamisaikaan 1800-luvun lopulla olisi pitäydytty keskeisessä sijainnissa.
Photo: Felix Gerlach
Photo: Felix Gerlach
Photo: Felix Gerlach
Photo: Felix Gerlach
Kaupunkitilan menetys kääntyykin positiiviseksi
Vanha Kauppahalli oli huutavassa korjauksen tarpeessa ja peruskorjauksen aikana (sekin Tengbomin suunnittelema) oli tarve löytää hallin kauppiaille lähistöltä väliaikainen koti, jotta asiakaskuntaa ei menetettäisi. Kun sopivaa tilaa ei ollut, kaupunki päätti pystyttää sen Östermalmin torille. Käytännössä koko tori piti käyttää, jotta 1970 m2 halliin saatiin mahdutettua kaikki kauppiaat ja toiminnot.
Seuraavaksi Tukholman kaupungin pulmana oli, kuinka kääntää menetetty kaupunkitila positiiviseksi asiaksi. Kompensaatioksi tarjottiin korkealaatuista, ilmeikästä arkkitehtuuria, joka heijastaa kunnioitusta ympäristöään kohtaan, ja joka houkuttelee toimintaan ja vierailulle. Sovittaminen paikalliseen kontekstiin vaati laatutietoisuutta myös tilaajalta, kun rakennusmateriaaleiksi valikoitui hallin väliaikaiseen luonteen vuoksi kevyitä, edullisia, kestävän kehityksen mukaisia materiaaleja.
Photo: Felix Gerlach
Luoteikasta ja kierrätettävää
Hallin julkisivujen umpiosat koostuvat vaneriin kiinnitetyistä erikokoisista mäntyrimoista. Kaakkoiskulman ja Itäjulkisivun isot lasipinnat avaavat näkymiä sisään ja ulos. Hallin julkisivujen yläosa on päällystetty kauttaaltaan läpikuultavalla polykarbonaattilevyllä (eli kennolevyllä). Se päästää läpi päivänvaloa ja iltaisin halli valaisee ympäristöä lyhdyn tapaan. Runko koostuu esivalmistetuista moduleista, minkä ansiosta rakenne on nopea pystyttää ja purkaa. Rakennus on mahdollista pystyttää myöhemmin uudelleen toiseen paikkaan, vieläpä johonkin toiseen käyttötarkoitukseen.
Photo: Felix Gerlach
Kaupat, ravintolat ja varastot ovat katutasossa, keittiöt ja tekniikka sijaitsevat välikerroksessa Pohjois- ja Eteläjulkisivuilla. Kaupat on sijoiteltu väljien läpikulkukäytävien varrelle ja pääsisäänkäynti on vanhaa kauppahallia vastapäätä. Koska jokaiselle julkisivulle sijoitettiin sisäänkäynti, jalankulku torin halki onnistuu aina, kun halli on auki.
Hyvä arkkitehtuuri kannattaa
Tavoite oli luoda Östermalmin sydämeen houkutteleva lisätoiminto, jolla olisi positiivinen vaikutus ympäristöönsa kellon ympäri.
Kuva: Felix Gerlach
Tukholman historian mittapuulla ohikiitävä tapahtuma on oikeastaan jo yltänyt tavoitteeseensa tuottamalla merkittävän vierailijapulssin Östermalmille ja kasvattamalla historiallisen kauppahallin kansainvälistä mainetta.
Aikaisempaa pidemmät aukioloajat ovat tuoneet alueelle uutta elämää, samoin kuin uutta asiakaskuntaa, karkottamatta vanhoja kantiksia. Kauppa käy jopa paremmin kuin vanhassa hallissa, ja asiakasmäärä kasvoi. Arkkitehteina olemme ylpeitä ja onnellisia, kun voimme näyttää toteen, miten satsaus hyvään arkkitehtuuriin kannattaa kaikille, niin kaupungille, kun asukkaille ja kauppiaille. Tilapäinen kauppahalli sai 2016 Design S Award palkinnon ja on nimetty myös Mies van der Rohe Award -kandidaatiksi.
Tengbom arkkitehdit suunnittelivat Helsingin Myllypuroon uutta puista kaupunkikylää, jossa kaksikerroksisissa Hitas-taloissa korostuvat asuntojen muunneltavuus ja mahdollisuus arkielämän ekotekoihin.
Myllypuron puista kaupunkikylää on suunniteltu ja toteutettu useissa vaiheissa. Taloyhtiöt ovat 12-26 asunnon kokoisia ja niiden kerrosala vaihtelee 1300-2950 kerrosneliön välillä. Kaikki rakennukset ovat kaksikerroksisia, puurakenteisia rivi-, pari- ja omakotitaloja. Kaikki asunnot ovat Hitas-tuotantoa.
Suunnittelussa on korostettu asuntojen muuntojoustavuutta, alueen luontoyhteyttä sekä mahdollisuutta arkielämän ekotekoihin. Tavoitteena on ollut tiiviisti rakennettu alue, jossa voi asua lapsiperheitä, iäkkäitä vanhempia, senioreja, aikuistuvia lapsia, yksinäisiä, perheitä erikseen, yhdessä, lähekkäin. Alue, jonka sisällä muutetaan ja asutaan elämän loppuun asti. Asuntojen lisäksi alueelle on suunniteltu eri-ikäisten asukkaiden yhteistiloja aktiivisiksi kohtaamispisteiksi.
Tiiviyden vastapainoksi ilmavuutta ja omat pihat
Totuttua isompi huonekorkeus ja korkeat ikkunat antavat napakasti mitoitetuille huonetiloille avaruutta. Pihakadut on suunniteltu tarkoituksella tiiviiksi ja olohuonemaisiksi. Niiden vastapainona kaikissa asunnoissa on omat asuntopihat.
Myllypuron suunnittelutyö alkoi kilpailuvoitosta
Myllypuron puisen kaupunkikylän kokonaisrakennusoikeus on noin 17 500 kem2 ja 125 asuntoa. Suomen Tengbomia edeltänyt Eriksson Arkkitehdit Oy voitti 2008 Helsingin kaupungin järjestämän avoimen tontinluovutuskilpailun yhdessä Finndomo Rakennus Oy:n kanssa.
kuva: Reto Halme
Ratkaisu perustui Finndomon valmistamiin tilaelementteihin. Myös Myllykylänmäki käynnistyi Finndomon kanssa. Vuonna 2012 yhteistyökumppaniksi vaihtui Jealha Oy. II-vaiheen pääurakoitsijana toimi Maxbuild Oy. Rakennukset toteutettiin puurunkoisina paikalla rakentaen. Tontin 10 rakennukset valmistuivat 2013, tontin 7 ja 12 rakennukset 2014.
Varsinainen Puu-Myllypuron alue on edellä mainittua kokonaisuutta suurempi ja käsittää myös muiden toimistojen ja urakoitsijoiden suunnittelemia kohteita.
Tengbomin suunnittelemia koteja valmistuu myös Valssimyllynkadun kainaloon.
Varsinainen Puu-Myllypuron alue on tässä esiteltyä kokonaisuutta suurempi ja käsittää myös muiden toimistojen ja urakoitsijoiden suunnittelemia kohteita.
Kaisaniemenkatu 1 on upea esimerkki 1920-luvun monumentaalisesta liiketaloarkkitehtuurista. Talon, jolla on myös toinen osoite Mikonkatu 13, peruskorjauksen suunnittelivat Tengbomin arkkitehdit asiakkaanaan talon omistava kiinteistöosakeyhtiö.
Kuva: Kuvatoimisto Kuvio
Arvokiinteistö Helsingin ydinkeskustassa
Kuva: Kuvatoimisto Kuvio
Suojeltu talo on arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema. Se rakennettiin neljässä vaiheessa vuosina 1925-1930. Kerrosmäärä vaihtelee 4-9:n välillä. Talo sijaitsee aivan Helsingin Empirekeskustan tuntumassa Kameli-korttelissa, Kluuvin kaupunginosassa. Korttelissa on lukuisia asemakaavassa suojeltuja rakennuksia, ja naapurikortteleissa on kokonaisia asemakaavassa suojeltuja alueita (Fabianinkadun-Unioninkadun ja Snellmaninkadun varrella olevat korttelit Senaatintori ja Kaisaniemenpuisto) sekä lailla suojeltuja rakennuksia (Yliopiston vanha päärakennus, sekä kirjasto Senaatintorin laidalla).
Talo muodostaa parin viereisen ns. Lackmanin talon kanssa, joka sekin on Palmqvistin suunnittelema. 1920-luvun suunnitteluihanteiden mukaisesti Kaisaniemenkatu 1 sovitettiin huolellisesti Lackmanin taloon, jotta saatiin yhtenäinen julkisivu kadulle päin. Naapuritaloilla on samankaltaiset tummanruskeat tiilijulkisivut, joissa monet vaakalinjat – kuten kerroslistat ja räystäs – jatkuvat visuaalisesti yhtenäisenä rakennuksesta toiseen. Myös ikkunat ovat huomattavan samankaltaiset kuin naapuritalossa.
Autotalon tornit muodostavat yhden kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä. Autotalossa on liike- ja toimistotilaa noin 25 000 m², ja suurelta osin tiloissa on erinomaiset näköalat sekä alun perin korkealuokkaiset sisustusmateriaalit ja -detaljit. Yleiset tilat ovat ajan myötä kuluneet ja alimpien kerrosten selkeys on kärsinyt toimintojen muuttumisesta.
Asiakas:YIT Rakennus Oy / Toimitilat, Korjausrakentamis-palvelut
Paikka:
Helsinki
Ajankohta:
2014-2016
Kerrosala:
n. 4800 kem2
Bruttoala:
n. 6500 brm2
Autopaikkoja:
sisällä 18 kpl, ulkona 22kpl
Lönnrotinkadun projektissa peruskorjatttiin 1972 peräisin olevaa toimistorakennus. Toimistotalo on Esko Kahrin, Jussi Mikkilän ja Paavo Mykkäsen käsialaa. Kiinteistön kaikki julkisivut, sisätilat ja talotekniikka uudistettiin vastaamaan nykypäivän toimistotalon vaatimuksia. Kiinteistöä laajennettiin ja korotettiin.
Pääsisäänkäynti siirrettiin pihasta kadun puolelle ja katutasokerrokseen rakennettiin uusi, edustava sisääntuloaula. Loppuosa kerroksesta säilyi pääosin liiketilakäytössä. 2.-6. kerrosten tilaja on mahdollista muokata vuokralaisten tarpeiden mukaan avokonttorista monitilatoimistoon*. Kerrokset on mahdollista jakaa 1-3 käyttäjän kesken ja ne voidaan yhdistää toisiinsa omalla sisäportaalla.
Remontin myötä rakennuksen energiatehokkuus parantui huomattavasti. Rakennukselle on myönnetty LEED-ympäristösertifikaatti.
* Monitilatoimisto (engl. Activity Based Office) on toiminnallisuudeltaan tietotyöhän parhaiten soveltuva toimistotyyppi. Termin kehitti Erik Veldhoen.
