Tengbomin toimitusjohtaja Susanna Sucksdorff on nimitetty SKOL:in hallitukseen tämän vuoden alusta. Hän edustaa hallituksessa arkkitehtitoimistoja ja pieniä-keskisuuria suunnittelutoimistoja. SKOL kuuluu Teknologiateollisuus Ry:n alle ja sen tehtävänä on edistää suomalaista hyvää suunnittelua ja konsultointia. Tengbom (ent. Eriksson Arkkitehdit) on ollut SKOL:in jäsen vuodesta 2012 saakka.
Kuva: Galina Berezina
SKOLin vuoden 2025 toiminnan pääteemana on työelämän kehittäminen ja alan vetovoimatyö. Myös kehityshankkeisiinja uuden rakentamislain muutosten vaikutuksiin alalla käytössä oleviin työkaluihin panostetaan vahvasti.
Susanna on myös varajäsenenä ATL:n (Arkkitehtitoimistojen liitto) hallituksessa kaudella 2024-2025.
Helsingin Käpylässä sijaitseva toimistorakennus uudistuu laajan peruskorjauksen ja modernisoinnin myötä. Rakennus ei enää vastannut nykytarpeita, joten päivityksellä siitä muokataan nykyaikainen ja monipuolinen työympäristö. Uudistettu kiinteistö tarjoaa modernit ja toiminnalliset puitteet, jotka tukevat joustavaa ja tehokasta työskentelyä sekä vastaavat nykyajan toimistokulttuurin vaatimuksiin.
Tengbom sai tehtäväkseen laatia toteutussuunnitelman vuonna 1992 rakennetun, kahdeksankerroksisen toimistokompleksin modernisoimiseksi vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ja tulevaisuuden tarpeita.
”Työpöydällämme syntyi kattava ja yksityiskohtainen kokonaisuus, jossa korostuvat tilojen toiminnallisuuden, energiatehokkuuden, teknisen laadun ja sisustusratkaisujen parantaminen”, kertoo kohteen vastaava arkkitehti Hanna Koskela.
Upeasti uudistuva rakennus sijaitsee erinomaisella paikalla Käpylän juna-aseman välittömässä läheisyydessä. Rakennustyöt Panuntie 6:ssa alkavat vuoden 2025 alussa.Alkuvuodesta 2026 kiinteistön 1–3-kerroksiin muuttaa Työterveyslaitoksen päätoimipiste, joka käsittää asiantuntijatyötä tukevat toimistotilat, Helsingin työlääketieteen potilastoiminnan sekä laboratoriotilat. Ylemmät kerrokset vuokrataan muille toimijoille.
Lisää neliöitä ja muunneltavia tiloja
Kohteen peruskorjauksen merkittävin muutos on rakennuksen alapuolella sijaitsevan ulkotilan laajennus. Aiemmin paikoitusalueena toiminut avoin tila rakennetaan sisätilaksi, joka sulautuu luontevasti osaksi olemassa olevia kerroksia. Uudistuneeseen aulakerrokseen sijoitetaan rakennuksen näyttävä sisäänkäynti, jolle johtaa pitkä katos. Suurten ikkunoiden rytmittämään kerrokseen sijoittuvat aulapalvelut sekä Työterveyslaitoksen laboratoriotilat. Muutosten toteuttaminen on vaatinut asemakaavasta poikkeamispäätöksen.
”Laajennuksen lisäksi kaikissa kerroksissa puretaan kevyet rakenteet ja talotekniikka. Kun tilat saadaan vuokrattua, niihin rakennetaan muun muassa uusia väliseiniä, uudistetaan talotekniikkakuilut ja modernisoidaan märkätilat. Kaikki aikansa eläneet sisäpinnat uudistetaan ja sisääntuloaula nostetaan uuteen kukoistukseen”, Hanna jatkaa.
Tyhjillään olevien kerrosten suunnittelussa on panostettu muuntojoustavuuteen, jotta tilat voivat palvella monenlaisia käyttötarpeita tulevaisuudessa.
Keskeisenä työkaluna 3D-mallinnos
Suunnitteluprosessin keskiössä on ollut aiempien suunnitelmien ja rakennuspiirustusten pohjalta laadittu 3D-mallinnos.
”Tämä geometrinen tietomalli on mahdollistanut rakennuksen tarkastelun sekä uusien ratkaisujen tehokkaan integroinnin olemassa olevaan rakenteeseen. Kun malliin lisätään reaaliaikaista dataa esimerkiksi antureista, se toimii perustana digitaaliselle kaksoselle, joka tukee rakennuksen suunnittelun ja elinkaaren aikaisen ylläpidon optimointia”, Hanna tarkentaa.
Erityistilat vaativat tarkkaa suunnittelua
Toteutussuunnitelman laatiminen on tarjonnut monipuolisia ja mielenkiintoisia haasteita.
”Autamme esimerkiksi parhaillaan Työterveyslaitosta laatimaan laboratoriotilojen tarkennettua laitesijoitussuunnitelmaa. Tämä tukee muiden suunnittelijoiden työtä”, Hanna kertoo.
Myös tavalliseen toimistotilaan suunniteltu talotekniikka on vaatinut erityisjärjestelyjä laboratorion kaasujärjestelmien ja niiden suojaetäisyyksien huomioimiseksi.
Uutta ja vanhaa sopivassa suhteessa
Panuntie 6 on aikansa arkkitehtuurinen helmi, eikä sen sisustusratkaisuissa 1990-luvulla säästelty. Rakennuksen pääaulassa näkyvät yhä ajalle tyypilliset materiaalit ja tyylit, kuten kiiltävä graniitti, ruskean ja harmaan sävyt sekä diagonaaliset linjat.
”Suunnitelmissamme olemme säilyttäneet luonnonkiveä mahdollisimman laajasti. Lisätyillä materiaaleilla, kuten puulla, pyrimme kokonaisuuteen, jossa uusi ja vanha täydentävät sopivasti toisiaan säilyttäen palan rakennuksen historiaa. Lisäksi olemme pohtineet, miten purettua kiveä voidaan kierrättää sisätiloissa uudelleen esimerkiksi uusien kiintokalusteiden osana. Innovaatioiden kautta vanhoihin ja kestäviin materiaaleihin saadaan tuotua uutta elämää”, Hanna kuvailee.
Rakennuksen alkuperäinen ilme ja arkkitehtoninen luonne säilyvät uudistuksessa ennallaan. Laajennusosa rakennuksen alla on näkyvä, vaikkakin hillitty muutos. Uusi pääsisäänkäynti sekä pitkä katos kuitenkin viestivät kaupunkikuvassa selkeästi, että rakennuksessa on tapahtunut jotain uutta.
Rakennuksen korjausurakasta vastaa PEAB.
Väistökoulu toimistotaloon
2025-01-31
Toimistorakennuksen muuttaminen väistökouluksi vaatii suunnittelijalta taitoa sovittaa yhteen erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet, huomioida tarkasti koulutiloihin liittyvät ohjeistukset ja varmistaa tilojen joustavuus myös tulevaisuuden käyttötarkoituksia varten.Tengbomonsuunnitellutviihtyisät väistökoulut Jätkäsaaren Saukonpaadenrantaan sekä Tietokuja 2:een Munkkiniemessä.
Tengbomin suunnitteli väistökoulun tilat Helsingin Jätkäsaaren Saukonpaadenrannassa sijaitsevaan noin 20 vuotta vanhaan toimistorakennukseen. Kuva: Kuvio Oy
Viime vuosina Suomessa on rakennettu runsaasti uusia koulurakennuksia, mutta samalla oppilasmäärät ovatvähenemässä rajusti tulevina vuosina. Tässä tilanteessa vanhan rakennuksen muokkaaminen koulukäyttöön voi olla järkevä vaihtoehto, sillä se vähentää uusien tilojen rakentamistarvetta ja mahdollisia haasteita, joita ylimitoitettujen tilojen käytön muuttaminen myöhemmin voi tuoda.
Erityisesti Helsingissä väistötilojen löytäminen kouluille on usein haastavaa.Prosessia vaikeuttavat tiivis rakennuskanta ja rajallinen määrä sopiviatiloja. Lisäksi väistötilojen tulee täyttää koulutoiminnan erityisvaatimukset, kuten turvallisuus- ja terveyskriteerit.Monet koulurakennukset Helsingissä ja muualla Suomessa tarvitsevat merkittäviä korjauksia, ja ennen korjausten aloittamista oppilaiden opetus täytyy järjestää muissa tiloissa. Väistötiloille on siten suuri tarve, ja Helsingissä yksi väistökoulu voi toimia useamman eri koulun tilapäisenä ratkaisuna vuosien varrella.
”Väistökoulujen suunnittelussa vaaditaan joustavaa ajattelutapaa. Erilaisten tilojen erityispiirteiden hahmottaminen auttaa löytämään kohteesta koulukäytön vaatimuksia tukevat ratkaisut”, Tengbomin suunnittelujohtaja Petrus Laaksonen kertoo.
Osoitteessa Tietokuja 2 sijaitseva entinen IBM:n pääkonttori on toiminut jo vuosien ajan väistötilana useille erihelsinkiläiskouluille. Arkkitehtitoimisto Osmo Lapon suunnittelema ja 1980-luvun taitteessa valmistunut toimistorakennus sijaitseeMunkkiniemen kaupunginosassa.Tengbom on ollut mukana kehittämässä kiinteistöä jo IBM:najoista lähtien, ja jatkanut aktiivista rooliaanmyös omistajavaihdoksen jälkeenvuodesta 2021 eteenpäin.
Tietokuja 2:en väistökoulu kattaa noin 7000 neliömetriä, ja se tarjoaa tilat kolmelle eri koululle ja yhdelle päiväkodille.Vuoden 2024 alussa osoitteeseen muutti Apollon yhteiskoulu.
Lue tästä Tietokuja 2:en suunnitteluprosessista, muutoksesta, tulevaisuudesta sekä arkkitehtuurisista yksityiskohdista.
Petruksen mukaan väistökouluhankkeidenmielenkiintoinen suunnitteluhaaste on siinä, ettätilat ovat luonteeltaan väliaikaisia, eikä niiden käyttötarkoituksesta tulevaisuudessa ole vielä varmuutta.
”Tämän rajoitteen vuoksi toimenpiteet pidetään kohtuullisen kevyinä ja kustannustehokkaina, sillä suuriin investointeihin ei ole perusteltua ryhtyä”, Petrus kertoo.
Tietokuja 2:ssaopetuskäyttöön on muutettu kaksi kerrosta rakennuksen vanhalta puolelta sekä IBM:n aikaiset 6. kerroksen koulutustilat.
”Rakennuksen avoin pohjaratkaisu mahdollisti luokkahuoneiden sijoittelun joustavasti. Rakennuksen syvä runko ja harvassa olevat pilarit helpottivat tilojen järjestämistä. Alkuperäiset neuvottelu- ja koulutushuoneet soveltuivat erinomaisesti luokkahuoneiksi, mikä vähensi tarvittavien muutostöiden määrää”, Petrus kuvailee.
Muutostöissä keskityttiin myös käsienpesupisteiden, WC-tilojen ja kotitalousluokan lisäämiseen koulumääräysten mukaisesti.
Osoitteessa Tietokuja 2 sijaitseva entinen IBM:n pääkonttori on Arkkitehtitoimisto Osmo Lapon suunnittelema. Rakennus on toiminut jo vuosien ajan väistötilana useille eri helsinkiläiskouluille. Kuva: Kuvio Oy
”Näiden pienten muutosten ansiosta tilat saatiin nopeasti käyttöön, ja ne ovat osoittautuneet vastaavan hyvin koulukäytön vaatimuksiin.”
Välillä tarvitaan nopeita ratkaisuja
Toinen Tengbomin suunnittelema väistökoulu on otettu hiljattain käyttöön Helsingin Jätkäsaaren Saukonpaadenrannassa. Noin 20 vuotta vanhan, suuren C-muotoisen, rakennuksen kaksi kerrosta on muutettu palvelemaan 170 koululaisen ja 40 esikoululaisen tarpeita. Kiinteistössä toimii lisäksi eri yritysten toimitiloja sekä hotelli. Väliaikaisen koulun 1700-neliöiset tilat muokattiin toimistotilojen paikalle ekologisesti ja resurssitehokkaasti hyödyntäen olemassa olevia rakenteita.
”Sovelsimme erityisesti vanhoja kokoustiloja ja koulutushuoneita luokkahuoneiden perustana. Tiloja mukautettiin lisäämällä tarvittavia seiniä ja ovia”, Saukonpaadenrannan suunnittelusta vastannut Tengbomin arkkitehti Minna Hulkkonen kertoo.
Esikoululaisille rakennettiin kuraeteiset sekä lokerikot ja lisää säilytystilaa. Kerroksiin lisättiin käsienpesupisteitä ja rakennettiin inva-WC:t koulumääräysten mukaisesti. Ruokailutiloissa hyödynnettiin olemassa olevaa keittiötä ja uudistettiin laitteistoja.
Uusi porras ratkaisi sujuvan kulkemisen
Prosessin loppuvaiheessa yllättäen esiin noussut tarve rakentaa uusi porrasyhteys eri kerrosten välille osoittautui teknisesti haastavaksi ja edellytti nopeaa reagointia sekä ratkaisukykyä. Oppilaat ja esikoululaiset saapuvat rakennukseen samasta ulko-ovesta, jonka jälkeen kulku haarautuu kahteen eri portaaseen. Esikoululaiset käyttävät uutta porrasta, joka toteutettiin erottamalla parkkihallista eteistila ja puhkaisemalla pihakanteen aukko. Tilava eteinen ja valoisa porras toimivat nyt päiväkodin arjessa ja tulevaisuudessa jonkun toisen käyttäjän tarpeissa. Peruskoululaiset hyödyntävät puolestaan olemassa olevaa porrasta kulkiessaan omaan kerrokseen.
Suuri toive oli aluksi käyttää rakennuksen sisäpihaa oppilaiden ulkoiluun, mutta pitkien selvitysten jälkeen tämä ei osoittautunut mahdolliseksi.
”Oppilaiden ja lasten ulkoilu tapahtuu läheisissä puistoissa. Katutilaan on lisätty aitaelementtejä, joilla on rajattu lapsille turvallinen ja selkeä odotusalue”, Minna kertoo.
Kuva: Kuvio Oy
Asiakasta kuunnellen
Koulun erilaisten ohjeiden sovittaminen keskusta-alueella sijaitsevaan toimistorakennukseen on ollut Minnan mielestä paitsi haastavaa, myös erittäin antoisaa. Prosessi on vaatinut tehokasta kommunikointia ja tarkkaa yksityiskohtien hallintaa, sillä mukana oli useita tahoja ja monia erilaisia näkökulmia.
”Meidän vahvuutemme perustuvat asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen työskentelytapaan. Panostimme siihen, että asiat selitettiin selkeästi ja ymmärrettävästi. Halusimme varmistaa, että kaikki ymmärsivät, mistä päätetään ja mitä esimerkiksi tekniset ratkaisut käytännössä tarkoittavat”, Minna kiteyttää.
Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että suunnitteluprosessissa mukana olleet opettajat ja muut koulun edustajat saivat äänensä kuuluviin ja pystyivät aidosti vaikuttamaan päätöksentekoon.
Kuva: Kuvio Oy
” Yhteistyö on ollut tiivistä niin koulun henkilöstön kuin kaupungin virkamiestenkin kanssa. Kompromisseja tehtiin, mutta ratkaisut saatiin toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.
