Arkisto

Uutinen

Tietokuja 2 toimistorakennuksen vaiherikas evoluutio vasta alussa

2024-11-29

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka alkoi Tengbomin osalta jo vuonna 2012 edellisen omistajan aikaan. Kiinteistön peruskorjauksen ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin suojellun rakennuksen yleisiin tiloihin, kuten aulaan, ravintolaan sekä pyöräsäilytykseen. Ensimmäinen korjausvaihe valmistui alkuvuonna 2024.

Tietokuja 2 toimistorakennuksen pääsisäänkäynnin kunnostus — Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevan Tietokuja 2 -toimistokiinteistön peruskorjauksen ensimmäinen vaihe piti sisällään rakennuksen pääsisäänkäynnin, aulan, ravintolan ja muiden yleisten tilojen kunnostuksen.

Tietokuja 2 on entinen IBM:n pääkonttori, joka on kooltaan noin 36 000 m². Alun perin kahdessa vaiheessa 1980-luvun taitteessa valmistunut toimistojättiläinen on arkkitehtitoimisto Osmo Lapon suunnittelema. Kiinteistö on ollut valmistumisestaan saakka IBM:n omistuksessa ja saman toimijan käytössä viime vuosikymmenelle saakka.

Pääkonttorina toimineen rakennuksen uusi käyttötapa on merkki siitä, miten työskentelykulttuuri toimistoissa on kehittynyt vuosien varrella ja kehittyy edelleen. Pääkonttorin tilat jäivät 2010-luvulla yhdelle konsernille liian suuriksi, ja tiloihin hankittiin ulkoisia vuokralaisia. Kiinteistö päätettiin myydä , ja ryhdyimme yhdessä kehittämään kiinteistöä.

Kiinteistö oli koko kehitysvaiheen ajan normaalisti käytössä ja lähikoulujen väistötilatkin saivat sieltä väliaikaisen paikan. Erilaisia käyttötarkoituksia mietittiin useita. Ensimmäiset vaihtoehdot sisälsivät jopa asuntoja ja vaativat taustalleen monenlaista osaamista, joten kiinteistöstä tuli tuttu monelle Tengbomin asiantuntijalle.

”Kiinteistön pitkä historia ja monivaiheinen suunnitteluprosessi tekevät tästä projektista erityisen kiinnostavan. Alusta asti on ollut hienoa nähdä, miten eri tahot ovat olleet mukana rakentamassa Tietokuja 2 -kiinteistöä uuteen kukoistukseen”, sanoo projektissa alusta lähtien mukana ollut suunnittelujohtaja Petrus Laaksonen.

Ensimmäisen vaiheen yhteistilat

Ensimmäinen vaihe kiinteistön peruskorjauksesta käsitti noin 6 000 m² sisätiloja ja uusia tai kunnostettuja sisäänkäyntejä ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin pääosin yhteisiä tiloja, jotta uusista toimitiloista tulisi erityisen houkuttelevia: Rakennuksen pääsisäänkäynnin ja sen näyttävät kunnostetut katokset, aulan, neuvottelutiloja sisältävän alueen, kiinteistön ravintolan, kaupallisen kuntosalin sekä rakennuksen käyttäjien sosiaalitiloja, esimerkiksi pyörähuoltopaikan ja pukuhuoneet.

1980-luvun toimistokiinteistö — 1980-luvun taitteessa valmistunut toimistojättiläinen on ollut IBM:n omistuksessa ja saman toimijan käytössä viime vuosikymmenelle saakka.

Aulan muutos ja uusi sisäänkäynti

Kiinteistön käyntikortista aulasta haluttiin avoin ja raikas kokonaisuus yhdessä toisesta kerroksesta aulaan avautuvien neuvottelutilojen kanssa. Neuvottelualueelle nouseva porras sekä uusi pyöröovinen sisäänkäynti olivat suurimmat rakenteelliset muutokset. Uusi porras on käyttäjäystävällisempi kuin edeltäjänsä sijaintinsa ja leveytensä ansiosta ja toimii aulaan avautuvan toisen kerroksen kaiteen kanssa visuaalisena kulkuopasteena neuvottelutiloihin. Muutoin uusittu aula sovitettiin olemassa oleviin rakenteisiin ja vain väliseinien paikkoja, kalusteita ja pintamateriaaleja uusittiin. Aulan uusien pintamateriaalien alle jätettiin alkuperäisen aulan laatoitettu pinta talteen.

Tietokuja 2 kiinteistön uusittu aula sovitettiin olemassa oleviin rakenteisiin ja vain väliseinien paikkoja, kalusteita ja pintamateriaaleja uusittiin. Uudet portaat toimivat visuaalisena kulkuopasteena neuvottelutiloihin.

Ainutlaatuinen välipohjarakenne

Ravintolaprojektin ensimmäisessä vaiheessa saatiin esiin ainutlaatuinen ”vohvelikatto”, joka on tyypillinen Osmo Lapon 1980-luvun taitteen konstruktivistiselle arkkitehtuurille. Tämä yksityiskohtainen välipohjarakenne nousi heti koko tiimin suosikiksi. Ravintolassa hyödynnettiin myös olemassa olevia materiaaleja. Compass Group oli tiiviisti mukana suunnittelussa tuoden projektiin oman asiantuntemuksensa. Lisäksi pyöräparkkialueella nähtiin sama ”vohvelikatto”, ja tilaan saatiin sovitettua myös pyöränhuolto- ja sosiaalitilat, jotka tuovat värikkyyttä ja toiminnallisuutta.

Pyöräparkki toimistokiinteistössä. — Pyöräparkkitilaan saatiin sovitettua myös pyöränhuolto- ja sosiaalitilat.

Tulevaisuuden muutokset

Tänä vuonna voimaan astuneessa asemakaavassa kiinteistö suojeltiin sr-3 merkinnällä. Tietokujan evoluutio jatkuu ensimmäisen vaiheen jälkeen ja seuraavaksi peruskorjataan julkisivu ja toteutetaan käyttötarkoituksenmuutoksia toimistokerroksissa.

Kuvat: Anders Portman, Kuvio Oy

Uutinen

Vallilaan valmistui ainutlaatuinen uuden ajan toimistorakennus

Nordea Campus -korttelin uusi toimistorakennus sulautuu saumattomasti ympärillä avautuvaan kaupunkikuvaan, jossa näkyvät eri aikakausien kerrostumat. Kaikkinensa Tengbomin suunnittelema talo on arkkitehtonisen, teknisen ja vihreän rakentamisen taidonnäyte.

Helsingin Vallilassa, Aleksis kiven kadun ja Kustaankadun kulmaan L-kirjaimen muotoisena kohoava Nordean toimistorakennus (Vallila C5) arkkitehtuuri huokuu arvokkuutta, mutta on samalla helposti lähestyttävä ja ihmisen kokoinen. Rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2021, kun tontilta purettiin teknisen käyttöikänsä päähän tullut 1960-luvulla rakennettu toimistotalo sekä osa lähivuosina peruskorjattavasta messinkipintaisesta, Ismo Valjakkalan suunnittelemasta 1970-luvun talosta (Vallila C3).

Tengbomin vaativa tehtävä oli suunnitella Nordealle korkeatasoinen toimistorakennus kahden vanhan ja suojellun talon väliseen tilaan siten, että se istuu myös lähikortteleiden tyyliin.

”Rakennusta suunniteltaessa tuli ottaa huomioon kadun toisella puolella sijaitsevat uusklassiset asuintalot sekä asemakaavan asettamat rajoitukset. Pyrimme tuomaan kokonaisuuteen naapuritaloja mukailevan rytmin ja valitsemaan julkisivuun ympäristöön sointuvat sävyt sekä materiaalit”, hankkeen vastaava arkkitehti Jukka Rajala kertoo.

Kahdeksankerroksista ja 21 000 neliöistä rakennusta hallitsee katutasolla suuret sisäänvedetyt lasipinnat, kun taas siitä ylöspäin ilmettä rytmittää vaalea tiili. Kahden ylimmän kerroksen kohdalla julkisivuun on tuotu aaltoileva liike, joka mahdollistaa viereisen O-talon matalan räystäslinjan sulavan liittymisen uuteen rakennukseen.

”Jos olisimme jatkaneet rakennusta ylöspäin suoranmallisena, se olisi näyttänyt O-talon rinnalla turhan korkealta ja massiiviselta. Tuomalla liikettä ylimpiin kerroksiin saimme vedettyä nurkan sisäänpäin viidennen kerroksen kohdalla ja sillä tavoin kevennettyä koko talon ilmettä”, Jukka kuvailee.

Sisällä, mutta osana kaupungin sykettä

Uuden toimistorakennuksen aula on avara ja kutsuva. Pintamateriaaleiksi valikoituneet viiluseinät ja suomalainen luonnonkivi antavat tilaan lämpöä ja maanläheistä tuntua. Aulasta johtavat portaat toiseen kerrokseen, josta on muun muassa kulkuyhteys Nordea Campuksen muihin osiin.

”Rakennus sijoittuu kahden muun rakennuksen väliin, minkä vuoksi siinä on melko syvä runko. Maksimoidaksemme valon pääsyn sisätiloihin suunnittelimme ikkunat korkeiksi ja kapeiksi. Tämä ratkaisu sopii hyvin yhteen messinkipintaisen naapuritalon (C3) kanssa, jonka julkisivussa on samanlaista rytmitystä”, Jukka sanoo.

Rakennuksen kaikki toimistotilat on suunniteltu muuntojoustaviksi, ja niissä on huomioitu akustiikka ja sisäilmanlaatu korkeimmalla mahdollisella tasolla.

”Suunnittelun lähtökohta oli luoda dynaamiset toimistotilat, joissa korostuu rauhallisuus räikeyden sijaan. Tilat luovat puitteet pitkäjänteiselle ajattelulle ja työnteolle. Ympärillä on pehmeyttä kliinisyyden sijaan”, Jukka pohtii.

Hän on erityisen tyytyväinen tiettyihin suunnittelun yksityiskohtiin, kuten kolmannen kerroksen toimistotilaan, jossa on valtavan kokoinen maisemaikkuna.

”Ikkunan ääreltä avautuu pitkä näkymä sekä Aleksis Kiven suuntaisesti sekä Kustaankadulle että Dallapénpuistoon. Tässä tilassa syntyy tunne, että olet sisällä, mutta kuitenkin ikään kuin osa kaupungin sykettä”, Jukka kuvailee.

Edistyksellistä teknologiaa ja vihreitä ratkaisuja

Rakennukselle haetaan LEED Platinum -ympäristösertifikaattia eli korkeinta luokitusta ja se on Helsingin kantakaupungin ensimmäinen maalämpöä hyödyntävä toimistorakennus. Yli 80 prosenttia lämpöenergian tarpeesta tuotetaan maalämmöllä.

Kestävä kehitys ja energiatehokkuus ovatkin vaikuttaneet paitsi arkkitehtuurisiin suunnitteluratkaisuihin myös materiaalivalintoihin läpi rakennuksen. Prosessi ulottui tontilla aiemmin sijainneen talon purkujätteisiin, jotka kierrätettiin 98 prosenttisesti. Myös osittain puretusta C-talosta on otettu talteen esimerkiksi julkisivun elementtejä mahdollista myöhempää käyttöä varten.

Maalämpökaivojen lisäksi rakennuksen energiatehokkaita ratkaisuja ovat esimerkiksi katolle asennetut aurinkopaneelit, viherkatot ja veden virtausta ja kulutusta säätelevät vesikalusteet.

Innovatiiviset ratkaisut tekevät rakennuksesta edelläkävijän vihreässä toimistorakentamisessa ja asettavat uuden standardin ympäristövastuulliselle arkkitehtuurille kaupungin sydämessä.

Kuvat: Anders Portman, Kuvio Oy

Henkilökuva

Suunnittelujohtaja Petrus Laaksonen muokkaa historiaa ja kehittää tulevaisuutta

2024-10-18

Tengbomin suunnittelujohtaja Petrus Laaksonen arvostaa ajatonta arkkitehtuuria ja näkee paljon potentiaalia vanhassa rakennuskannassa. Häntä kiehtoo luova ongelmanratkaisu, joka korostuu etenkin korjausrakentamisessa.

Tengbomin suunnittelujohtaja Petrus Laaksosen mielestä arkkitehtuurin tulee tavoitella aikaa kestäviä ratkaisuja pinnallisten trendien sijaan. Ajatus on kulkenut hänen matkassaan läpi urapolun aina koulunpenkiltä nykyiseen tehtäväänsä. Petrus valmistui Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitokselta vuonna 2010 pääaineenaan rakennussuunnittelu. Sivuaineena hän opiskeli yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelua sekä arkkitehtuurin historiaa.

”Käytännössä olen päässyt toteuttamaan jossain määrin kaikkia näitä osa-alueita erilaisissa työprojekteissa”, Petrus sanoo.

Petruksen kipinä erityisesti korjausrakentamista kohtaan vahvistui, kun hän aikoinaan aloitti työuransa kesätyöharjoittelijana arkkitehtitoimistossa Keski-Italiassa. Tutustuminen maan rakennusperinteisiin antoi arvokkaita näkökulmia ja laajensi omaa ymmärrystä alasta.

”Italiassa rakennuksia muokataan hyvin luovasti erilaisiin käyttötarkoituksiin. Vanhasta kirkosta voidaan tehdä vaikkapa ruokakauppa.”

”Toki harjoittelijana en juurikaan päässyt tekemään varsinaista suunnittelutyötä, mutta kokemus oli antoisa. Sain paljon vaikutteita vanhan rakennuskannan hyödyntämiseen, sillä Italiassa rakennuksia muokataan hyvin luovasti erilaisiin käyttötarkoituksiin. Vanhasta kirkosta voidaan tehdä vaikkapa ruokakauppa”, Petrus kertoo.

Diplomityössään hän käsitteli Kruununhaan vanhojen arvokiinteistöjen kehittämistä ja jälkiasennushissien sijoittamista niihin. Aihe tarjosi mahdollisuuden syventyä korjausrakentamisen ja luovan uudistamisen teemoihin.

”Kun vanhoihin kiinteistöihin suunnitellaan muutoksia, pohdittavaksi tulevat useimmiten tilojen kulttuurihistorialliset arvot ja niiden vaikutus mahdollisiin ratkaisuihin”, Petrus avaa.

Yhdessä tekemistä – suunnittelijan vapautta ja luovuutta korostaen

Petrus on työskennellyt Tengbomilla vuodesta 2019. Tätä ennen hän työskenteli Tengbomin edeltäjässä, Eriksson Arkkitehdeillä sekä kahdessa muussa toimistossa. Petrus on ollut mukana suunnittelemassa useita merkittäviä korjaus- ja uudisrakennushankkeita pääkaupunkiseudulla yli viidentoista vuoden aikana.

Nykyisessä tehtävässään Tengbomin suunnittelujohtajana hän on toimiston keskeinen linkki luovan työn ja käytännön toteutuksen välillä sekä toimii yhteyshenkilönä asiakkaiden ja sidosryhmien suuntaan. Suunnittelujohtajana hän pyrkii tarjoamaan kollegoilleen rauhalliset puitteet työn toteuttamiseen mielenkiintoisissa projekteissa. Asiakkaiden suuntaan tärkeintä on luoda luottamuksellinen tunne siitä, että jokainen projekti otetaan vakavasti ja viedään ammattitaitoisesti alusta loppuun saakka.

”Silloin tietää onnistuneensa, jos asiakas kokee työpanoksemme tuoneen hankkeelle lisäarvoa, on kyse sitten aikataulullisesta sujuvuudesta, tilallisista ja arkkitehtonisista ratkaisuista tai taloudellisesta näkökulmasta”, Petrus kiteyttää.

”Korjausrakentamisessa on tärkeää ammentaa vanhan rakennuksen arkkitehtuurista ja hengestä, löytää sille ikään kuin uusi tarina kopioimatta suoraan vanhaa.”

Tengbomia hän kuvailee kuuntelevaksi, monipuoliseksi ja joustavaksi toimistoksi, joka ymmärtää asiakkaan toiveita ja tavoitteita – silloinkin, kun ne eivät ole tilaajalle vielä täysin kirkkaita. Lisäksi toimistolla on pitkä kokemus tilojen käytön suunnittelusta ja syvällinen ymmärrys arkkitehtuurin perinteistä. Osaaminen ulottuu perinteisen suunnittelutyön lisäksi kattamaan kokonaisvaltaiset kiinteistökehityksen prosessit.

”Olemme monipuolisia tekijöitä, ja esimerkiksi korjausrakentamisessa meidät tunnetaan yhtenä Suomen ammattitaitoisimmista toimistoista”, Petrus summaa.

Hän muistuttaa, että yhteistyö Ruotsin toimiston kanssa laajentaa asiantuntijuutta ja tekee heidän osaamisestaan erottuvaa. Tätä yhteyttä on jo hyödynnetty joissakin hankkeissa, ja jatkossa siihen keskitytään entistä enemmän.

”Tengbomilla tärkeä lähtökohta suunnittelutyössä on kollektiivinen tekeminen, jossa jokainen asiantuntija pääsee tuomaan esiin oman näkemyksensä ja osaamisensa eri projekteissa. Emme sanele tekemistä tiukasti ylhäältä alaspäin, vaan luotamme ammattilaisiimme ja pyrimme antamaan heille vapauksia ja mahdollisuuksia – tilaa luovuudelle.”

Onnistunut arkkitehtuuri kestää aikaa

Petrukselle hyvä arkkitehtuuri näyttäytyy ajattomina ratkaisuina, jotka säilyttävät arvonsa ja estetiikkansa vuosikymmeniä – ellei jopa satoja vuosia.

”Minua kiehtoo kestävä ajattelu. Uuden rakennuksen ei pidä näyttää ilmeeltään vanhentuneelta 15 vuoden päästä valmistumisesta.”

Yhtenä sydäntä lähimpänä olevista projekteista työurallaan Petrus mainitsee 1958 rakennetun Helsingin Autotalon peruskorjauksen, jossa hän toimi vastaavana arkkitehtina. Kampissa kohoavat Autotalon tornit muodostavat yhden kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä. Hankkeessa korttelin rakennuksille tehtiin kunnostus- ja perusparannussuunnitelmat kiinteistön ilmeen kohentamiseksi ja yhtenäistämiseksi.

”Kun Autotalon suunnittelu aikoinaan aloitettiin, alue oli vielä ikään kuin ”laitakaupungin” rajamailla, eikä ensimmäisen kerroksen katutilaa voinut kuvailla erityisen kutsuvaksi. Lopputuloksena rakennus ja sen ympäristö kohenivat huomattavasti. Katutasolla avattiin ravintolamaailma ja toimistotornikin saatiin vuokrattua täyteen kiinteistön ilmeen parannuttua”, Petrus kertoo.

Autotalo on hänen mukaansa hyvä esimerkki siitä, miten rähjäiseksi luokiteltavasta rakennuksesta kuoriutuu parhaimmillaan aktiivinen ja vilkas osa kaupunkikuvaa. Tengbom on myös suunnitellut sen katolle vuonna 2021 Sky Loungen, joka on uniikki juhla- ja kokoustila upeiden maisemien äärellä.

”Korjausrakentamisessa on tärkeää ammentaa vanhan rakennuksen arkkitehtuurista ja hengestä, löytää sille ikään kuin uusi tarina kopioimatta suoraan vanhaa”, Petrus sanoittaa.

Ongelmanratkaisu vaatii luovaa ajattelua

Petruksen mukaan kaupunkikuvan ja olemassa olevan rakennuskannan uudistamisessa keskeistä on kiinteistönomistajien halu panostaa rakennuksen kehitykseen pitkällä tähtäimellä.

”Mielestäni Suomessa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia rakennuksia nykyistä paljon monipuolisemmin. Tällä hetkellä rakennuskantaa joko suojellaan niin tiukasti, ettei muutosmahdollisuuksia ole, tai sitten vanhat rakennukset puretaan kokonaan ja tilalle rakennetaan uutta”, Petrus pohtii.

Hän toteaa, että ongelmanratkaisu on yksi esimerkki suunnittelijan luovuuden käytöstä, joka korostuu etenkin korjausrakentamisessa. Luovuus auttaa löytämään uusia näkökulmia, kehittämään innovatiivisia ratkaisuja ja soveltamaan aiempaa tietoa uusissa yhteyksissä.

”Luovuus ei tarkoita vain visuaalisesti kauniiden asioiden, kuten kaarien, suunnittelua, vaan myös kykyä hyödyntää sitä käytännön ratkaisuissa”, Petrus täsmentää.

Johtamisen ja luovan työn vastapainoksi Petrus rentoutuu pelaamalla sulkapalloa. Hän innostui lajista jo vuosia sitten vanhan työporukan kanssa, ja pelaaminen jatkuu edelleen säännöllisesti entisen kollegan seurassa. Työn ulkopuolella arki kuluu pitkälti perhe-elämän ja harrastusten parissa. Petruksen tytär harrastaa muodostelmaluistelua, ja harjoituksia on viidesti viikossa. Tämä tarkoittaa lukuisia kuskailuvuoroja. ”Sekin on ihan mukavaa irtiottoa työasioista,” Petrus toteaa.

Kuvat: Galina Berezina

Näkökulma

Rakennushistorialliset selvitykset tukevat kulttuurista kestävyyttä ja identiteettiä

2024-03-20

Rakennushistoriallinen selvitys kertoo rakennuksen tarinan menneisyydestä nykyhetkeen. Kestävän kehityksen näkökulmasta selvitykset ovat monella tapaa tärkeitä. Tällä hetkellä selvityksistä saatavia tietoja hyödyntävät lähinnä ammattilaiset, mutta rakennusten historia ja taustat esimerkiksi materiaalivalintojen takaa kiinnostaisivat varmasti laajempaakin yleisöä. Tieto auttaisi myös ymmärtämään ja kunnioittamaan rakennettua ympäristöä.

70-luvun betonirakennus. — Koskelan kirjasto on valmistunut vuonna 1972. Kuva: Elina Järvelä.

Tengbomin arkkitehdit Elina Järvelä ja Carita Lonka työskentelevät vanhan ymmärtämisen ja arvostamisen äärellä. Kiinnostus ja kunnioitus vanhaa kohtaan näkyi jo arkkitehtien opinnoissa; molempien pääaineena oli arkkitehtuurin historia ja teoria. Rakennushistorialliset selvitykset ovat tärkeässä roolissa sekä Elinan että Caritan työssä Tengbomilla.

Rakennushistoriallinen selvitys eli RHS on raportti, joka avaa rakennuksen tai rakennuskokonaisuuden historiaa, muutoksia ja nykyhetkeä. Se kertoo, miksi rakennus on sellainen kuin se on.

“Rakennushistoriallisia selvityksiä pyydetään yleensä, kun rakennuksen käyttötarkoitusta halutaan muuttaa, kiinteistöä kehittää tai laajentaa, rakennukselle pohditaan suojelumerkintää, tai se halutaan purkaa. Viranomaiset vaativat selvityksen tekoa osana kaavoitus- ja rakennuslupaprosesseja varsinkin, jos rakennus on suojeltu, tai sillä on mahdollisia muita arvoja”, Carita avaa ja lisää: “Myös laajempia alueita käsittäviä kulttuuriympäristöselvityksiä tehdään usein kaavoituksen yhteydessä”.

Vanhaa korjatessa RHS auttaa välttymään yllätyksiltä.

“Korjausrakentamisen volyymi kasvaa koko ajan. Se on välttämätöntä, sillä mitä enemmän rakennetaan uutta, sitä enemmän tulee olemaan korjattavaa ja huollettavaa. Rakennushistoriallinen selvitys tarjoaa hyvät työkalut olemassa olevan ymmärtämiseen ja sujuvoittaa korjausprosessia”, Elina kertoo.

Lummintie 15 — Rakennushistoriaselvityksen kohde Oulunsalossa. Kuva: Oulun kaupunginarkisto.

Rakennushistorialliset selvitykset tukevat kestävää kehitystä

Rakennetun ympäristön kestävän kehityksen osa-alueiksi nähdään ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, lisäksi joukkoon lasketaan usein myös kulttuurinen kestävyys.

“Kestävyyden eri osa-alueet eivät ole usein ristiriidassa keskenään. Rakennushistorialliset selvitykset ovat kulttuurisen kestävyyden ytimessä, mutta ne tukevat myös sosiaalista ja ekologista kestävyyttä, sillä RHS tarjoaa tietoa siitä, miten voidaan suunnitella mahdollinen korjaus, tai vaikka laajennus monen eri osa-alueen näkökulmasta kestävästi”, Elina kertoo.

Alueellisen identiteetin näkökulmasta on tärkeää, että kulttuuri säilyy ja siirtyy seuraaville sukupolville. Olemassa oleva rakennuskanta kuluu käytössä, mutta siihen sitoutuu ja kertyy ajan myötä paljon aineetonta kulttuuriperintöä.

“Rakennusperintö käsittää fyysisten rakennusten lisäksi muun muassa perinteisten rakennustapojen ja niihin liittyvän tietotaidon säilymisen ja siirtymisen eteenpäin. Suomessa perinteistä rakennustapaa on esimerkiksi puu- ja hirsirakentaminen”, Carita avaa.

Kyseiset rakennustavat sopivat myös ilmastoomme ja ympäristöömme, vaikka ilmastonmuutos aiheuttaakin haasteita koko olemassa olevalle rakennuskannalle. Kulttuurisen kestävyyden huomioiminen edesauttaakin usein myös rakennushankkeiden ekologista kestävyyttä, perinteiset rakennustavat kun ovat usein myös ekologisia ja kullekin alueelle sopivia.

Kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien huomioon ottamiseen Tengbom on kehittänyt Kestävyyslabra Sustainable by Tengbom -työkalun. Kestävyyslabra on kattava yhteistyön ja suunnittelun työkalu, joka auttaa huomioimaan hankkeiden kestävyyttä eri näkökulmista.

Lummintie 15 Oulunsalossa. Kuva: Elina Järvelä.

Selvityksillä olisi tarjottavaa myös kaupungin kokijoille

Selvitykset helpottavat ammattilaisia, mutta niistä saatava tieto voisi ilahduttaa myös kaupunkitilan käyttäjiä.

“Tällä hetkellä selvitykset tuskin tavoittavat kovin laajaa joukkoa kaupunkilaisia. Selvitykset voisivat tarjota arvokasta tietoa ammattilaisten lisäksi myös kaupungin kokijoille. Tiedon avulla tuttuja rakennuksia saattaisi katsoa uudella tavalla”, Carita miettii.

Rakennushistorialliset selvitykset kertovat alueen historiasta. Oman alueen historian ymmärtäminen voi esimerkiksi vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta. Tällä hetkellä rakennushistoriallisia selvityksiä käyttävät lähinnä ammattilaiset, mutta Carita ja Elina näkevät potentiaalia siinä, että rakennushistoriallisista selvityksistä saatavaa tietoa hyödynnettäisiin laajemminkin.

Rakennushistoriallinen selvitys auttaa sukeltamaan syvemmälle rakennuksen ja alueen historiaan. RHS kertoo, miksi rakennus on sellainen kun se on ja avaa esimerkiksi materiaalivalintoja.

“Sen tiedostaminen, miksi tiettyyn materiaaliin tai rakennustapaan on päädytty, voisi auttaa arkkitehtuurin ymmärtämisessä ja arvostamisessa. Esimerkiksi 60- ja 70-lukujen lähiöitä voi arvostaa enemmän, kun tiedostaa, miksi ne on rakennettu: tarjoamaan tasavertaisen hyvää asumisympäristöä mahdollisimman suurelle joukolle”, Carita pohtii.

Rakennushistoriallisista selvityksistä saatava tieto todennäköisesti kiinnostaisi alan ammattilaisten lisäksi kaupunkitilan käyttäjiä, sillä kiinnostus arkkitehtuuria kohtaan on noussut, ja siitä keskustellaan laajasti myös alan ulkopuolella.

Yksityiskohtia Koskelan 70-luvun kirjastosta. — Koskelan kirjastorakennuksessa näkyvät 70-luvun arkkitehtuurille tyypilliset piirteet. Kuva: Elina Järvelä.

Esteettisyys ei ole ainoa syy säilyttää vanhaa

Rakennukset kertovat menneestä. Sekä Elina että Carita toivovat, että rakennuksia arvostettaisiin ja säilytettäisiin silloinkin, kun ne eivät juuri tällä hetkellä hivele esteettistä silmää. Arkkitehdit pitävät eri-ikäisten rakennusten säilymistä tärkeänä, sillä rakennukset kertovat omasta ajastaan ja luovat historiallista kerroksellisuutta.

Monen mielestä yli satavuotias rakennus tulisi säilyttää, mutta uudempien rakennusten arvoa ei välttämättä osata nähdä. Rakennusten arvostus on tyypillisesti alimmillaan noin 50–60 vuoden iässä. Kuitenkin, jos nyt hävitetään esimerkiksi 70-luvun rakennuskantaa, sitä voidaan myöhemmin katua.

“Olisi hyvä katsoa tätä hetkeä pidemmälle. Trendiajattelu on ylipäätänsä haastavaa arkkitehtuurissa. Uusimisesta tulee kierre, jos haluaisi vastata trendeihin”, Elina miettii.

Trendiajattelun sijaan olisi hyvä tiedostaa syyt, joiden vuoksi rakennus on tehty sellaiseksi kun se on, ja kunnioittaa niitä.

“Aina löytyy syyt, miksi rakennus on tehty siten, kun se on tehty. Rakennushistoriallinen selvitys auttaa ymmärtämään arkkitehdin alkuperäistä ideaa ajan ja paikan kontekstin lisäksi”, Elina kertoo.

Molemmat arkkitehdit painottavat, ettei vanhaa tule säilyttää pelkästään esteettisyyden vuoksi, vaan syitä säästämiselle löytyy laajemmin. Ekologisen kestävyyden lisäksi rakennettu ympäristö ja arkkitehtuuri ovat paikan ja paikallisen identiteetin rakennuspalikoita.

Eri-ikäiset rakennukset ilmentävät muuttuvaa kulttuuria, tapoja ja yhteiskunnan ilmiöitä, sekä luovat tunnelmaa, kerroksellisuutta ja merkityksellisyyttä alueelle.

Uutinen

Arkadia n:o 6 – onnistuneen yhteistyön näyttävä lopputulos

2020-10-19

Peruskorjauksen tultua ajankohtaiseksi, paraatipaikalla Helsingin Narinkkatorin pohjoispuolella sijaitseva entinen Patentti- ja rekisterihallituksen toimistorakennus koki uuden tulemisen Tengbomin Spondalle suunnittelemassa kaksivaiheisessa kiinteistökehitysprojektissa. Esittelemme nyt parhaita paloja juuri valmistuneesta Arkadia n:o 6 -nimen saaneesta kohteesta, josta kirjoitimme aiemmin myös täällä.

Vaikka rakennuksen julkisivu on suojeltu, saimme päivittää Arkadiankadulla sijaitsevan pääsisäänkäynnin rakennuksen arvoiseksi kokonaisuudeksi. Julkisivulla pääsisäänkäyntiä rytmittää korkea lasiseinä, joka tuo näyttävän sisäänkäynnin osaksi katumaailmaa ja kutsuu astumaan sisään.

Joustavaa yhteistyötä korjausrakentamisessa

Remontissa haasteellista oli toteuttaa nykyaikainen ilmanvaihto ja äänieristys tiloihin, joissa katto on suhteellisen matala ja tehollinen korkeus on 2,3–2,7 metriä. Jokainen kerros on nyt suunniteltu niin, että ne voidaan tulevaisuudessa jakaa jopa yhdeksään eri toimistoon.

Korjausrakentamiselle tyypillisesti suunnitelmia muutettiin usein nopeasti lennossa.

Pääsuunnittelijana toiminut arkkitehtimme Ahti Korpinen kertoo, että pitkän projektin aikana vastaan tuli muuttuvia tilanteita, joita ratkottiin hyvässä ja joustavassa yhteistyössä Spondan, pääurakoitsija Temotekin ja teknisen urakoijan Aro Systemsin kanssa. “Kun työmaalla tuli vastaan uusia tilanteita, korjausrakentamiselle tyypillisesti suunnitelmia muutettiin usein nopeasti lennosta”, kertoo Korpinen. Kohteen sisustussuunnittelusta vastasi Rune & Berg.

Arkadia n:o 6:n Tengbomin suunnittelutiimimme kohteessa. Vasemmalta oikealla: Katja Krooka, Anamarija Ban, Erin Swift-Leppäkumpu, Ahti Korpinen, Lasse Nikula, Adrián Bonet Cózar ja Irina Väisänen.

Spondan projektipäällikkö Pasi Hämäläinen toteaa, että yhteistyö on sujunut erittäin hyvin, vaikka hanke on ollut välillä myös erittäin haastava ja muutoksia tehtiin paljon:

”Tengbomin suunnittelijat ovat olleet lukuisissa tilanteissa erinomaisesti mukana ja olleet innoissaan keksimään uusia ratkaisuja. Tahdon kiittää Tengbomin koko laajaa hankkeeseen osallistunutta organisaatiota ja erityiskiitoksen haluan antaa hankkeen pääsuunnittelija Ahti Korpiselle”.

Muutoksilla onnistuneet tilat vuokralaisille

Kohteen ensimmäisiä vuokralaisia ovat esimerkiksi Wolt, Warner Music Finland ja Vincit. Pasi Hämäläinen toteaakin lopuksi, että “hyvällä yhteistyöllä ja onnistuneilla muutoksilla on saatu kiinteistön vuokralaisille onnistuneet tilat, joista voi olla ylpeä”.

PS. Tekniikka & Talous kävi vierailemassa Arkadia 6:ssa. T&T:n tilaajana voit lukea jutun täältä.