Arkisto

Vallilaan valmistui ainutlaatuinen uuden ajan toimistorakennus

2024-11-29

Nordea Campus -korttelin uusi toimistorakennus sulautuu saumattomasti ympärillä avautuvaan kaupunkikuvaan, jossa näkyvät eri aikakausien kerrostumat. Kaikkinensa Tengbomin suunnittelema talo on arkkitehtonisen, teknisen ja vihreän rakentamisen taidonnäyte.

Helsingin Vallilassa, Aleksis kiven kadun ja Kustaankadun kulmaan L-kirjaimen muotoisena kohoava Nordean toimistorakennus (Vallila C5) arkkitehtuuri huokuu arvokkuutta, mutta on samalla helposti lähestyttävä ja ihmisen kokoinen. Rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2021, kun tontilta purettiin teknisen käyttöikänsä päähän tullut 1960-luvulla rakennettu toimistotalo sekä osa lähivuosina peruskorjattavasta messinkipintaisesta, Ismo Valjakkalan suunnittelemasta 1970-luvun talosta (Vallila C3).

Vallila C3

Aikansa tasokkaampi toimistotalo

Tengbomin vaativa tehtävä oli suunnitella Nordealle korkeatasoinen toimistorakennus kahden vanhan ja suojellun talon väliseen tilaan siten, että se istuu myös lähikortteleiden tyyliin.

”Rakennusta suunniteltaessa tuli ottaa huomioon kadun toisella puolella sijaitsevat uusklassiset asuintalot sekä asemakaavan asettamat rajoitukset. Pyrimme tuomaan kokonaisuuteen naapuritaloja mukailevan rytmin ja valitsemaan julkisivuun ympäristöön sointuvat sävyt sekä materiaalit”, hankkeen vastaava arkkitehti Jukka Rajala kertoo.

Ilmakuva Aleksis Kiven katu 5 Kustaankatu

Kahdeksankerroksista ja 21 000 neliöistä rakennusta hallitsee katutasolla suuret sisäänvedetyt lasipinnat, kun taas siitä ylöspäin ilmettä rytmittää vaalea tiili. Kahden ylimmän kerroksen kohdalla julkisivuun on tuotu aaltoileva liike, joka mahdollistaa viereisen O-talon matalan räystäslinjan sulavan liittymisen uuteen rakennukseen.

”Jos olisimme jatkaneet rakennusta ylöspäin suoranmallisena, se olisi näyttänyt O-talon rinnalla turhan korkealta ja massiiviselta. Tuomalla liikettä ylimpiin kerroksiin saimme vedettyä nurkan sisäänpäin viidennen kerroksen kohdalla ja sillä tavoin kevennettyä koko talon ilmettä”, Jukka kuvailee.

Aleksis Kiven katu 5 katutaso

Sisällä, mutta osana kaupungin sykettä

Uuden toimistorakennuksen aula on avara ja kutsuva. Pintamateriaaleiksi valikoituneet viiluseinät ja suomalainen luonnonkivi antavat tilaan lämpöä ja maanläheistä tuntua. Aulasta johtavat portaat toiseen kerrokseen, josta on muun muassa kulkuyhteys Nordea Campuksen muihin osiin.

Aleksis kiven katu 5 aula

”Rakennus sijoittuu kahden muun rakennuksen väliin, minkä vuoksi siinä on melko syvä runko. Maksimoidaksemme valon pääsyn sisätiloihin suunnittelimme ikkunat korkeiksi ja kapeiksi. Tämä ratkaisu sopii hyvin yhteen messinkipintaisen naapuritalon (C3) kanssa, jonka julkisivussa on samanlaista rytmitystä”, Jukka sanoo.

Rakennuksen kaikki toimistotilat on suunniteltu muuntojoustaviksi, ja niissä on huomioitu akustiikka ja sisäilmanlaatu korkeimmalla mahdollisella tasolla.

”Suunnittelun lähtökohta oli luoda dynaamiset toimistotilat, joissa korostuu rauhallisuus räikeyden sijaan. Tilat luovat puitteet pitkäjänteiselle ajattelulle ja työnteolle. Ympärillä on pehmeyttä kliinisyyden sijaan”, Jukka pohtii.

Aleksis Kiven katu 5 toimistotilaa

”Suunnittelun lähtökohta oli luoda dynaamiset toimistotilat, joissa korostuu rauhallisuus räikeyden sijaan. Tilat luovat puitteet pitkäjänteiselle ajattelulle ja työnteolle. Ympärillä on pehmeyttä kliinisyyden sijaan”.

Hän on erityisen tyytyväinen tiettyihin suunnittelun yksityiskohtiin, kuten kolmannen kerroksen toimistotilaan, jossa on valtavan kokoinen maisemaikkuna.

Ikkunan ääreltä avautuu pitkä näkymä sekä Aleksis Kiven suuntaisesti sekä Kustaankadulle että Dallapénpuistoon. Tässä tilassa syntyy tunne, että olet sisällä, mutta kuitenkin ikään kuin osa kaupungin sykettä”, Jukka kuvailee.

Aleksis Kiven katu 5 näkymäkuva sisältä lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat

Edistyksellistä teknologiaa ja vihreitä ratkaisuja

Rakennukselle haetaan LEED Platinum -ympäristösertifikaattia eli korkeinta luokitusta ja se on Helsingin kantakaupungin ensimmäinen maalämpöä hyödyntävä toimistorakennus. Yli 80 prosenttia lämpöenergian tarpeesta tuotetaan maalämmöllä.

Kestävä kehitys ja energiatehokkuus ovatkin vaikuttaneet paitsi arkkitehtuurisiin suunnitteluratkaisuihin myös materiaalivalintoihin läpi rakennuksen. Prosessi ulottui tontilla aiemmin sijainneen talon purkujätteisiin, jotka kierrätettiin 98 prosenttisesti. Myös osittain puretusta C-talosta on otettu talteen esimerkiksi julkisivun elementtejä mahdollista myöhempää käyttöä varten.

Maalämpökaivojen lisäksi rakennuksen energiatehokkaita ratkaisuja ovat esimerkiksi katolle asennetut aurinkopaneelit, viherkatot ja veden virtausta ja kulutusta säätelevät vesikalusteet.

Innovatiiviset ratkaisut tekevät rakennuksesta edelläkävijän vihreässä toimistorakentamisessa ja asettavat uuden standardin ympäristövastuulliselle arkkitehtuurille kaupungin sydämessä.

Kuvat: Anders Portman, Kuvio Oy

Suunnittelujohtaja Petrus Laaksonen muokkaa historiaa ja kehittää tulevaisuutta

2024-10-18

Tengbomin suunnittelujohtaja Petrus Laaksonen arvostaa ajatonta arkkitehtuuria ja näkee paljon potentiaalia vanhassa rakennuskannassa. Häntä kiehtoo luova ongelmanratkaisu, joka korostuu etenkin korjausrakentamisessa.

Tengbomin suunnittelujohtaja Petrus Laaksosen mielestä arkkitehtuurin tulee tavoitella aikaa kestäviä ratkaisuja pinnallisten trendien sijaan. Ajatus on kulkenut hänen matkassaan läpi urapolun aina koulunpenkiltä nykyiseen tehtäväänsä. Petrus valmistui Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitokselta vuonna 2010 pääaineenaan rakennussuunnittelu. Sivuaineena hän opiskeli yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelua sekä arkkitehtuurin historiaa.

”Käytännössä olen päässyt toteuttamaan jossain määrin kaikkia näitä osa-alueita erilaisissa työprojekteissa”, Petrus sanoo.

Petruksen kipinä erityisesti korjausrakentamista kohtaan vahvistui, kun hän aikoinaan aloitti työuransa kesätyöharjoittelijana arkkitehtitoimistossa Keski-Italiassa. Tutustuminen maan rakennusperinteisiin antoi arvokkaita näkökulmia ja laajensi omaa ymmärrystä alasta.

”Italiassa rakennuksia muokataan hyvin luovasti erilaisiin käyttötarkoituksiin. Vanhasta kirkosta voidaan tehdä vaikkapa ruokakauppa.”

”Toki harjoittelijana en juurikaan päässyt tekemään varsinaista suunnittelutyötä, mutta kokemus oli antoisa. Sain paljon vaikutteita vanhan rakennuskannan hyödyntämiseen, sillä Italiassa rakennuksia muokataan hyvin luovasti erilaisiin käyttötarkoituksiin. Vanhasta kirkosta voidaan tehdä vaikkapa ruokakauppa”, Petrus kertoo.

Diplomityössään hän käsitteli Kruununhaan vanhojen arvokiinteistöjen kehittämistä ja jälkiasennushissien sijoittamista niihin. Aihe tarjosi mahdollisuuden syventyä korjausrakentamisen ja luovan uudistamisen teemoihin.

”Kun vanhoihin kiinteistöihin suunnitellaan muutoksia, pohdittavaksi tulevat useimmiten tilojen kulttuurihistorialliset arvot ja niiden vaikutus mahdollisiin ratkaisuihin”, Petrus avaa.

Yhdessä tekemistä – suunnittelijan vapautta ja luovuutta korostaen

Petrus on työskennellyt Tengbomilla vuodesta 2019. Tätä ennen hän työskenteli Tengbomin edeltäjässä, Eriksson Arkkitehdeillä sekä kahdessa muussa toimistossa. Petrus on ollut mukana suunnittelemassa useita merkittäviä korjaus- ja uudisrakennushankkeita pääkaupunkiseudulla yli viidentoista vuoden aikana.

Nykyisessä tehtävässään Tengbomin suunnittelujohtajana hän on toimiston keskeinen linkki luovan työn ja käytännön toteutuksen välillä sekä toimii yhteyshenkilönä asiakkaiden ja sidosryhmien suuntaan. Suunnittelujohtajana hän pyrkii tarjoamaan kollegoilleen rauhalliset puitteet työn toteuttamiseen mielenkiintoisissa projekteissa. Asiakkaiden suuntaan tärkeintä on luoda luottamuksellinen tunne siitä, että jokainen projekti otetaan vakavasti ja viedään ammattitaitoisesti alusta loppuun saakka.

”Silloin tietää onnistuneensa, jos asiakas kokee työpanoksemme tuoneen hankkeelle lisäarvoa, on kyse sitten aikataulullisesta sujuvuudesta, tilallisista ja arkkitehtonisista ratkaisuista tai taloudellisesta näkökulmasta”, Petrus kiteyttää.

”Korjausrakentamisessa on tärkeää ammentaa vanhan rakennuksen arkkitehtuurista ja hengestä, löytää sille ikään kuin uusi tarina kopioimatta suoraan vanhaa.”

Tengbomia hän kuvailee kuuntelevaksi, monipuoliseksi ja joustavaksi toimistoksi, joka ymmärtää asiakkaan toiveita ja tavoitteita – silloinkin, kun ne eivät ole tilaajalle vielä täysin kirkkaita. Lisäksi toimistolla on pitkä kokemus tilojen käytön suunnittelusta ja syvällinen ymmärrys arkkitehtuurin perinteistä. Osaaminen ulottuu perinteisen suunnittelutyön lisäksi kattamaan kokonaisvaltaiset kiinteistökehityksen prosessit.

”Olemme monipuolisia tekijöitä, ja esimerkiksi korjausrakentamisessa meidät tunnetaan yhtenä Suomen ammattitaitoisimmista toimistoista”, Petrus summaa.

Hän muistuttaa, että yhteistyö Ruotsin toimiston kanssa laajentaa asiantuntijuutta ja tekee heidän osaamisestaan erottuvaa. Tätä yhteyttä on jo hyödynnetty joissakin hankkeissa, ja jatkossa siihen keskitytään entistä enemmän.

”Tengbomilla tärkeä lähtökohta suunnittelutyössä on kollektiivinen tekeminen, jossa jokainen asiantuntija pääsee tuomaan esiin oman näkemyksensä ja osaamisensa eri projekteissa. Emme sanele tekemistä tiukasti ylhäältä alaspäin, vaan luotamme ammattilaisiimme ja pyrimme antamaan heille vapauksia ja mahdollisuuksia – tilaa luovuudelle.”

Onnistunut arkkitehtuuri kestää aikaa

Petrukselle hyvä arkkitehtuuri näyttäytyy ajattomina ratkaisuina, jotka säilyttävät arvonsa ja estetiikkansa vuosikymmeniä – ellei jopa satoja vuosia.

”Minua kiehtoo kestävä ajattelu. Uuden rakennuksen ei pidä näyttää ilmeeltään vanhentuneelta 15 vuoden päästä valmistumisesta.”

Autotalo illalla

Yhtenä sydäntä lähimpänä olevista projekteista työurallaan Petrus mainitsee 1958 rakennetun Helsingin Autotalon peruskorjauksen, jossa hän toimi vastaavana arkkitehtina. Kampissa kohoavat Autotalon tornit muodostavat yhden kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä. Hankkeessa korttelin rakennuksille tehtiin kunnostus- ja perusparannussuunnitelmat kiinteistön ilmeen kohentamiseksi ja yhtenäistämiseksi.

”Kun Autotalon suunnittelu aikoinaan aloitettiin, alue oli vielä ikään kuin ”laitakaupungin” rajamailla, eikä ensimmäisen kerroksen katutilaa voinut kuvailla erityisen kutsuvaksi. Lopputuloksena rakennus ja sen ympäristö kohenivat huomattavasti. Katutasolla avattiin ravintolamaailma ja toimistotornikin saatiin vuokrattua täyteen kiinteistön ilmeen parannuttua”, Petrus kertoo.

Autotalo on hänen mukaansa hyvä esimerkki siitä, miten rähjäiseksi luokiteltavasta rakennuksesta kuoriutuu parhaimmillaan aktiivinen ja vilkas osa kaupunkikuvaa. Tengbom on myös suunnitellut sen katolle vuonna 2021 Sky Loungen, joka on uniikki juhla- ja kokoustila upeiden maisemien äärellä.

Sky Lounge

Kaupungin kattojen yllä

”Korjausrakentamisessa on tärkeää ammentaa vanhan rakennuksen arkkitehtuurista ja hengestä, löytää sille ikään kuin uusi tarina kopioimatta suoraan vanhaa”, Petrus sanoittaa.

Ongelmanratkaisu vaatii luovaa ajattelua

Petruksen mukaan kaupunkikuvan ja olemassa olevan rakennuskannan uudistamisessa keskeistä on kiinteistönomistajien halu panostaa rakennuksen kehitykseen pitkällä tähtäimellä.

”Mielestäni Suomessa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia rakennuksia nykyistä paljon monipuolisemmin. Tällä hetkellä rakennuskantaa joko suojellaan niin tiukasti, ettei muutosmahdollisuuksia ole, tai sitten vanhat rakennukset puretaan kokonaan ja tilalle rakennetaan uutta”, Petrus pohtii.

Hän toteaa, että ongelmanratkaisu on yksi esimerkki suunnittelijan luovuuden käytöstä, joka korostuu etenkin korjausrakentamisessa. Luovuus auttaa löytämään uusia näkökulmia, kehittämään innovatiivisia ratkaisuja ja soveltamaan aiempaa tietoa uusissa yhteyksissä.

”Luovuus ei tarkoita vain visuaalisesti kauniiden asioiden, kuten kaarien, suunnittelua, vaan myös kykyä hyödyntää sitä käytännön ratkaisuissa”, Petrus täsmentää.

Johtamisen ja luovan työn vastapainoksi Petrus rentoutuu pelaamalla sulkapalloa. Hän innostui lajista jo vuosia sitten vanhan työporukan kanssa, ja pelaaminen jatkuu edelleen säännöllisesti entisen kollegan seurassa. Työn ulkopuolella arki kuluu pitkälti perhe-elämän ja harrastusten parissa. Petruksen tytär harrastaa muodostelmaluistelua, ja harjoituksia on viidesti viikossa. Tämä tarkoittaa lukuisia kuskailuvuoroja. ”Sekin on ihan mukavaa irtiottoa työasioista,” Petrus toteaa.

Kuvat: Galina Berezina

Elina Järvelä näkee arkkitehtuurin rajapintana rakennuksen ja ihmisen välissä

2024-04-16

Arkkitehti Elina Järvelää inspiroi arkkitehtuurissa erityisesti se, että siinä yhdistyvät humanistinen näkökulma ja tekninen osaaminen. Arkkitehtuurin hän näkee rajapintana ihmisen ja rakennuksen välissä. Korjausrakentaminen ja rakennusten historia ovat lähellä Elinan sydäntä, ja monipuolisessa työssään hän hyötyy paitsi arkkitehdin, myös insinöörin koulutuksestaan.

Elina Järvelä
Kuva: Galina Berezina

Arkkitehti Elina Järvelä on työskennellyt Tengbomilla reilun parin vuoden ajan. Sitä ennen hän ehti työskennellä opiskeluaikanaan muutamassa eri arkkitehtitoimistossa, yliopistolla sekä julkisella sektorilla rakennusvalvonnassa ja Senaatti-kiinteistöillä. Aalto-yliopistosta valmistunut arkkitehti luki pääaineenaan arkkitehtuurin historiaa ja teoriaa. Lisäksi häneltä löytyy takataskustaan myös insinöörin tutkinto.

Elinan työpöydälle mahtuu Tengbomilla korjausrakentamisen projekteja, ja niiden lisäksi esimerkiksi rakennushistoriaselvityksiä sekä työskentelyä kestävän kehityksen tiimissä. Elina on myös toimiston luottamushenkilö.

Korjausrakentamista ymmärretään yhä paremmin

Korjausrakentaminen on ollut Elinan intohimo jo opintojen aikana, ja sen parissa hän Tengbomilla pääasiassa työskenteleekin. Korjausrakentamisessa Elinaa inspiroi erityisesti sen tiukka konteksti.

“Olemassa oleva rakennus rajaa suunnittelumahdollisuuksia paljon enemmän kuin uudisrakentaminen, ja luovuuttaan pääsee käyttämään eri tavalla. Korjausrakentamisen parissa työskentely tuo myös mukavaa vaihtelua päiviin, sillä kohteessa tai työmaalla pääsee käymään usein sekä suunnittelu-, purku- että rakennusvaiheessa”, hän kertoo.

Elina näkee, että korjausrakentamiseen liittyvä kiinnostus ja sitä myötä myös osaaminen on arkkitehtuurin kentällä laajentunut, ainakin kestävyysnäkökulmien suuntaan, ja siihen kannustetaan yhä enemmän aina EU-tasolta lähtien.

“Ainakin omassa arkkitehtikuplassani tuntuu ilokseni olevan trendi, että korjausrakentamista tehdään yhä enemmän”, Elina kertoo.

”Vaikka peruskorjauksillakin on paikkansa, toimenpiteiden ei tarvitse aina olla niin suuria, jos huollot ja korjaukset tehdään ajoissa.”

Hän myös toivoo, että tulevaisuudessa korjausrakentamista tehtäisiin yhä useammin hyvissä ajoin, ja että pienempiinkin korjaustarpeisiin tartuttaisiin nykyistä aiemmin. Korjaustarpeiden ehkäisemisessä auttaa tietysti oikea-aikainen huolto. Rakennusvanhusten hoivaketjun toimiminen huollosta peruskorjauksiin tukisi myös rakentamisen kestävyyttä esimerkiksi siten, että se pidentäisi suurempien korjaustarpeiden välejä.

“Vaikka peruskorjauksillakin on paikkansa, toimenpiteiden ei tarvitse aina olla niin suuria, jos huollot ja korjaukset tehdään ajoissa”, Elina toteaa.

Työn monipuolisuus viehättää

Elinan työssä korjausrakentamisen pitkiäkin suunnitteluprojekteja tasapainottavat rakennushistoriaselvitykset, joita Tengbomilla tehdään muutaman työntekijän tiimissä, ja jotka ovat usein parin–kolmen kuukauden mittaisia projekteja. Selvitysten tekemiseen liittyy paljon tekstin tuottamista ja paikan päällä dokumentointia.

“Ylipäätään arkkitehdin työssä on parasta sen monipuolisuus ja vuorovaikutteisuus eri tahojen kanssa. Työpäivät ovat erilaisia ja mallintamisineen, kohde- ja työmaavierailuineen, tekstin tuottamisineen ja palavereineen”, Elina sanoo.

Monipuolisissa työtehtävissään Elina kokee hyötyvänsä myös insinöörin koulutuksestaan.

“Vaikka olen tehnyt insinöörin töitä suhteellisen vähän, koen, että koulutuksestani ja pienestä alan työkokemuksesta on minulle hyötyä myös arkkitehtina. On esimerkiksi luontevaa kommunikoida muiden suunnittelijoiden kanssa, kun ymmärtää myös heidän näkökulmaansa sekä ammattisanastoa”, hän kertoo.

”Kestävän kehityksen eri ulottuvuudet eivät välttämättä ole ristiriidassa, ja niillä voi olla myös synergiaetuja toisiinsa nähden.”

Mielenkiintoisena työtehtävänä Elina näkee myös rakentamisen kestävyyden eri osa-alueiden integroimisen suunnitteluun. Häntä kiinnostaa erityisesti erilaisten kestävyysnäkökulmien yhteensovittaminen.

“Olin juuri palauttanut diplomityöni, kun Tengbomin Sustainable by Tengbom-työkalu julkaistiin. Diplomityössäni olin tutkinut ekologisen ja kulttuurisen kestävyyden rajapintoja historiallisesti arvokkaan rakennuksen kontekstissa. Oli mielenkiintoista huomata, että olin saanut samansuuntaisia tuloksia, kuin mitä diplomityötäni paljon laajemman Kestävyyslabra -työkalunkin avulla käy muun muassa ilmi: kestävän kehityksen eri ulottuvuudet eivät välttämättä ole ristiriidassa, ja niillä voi olla myös synergiaetuja toisiinsa nähden”, Elina kertoo.

Rajapinta rakennuksen ja ihmisen välissä

Elinaa inspiroi arkkitehtuurissa mahdollisuus yhdistää teknistä ja humanistista lähestymistapaa.

“Arkkitehtuuri on ikään kuin rajapinta rakennuksen ja ihmisen välissä. Hyvä arkkitehtuuri on tasapainoista, ja siinä on huomioitu eri sidosryhmien arvot – ja tietysti se myös näyttää ja tuntuu muillekin aisteille hyvältä. Minulle arkkitehtuuri on enemmän fiilis, mutta se fiilis rakennetaan fyysisistä kappaleista”, Elina toteaa. “Arkkitehtuurissa yhdistyvät tekninen osaaminen ja ihmisläheinen ajattelu. Sitä tehdään ihmisille, joten täytyy olla empaattinen ja ihmisläheinen, sekä pystyä aistimaan ja uppoutumaan kontekstiin ja kulttuuriin. Samalla pitää olla teknistä osaamista”, hän jatkaa.

Humanistisesta näkökulmasta arkkitehtuuriin liittyy myös ristiriitoja – esimerkiksi tilaajat, joiden kanssa arkkitehti työskentelee, eivät välttämättä osaa ottaa loppukäyttäjien tarpeita riittävästi huomioon.

“Arkkitehtuurissa yhdistyvät tekninen osaaminen ja ihmisläheinen ajattelu.”

“Tarvittaisiin siis enemmän osallistamista, jotta nämä tarpeet tulisivat huomioiduiksi. Toisaalta liian yksilöllistäkään suunnittelua ei voi tehdä, jos haluaa tehdä muuntojoustavaa tilaa, mikä puolestaan on ekologisen kestävyyden näkökulmasta järkevää”, Elina pohtii.

Lisäksi arkkitehdin täytyy ymmärtää suunniteltavan tilan tai rakennuksen kulttuurinen ja sosiaalinen konteksti. Esimerkiksi asuntorakentamisessa asumisen tarpeet vaihtelevat elämäntilanteesta ja kulttuurista toiseen.

“Länsimainen ajatus tilasta ei sovi kaikille. Toisaalta, kun rakennetaan tiettyyn ympäristöön, on tärkeää ymmärtää tehtävän konteksti ja peilata suunnitelmaa siihen”, Elina pohtii.

Luottamushenkilö ja sarjaharrastaja

Monipuolisen työn lisäksi Elinan mielestä parasta Tengbomilla ovat mainiot työkaverit sekä toimiston työkulttuuri: on vastuuta ja vapautta. Innostavaa on myös se, miten paljon työn ohessa oppii uutta. Myös toimiston ammattimainen johto saa häneltä kehuja. Tengbomin luottamushenkilönä Elina on lisäksi päässyt tutustumaan muihin työntekijöihin paremmin.

“Minusta Tengbomilla vallitsee hyvä yhteishenki. Avoin keskustelukulttuuri on tässä avainasemassa”, Elina sanoo.

Työnsä vastapainoksi Elina tunnustautuu paatuneeksi sarjaharrastajaksi.

“Olen harrastanut sirkusta, ja itse asiassa myös työskennellyt sirkuskoulun apuopettajana. Opinto- ja työkiireiden myötä sirkus jäi, mutta nyt olen harrastanut vähän kaikkea muuta mielialan ja sesongin mukaan, esimerkiksi tanssia, melontaa ja joogaa”, hän kertoo.

Lisäksi työlle tuovat vastapainoa läheiset, niin kaksi- kuin nelijalkaisetkin sellaiset.

“Pidän myös luonnossa liikkumisesta ja haaveilusta. Ja toisinaan myös niiden haaveiden toteuttamisesta”, Elina virnistää.

Kestävän kehityksen ryhmä pitää Helsingin toimiston aallonharjalla

Rakennushistorialliset selvitykset tukevat kulttuurista kestävyyttä ja identiteettiä

2024-03-20

Rakennushistoriallinen selvitys kertoo rakennuksen tarinan menneisyydestä nykyhetkeen. Kestävän kehityksen näkökulmasta selvitykset ovat monella tapaa tärkeitä. Tällä hetkellä selvityksistä saatavia tietoja hyödyntävät lähinnä ammattilaiset, mutta rakennusten historia ja taustat esimerkiksi materiaalivalintojen takaa kiinnostaisivat varmasti laajempaakin yleisöä. Tieto auttaisi myös ymmärtämään ja kunnioittamaan rakennettua ympäristöä.

70-luvun betonirakennus.
Koskelan kirjasto on valmistunut vuonna 1972. Kuva: Elina Järvelä.

Tengbomin arkkitehdit Elina Järvelä ja Carita Lonka työskentelevät vanhan ymmärtämisen ja arvostamisen äärellä. Kiinnostus ja kunnioitus vanhaa kohtaan näkyi jo arkkitehtien opinnoissa; molempien pääaineena oli arkkitehtuurin historia ja teoria. Rakennushistorialliset selvitykset ovat tärkeässä roolissa sekä Elinan että Caritan työssä Tengbomilla.

Rakennushistoriallinen selvitys eli RHS on raportti, joka avaa rakennuksen tai rakennuskokonaisuuden historiaa, muutoksia ja nykyhetkeä. Se kertoo, miksi rakennus on sellainen kuin se on.

RHS kertoo rakennusten ja alueiden tarinan

“Rakennushistoriallisia selvityksiä pyydetään yleensä, kun rakennuksen käyttötarkoitusta halutaan muuttaa, kiinteistöä kehittää tai laajentaa, rakennukselle pohditaan suojelumerkintää, tai se halutaan purkaa. Viranomaiset vaativat selvityksen tekoa osana kaavoitus- ja rakennuslupaprosesseja varsinkin, jos rakennus on suojeltu, tai sillä on mahdollisia muita arvoja”, Carita avaa ja lisää: “Myös laajempia alueita käsittäviä kulttuuriympäristöselvityksiä tehdään usein kaavoituksen yhteydessä”.

Vanhaa korjatessa RHS auttaa välttymään yllätyksiltä.

“Korjausrakentamisen volyymi kasvaa koko ajan. Se on välttämätöntä, sillä mitä enemmän rakennetaan uutta, sitä enemmän tulee olemaan korjattavaa ja huollettavaa. Rakennushistoriallinen selvitys tarjoaa hyvät työkalut olemassa olevan ymmärtämiseen ja sujuvoittaa korjausprosessia”, Elina kertoo.

Lummintie 15
Rakennushistoriaselvityksen kohde Oulunsalossa. Kuva: Oulun kaupunginarkisto.

Rakennushistorialliset selvitykset tukevat kestävää kehitystä

Rakennetun ympäristön kestävän kehityksen osa-alueiksi nähdään ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, lisäksi joukkoon lasketaan usein myös kulttuurinen kestävyys.

“Kestävyyden eri osa-alueet eivät ole usein ristiriidassa keskenään. Rakennushistorialliset selvitykset ovat kulttuurisen kestävyyden ytimessä, mutta ne tukevat myös sosiaalista ja ekologista kestävyyttä, sillä RHS tarjoaa tietoa siitä, miten voidaan suunnitella mahdollinen korjaus, tai vaikka laajennus monen eri osa-alueen näkökulmasta kestävästi”, Elina kertoo.

Alueellisen identiteetin näkökulmasta on tärkeää, että kulttuuri säilyy ja siirtyy seuraaville sukupolville. Olemassa oleva rakennuskanta kuluu käytössä, mutta siihen sitoutuu ja kertyy ajan myötä paljon aineetonta kulttuuriperintöä.

“Rakennusperintö käsittää fyysisten rakennusten lisäksi muun muassa perinteisten rakennustapojen ja niihin liittyvän tietotaidon säilymisen ja siirtymisen eteenpäin. Suomessa perinteistä rakennustapaa on esimerkiksi puu- ja hirsirakentaminen”, Carita avaa.

Kyseiset rakennustavat sopivat myös ilmastoomme ja ympäristöömme, vaikka ilmastonmuutos aiheuttaakin haasteita koko olemassa olevalle rakennuskannalle. Kulttuurisen kestävyyden huomioiminen edesauttaakin usein myös rakennushankkeiden ekologista kestävyyttä, perinteiset rakennustavat kun ovat usein myös ekologisia ja kullekin alueelle sopivia.

Kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien huomioon ottamiseen Tengbom on kehittänyt Kestävyyslabra Sustainable by Tengbom -työkalun. Kestävyyslabra on kattava yhteistyön ja suunnittelun työkalu, joka auttaa huomioimaan hankkeiden kestävyyttä eri näkökulmista.

Lummintie 15 Oulunsalossa.
Lummintie 15 Oulunsalossa. Kuva: Elina Järvelä.

Selvityksillä olisi tarjottavaa myös kaupungin kokijoille

Selvitykset helpottavat ammattilaisia, mutta niistä saatava tieto voisi ilahduttaa myös kaupunkitilan käyttäjiä.

“Tällä hetkellä selvitykset tuskin tavoittavat kovin laajaa joukkoa kaupunkilaisia. Selvitykset voisivat tarjota arvokasta tietoa ammattilaisten lisäksi myös kaupungin kokijoille. Tiedon avulla tuttuja rakennuksia saattaisi katsoa uudella tavalla”, Carita miettii.

Rakennushistorialliset selvitykset kertovat alueen historiasta. Oman alueen historian ymmärtäminen voi esimerkiksi vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta. Tällä hetkellä rakennushistoriallisia selvityksiä käyttävät lähinnä ammattilaiset, mutta Carita ja Elina näkevät potentiaalia siinä, että rakennushistoriallisista selvityksistä saatavaa tietoa hyödynnettäisiin laajemminkin.

Rakennushistoriallinen selvitys auttaa sukeltamaan syvemmälle rakennuksen ja alueen historiaan. RHS kertoo, miksi rakennus on sellainen kun se on ja avaa esimerkiksi materiaalivalintoja.

“Sen tiedostaminen, miksi tiettyyn materiaaliin tai rakennustapaan on päädytty, voisi auttaa arkkitehtuurin ymmärtämisessä ja arvostamisessa. Esimerkiksi 60- ja 70-lukujen lähiöitä voi arvostaa enemmän, kun tiedostaa, miksi ne on rakennettu: tarjoamaan tasavertaisen hyvää asumisympäristöä mahdollisimman suurelle joukolle”, Carita pohtii.

Rakennushistoriallisista selvityksistä saatava tieto todennäköisesti kiinnostaisi alan ammattilaisten lisäksi kaupunkitilan käyttäjiä, sillä kiinnostus arkkitehtuuria kohtaan on noussut, ja siitä keskustellaan laajasti myös alan ulkopuolella.

Yksityiskohtia Koskelan 70-luvun kirjastosta.
Koskelan kirjastorakennuksessa näkyvät 70-luvun arkkitehtuurille tyypilliset piirteet. Kuva: Elina Järvelä.

Esteettisyys ei ole ainoa syy säilyttää vanhaa

Rakennukset kertovat menneestä. Sekä Elina että Carita toivovat, että rakennuksia arvostettaisiin ja säilytettäisiin silloinkin, kun ne eivät juuri tällä hetkellä hivele esteettistä silmää. Arkkitehdit pitävät eri-ikäisten rakennusten säilymistä tärkeänä, sillä rakennukset kertovat omasta ajastaan ja luovat historiallista kerroksellisuutta.

Monen mielestä yli satavuotias rakennus tulisi säilyttää, mutta uudempien rakennusten arvoa ei välttämättä osata nähdä. Rakennusten arvostus on tyypillisesti alimmillaan noin 50–60 vuoden iässä. Kuitenkin, jos nyt hävitetään esimerkiksi 70-luvun rakennuskantaa, sitä voidaan myöhemmin katua.

“Olisi hyvä katsoa tätä hetkeä pidemmälle. Trendiajattelu on ylipäätänsä haastavaa arkkitehtuurissa. Uusimisesta tulee kierre, jos haluaisi vastata trendeihin”, Elina miettii.

Trendiajattelun sijaan olisi hyvä tiedostaa syyt, joiden vuoksi rakennus on tehty sellaiseksi kun se on, ja kunnioittaa niitä.

“Aina löytyy syyt, miksi rakennus on tehty siten, kun se on tehty. Rakennushistoriallinen selvitys auttaa ymmärtämään arkkitehdin alkuperäistä ideaa ajan ja paikan kontekstin lisäksi”, Elina kertoo.

Molemmat arkkitehdit painottavat, ettei vanhaa tule säilyttää pelkästään esteettisyyden vuoksi, vaan syitä säästämiselle löytyy laajemmin. Ekologisen kestävyyden lisäksi rakennettu ympäristö ja arkkitehtuuri ovat paikan ja paikallisen identiteetin rakennuspalikoita.

Eri-ikäiset rakennukset ilmentävät muuttuvaa kulttuuria, tapoja ja yhteiskunnan ilmiöitä, sekä luovat tunnelmaa, kerroksellisuutta ja merkityksellisyyttä alueelle.

Lummintie 15 rakennushistoriallinen selvitys

Lämpöä, inhimillisyyttä ja mielenkiintoisia detaljeja

Pernasaaren kulttuuriympäristöselvitys

Sotilasvirkatalosta poikakodiksi, vankilasta asuinalueeksi

Kortteli 697 rakennushistoriallinen selvitys

Vilkkaasta leipomosta moderniksi toimistotilaksi

Tengbom vahvistaa sisustusarkkitehtuurin osaamistaan Helsingissä

2023-11-24

Tengbom vahvistaa sisustusarkkitehtuurin osaamistaan Helsingin toimistollaan. Tehokasta Helsingin tiimiä täydentää keväällä aloittanut Heli Sonkkila, joka tuo mukanaan osaamista kaupallisten tilojen suunnittelusta. Lisäksi Tengbomilla on jatkossakin käytössään myös Ruotsin Tengbomin sisustusarkkitehtien osaaminen.

Sisustusarkkitehti Heli Sonkkila.
Kuva: Galina Berezina

Tengbomilla loppukeväästä 2023 aloittanut Heli Sonkkila täydentää Tengbomin sisustusarkkitehtien tiimiä Helsingin toimistolla. Heli on työskennellyt tila- ja kalustesuunnittelijana 20 vuoden ajan niin yrittäjänä, arkkitehtitoimistoissa kuin sisustusarkkitehtitoimistoissakin.

Kokemusta Heli on kartuttanut erityisesti hotelli- ja ravintolasuunnittelusta sekä kalustesuunnittelusta. Viimeiset vuodet hän on keskittynyt hotelli- ja ravintolasuunnitteluun, mutta hänellä on monipuolista kokemusta myös vähittäismyymälöiden ja yksityisten tilojen suunnittelusta.

“Kaupallisten tilojen suunnittelussa minua kiinnostaa eniten mahdollisuus hyödyntää laajalla skaalalla muotoilun voimaa ja nautin suunnattomasti eri suunnitteluammattilaisten kanssa työskentelystä”, Heli kertoo.

Helin mielestä eri suunnitteluammattilaisten yhteistyö onkin yksi Tengbomin vahvuuksista. Kun arkkitehdit ja sisustusarkkitehdit työskentelevät samassa toimistossa, keskusteluyhteys eri alojen osaajien välillä pysyy luontevasti avoinna.

Parhaat onnistumiset syntyvät keskustelemalla.

“Meillä on Helsingissä ihan mahtava porukka ja monen alan erikoisosaamista. Tarjoamme suunnittelupalveluita projektin koosta riippumatta ja saman katon alta. Parasta mielestäni on toimiston keskusteleva ja avoin ilmapiiri”, Heli kertoo.

Parhaat onnistumiset syntyvätkin hänestä ennen kaikkea keskustelemalla.

Tengbomilla tehdään niin suuria kuin pieniäkin projekteja – laidasta laitaan

Sisustusarkkitehdit työskentelevät Tengbomilla niin suurten kuin pientenkin projektien parissa. Tengbomin sisustusarkkitehtipalveluihin kuuluvat niin tuote- ja kalustesuunnittelu kuin esimerkiksi hotellien, myymälöiden, toimistojen, ravintoloiden, terveydenhuollon ympäristöjen ja oppimisympäristöjen suunnittelu.

“Teemme Tengbomilla töitä erikokoisten projektien parissa. Projektin ei aina tarvitse olla kahden vuoden mittainen uudisrakennusprojekti, eikä korjausrakentamisessakaan koko rakennuksen laajuinen. Meiltä voi tilata myös matalan kynnyksen palveluita, kuten vaikka suunnitelman aulatilaan, tai ravintolan kalustusten tai valaistuksen uusimiseen”, Heli kertoo.

Helsingin toimiston sisustusarkkitehtien erilaiset taustat hän kokee ehdottomasti vahvuudeksi.

“Esimerkiksi Tuulilla on vahvaa osaamista toimitilojen suunnittelusta, ja hän on tehnyt muun muassa suunnitelmia museoihin. On aina ilo tehdä yhteistyötä oman alan ihmisten kanssa ja ammentaa toisten erilaisista taustoista”, Heli sanoo.

Kestävä kehitys näkyy myös Tengbomin sisustusarkkitehtuurissa

Tengbomilla kestävä kehitys pidetään mielessä myös sisustusarkkitehtuurissa. Rakennusalan kestävään kehitykseen liittyen puhutaan paljon siitä, miten korjausrakentaminen on usein kestävämpää, kuin uudisrakentaminen. Mitä tulee sisustusarkkitehtuuriin, Tengbomilla materiaalien pitkäikäisyys ja kierrätettävyys ovat tärkeitä arvoja.

Myös kaupallisiin tiloihin suunnittelemme lähtökohtaisesti pitkäikäisiä materiaaleja.

Tengbomilla kestävä kehitys pidetään mielessä myös kaupallisia tiloja suunnitellessa, mikä ei Heli Sonkkilan mukaan ole aina itsestäänselvyys.

“Myös kaupallisiin tiloihin suunnittelemme lähtökohtaisesti pitkäikäisiä materiaaleja. Lisäksi materiaalien kierrätysmahdollisuudet ovat tärkeitä. Parasta on, jos myös materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö tapahtuu Suomessa”, hän sanoo.

Erityisesti kotimainen kalustesuunnittelu on lähellä Helin sydäntä.

“Olen myös suomalaisen muotoiluosaamisen puolestapuhuja, ja haluankin kannustaa myös muita alallani tekemään enemmän yhteistyötä kotimaisten kaluste- ja tekstiilivalmistajien kanssa. Vaikka kotimaisuus ei ole suunnittelun lähtökohta, olen aina iloinen jos voin hyödyntää kotimaisia kalusteita, tekstiilejä tai pintamateriaaleja”, Heli kertoo.

Sopivan kotimaisen yrityksen kartoittaminen projektiin on vain pieni osa vastuullistasuunnitteluajattelua; Tengbomin kehittämä Kestävyyslabra – THE LAB Sustainable by Tengbom – on kattava yhteistyön ja suunnittelun työkalu ja apuväline, josta on tulossa pian myös erikoisversiot muun muassa sisustusarkkitehtien käyttöön. Sen tavoitteena on tuoda näkyviin kestävän kehityksen kaikki eri ulottuvuudet, jotka luovat arvoa pitkällä aikavälillä – kiinteistölle, asiakkaalle ja yhteiskunnalle.

Sustainable by Tengbom -Kestävyyslabra on työkalu hankkeiden vastuullisuuden suunnitteluun

2023-10-31

Tengbomin kehittämä Kestävyyslabra Sustainable by Tengbom on kattava yhteistyön ja suunnittelun työkalu, joka auttaa huomioimaan hankkeiden kestävyyttä eri näkökulmista.

Kestävyyslabra-työkalu laatikossaan

Tuttu tilanne hankkeen alkuvaiheessa: toiveena on luoda pitkän aikavälin kestävä ratkaisu niin ilmaston, ympäristön, ihmisten kuin yhteiskunnan ja talouden kannalta. Kestävyys ja resurssiviisaus ovat itsestään selviä tavoitteita, mutta budjetti asettaa rajoitteita, ja hankkeen eri osapuolilla ja sidosryhmillä on omat odotuksensa, vaatimuksensa ja ehtonsa. Miten siis löytää hankkeen kannalta olennaisimmat näkökulmat, kun kaikkien tavoitteet ovat kunnianhimoisen korkealla? Entä jos jokin kestävyysnäkökulma jää huomiotta, koska niitä on niin paljon? Mistä aloittaa?

Tengbomin kehittämä Kestävyyslabra Sustainable by Tengbom on kattava yhteistyön ja suunnittelun työkalu, joka auttaa keskittymään olennaiseen tärkeitä näkökulmia unohtamatta. EU:n uuden taksonomian mukaan vain kaikkein energiatehokkaimmat kiinteistöt luokitellaan kestäviksi investoinneiksi. Tengbomin Kestävyyslabra auttaa huomioimaan hankkeen kestävyyttä laajemmin ja eri näkökulmista, sekä arvioimaan, miten hankkeen arvoa voidaan kasvattaa pitkällä aikavälillä vaarantamatta ilmastoa tai ympäristöä.

Polkupyöräsäilytys Uppsalassa

Kestävyyslabran avulla voimme yhdessä tutkia kestävyysnäkökulmia mahdollisimman kattavasti

Tengbom halusi löytää konkreettisen tavan tukea asiakkaitaan kestävyyden eri ulottuvuuksien hallinnassa ja olennaiseen keskittymisessä.
Kestävyyslabra Sustainable by Tengbom -työkalun tavoitteena on tuoda näkyviin kestävän kehityksen kaikki eri ulottuvuudet, jotka luovat arvoa pitkällä aikavälillä – kiinteistölle, asiakkaalle ja yhteiskunnalle. Työkalu on apuväline, jonka avulla voidaan tarkastella kestävyyskysymyksiä kaiken tyyppisissä arkkitehtuurin ja maankäytön hankkeissa: kaupunki-, maisema-, rakennus- sekä sisustussuunnittelun projekteissa.

Kiinteistönomistajiin kohdistuvat vaatimukset tulevat kasvamaan uusien määräysten ja ilmastotavoitteiden myötä. Heidän on työskenneltävä paljon proaktiivisemmin resurssi- ja ilmastokysymysten parissa, niin uudistuotannossa kuin kiinteistöjen hallinnoimisessa. Samalla rinnalle on nostettu ESG:n myötä ympäristön lisäksi myös muita huomioitavia näkökulmia kuten sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus.

Kestävyyslabran laatikko

Kestävyyslabrassa kartoitetaan hankkeen tärkeimmät kestävän kehityksen näkökulmat

Hankkeen alussa Tengbom kokoaa eri osapuolet yhteiseen Kestävyyslabra-työpajaan, jossa järjestelmällisesti tutkitaan, kartoitetaan ja tunnistetaan hankkeen tärkeimmät kestävän kehityksen näkökulmat.

Työpajan alussa tarkastellaan projektin edellytyksiä: mitä sanoo kunta, vuokralainen, asiakas tai laki? Entä ESG-kriteerit? Mihin voimme vaikuttaa? Mihin emme? Kartoituksen perusteella asetetaan selkeät tavoitteet, sovitaan prioriteetit ja tutkitaan mahdollisia synergioita ja ristiriitoja. Työpajassa asetetuille tavoitteille tehdään kestävyysdiagnoosi. Lopuksi laaditaan suunnitelma jatkotoimenpiteistä sekä seurannasta.

Kestävyyslabra on monipuolinen työkalu ja sitä voidaan käyttää muun muassa

  • Projektin kestävän kehityksen yhteisten tavoitteiden löytämiseen
    • Suunnittelutiimin, asiakkaan ja sidosryhmien sitouttamiseen projektin kestävyystavoitteisiin
    • Projektin tavoitteiden, prosessin, konseptin ja identiteetin pohjan luomiseen
    • Projektin kestävyystavoitteiden implementoinnin tukemiseen prosessin aikana
    • Mahdollisten eritysasiantuntijoiden tarpeen kartoittamiseen
    • Taitojen kehittämiseen ja tiedon kartuttamiseen

Kestävyyslabra-työkalu sekä sitä tukeva materiaali pohjautuvat viimeisimpään tutkimukseen, ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kontekstiin, poliittisiin päätöksiin sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Lisäksi työkalu huomioi vakiintuneet kestävän kehityksen sertifiointijärjestelmät.

Työkalun avulla Tengbom voi nostaa kestävyyskysymykset esiin yhdessä asiakkaan ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa projektia sekä kartoittaa ne laajasti, jotta hankkeelle saadaan asetettua selkeät kestävän kehityksen tavoitteet heti alusta lähtien.

Kestävän kehityksen ryhmä pitää Helsingin toimiston aallonharjalla