Noin neljä kilometriä Mikkelin keskustan eteläpuolella sijaitsee vaikuttava Moision 1920-luvulla perustettu sairaala. Puistomaista sairaala-aluetta ympäröivät peltomaisemat maatalousrakennuksineen, järvien ja lampien rannoilla pilkahtelee huvilarakentamista 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Tengbom laati alueesta kulttuuriympäristöselvityksen asemakaavoitusta varten. Näin arvokasta ja monipuolista aluetta voidaan kehittää sen pitkä historia huomioiden ja jatkosuunnittelussa hyödyntää rakennetun ympäristön ja maiseman arvoja ja ominaispiirteitä.

Noin 259 hehtaarin laajuisella selvitysalueella on useita tunnistettuja arvoja. Siellä sijaitsee kaksi muinaisjäännöstä, ja se kuuluu lähes kokonaisuudessaan RKY-alueeseen Porrassalmen historiallinen maisema, jonka läpi kulkee Porrassalmen museotie. Moision sairaala-alue on osayleiskaavassa määritelty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Alueella sijaitsee sairaalan rakennusten lisäksi monia muita osayleiskaavassa sr-merkinnällä merkittyjä rakennuksia, muun muassa huvilarakennuksia vuosisadan alusta, jotka muodostavat tärkeän osan alueen perinteistä miljöötä.

Moision sairaala-alue on alueen maisemaa hallitseva kokonaisuus. Niin sairaala-alueella kuin selvitysalueella laajemminkin rakennuskanta on vaihtelevaa ja historiallisesti kerroksellista: eri-ikäisiä rakennuksia, erilaisia rakennustyyppejä ja -typologioita. Varsinaisten sairaalarakennusten lisäksi alueella sijaitsee alun perin sairaalan henkilökunnalle rakennettuja asuinrakennuksia, avoimien peltoalueiden reunoilla maisemassa näkyvät maatalousrakennukset. Myös ranta-alueille sijoittuva huvilarakentaminen pää- ja lisärakennuksineen 1900-luvun alusta on perinteinen rakennustyyppi alueella. Maisemalle tyypillisiä piirteitä ovat historiallisesti avoimet maisematilat kuten peltoaukeat, puuston lomasta aukeavat järvinäkymät sekä kulttuurihistoriallisten rakennusten yhdessä piha- ja puistoalueiden kanssa muodostamat kokonaisuudet.

Kulttuuriympäristöselvityksen tarkoituksena oli tarkentaa alueelle osayleiskaavojen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja inventointeja asemakaavatasolle. Selvityksessä myös arvioitiin suunniteltua maankäyttöä kulttuuriympäristön ominaispiirteiden ja arvojen säilymisen kannalta. Lisäksi inventoitiin alueen keskeiset rakennukset.

Pernasaarelle on ehtinyt sijoittua monia eri toimintoja sen pitkän historian aikana 1600-luvulta lähtien. Arvokkaat rakennukset eri aikakausilta sijoittuvat luonnonkauniille paikalle Leppäveden rannalle. Tengbom pääsi paneutumaan alueen historiaan ja suunnittelemaan sen tulevaisuutta tässä mielenkiintoisessa projektissa. Täydensimme alueelle aikaisemmin laadittua kulttuuriympäristöselvitystä ja laadimme ehdotuksen alueen täydennysrakentamisesta, jossa yhdistyvät alueen historiallisten arvojen vaaliminen sekä kaavakävelyllä kerätyt ideat alueen kehityksestä ja uusista toiminnoista.

Selvitysalue sijaitsee Laukaalla Leppäveden Vuonteensalmen rannalla, Savion kylässä. Selvitysalueella on pitkä historia. Siellä on sijainnut sotilasvirkatalo vuodesta 1695 läh­tien, vuodesta 1931 eteenpäin Pernasaaren koulukoti sekä viimeisimpänä Laukaan van­kila. Alue on maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jolla sijaitsee useita arvokkaita rakennuksia.

Aluetta leimaava erityispiirre on raken­nuskannan historiallinen kerroksellisuus ja alueella sijainneet useat eri toiminnot, jotka ovat jättäneet jälkensä rakennettuun ympäristöön. Vanhimmat rakennukset ovat sotilasvirkatalon ajalta 1800-luvulta. Vallitseva tyylisuunta alueella on 1920-luvun klassismi, mutta rakennuskan­ta on hyvin vaihtelevaa käsittäen rakennuksia niin koulukodin alkuajoilta 1930-luvulta kuin 1960- ja 1980-luvuilta. Maiseman kannalta merkityksellisiä piirteitä ovat rantapuusto, järvimaisema sekä säilyneet puukujanteet.

Työssä täydennettiin Laukaan Pernasaaren alueelle aiemmin laadittua kulttuuriympä­ristöselvitystä muun muassa rakennusten ja maiseman arvotusten osalta sekä annettiin suosituksia jatkosuunnittelua, kaavamäärä­yksiä ja rakennustapaohjeita varten. Lisäksi laadittiin ehdotus alueen täydennysraken­tamisesta selvityksen tulosten ja uusien ideoiden pohjalta, jotka kerättiin kaavakävelyllä kunnan edustajilta, maanomistajilta ja alueen asukkailta.

Pääsimme Tengbomilla laatimaan kulttuuriympäristöselvityksen yhdestä Espoon historiallisesti arvokkaimmista alueista, kirkonmäen ympäristöstä. Espoon tuomiokirkko on rakennettu 1480-luvulla, mutta yhtäjaksoinen peltoviljely jokilaakson alueella on alkanut jo 1000-luvulla. Historian havinan tuntee hyvin kauniissa jokilaaksossa, jossa harmaakivikirkon lisäksi sijaitsee muun muassa pappila, pitäjäntupa, vanhojen tilojen päärakennuksia sekä Espoon ensimmäinen kansakoulu.Selvitysalue sijaitsee Espoon keskuk­sen pohjoispuolella, Espoon tuomio­kirkon ympäristössä. Alue rajautuu lännessä Espoonväylään, pohjoisessa Espoontiehen ja idässä Kirkkokatuun. Etelässä alue rajautuu osittain Es­poonjokeen kattaen kuitenkin myös osan joen eteläpuolella sijaitsevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista ra­kennuksista.

Selvitysalue on historiallisesti arvo­kas ja monipuolinen alue. Se sijoittuu lähes kokonaan Espoon kirkonmäen RKY-alueelle. Lisäksi alueelle sijoittuvat kokonaan tai osittain Pappilanmäen paikallisesti arvokas kulttuuriympäris­tö ja Espoonjokilaakson maakunnalli­sesti arvokas maisema-alue. Selvitys­alueella sijaitsee myös neljä tunnettua muinaisjäännöstä. Selvitysalueella ris­teävät kaksi historiallisesti tärkeää kul­kureittiä: Espoonjoki sekä 1300-luvulta peräisin oleva Suuri Rantatie.

Alueen rakennuskanta on historiallisesti hyvin kerroksellista. Selvitysalueella sijaitsee Espoon tuomiokirkko 1400-luvulta, joka on Espoon vanhin säilynyt rakennus. Tämän lisäksi alueella sijaitsee arvokasta rakennuskantaa 1700-luvulta lähtien sekä uutta rakentamista 1900-luvun lopulta ja 2000-luvulta. Alueen maisemaa leimaavat kulttuurihistoriallisesti arvokas puoliavoin ja puistomainen ympäristö, hautausmaa-alueet, kasvuston seasta pilkahtelevat näkymät kirkolle sekä Espoonjokilaakson ympäristö.

Selvityksen tavoitteena oli tuottaa kaavoitusta varten tietoa alueen historiasta, kehityksesta ja nykytilasta sekä määritellä alueen maiseman ja rakennetun ympäristön keskeisimmät ominaispiirteet ja arvot, jotta ne voidaan ottaa huomioon alueen jatkosuunnittelussa. Lisäksi annettiin suosituksia alueen kehittämiselle ja täydennysrakentamiselle.