Tietokuja 2 on Arkkitehtitoimisto Osmo Lappo Oy:n suunnittelema toimistotalo, joka valmistui kahdessa vaiheessa 1980-luvun taitteessa IBM:n pääkonttoriksi. Kiinteistö on kooltaan noin 36 000 m² ja se on suojeltu sr-3-suojelumerkinnällä.

Kiinteistön peruskorjauksen ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin yleisiin tiloihin, kuten aulaan ja neuvottelutilojen keskittymään, sosiaalitiloihin, ravintolaan sekä kuntosaliin. Vuonna 2024 valmistuneet uudistukset tekivät tiloista houkuttelevia myös ulkopuolisille ja varsinkin lähialueen käyttäjille. Nyt kiinteistön vanhoja toimistokerroksia peruskorjataan terveydenhuollolle ja hoivatiloille sopiviksi.

Eläinklinikka Livetin tilat vastaavat lemmikkipotilaiden erityistarpeisiin

Helmikuussa 2025 Tietokuja 2:n tiloissa avattiin eläinklinikka Livet. Klinikka sijaitsee rakennuksen toisessa kerroksessa, mutta sillä on maantasolta oma sisäänkäynti. Reilun 500 m² tilat on suunniteltu vastaamaan eläinpotilaiden erityistarpeita. Aulan ja odotustilojen sekä vastaanottohuoneiden lisäksi tiloihin kuuluvat muun muassa operaatio- sekä röntgentilat ja ulkotilaan sijoitettu lemmikkien ulkoilutusalue näytteenottoa varten.

Eläinklinikka oli harvinaisuudessaan herkullinen suunnittelutehtävä. ”Useimmiten arkkitehtina pääsee samaistumaan suunnittelutehtävään erilaisten ihmisten näkökulmasta, mutta lemmikin näkökulma oli itselleni uusi ja liikuttava”, sanoo eläinklinikan projektipäällikkönä toiminut arkkitehti Elina Järvelä.

Kaikki eläinklinikan suunnittelijat vierailivat klinikan aiemmissa tiloissa Espoossa, jotta uudet tilat saatiin sovitettua eläinlääkäreiden ja -hoitajien työprosesseihin. “Tutkimme konkreettisesti, mitä laitteita ja kalusteita tarvitaan ja kuinka paljon tilaa ne vievät. Käytimme myös klinikan toiminnan asiantuntijoiden eli klinikan perustajien tietotaitoa perusteellisesti hyödyksi”, kertoo Elina.
Käyttäjälähtöisyyden ohella suunnittelussa tuli arvioida uudelleen vanhan toimistotalon asettamat rajoitteet käyttötarkoituksen muutokselle, sillä eläinklinikka oli kiinteistön ensimmäinen hoivasuunnittelutehtävä.

“Meidän tuli selvittää, mitä kaikkea tiloihin tarvitaan ja mitä esimerkiksi tekniikan osalta olevaan runkoon mahtuu. Alkuperäisen rakennuksen ominaisuudet – kuten korkea huonekorkeus ja ulkoiset porrastornit – ovat onneksi helpottaneet teknisten ratkaisujen ja kulkureittien järjestämistä. Suunnittelussa piti myös huomioida, ettei esimerkiksi koirien haukku kuuluisi koulun väistötiloihin, ja varmistaa, että röntgenhuone on rakennettu turvamääräysten mukaiseksi.”, Elina kuvailee.

Tietokuja 2:n peruskorjauksessa huomioidaan kiertotalous ja hyödynnetään toimistorakennuksesta purettuja materiaaleja. Esimerkiksi eläinklinikan taukokeittiö on siirretty paikalleen jo puretuista toimistotiloista.

”Tietokuja 2:n tapauksessa osoitimme käytännössä, kuinka rakennusosien uudelleenkäyttö voi olla taloudellisestikin kestävää ja kannattavaa.”

“Ennen purkutöitä teimme toimistokerroksissa inventointikierroksen, jossa merkitsimme talteen otettaviksi esimerkiksi keittiöitä ja muita kiintokalusteita, valaisimia, alakattoja ja ovien vetimiä. Näitä on varastoitu kiinteistön tiloissa myöhempää käyttöä varten. Osalle on jo korvamerkitty käyttökohde, ja osa on valmiina käytettäväksi ns. lennosta, kun osaprojekteissa tulee tarvetta. Tietokuja 2:n tapauksessa osoitimme käytännössä, kuinka rakennusosien uudelleenkäyttö voi olla taloudellisestikin kestävää ja kannattavaa”, Elina sanoo.

Mehiläisen hoivatilat osaksi historiallista toimistotaloa

Parhaillaan Tietokuja 2:ssa rakennetaan Mehiläisen tulevia hoivatiloja alkuperäisen laajennusosan puolelle. Noin 6000 m² tilat sijoittuvat pääosin neljään kerrokseen, joista kolmessa tarjotaan ympärivuorokautista hoivaa ikääntyneille ja yhdessä kerroksessa kehitysvammaisille. Lisäksi rakennukseen toteutetaan keskuskeittiö ja erilaisia piha-alueita.

“Harvassa hoivakodissa on lähes neljän metrin huonekorkeudet tai marmoriatrium, jotka tekevät arjesta elämyksellisempää myös niille, jotka viettävät paljon aikaa sisätiloissa.”

Vanhan toimistotalon muuttaminen hoivakäyttöön on ollut Tengbomin suunnittelijoille haastava, mutta erittäin palkitseva tehtävä. Talotekniikkaan liittyvät vaatimukset, kuten huomattavasti suurempi viemäröintikapasiteetti, poikkeavat merkittävästi toimistotiloista. Suojellun julkisivun peruskorjaus on vaatinut melunsuojauksen ja muiden teknisten vaatimusten yhteensovittamista alkuperäisen arkkitehtonisen ilmeen kanssa. Rakennus on myös pysynyt koko ajan käytössä, mikä on tehnyt rakentamisen vaiheistuksesta erityisen tärkeää.

Haasteiden rinnalla vanha toimistotalo tarjoaa piirteitä, joita ei usein nähdä hoivarakentamisessa.

“Harvassa hoivakodissa on lähes neljän metrin huonekorkeudet tai marmoriatrium, jotka tekevät arjesta elämyksellisempää myös niille, jotka viettävät paljon aikaa sisätiloissa. Tiloista löytyy myös arvokkaita ulkoilumahdollisuuksia tarjoavat kattopuutarha ja maanvarainen piha”, sanoo hoivatilojen projektipäällikkönä toiminut arkkitehti Hanna Vikberg.

Yksityissairaala Orton täydentää edelleen kokonaisuutta

Tietokuja 2:n alkuperäisen ensimmäisen osan kahteen ylimpään kerrokseen tullaan rakentamaan yksityissairaala Ortonin tilat. Noin 6 500 m² kokonaisuuden lisäksi Ortonille rakennetaan muutama sata neliötä aputiloja myös alempiin kerroksiin. Suunnittelu on valmis urakkalaskentaan, ja seuraavaksi hanke etenee toteutusvaiheeseen. Vanhojen tilojen purkutyöt alkavat vuodenvaihteessa ja uudet sairaalatilat valmistuvat vuoden 2027 loppuun mennessä.

Tietokuja 2:n kaikkien hoivatilojen suunnittelussa on samankaltaisia haasteita, kuten äänieristys, säteilysuojaus sekä tekniikan yhteensovittaminen. Sairaalatiloissa kuitenkin korostuvat pitkälle viedyt erityisvaatimukset muun muassa hygieniasta, sairaalatoimintojen logistiikasta ja pelkästä kuvantamislaitteiden painosta.

Yksityissairaalan arkkitehtisuunnittelu on venyttänyt kiinteistön alkuperäisten ominaisuuksien rajoja siinä onnistuen. “Tilojen korkeus on selkeä vahvuus, sillä se helpottaa sairaalatekniikan ja vaativien toimintojen sijoittamista. Olemassa olevaan rakennusrunkoon on onnistuttu sijoittamaan toimivasti kaikki sairaalan vaatimat tilat, kuten useita leikkaussaleja, välinehuolto, kuvantamisen ja laboratorion tilat, vuodeosasto ja runsaasti vastaanottohuoneita”, sanoo yksityissairaala Ortonin suunnittelun projektipäällikkönä toimiva arkkitehti Esko Pelkonen.

Hyvinvointikiinteistö keskellä kaupunkia

Uudistunut Tietokuja 2 tarjoaa käyttäjilleen monipuolisia mahdollisuuksia ja rikastuttaa alueen arkea. Näkymät kattopuutarhasta ja suurista ikkunoista yhdistyvät palveluiden läheisyyteen ja hyvään saavutettavuuteen. Hoivapalveluihin yhdistyvät myös rakennuksen kuntosali ja ravintola, joista nauttivat hoivakodin asukkaiden lisäksi kaikki muutkin kiinteistön käyttäjät ja alueen asukkaat.

Tietokuja 2 on vuosien projekti, joka on vaatinut pitkäjänteistä yhteistyötä ja monipuolista osaamista. Hankkeessa on päästy hyödyntämään lähes koko Tengbomin toimiston osaamista vuosien varrella, ja työ jatkuu edelleen. Koko Tietokuja 2 -hankkeen tiimi on yhtä mieltä siitä, että on upeaa olla mahdollistamassa ja edistämässä ihmisten ja lemmikkieläinten hyvinvointia arkkitehtuurin ja suunnittelun välityksellä.

Valokuvat: Tengbom Oy, Elina Järvelä
Havainnekuva: Visualisointitoimisto 3D Taito Oy, Teemu Tuunainen

Rakennuksen ilme syntyy julkisivun materiaaleista ja väreistä sekä erilaisista lisäelementeistä, kuten valomainoksista, kylteistä, valaisimista ja opasteista.

Eri elementtejä voi olla kymmeniä. Yksittäin ne voivat tuntua pieniltä asioilta, mutta yhdessä ne muodostavat koko kiinteistön ulkoasun ja vaikuttavat ympäröivään kaupunkikuvaan. Siksi tarvitaan suunnitelmallisuutta ja ohjausta, miten eri palasista muodostuu selkeä ja houkutteleva julkisivukokonaisuus.

Projektipäällikkö Marcus Heinänen ja arkkitehti Sophie Sommer-Ryynänen Tengbomilta työskentelevät paljon kiinteistöjen julkisivujen parissa. Heidän mukaansa onnistuminen syntyy kokonaisuuden hallinnasta ja jatkuvasta ylläpidosta.

”Julkisivu elää jokaisesta lisäyksestä – pienikin elementti voi muuttaa kokonaisilmettä”, Marcus sanoo.

Sophie korostaa ensivaikutelmaa: ”Julkisivu on rakennuksen käyntikortti – ensimmäinen asia, jonka ihminen näkee. Se luo mielikuvan kiinteistöstä ja kertoo, mitä rakennuksen sisällä tapahtuu.”

Julkisivujen yleissuunnitelma on omistajalle tärkeä työkalu

Tengbom laatii yleensä kiinteistönomistajille mainosten yleissuunnitelman, jonka avulla ohjataan mainosten sijoittelua ja toteutusta. Suunnitelmaan on hyvä koota kaikki julkisivuasiat, jotta julkisivuista saa hyvän kokonaiskuvan. Tarve suunnitelmalle tulee usein kiinteistön remontin yhteydessä, mutta julkisivujen ehostus voidaan toteuttaa myös erillisenä projektina.

Ensimmäisenä lähtökohtana ovat kaupungin rakennusjärjestyksen määräykset, mutta lisäksi määritellään yksityiskohtaisesti esimerkiksi valomainosten, brändi-ilmeiden, kylttien ja markiisien toteutustavat.

”On omistajan etu, että julkisivuelementeille laaditaan kattava suunnitelma. Sen avulla on helppo ohjata uusia vuokralaista toteuttamaan omat mainokset. Päivittyvä suunnitelma pitää myös kiinteistönhuollon ja isännöitsijän aina tilanteen tasalla, mitä julkisivuun on asennettu ja mainosten osalta missä on vapaata tilaa”, Marcus sanoo.

Julkisivusuunnittelussa korostuu muuntojoustavuus.

”Valomainosten tekniikat kehittyvät ja vuokralaisten määrä voi vaihdella. Esimerkiksi sähköistyksen ja kiinnityspisteiden täytyy taipua moneen. Lopputuloksen tulee näyttää hyvältä, olipa valomainoksia paljon tai vain muutama”, Marcus sanoo.

Arkkitehdillä kokoava rooli

Arkkitehdillä on tärkeä rooli suunnitelmien laatijana ja toteutuksen valvojana. Arkkitehti toimii myös yhteyshenkilönä viranomaisten suuntaan varmistaen, että ratkaisut ovat määräysten mukaisia.

”Olemme yhteydessä kaupungin rakennusvalvontaan sekä tarvittaessa myös Museovirastoon, jos kyseessä on suojeltu rakennus. Varmistamme, että valitut julkisivuratkaisut sopivat rakennukselle ja kunnioittavat sen henkeä. Teemme myös ohjeet, joilla tulevia valintoja ohjataan”, Sophie kuvaa.

Kiinteistönomistaja saattaa esimerkiksi valomainosten osalta pohtia, sallitaanko brändin mukaiset logot vai yksi yhtenäinen ilme kaikille vuokralaisille. Molemmat toimivat, kunhan linja valitaan tietoisesti.

”Jos kiinteistö sallii vuokralaisten omat logot, pitää miettiä, miltä julkisivussa näyttää viisi tai kymmenen erilaista nimeä vierekkäin. Meidän tehtävämme on sovittaa paletti harmoniseksi”, Sophie sanoo.

Autotalon yhtenäinen typografia pitää julkisivun harmonisena

Kampissa sijaitseva Autotalo on Tengbomin taloarkkitehtipalvelun piirissä oleva maamerkkirakennus. Julkisivuun kiinnitetyt vuokralaisten valomainokset on kaikki toteutettu samalla fontilla ja koolla.

”Yhtenäinen typografia on pitänyt rakennuksen ilmeen eheänä jo kymmenen vuotta. Vuokralaisten vaihtuessa uudet valomainokset ja niiden sijainnit tulevat meille hyväksyttäväksi. Me viemme toteutetut ratkaisut ajantasapiirustuksiin, jolloin julkisivun tilanne on aina kaikilla tiedossa”, Marcus kertoo.

Pitkänsillanranta 3 – julkisivun opastava rooli

Hakaniemessä sijaitsevan Pitkänsillanranta 3:n perusparannuksessa on huomioitu julkisivun opastava rooli. Kiinteistön katolle sekä pääsisäänkäynnille on suunniteltu asennettavaksi rakennuksen osoite valokirjaimina.

”Osoite identifioi rakennuksen ja opastaa perille. Se on osa kiinteistön brändi-ilmettä ja tarinaa, joka on suunniteltu näkymään myös ikkunateippauksissa ja aulatiloissa”, Sophie kertoo.

Mitä hyötyjä julkisivun hallinta tuo kiinteistölle?

”Onnistunut julkisivu nostaa kiinteistön arvoa, kohentaa kaupunkikuvaa ja kertoo rakennuksen toiminnoista. Lisäksi hyvä valaistus parantaa turvallisuuden tunnetta, auttaa ihmisiä orientoitumaan ja ohjaa pääsisäänkäynnille”, Sophie summaa.

Myös yksittäisellä tunnuksella voi olla valtava voima.

”Autotalokorttelin katolla vuosikymmeniä pyörinyt Mersun logo on kaikille tuttu. Tällainen yksittäinen elementti oikein sijoitettuna voi antaa koko rakennukselle maamerkin roolin”, Marcus sanoo.

”Ja varmasti yksi Helsingin ikonisimpia julkisivuelementtejä on Stockan kello. Pääsisäänkäynnin katoksesta riippuva brändätty kello on kaikkien tuntema kohtauspaikka. Kannattaakin aina miettiä, miten vahva merkitys yksittäiselle elementille voi vuosien saatossa muodostua”, Sophie jatkaa.

Lähestyykö remontti – julkisivuasiat ajoissa mukaan

Kun kiinteistön remontti lähestyy, on oikea hetki ottaa julkisivu tarkasteluun. Julkisivu kannattaa kytkeä osaksi peruskorjauksen suunnittelua heti alusta alkaen. Tengbomin asiantuntijat auttavat suunnittelemaan ja hallitsemaan julkisivua kiinteistön koko elinkaaren ajan.

Kuvat: Kuvatoimisto Kuvio Oy sekä Tengbom

”Arkkitehdin tehtävä on tehdä ympäröivästä maailmasta mahdollisimman miellyttävä. Rakennettu ympäristö koskettaa meitä kaikkia, ja siksi sen tulisi toimia sujuvasti, tukea hyvinvointia ja vaikuttaa myönteisesti ihmisten mielialaan”, sanoo arkkitehti Anne Huuki.

Erityisen lähellä ihmistä arkkitehti toimii suunnitellessaan koteja. Jokainen neliö vaikuttaa konkreettisesti jonkun elämään.

”Me kaikki asumme jossain, ja siksi suunnittelijan on helppo pohtia, millainen olisi hyvä koti ja miten ihmiset haluaisivat elää”, hän sanoo.

Vuodesta 2020 lähtien Anne on työskennellyt Espoon Sepänkallion uuden asuinalueen parissa. Hän oli mukana kaavan viitesuunnitelman loppuvaiheessa ja on sen jälkeen toiminut korttelin rakennussuunnittelussa pää- ja rakennussunnittelijana. Jo tätä ennen Annelle on kertynyt pitkä kokemus asuntosuunnittelusta.

Megatrendit muokkaavat asumista

Anne on työssään nähnyt, miten suuret muutostekijät kuten etätyön lisääntyminen, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat asuntosuunnitteluun.

”Työtila kotona on monelle jo välttämättömyys. Suunnittelussa onkin nykyään jo lähtökohtaisesti mietittävä, löytyykö asunnosta rauhallisia työpisteitä tai voiko esimerkiksi taloyhtiön yhteisiä kerhotiloja hyödyntää työskentelyyn päivisin.”

Esteettömyys tulee yhä tärkeämmäksi vaatimukseksi väestön ikääntyessä. On luotava hyvät edellytykset sille, että omassa kodissa voisi asua mahdollisimman pitkään.

Annen mukaan suurimman murroksen arkkitehtuuriin aiheuttaa kuitenkin ilmastonmuutos. Se haastaa koko rakennusalaa ja korostaa myös kaavoituksen merkitystä. Olemassa olevien rakennusten säilyttäminen ja materiaalien kierrätys korostuvat tulevaisuudessa.

”Kestävä rakentaminen ja luontoarvojen vaaliminen vaativat määrätietoista otetta ja usein myös selkeitä kaavamääräyksiä. Esimerkiksi säilytetty luontoalue tuo uuteen asuinympäristöön viihtyisyyttä heti. Suuret puut tarjoavat myös varjoa ja viilennystä yleistyvinä hellejaksoina. Mutta ilman kaavan suojaa tällaiset arvot jäävät helposti rakentamisen jalkoihin.”

Sepänkallion talot istuvat ympäröivään maastoon

Viimeiset viisi vuotta Anne on ollut keskeisessä roolissa Espoon Suurpellon pohjoisosaan rakentuvan Sepänkallion asuinalueen suunnittelussa.

Kyseessä on suuri, kahden asuinkorttelin kokonaisuus Turunväylän ja Kehä II:n kainalossa. Kotimainen rakennuttaja TA toteuttaa alueelle yhteensä noin 350 asuntoa, joista osa on vuokra-asuntoja ja osa asumisoikeusasuntoja.

Annea tiimeineen on motivoinut erityisesti se, että on saanut vaikuttaa koko alueen ilmeeseen varhaisessa vaiheessa. Yhteistyötä on tehty tiiviisti niin rakennuttajan, muiden suunnitteluosapuolten kuin Espoon kaupungin rakennusvalvonnan ja katusuunnittelun kanssa.

“On ollut palkitsevaa olla mukana ensimmäisten korttelien suunnittelussa heti kaavoituksen jälkeen. Nyt valmistuneet rakennukset viitoittavat koko alueen suunnitelmia.”

Luonto, muoto ja materiaali luovat tunnistettavan kokonaisuuden

Harjakattoinen arkkitehtuuri jyrkkine kattolappeineen tuo Sepänkallion korttelille oman tunnistettavan ilmeen. Julkisivumateriaalina käytetty tiili tuo rakennuksille pitkäikäisyyttä ja huoltovapautta.

“Sävyvalinnat käytiin läpi Espoon kaupungin kanssa. Sisäpihan puolella julkisivut ovat vaaleita ja pehmeitä, kun taas katujulkisivut ovat hieman tummempia”, Anne kertoo värisuunnittelusta.

Erityisen iloinen Anne on siitä, että osia luonnontilaisesta kalliometsästä on onnistuttu säilyttämään rakentamisen keskellä. Se tuo alueelle valmiin, vehreän ilmeen jo ennen kuin istutukset ehtivät kasvaa ja antaa Sepänkalliolle nimen mukaisesti oman luonteen.

Asuntopohjat muotoutuivat ympäristön ehdoilla

Varsinaisten asuntopohjien suunnittelutyötä ohjasi kaksi keskeistä lähtökohtaa: vilkkaasti liikennöidyiltä väyliltä kuuluva melu sekä autopaikkojen sijoittaminen pihakannen alle.

“Kaavamääräysten mukaan kaikkien asuntojen on melun takia avauduttava suojaisan sisäpihan suuntaan. Tästä syystä olohuoneet ja parvekkeet sijoitettiin järjestelmällisesti aukeamaan yhteiselle pihalle. Liikenteen puoleisissa huoneissa taas käytettiin tehokkaita ääneneristysratkaisuja”, Anne kertoo.

“Rakennusten alle sijoitettu kaksikerroksinen autohalli puolestaan vaikutti kantavien rakenteiden sijaintiin. Seinien paikat piti suunnitella ylhäältä alas autopaikkajaon mukaisesti. Tämä vaikutti suoraan pohjaratkaisuihin.”

Kestävää asumista tulevaisuutta varten

Kaiken kaikkiaan Anne pitää Sepänkalliota hyvänä esimerkkinä siitä, miten huolellinen ja ihmislähtöinen suunnittelu tuottaa ympäristöönsä istuvia koteja, jotka kestävät aikaa ja sopivat erilaisiin elämäntilanteisiin. Rakennusten rungon käyttöiäksi on suunniteltu sata vuotta.

Työn vastapainoksi Annella itsellään on meneillään myös oma rakennusprojekti. Hän rakentaa perheensä kanssa hirsimökkiä Pirkanmaalle. Työkaluihin tarttuminen ja telineillä kiipeäminen tuo Annen mukaan hyvää näkökulman vaihtelua.

”Hyvä arkkitehtuuri ei synny sattumalta – se vaatii visiota, kommunikaatiota ja yhteistyötä. Kun nämä yhdistyvät, syntyy koteja, joissa ihmiset viihtyvät pitkään”, Anne summaa.

Työeläkeyhtiö Elon omistamaa ja Newsecin hallinnoimaa kiinteistöä lähdettiin uudistamaan vuonna 2024. Tavoitteena oli parantaa tilojen toiminnallisuutta sekä luoda houkutteleva tilailme vuokralaismarkkinointia varten. Suunnittelutiimiin Tengbomilta kuuluivat arkkitehti Sophie Sommer-Ryynänen, sisustusarkkitehti Heli Sonkkila ja suunnittelija Caroline Strandberg.

Suunnittelun lähtökohtana ainutlaatuinen ympäristö

”Ensimmäisellä vierailulla kiinnitimme huomiota kiinteistön keskeiseen mutta luonnonläheiseen sijaintiin sekä ympäröivään merimaisemaan. Sisällä ymmärtää, kuinka poikkeuksellinen ympäristö on, kun joka suunnasta avautuu merimaisema. Ja vaikka Hakaniemi on vilkas liikenteen solmukohta, tämä kohde tarjoaa yllättävän rauhallisen tunnelman aivan Pitkänsillan kupeessa hyvien kulkuyhteyksien varrella”, kertoo Heli Sonkkila.

Arkkitehdin ratkaisut toivat valoa ja väljyyttä

Tyylipuhdasta 1950-luvun arkkitehtuuria edustavaan rakennukseen kuuluvat nauhaikkunat, sirous ja hillitty materiaaliskaala. Haasteena oli kuitenkin matala huonekorkeus.

”Halusimme tuoda tiloihin ilmavuutta ja korkeuden tuntua ilman suuria rakenteellisia muutoksia,” kertoo arkkitehti Sophie Sommer-Ryynänen.

Ratkaisuina poistettiin alakatot, jätettiin talotekniikka näkyviin ja lisättiin katosta riippuvia akustiikkapaneeleita. Näin saatiin tiloihin ilmavuutta, valoa ja joustavuutta. Samalla uusittiin ilmanvaihto ja valaistus.

”Ilmanvaihdon parantaminen vanhassa rakennuksessa on teknisesti haastavaa, mutta välttämätöntä ja vaikuttaa suoraan esimerkiksi neuvotteluhuoneiden määrään per kerros”, Sophie sanoo.

Tengbom vastasi myös sisääntuloaulan, opasteiden ja julkisivun valomainosratkaisujen suunnittelusta, jotka noudattelevat kiinteistön uutta ilmettä.

Tilakonsepti koko kiinteistön käyttöön

Tengbomin suunnittelema tilakonsepti skaalautuu koko 10-kerroksisen kiinteistön tiloihin ja vuokralaisten tarpeisiin. Konsepti pohjautuu ikkunanäkymän värimaailmaan; Hakaniemen punatiiliseen rakennuskantaan, ympäröivään veteen ja vihreyteen. Tiilenpunaisen, sinisen, ja vihreän sävyjen yhdistelmä toimii pohjana eri kerrosten muokattaville tiloille.

Suunnittelua tuki myös taiteilija Maria Rubanin herkät vesiväriteokset kohteesta, jotka ovat tilaustöitä kiinteistön brändäykselle.

Materiaalivalintoja ohjasivat kiertotalouden periaatteet

Materiaalit valittiin kestävyys, uudelleenkäytettävyys ja ympäristöarvot edellä.

”Konsepti loi raamit, joiden sisällä oli selkeää tehdä tuotevalintoja. Vertailimme tuotteiden EPD-ympäristöselosteita, painotimme kotimaisuutta ja saatavuutta. Kävimme myös läpi mm. tilaajan irtokalustevarastoa mitä olisi tarjolla uudelleen käytettäväksi”, Caroline kertoo.

Esimerkiksi neuvottelukeskuksen tuolit ovat kaikki tilaajalta kierrätettyjä ja uudelleenverhoiltuja. Hyödynsimme myös muita kierrätettyjen kalusteiden tahoja, jotka saivat esim. uuden maalipinnan. Käytetyt ratkaisut kuvastavat myös kiinteistönomistaja Elon tavoitteita.

“Elo oli alusta alkaen vahvasti mukana ohjaamassa hanketta kiertotalouden periaatteilla”, Heli kiittää.

Suunnittelutyö perustuu yhteistyöhön

Tengbomin suunnittelijat kiittävät projektin sujuvaa etenemistä ja hyvää yhteistyötä niin Elon kuin Newsecin kanssa.

“Meille oli ilo päästä mukaan kehittämään tätä kohdetta. Tavoitteena oli parantaa tilojen toimivuutta ja tuoda kiinteistöön nykyaikaiset toimisto-olosuhteet kuitenkin sen alkuperäistä luonnetta kunnioittaen”, Sophie ja Heli sanovat.

”Ympäristöarvojen huomioiminen mahdollistaa luonnollisesti sen, että tehdyt ratkaisut kestävät aikaa tulevissa muutostöissä hyödyntäen kiinteistön tilakonseptia,” Caroline summaa.

Kuvat: Kuvatoimisto Kuvio Oy

Keskuskauppakamarin ilmasto-ohjelmassa pakollisia laskettavia kategorioita (scope), olivat scope 1 (suorat päästöt) ja scope 2 (ostoenergian epäsuorat päästöt). Vapaaehtoisena laskettiin myös scope 3 (muut epäsuorat päästöt).

Lähes täysin aineetonta tai digitaalista tietoa tuottavana konsulttitoimistona vuokratiloissa ja vuokratuilla tietokoneilla saimme scope 1 ja 2 osioista hyvin matalat päästötulokset. Koska Keskuskauppakamarin ilmasto-ohjelmassa vain scope 1 ja 2 olivat pakollisia laskettavia osioita, näyttää saamamme merkki pyöreän nolla tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (0 tCO2e).

Tämä on kuitenkin vain pieni osa vaikutuksestamme. Emme luonnollisesti tyytyneet kauniiseen nolla-tulokseen vaan ja tarkastelimme myös scope 3 -osion ja laskimme toimialaamme liittyvät työmaakäynnit ja muut kohdekäynnit sekä opintomatkat, energian kulutuksen vuokratussa kiinteistössä ja henkilöstön matkat töihin. Keräsimme dataa muun muassa kiinteistön päästöraportista, oman organisaation kirjanpidosta, matkalaskuista, kilometrikorvauksista sekä henkilöstökyselyn avulla. Saimme Keskuskauppakamarin asiantuntijoiden vahvistamaksi hiilijalanjäljeksemme 13,61 tCO2e tarkasteluvuodelta 2023. Tuloksesta kaikki muodostuu scope 3 päästöistä, josta kaksi kolmasosaa muodostuu vuokratilan neliöillä jyvitetystä kiinteistön ostoenergiasta.

Laskennan jälkeen jäimme pohtimaan oman hiilijalanjälkemme ja toteutettavien suunnitelmien hiilijalanjäljen suhdetta. Asiakkaillemme tehtyjen suunnitelmien toteutuessa uuden rakennuskohteen päästöt lasketaan nimittäin tilaajan hiilijalanjälkeen. Korjauskohteiden hiilijalanjälkilaskenta ei ole vielä pakollista, mutta siihen suuntaan olemme toivottavasti menossa. Vaikka organisaation hiilijalanjälki ja rakennuksen hiilijalanjälki lasketaan eri tavoin, on niiden hiilijalanjälkiä mielenkiintoista vertailla suuruusluokassa ja arkkitehdin näkökulmasta keskenään.

Arkkitehteina voimme päivätyössämme vaikuttaa muun muassa materiaalivalinnoilla merkittävästi rakennettavan kohteen hiilijalanjälkeen. Voimme remontoinnin kohdalla vaikuttaa myös esimerkiksi uusittavien tilaosien määrällä kohteen hiilijalanjälkeen. Viime keväänä valmistuneessa tutkimuksessa todetaan, että noin 1800 m2 toimistotilan purkavassa remontissa vuokralaisen vaihtuessa remontista johtuvat päästöt eli niin sanottu kokonaishiilipiikki oli 77,95 tCO2e. Samassa tutkimuksessa todetaan myös, että spekulatiivisella säästävällä suunnitelmalla olisi voitu päästä vain 16,68 tCO2e:iin, jolloin päästösäästö olisi ollut noin 61 tCO2e. Eli päästösäästö olisi neljä kertaa enemmän kuin toimistomme hiilijalanjälki vuodessa vain yhdestä projektista!

Tengbom tarjoaa kestävyystyöpajoja osana palveluvalikoimaansa ja tavoitteenamme on jatkuva kehittyminen kestävän rakentamisen saralla. Autamme enemmän kuin mielellämme asiakkaitamme räätälöimään kiinteistöistä, rakennuksista, toimitiloista ja sisustuksista tehokkaat myös hiilijalanjäljen osalta.

Merkittäviä onnistuneen kustannustenhallinnan edellytyksiä ovat hyvä yhteistyö, läpinäkyvyys ja eri osapuolien roolin ymmärtäminen, etenkin rakennusvaiheessa.

Kustannushallinta on onnistuneen projektin kulmakiviä.

Arkkitehtejä on joskus kritisoitu kustannustietoisuuden puutteesta. Osittain kritiikki on perusteltua, sillä kustannusymmärrys kasvaa vasta käytännön kautta, koulunpenkiltä sitä ei opi. Mutta kokenut arkkitehti ymmärtää kyllä eri valintojen kustannusvaikutukset, jos hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Yllättävän usein törmäämme kuitenkin johonkin seuraavista toimintatavoista tai ajatusmalleista, joiden lopputuloksena päädytäänkin nopeasti paukkuviin kustannuksiin ja keskinäiseen syyttelyyn:

Budjetti on ”salainen”

Budjettia ei haluta kertoa arkkitehdille, syystä tai toisesta. Joskus se voi liittyä kiinteistön omistajan ja vuokralaisen välisiin sopimuksiin, mutta toisinaan käy mielessä, onko taustalla vain pelko siitä, että jos arkkitehdille paljastaa kukkaron suuruuden, hän käyttää koko budjetin kerralla? Arkkitehdin työn kannalta on kuitenkin oleellista ymmärtää, onko projektin suuruusluokka lähempänä soutuvenettä vai huvijahtia. Arkkitehdin päämäärä kun on tehdä mahdollisimman hyvä suunnitelma hänelle annetuissa puitteissa. Jos puitteet ovat epämääräiset, on melko varmaa, että suunnittelutunteja kuluu huomattavasti enemmän, kun yhteistä näkemystä joudutaan hakemaan yrityksen ja erehdyksen kautta.

Suurissa korjaushankkeissa Tengbomin arkkitehti toimii usein kiinteistön omistajan kumppanina. Kun tuleva vuokralainen tulee mukaan projektiin, teemme töitä usein kahteen suuntaan: toimimme omistajan luottosuunnittelijoina huolehtimassa kiinteistön arvon kasvattamisesta, ja samalla autamme vuokralaista tekemään tiloista heidän tarpeisiinsa ja toiveisiinsa sopivat. Vuokrasopimuksen sisältö ja etenkin tilamuutoksien selkeät urakkarajat omistajan ja vuokralaisen välillä ovat arkkitehdille tärkeää tietoa, jotta työpanos käytetään oikein ja järkevästi. Mutta yllättävästi nämä ovat asioita, joita ei arkkitehdille aina kerrota.

Tulee paljon kalliimmaksi, olemme tottuneet tekemään näin

Rakennusala nojaa toisinaan vahvasti tuttuihin toimintamalleihin. Joskus niin vahvasti, että uudet, kustannustehokkaammat tai laadukkaammat ratkaisut jäävät kokeilematta. Työpäällikön tiukat väitteet tietyn ratkaisun kalleudesta tai edullisuudesta perustuvat usein enemmän siihen, että näin on totuttu tekemään, kuin siihen, että se olisi välttämättä objektiivisesti halvempi. Muistan, kuinka vuosia sitten rakennusliikkeessä työskennellessäni kuuntelin Pohjanmaan kollegaa, joka sanoi, että heidän kohteisiinsa ei lämpöpattereita asenneta, koska se on niin kallista. Kaikkiin asuntoihin tuli lattialämmitys. Helsingin kollega taas vannoi päinvastaista, ja saimme asiakkaiden rakastaman lattialämmityksen vain premium-kohteisiin. Keski-Suomessa valettiin väliseinät paikalla, etelässä rakennettiin kustannussyistä vain elementeistä. Lista on loputon.

Kun jotain tekee ensimmäistä kertaa, se on usein hieman hitaampaa ja vaatii enemmän keskittymistä, mikä on ymmärrettävää. Mutta jos teemme aina kaiken täsmälleen samalla tavalla ja saman näköiseksi kuin aiemmin, lopputulos on melko tylsä. Parasta onkin päästä työskentelemään rakentajien kanssa, jolla on vahvan ammattitaidon lisäksi halu kokeilla uutta ja kehittää toimintatapoja.

Helppous menee aina estetiikan edelle

Vaikka Suomesta halutaan puhua suunnittelun ja designin kultamaana, arki on usein toisenlaista. Olemme keskinkertaisuuden maa: hyvin harvoin millään alalla tunnutaan pyrkivän erinomaisuuteen, eksklusiivisuudesta puhumattakaan. Kaikki tehdään melkein. Urakoitsija menee takalukkoon, kun asiakas haluaa massiivipuiset väliovet. Aito viilu yritetään korvata laminaatilla heti kun silmä välttää, puu melamiinilla. Listojen sahaaminen jiiriin on utopistin unelma. ”Se on ihan hyvä näin”. Olen törmännyt tilanteisiin, joissa tilaaja olisi valmis maksamaan laadusta, mutta aliurakoitsija ei halua – tai osaa – sellaista edes tehdä.

”Vaihdetaan vastaavaan” on urakoisijan mantra, joka voi tarkoittaa melkein mitä tahansa. Vaikka rima olisi matalalla, mieluummin mennään sen ali kuin yli. Tämä koskee etenkin yksityiskohtia, niitä detaljeja, joita ei huomaa, ennen kuin ne toteutetaan tökerösti. Arkkitehtiä haukutaan hankalaksi, kun hän pitää kiinni suunnitelmista ja valvoo toteutuksen laatua. Yllättävän usein kyse ei ole rahasta, vaan viitsimisestä.

Unohdetaan suunnittelun kustannus

Lisätyö – tuo kamala mörkö, joka hajottaa budjetteja ja aiheuttaa kiivaitakin keskusteluja. Lisätöitä ilmaantuu projektissa kuin projektissa, sillä kaikkea tarvittavaa suunnittelua on mahdotonta arvioida etukäteen. Joskus suunnittelubudjetti on jo alussa niin alimitoitettu, että kaikki tietävät lisätöitä tulevan, jotta kohde saadaan valmiiksi. Toisinaan matkan varrella tulee vastaan yllätyksiä, jotka pitää ratkaista, ja sekin vaatii lisätyötä. Projekteissa kohtaa välillä myös niin sanottuja halpuutuslisätöitä, jotka käytännössä ovat vain rahojen siirtoa kustannuspaikalta toiselle. Vaihdetaan porrashuoneiden kaiteet edullisempiin ja säästetään hinnassa 15%.

Portaiden kaiteet ja käsijohtimet pitää suunnitella uudestaan yksityiskohtia myöten ja lisäsuunnittelu maksaa kolme kertaa säästetyn summan verran. Mutta koska suunnittelu menee eri kustannuspaikalle, näennäisiä säästöjä syntyi.

Meillä arkkitehdeillä on myös peiliin katsomisen paikka. Olemme todella arkoja hinnoittelemaan työtämme ja myymään luomaamme lisäarvoa. Monet meistä ovat jo niin rakennusliikkeiden ”koulun” läpikäyneitä, että uskallus pitää kiinni suunnittelun tavoitteista ja ehdotetuista ratkaisuista on heikkoa. Tarvitsemme lisää osaamista ja keinoja perustella ratkaisuja myös eurojen ja arvon kautta. Toimistolla sitten puhkumme, kun lopputulos ei vastaa suunnitelmia.

Kannustan kaikkia suunnittelupöydän ympärillä olevia kumppaneita keskustelemaan rahasta ja kustannuksista monipuolisesti – tehtyjen valintojen ja ratkaisujen kustannusvaikutukset kun harvoin näkyvät vain yhdellä kustannuspaikalla, ja kustannuksia pitää aina verrata myös saatuun arvoon. Soutuveneestä ei saa samaa vuokratuottoa kuin huvijahdista, mutta molemmat voivat olla oikea ratkaisu, kun tarpeet ja budjetti ovat linjassa.

Susanna Sucksdorff

Toimitilaremontti uuden vuokralaisen tarpeisiin synnyttää aina hiilipiikin. Tengbomin tilaama diplomityö vertailee Helsingin keskustassa sijaitsevan toimiston tilamuutoksen kahta erilaista suunnitelmaa: perinteistä purkavaa ja vaihtoehtoista säästävää. Tulokset osoittavat, että säästävä ratkaisu voi vähentää remontin päästöjä sadoilla prosenteilla – ja samalla keventää kustannuksia.

Kun yksin Helsingin keskustassa on yli 80 000 neliötä tyhjää toimistotilaa, ja koko pääkaupunkiseudulla jopa 1,4 miljoonaa, on selvää, että tarve vanhojen tilojen muutoksille on jatkuva.

Tulevaa vuokralaista varten tilat remontoidaan usein perusteellisesti uusiksi, vaikka niissä ei olisi teknistä vikaa. Onko tämä aina tarpeen? Entä jos arkkitehtisuunnittelussa tarjottaisiin vaihtoehtona myös säästävä suunnitelma, jossa mahdollisimman moni rakenne ja elementti hyödynnetään uudelleen?

Tengbomilla tähän kysymykseen haluttiin konkreettisia vastauksia.

”Meillä on vahva tahtotila kehittää kestävää tilamuutossuunnittelua. Halusimme tehdä näkyväksi, että valinnoilla on aidosti merkitystä niin päästöjen kuin kustannustenkin kannalta”, kertoo Tengbomin toimitusjohtaja Susanna Sucksdorff.

Hiilipiikki paljastaa toimistoremontin todelliset päästöt

Tampereen yliopistosta vasta valmistunut arkkitehti Arto Vehviläinen vertaili Tengbomille diplomityössään hiilijalanjälkeä toimitilamuutoksen kahden vaihtoehtoisen suunnitelman välillä: purkavan ja säästävän. Kohteena oli 1970-luvulla rakennettu 1 800 m2 toimistotila Helsingin ydinkeskustassa.

”Purkavassa suunnitelmassa toimistotilat purettiin kokonaan raakapinnoille ja rakennettiin uudelleen. Rinnalle laadittiin säästävä suunnitelma, jossa minimoitiin purut ja hyödynnettiin mahdollisimman paljon olemassa olevia rakenteita ja elementtejä”, Arto kuvaa.

Arto päätyi kehittämään hiilijalanjäljen laskentaan oman laskurin, sillä valmiit laskurit on useimmiten suunniteltu uudisrakentamisen tarpeisiin.

”Vuonna 2026 voimaan astuva rakennuslaki vaatii ilmastoselvityksen – eli hiilijalanjälkilaskelmat – ainoastaan uudisrakennuksilta. Korjausrakentamiseen, ja varsinkaan kahden sisäremontin päästö- ja materiaalimäärien vertailuun, ei ole valmista laskuria, joten oman laskurin kehittäminen oli aiheellista”, Arto kertoo.

Seinien, alakattojen, ovien, lasiväliseinien, kiintokalusteiden, sisäpintojen ja rakennusmateriaalien päästökertoimet poimittiin Suomen ympäristökeskuksen tarjoamasta Kansallisesta päästötietokannasta (CO2Data).

Säästävällä suunnittelulla jopa 450 % vähemmän päästöjä

Vertailun tulokset olivat huomattavia. Esimerkiksi sisäpintojen osalta purkavan suunnitelman päästöt olivat 1 424 prosenttia korkeammat kuin säästävässä.

”Minut yllätti, kuinka iso osa kokonaishiilipiikistä syntyy uusien sisäpintamateriaalien valmistuksesta, varsinkin purkavassa suunnitelmassa. Yksittäisenä esimerkkinä voisi nostaa toimistotilan tekstiilimaton uusimisen, joka tuotti yli 17 000 kg CO2e päästöjä, mikä vastaa jopa noin neljäsosaa purkavan suunnitelman kaikista materiaalipäästöistä. Yksittäisillä materiaalivalinnoilla on siis todella suuri merkitys”, Arto kertoo.

Kaiken kaikkiaan säästävällä suunnittelulla voidaan rakennuksen koko elinkaaren aikana vähentää remontoimisen päästöjä jopa 450 prosenttia verrattuna perinteiseen, purkavaan suunnitteluun.

Jokaisella remontilla on merkitystä

Hiilipiikki syntyy aina, kun tiloja remontoidaan – etenkin jos kyseessä on purkava suunnitelma, jossa kaikki vanha laitetaan uusiksi. Diplomityö osoittaa, että jokaisella yksittäisellä remontilla on merkitystä.

”Jos vuokralainen vaihtuu viiden vuoden välein ja tilat remontoidaan joka kerta, syntyy rakennuksen laskennallisen 50 vuoden elinkaaren aikana merkittävä päästökuorma”, Arto sanoo.

”Jos vuokralainen vaihtuu viiden vuoden välein ja tilat remontoidaan joka kerta, syntyy rakennuksen laskennallisen 50 vuoden elinkaaren aikana merkittävä päästökuorma”, Arto sanoo.

Arto muistuttaa, että päästölaskenta ei ole teknisesti vaikeaa.

”Materiaalimäärä kerrotaan päästökertoimella. Se on yksinkertaista matematiikkaa. Haastavin tehtävä laskennassa on materiaalimäärien selvittäminen. Se vaatii tarkkuutta ja ymmärrystä arkkitehdilta, jotta laskenta menee oikein. Tekemällä itse ymmärtää kattavasti, mistä luvut muodostuvat sekä miten ilmastoselvityksen lopputuloksiin voidaan vaikuttaa”, Arto toteaa.

Päästölaskenta mukaan myös korjausrakentamiseen

Tengbom toivoo, että tulevaisuuden vuokralaismuutoksissa tarkasteltaisiin aina myös vaihtoehtoista, säästävää suunnitelmaa. Kun arkkitehti otetaan ajoissa mukaan neuvonantajan rooliin, voidaan valinnoilla saavuttaa sekä taloudellista että ekologista arvoa.

”Päästölaskentaa ei tulisi rajata ainoastaan uudisrakentamiseen, vaan sellainen olisi hyvä laatia myös korjaus- ja muutosrakentamiselle. Kyse ei ole vain tilasuunnittelusta, vaan myös moraalisesta valinnasta”, Susanna toteaa.

Tutustu Arto Vehviläisen diplomityöhön Remonttipiikki: Toimistotilan sisäremontoinnin hiilijalanjälkivertailu Kiitokset Artolle hyvästä työstä ja onnea valmistumisen johdosta!

Tengbomin asiakkuusjohtaja Marcus Heinäsen mukaan arkkitehdin tehtävänä on nähdä rakennuksen mahdollisuudet pitkälle tulevaisuuteen. Korjausrakentamisen puolestapuhujana hän uskoo uusiin käyttötarkoituksiin ja siihen, että parhaat ratkaisut syntyvät aina yhteistyössä.

Uusi elämä vanhoihin taloihin. Tengbomin asiakkuusjohtaja Marcus Heinäsen lopputyön aihe 2000-luvun alusta kuvaa yhä loistavasti hänen suhdettaan arkkitehtuuriin.

”Suunnittelussa on aina katsottava eteenpäin. On arvioitava, miten tiloja voidaan myöhemmin muokata ja miten koko rakennus voidaan tarvittaessa muuttaa uuteen käyttötarkoitukseen”, Marcus sanoo.

Pitkän Tengbom-uransa aikana Marcus on suunnitellut ja johtanut useita merkittäviä korjaus- ja uudisrakennushankkeita Suomessa ja Ruotsissa. Erityinen kipinä korjausrakentamiseen syntyi jo lukioiässä. Marcus kävi restaurointikurssia ja opiskeli rakennusosien restaurointia satoja tunteja. Käytännön kokemusta karttui kesäisin rakennustyömailla. Marcus valmistui rakennusinsinööriksi Tammisaaren ruotsinkielisestä ammattikorkeakoulu Sydvästistä ja arvostaa yhä koulutuksensa tuomaa laajaa ymmärrystä eri suunnittelualoja kohtaan.

”Yksi tärkeimmistä asioista työssämme on ymmärtää hankkeen muita osapuolia”, hän tiivistää.

Tukholmalaisia elintarvikelaitoksia, kouluja ja restaurointia

Ura Tengbomilla alkoi vuonna 2001 Tukholman toimistossa, jossa Marcus työskenteli melkein kahdeksan vuotta. Työhön kuului aluksi monia elintarviketeollisuuden korjaushankkeita. Suunnittelua ohjasivat tiukat vaatimukset.

”Elintarvikelaitoksen suunnittelussa on huomioitava esimerkiksi lämpötilasäätelyt ja puhtausluokat. On määritettävä, missä henkilökunta voi vaihtaa vaatteet ja mistä ovista voi kulkea. Jos kyseessä on korjausrakentamisen kohde, niin kaikki toiminnot on lisäksi sovitettava rakennuksen olemassa olevaan kuoreen”, Marcus sanoo.

Tukholman vuosiin mahtui myös esteettömyyssuunnittelua sekä asuin- ja koulurakennusten, restaurointihankkeiden sekä toimistokiinteistöjen peruskorjauksien suunnittelua.

Kun Tengbom rantautui Suomeen ostamalla Eriksson Arkkitehdit Oy:n vuonna 2013, Marcus siirtyi tutun yhtiön palvelukseen Helsinkiin.

Vaativiin hankkeisiin monipuolista asiantuntemusta

Marcuksen mukaan Tengbomin vahvuus on osaamisen laajuudessa. Yli satavuotias arkkitehtitoimisto toimii Ruotsissa 14 paikkakunnalla työllistäen noin 350 henkilöä. Helsingin Tengbomilla on noin 25 henkilöä.

”Pystymme kokoamaan tiimejä monipuolista osaamista vaativiin hankkeisiin”, Marcus sanoo ja nostaa esimerkiksi selvityksen, joka tehtiin lähijunavarikon sijainti- ja hankepäätöksen tueksi.

”Tukholman Tengbomilla on pitkä kokemus juna- ja ratikkavarikoiden suunnittelusta, joten pyysimme hankkeeseen asiantuntemusta Ruotsista. Tällaista yhteistyötä haluamme jatkossa vahvistaa.”

Uransa aikana Marcus on huomannut, miten suuri merkitys hankkeiden onnistumisessa on yhteistyöllä – tilaajan, käyttäjien, muiden suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa. On kuunneltava muita ja kommunikoitava oikein. On myös uskallettava sanoa, että tarvitsee apua tai ettei ymmärrä tai osaa.

”Yhteinen onnistumisen tunne syntyy siitä, että kaikki kokevat olleensa yhdessä mukana luomassa lopputulosta.”

Nordean uusi pääkonttori kansainvälisenä yhteistyönä

Yhtenä sydäntä lähellä olevista hankkeista Marcus mainitsee pitkän yhteistyöprojektin, jonka tuloksena valmistui Nordean uusi pääkonttorikiinteistö Helsingin Vallilaan vuonna 2024.

Tengbom vastasi yli 20 000 neliön uudisrakennushankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta.

Marcus toimi tilaajan, amerikkalaisen Pembroke Real Estaten, paikallisena edustajana, suunnittelun valvojana ja neuvonantajana.

”Tehtävä luotiin varta vasten tätä hanketta varten, koska tilaajalla ei ollut omaa edustusta Suomessa. Olin mukana hankkeessa alusta loppuun, yhteensä peräti seitsemän vuotta”, Marcus kertoo.

Taloarkkitehti tuntee kiinteistön

Arkkitehtitoimiston työ ei kuitenkaan aina pääty siihen, kun käyttäjä muuttaa uusiin tiloihin.

Päinvastoin. Arkkitehdille on hankkeen myötä syntynyt syvällinen ymmärrys kiinteistöstä, mitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää jatkossakin. Tätä varten Tengbom on luonut Taloarkkitehtikonseptin.

”Roolimme taloarkkitehtina alkoi, kun Autotalon peruskorjaushankkeen päätyttyä meiltä kysyttiin jatkuvasti kiinteistöön liittyviä asioita. Nyt yli kymmenen vuoden ajan olemme huolehtineet monien tilamuutosten suunnittelusta. Käyttäjien on helppo soittaa meille, koska tunnemme kiinteistön ja voimme tarttua toimenpiteisiin nopeasti”, Marcus sanoo.

Rakentaja myös vapaa-ajalla

Rakennusprojektit ovat osa Marcuksen elämää myös vapaa-ajalla. Juuri nyt hän rakentaa mökille uutta laituria perinteisellä hirsiarkkumenetelmällä. Oppina toimii hirsirakentamisen kurssi kymmenen vuoden takaa.

Vapaa-aikaan kuuluu myös lasten jalkapalloharrastus. Marcus toimii aktiivisesti seuran luottamustehtävissä ja on mukana kehittämässä seuran ylipainehallia – tuttavallisesti kuplahallia. ”Hallit ja kiinteistötekniikka liittyvät sopivasti omaan alaani”, hän toteaa.

Aina korjausrakentamisen puolesta

Kun useissa kaupungeissa on lukuisia rakennuksia, joiden suunnittelussa on ollut mukana, niin miltä tuntuu astua näihin sisään?

”Kyllä siitä aina tulee hyvä olo. Katse toki hakee yksityiskohtia ja löytää huollettavia asioita, mutta päällimmäinen tunne on ylpeys siitä, että olen ollut mukana tekemässä tätä.”

Entä jos rakennus joskus puretaan?

”Se on aina viimeinen vaihtoehto. Korjaaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen ovat ensisijaisia keinoja pidentää rakennusten elinkaarta. Tämä ajatus on kulkenut mukanani aivan alusta asti”, Marcus summaa.

Mahtuvatko ilmanvaihtokanavat, vesiputket, sähköasennukset ja muu talotekniikka alakaton ja välipohjan väliin? Ovatko kuilut tarpeeksi suuria? Osuvatko viemärit ontelolaattojen onteloihin? 

Tämän tapaisiin kysymyksiin Tengbomin tietomallikoordinaattorit Elisa Ristoja ja Halla Krooka etsivät vastauksia toimiessaan rakennushankkeissa BIM (Building Information Modeling) -koordinaattorina. He keräävät ja yhdistävät eri suunnitteluosapuolten tietomalleja ja nostavat havaitsemiaan ongelmia esiin. 

”Toimimme silmäparina, joka tarkastelee, miten eri alojen suunnitelmat sopivat yhteen ja missä kohtaa ne mahdollisesti törmäävät. Huolehdimme, että yhdistelmämallista löytyvät aina jokaisen osapuolen uusimmat ja tarvittavan yksityiskohtaiset tietosisällöt”, sanoo Halla.  

Mallien määrä riippuu hankkeen laajuudesta.  

”Yhdistämme arkkitehti-, sähkö-, LVI- ja rakennesuunnitelmat. Lisäksi mukana voi olla paloturvallisuuden ja akustiikan tietomalleja sekä pienempiä erikoissuunnittelualoja, kuten sprinklerijärjestelmiä”, Halla sanoo. 

Tietomallinnuksen hyödyt näkyvät kustannusten ja ajan säästöinä työmaavaiheessa. 

 ”Tarkoitus on tunnistaa ristiriitaisuudet jo suunnitteluvaiheessa. Näin saadaan leijonanosa ongelmakohdista ratkottua ennen rakentamisen aloitusta ja minimoitua ylimääräiset viivytykset ja kustannukset työmaalla. On yleensä halvempaa korjata ongelmat suunnittelupöydällä kuin työmaalla”, sanoo Elisa. 

Arkkitehti toimii linkkinä suunnitteluosapuolten välillä 

Tengbom on tarjonnut tietomallikoordinointia osana suunnittelupalveluita viime vuodesta lähtien.  Elisa ja Halla kokevat, että tietomallien yhteensovittaminen on arkkitehtitoimistolle luonteva palvelu.  

”Arkkitehdin on jo lähtökohtaisesti huomioitava suunnittelualueet hyvin kokonaisvaltaisesti. BIM-koordinointi syventää tätä ymmärrystä ja vahvistaa arkkitehtitoimiston roolia eri osapuolten välisenä linkkinä”, sanoo Elisa. 

Törmäysmatriisi käy tietomallit läpi  

Käytännön työnä BIM-koordinointi pitää sisällään tietomallien jatkuvaa tarkastelua. 
Tyypillisesti Halla ja Elisa keräävät viikoittain hankkeen eri mallit yhdistelmämalliksi. Huomionsa he esittävät yhteensovituspalavereissa. 

 ”Tarkastelua varten on erilaisia ohjelmia ja työkaluja. Yksi on törmäysmatriisi. Siinä käydään hienolla kammalla läpi tarkasteltava alue, esimerkiksi yksi kerros, ja tehdään ongelmakohdista lista”, kertoo Halla. 

 ”Toisinaan taas omat silmät ovat paras työkalu. Tässä työssä silmä harjaantuu huomaamaan nopeasti asioita”, hän jatkaa.  

 Mitä huomioiden kanssa sitten tehdään? 

Tietomallikoordinaattorin tehtävä on tuoda esiin havaitut ristiriidat, mutta korjausten tekeminen ei varsinaisesti ole koordinaattorin vastuulla. Elisa ja Halla kokevatkin toimivansa enemmän viestinviejinä ja fasilitoijina. Arkkitehdin työ antaa kuitenkin edellytyksiä tarjota myös korjausehdotuksia suunnitteluryhmälle.  

 ”Katsomme yhdessä, miten esimerkiksi asennukset saadaan järjesteltyä tiettyyn tilaan. Keskustelut käydään hyvässä hengessä, ja kaikilla osapuolilla on yhteinen tahtotila ratkoa ongelmat jouhevasti”, sanoo Elisa. 

 ”Koen, että tietomallinnus lähentää suunnittelun osapuolia toisiinsa”, täydentää Halla. 

3D-malli toimistorakennuksen korjaushankkeessa 

Tengbom on toiminut tietomallikoordinaattorina Helsingin Käpylässä sijaitsevan 1990-luvun toimistorakennuksen Panuntie 6  modernisoinnissa.

Toteutussuunnitelman keskiössä on vanhojen rakennuspiirustusten pohjalta laadittu 3D-malli, jonka rakenteisiin on integroitu uusia ratkaisuja.

”Kohteen tekevät erityiseksi Työterveyslaitoksen laboratoriotilat, jotka vaativat tarkkaa suunnittelua kaasunjakelujärjestelmien ja niiden suojaetäisyyksien huomioimiseksi”, kertoo Halla. 

Saneeraus vaatii mallinnukselta paljon

Tengbom toimii BIM-koordinaattorina myös Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevan Tietokuja 2  -toimistojättiläisen saneerauksessa.   

 ”Tietokuja 2 on valtava kiinteistö. Rakennuksessa toimii erityyppisiä vuokralaisia ja käyttötarkoituksia on useita. Mallinnuksesta tulee lisäksi huomioida vaiheistus. Tietomalleihin mallinnetaan säilyviä, purettavia ja väliaikaisia asennuksia, jotka tuovat oman haasteensa sekä suunnitteluun että koordinointiin”, Elisa kertoo. 

Rakennuslupaa haetaan jatkossa tietomallien avulla
Tietomallinnuksen kehitys on nopeaa ja sen merkitys kasvaa vauhdilla.

3D-mallit tulevat pian myös osaksi rakennuslupaprosessia. Uusi rakentamislaki tuli voimaan vuoden 2025 alusta, ja tietomallimuotoiset suunnitelmat vaaditaan 1.1.2026 alkaen. Monessa kunnassa hyödynnetään jo nyt tietomallipohjaista lupakäsittelyä, jotta uuteen käytäntöön siirtyminen olisi vaivatonta.

Halla ja Elisa haluavat elää mukana tietomallien kehityksessä. 

”Tämä antaa meille väylän pysyä jatkuvasti kartalla siitä, mitä eri suunnittelualoilla tapahtuu, ei pelkästään arkkitehtisuunnittelussa”, Halla sanoo. 

 ”Haluamme toimistona vastata mallintamisen nopeaan kehitykseen. Koen myös, että tämä tekee meistä parempia suunnittelijoita”, Elisa summaa. 

SKOLin vuoden 2025 toiminnan pääteemana on työelämän kehittäminen ja alan vetovoimatyö. Myös kehityshankkeisiinja uuden rakentamislain muutosten vaikutuksiin alalla käytössä oleviin työkaluihin panostetaan vahvasti.

Susanna on myös varajäsenenä ATL:n (Arkkitehtitoimistojen liitto) hallituksessa kaudella 2024-2025.

Koko hallituksen kokoonpano löytyy täältä: https://teknologiateollisuus.fi/skol/tietoa-meista/hallitus-2025/

https://teknologiateollisuus.fi/skol/