Lammenrannan ensimmäinen rakennus on pärekorimainen parkkitalo

2024-09-08

Kesäkuussa 2024 Helsingin Kaarelan kaupunginosaan Kuninkaantammen Lammenrantaan valmistui Tengbomin suunnittelema puujulkisivuinen pysäköintitalo. Pysäköintitalon erikoisuus, kolmiulotteinen puujulkisivu keskustelee alueelle kaavoitettujen puuverhoiltujen kerrostalojen kanssa.

Lammenrannan ensimmäisen rakennuksen, neljä- ja puolikerroksisen parkkitalon rakentaminen alkoi pari vuotta sitten. Kesällä 2024 valmistuneen rakennuksen puujulkisivu on Lammenrannan tulevan asuinalueen tunnusmerkki.

Tengbom pääsi suunnittelemaan ainutlaatuista pysäköintitaloa voitettuaan Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston kilpailun yhdessä hankkeen urakoitsijan, Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n kanssa.

“Suunnitteluprojekti on ollut mielenkiintoinen. Koska asemakaavan mukaan kaikki alueen rakennukset kerrostaloja myöten ovat puurakennuksia, myös pysäköintilaitokseen haluttiin puinen julkisivu. Suunnittelussa täytyikin miettiä tarkasti paitsi rakennuksen ulkonäköä, myös kestävyyttä ja paloteknisiä asioita”, kertoo hankkeen pääsuunnittelija Jukka Rajala.

Pysäköintitalo on tulevaisuudessa alueen asukkaiden yhteinen autotalli, kun alueelle nousevat taloyhtiöt voivat vuokrata sieltä parkkipaikkoja asukkailleen. Julkista pysäköintiä ei rakennukseen tule.

“Kyseessä on ikään kuin asuinalueen portti, jonne asukkaat voivat kotiin saapuessaan jättää autonsa”, Jukka kertoo.

Lammenrannan uusi pysäköintitalo on arkkitehtonisesti korkealaatuinen ja suunniteltu kestämään aikaa. Paikalla valettu betonirakenne sekä massiivipuinen julkisivu ovat käytännössä huoltovapaita. Puumateriaalina käytetty kuusi on kestävää, ja harmaantuu ajan saatossa kuin vanha lato. Parkkitalon puujulkisivulle on myös tehty palosuojakäsittely, joka kestää koko julkisivun elinkaaren ajan.

Pärekorimainen puujulkisivu on ainoa laatuaan

Pysäköintilaitoksen erikoisuus, puinen julkisivu on rakennettu CLT-massiivipuulevyistä, ja sen pinta muistuttaa pärekoria. Puussa materiaalina on myös vivahteikkuutta, ja materiaali itsessään inspiroi julkisivun suunnittelua.

“Emme halunneet tehdä liian sileää pintaa. Julkisivuun kaivattiin kolmiulotteisuutta, mutta toisaalta ei haluttu julkisivuun liikaa rönsyjä. Teimme muodosta erilaisia luonnoksia, ja alkuun aaltomainen muoto jalostui nykyiseksi pärekorimaiseksi pinnaksi, kun mietimme, miten puu materiaalina luonnostaan käyttäytyy”, Jukka kuvailee.

Puujulkisivuinen parkkitalo on myös tiettävästi Suomen ensimmäinen ja siten ainoa laatuaan.

“Hieman erilaisia puuverhoiluratkaisuja maailmalta toki löytyy, kuten esimerkiksi puuritilää. Aivan tällaista ei kuitenkaan ainakaan itselleni ole tullut vastaan”, Jukka kertoo.

Kolmionmuotoinen liiketilasiipi mukailee tontin muotoa

Rakennuksen maantasokerrokseen rakennettiin myös kolmionmuotoinen liiketilasiipi. Siipi asettui paikalleen kuin itsestään.

“Kun rakennusta alettiin sommitella tontille, liiketiloille löytyi luontevasti kolmionmuotoinen paikka itse parkkihallin ja tontin puistomaisen osuuden kainaloon”, Jukka kertoo.

Liiketilasiivestä tuli kolmionmallinen, sillä tontille jäänyt sopivan kokoinen alue oli juuri sen muotoinen. Siiven muoto ei kuitenkaan vaikuttanut liiketilojen suunnitteluun, sillä kolmion kapeaan kärkeen suunniteltiin tekniset tilat. Liiketilojen kulmat ovat siis pääosin perinteisiä 90-asteen kulmia.

Liiketilan ja parkkihallin luonteva sijainti tontilla helpottaa myös esteettömyyttä: Kun rakennus asettuu luontevasti maastoon, nousut ovat pieniä. Pitkille luiskillekaan ei siksi ole tarvetta. Estettömyyteen on kiinnitetty huomiota myös pysäköinnissä: pysäköintitalon autopaikoista 11 on varattu liikkumisesteisille.

Kuvat: Kuvio Oy

Clarion Hotel Helsinki Airport on matkailijalle ikimuistoinen pysähdys

2024-09-06

Erilainen ja vahva sisustuskonsepti tekee Suomen suurimmasta hotellista kaikkea muuta kuin ”välttämättömän pysähdyksen matkalla”. Suunnittelimme lentokentän välittömään läheisyyteen ainutlaatuisen rentoutumisen keitaan kiireisille matkustajille.

Helsinki-Vantaan lentoasemalta lähtee viikoittain yli 80 suoraa lentoa Aasian eri kohteisiin. Tästä syystä sitä kutsutaan ”portiksi Aasiaan”. Ajatus heijastuu hiljattain avattuun Clarion Hotel Helsinki Airportiin, jossa yhdistyvät puhtaan moderni skandinaavinen muotoilu ja hienostunut aasialainen tunnelma.

Ulkoapäin katsottuna hotellin arkkitehtuurissa korostuvat tiukka rytmiikka, minimalistinen estetiikka ja selkeät linjat, kun taas sisätiloissa vallitsee täysin toisenlainen tunnelma.

”Täältä et löydä ainuttakaan valkoista seinää”, Tengbomin vastaava sisustusarkkitehti Claes Pereswetoff-Morath kuvailee ytimekkäästi.

Huippupalveluiden keskittymä

Clarion Hotel Helsinki Airportiin pääsee kulkemaan kätevästi sisätilojen kautta suoraan lentokenttäterminaalista. Lähtöselvitystiskiltä on vain muutama askel hotellin aulaan.

Perillä odottavat muun muassa huippumoderni konferenssikeskus, kylpylä, 12. kerroksen á la carte-ravintola sekä cocktailbaari, jonka ikkunoista avautuu näkymä kiitoradoille aina kilometrien päähän.

”Pohdimme projektin alkumetreillä paljon, mitä matkustaja odottaa lentokenttähotellilta. Halusimme luoda miellyttävän ympäristön suurten terminaalien, parkkihallien ja logistiikkarakennusten joukkoon”, Claes kuvailee.

Tuloksena on eräänlainen keidas, jossa pitkän lennon uuvuttama asiakas voi rentoutua ja nauttia elämysten äärellä. Kun matkustamiseen liittyy usein lentäminen epäsuotuisina kellonaikoina ja ”pakollinen” yöpyminen hotellissa, Clarion Hotel Helsinki Airport on suunniteltu jättämään vierailijaan pysyvän muistijäljen.

Kauneus on kahden kulttuurin kohtaamisessa

”Skandinavia kohtaa Aasian hienostuneessa sekoituksessa puhdasta modernia skandinaavista muotoilua ja klassisen aasialaisen estetiikan toiminnallista eleganssia. Tätä JAPANDIksi nimettyä sisustuskonseptia symboloivat ikoninen koikarppi ja suomalainen ahven”, Claes kuvailee.

Esimerkiksi huoneissa näkyvät rikkaat ja lämpimät sävyt, erilaiset tekstuurit ja luonnonmateriaalit. Kodikas tunnelma muodostuu aidoista puulattioista ja maanläheisestä väripaletista.

Suhteellisen pienissä perushuoneissa on tehty fiksuja suunnitteluratkaisuja, jotta huoneen tarvittavat toiminnot, kuten laukkutiski, silityslauta, vaatekaappi ja minibaari, saadaan sulautettua osaksi sisustusta.

Aamiainen japanilaisen vaahteran alla

Hotellin ravintoloille ja baareille ovat tunnusomaisia vankat materiaalit, kuten kivilattiat, massiivipuudetaljit ja skandinaaviset designhuonekalut.

Aamiaissalin kaunis yksityiskohta on neljä kattoikkunaa, joiden kautta tilaan tulvii runsaasti päivänvaloa. Kun valonsäteet osuvat viisi metriä korkeisiin japanilaisiin vaahteroihin, sali suorastaan hehkuu aamiaisruuhkan keskellä. Tunnelman täydentävät tyylikkäät istuinryhmät, ripustettavat valaisimet ja huonekalutekstiilit.

”Haasteemme oli suunnitella 505-huoneiseen hotelliin käsipallokentän kokoinen ravintola siten, että se tuntuu asiakkaista intiimiltä ja miellyttävältä aamiaisbuffetin avautuessa neljältä aamuyöstä”, Claes kertoo.

Clarion’s Spa / Wellness -alue on puolestaan rauhallinen ympäristö kehon palautumiselle ja hyvinvoinnille. Sisäpihalla sijaitseva lämmin uima-allas tarjoaa matkailijoille mahdollisuuden nauttia suomalaisesta talvesta uniikilla tavalla.

Ainutlaatuinen ympäristö tapahtumiin ja työntekoon

Clarion Hotel Helsinki Airportin suuri kongressihalli mahdollistaa yli 1000 hengen tapahtumien järjestämisen. Käytössä ovat myös laajat tauko- ja tapahtumatilat sekä 20 huipputekniikalla varustettua ja akustiikaltaan erinomaista kokoushuonetta ylellisine villamattoineen.

Hotellikompleksi käsittää Clarion Hotel Helsinki Airportin lisäksi hieman edullisemman Comfort Hotel Helsinki Airportin. Kahden hotellin kokonaisuus on suunniteltu saman katon alle siten, että vieraille syntyy yhtenäinen ja ainutlaatuinen kokemus riippumatta siitä, missä osassa rakennusta he liikkuvat.

”Kun asiakas lähtee hotellista, toivon hänen vierailunsa olleen ikimuistoinen, ja että hän haluaa palata takaisin”, Claes summaa.

Clarion Hotel Helsinki Airportin rakennuksen on suunnitellut Sarc + Sigge, sisustusTengbom.

Kuvat: Felix Gerlach

Arkkitehtuurimatka avaa silmiä ja suljettuja ovia

2024-05-22

Uuden oppimista, inspiroitumista ja tuttujen tapojen kyseenalaistamista. Tätä ja paljon muuta voi kokea kaupunkisuunnittelupainotteisilla arkkitehtuurimatkoilla. Saadakseen uusia ideoita ja perspektiiviä omaan tekemiseen, on hyvä käydä välillä tutustumassa, miten muualla toimitaan. Ammattiosaamisen päivittämisen lisäksi arkkitehtuurimatkoilla on aina myös virkistävä vaikutus.

Arkkitehtuurimatkan osallistujat tutustumassa Wienin Nordbahnhofin aluekehityshankkeeseen. Kuva: Pekka Vehniäinen, Tengbom

Kööpenhamina, Madrid, Lissabon ja Edinburgh. Bergen, Malmö, Glasgow ja Oslo. Muun muassa näihin kiehtoviin kohteisiin Tengbomin kaupunkisuunnittelijat Pekka Vehniäinen ja Enni Wiljanen ovat vieneet kaupunkisuunnittelusta ja arkkitehtuurista kiinnostuneita ihmisiä ekskursioille oppimaan ja kokemaan. Arkkitehtuurimatkalta palataan paitsi paikallista tietotaitoa taskussa myös uudesta inspiroituneina.

Matkat ovat kaikin puolin huolella suunniteltuja.

”Paikan päällä arkkitehti toimii oppaana ja matkanjohtajana, ja ääneen pääsevät myös paikalliset asiantuntijat, kuten alueen kaavoittaja tai rakennuttaja. Myös muu ohjelma on tarkkaan mietitty kokonaisuuteen sopivaksi – missä syödään, yövytään ja miten liikutaan”, Pekka kertoo.

Arkkitehtuurimatkoilla tutustutaan erilaisiin kohteisiin laajalla skaalalla. Kohteet voivat olla mielenkiintoisia kehityshankkeita, edistyksellisiä alueita tai historiallisesti merkittäviä paikkoja. Samalla reissulla voidaan tutustua uusiin pilvenpiirtäjiin, mielenkiintoisiin asumisratkaisuihin sekä toimiviin viheralueisiin.

”Matkoilla nähdään uusia lähestymistapoja kaupunkitilaan. Esimerkiksi Wienissä olemme tutustuneet vanhoihin kaasukelloihin, jotka toimivat nykyään asuntoina ja liiketiloina”, Pekka täsmentää.

Arkkitehtuurimatka opettaa ja virkistää

Arkkitehtuurimatka tarjoaa pääsyjä paikkoihin, joihin ei muutoin pääsisi. Esimerkiksi Wienin opintomatkalla on päässyt kurkistamaan yliopistokampuksen arkkitehtonisesti hienoon kirjastoon, jonne ei normaalisti ole asiaa. Matkoilla oppii paljon ja saa uutta ajateltavaa ja perspektiiviä omaan työhön.

”Jokainen kokee matkat omien linssiensä läpi. Siinä missä maisema-arkkitehti huomioi istutukset ja reunakivet, kiinnittää rakennusalan ammattilainen huomiota rakennusten julkisivujen materiaaleihin ja muihin yksityiskohtiin”, Pekka huomauttaa.

”Osallistujat yleisesti pohtivat, miten nähdyt ja koetut asiat vertautuvat Suomen oloihin ja suunnitteluun. Voisiko näin tehdä Suomessakin? Otetaanko Suomessa samoja asioita huomioon?” Enni lisää.

Matkoilla huomaa eroavaisuuksia ja toisaalta myös samankaltaisuuksia rakentamisen ja suunnittelun kulttuurissa, ja tulee ehkä kyseenalaistaneeksi totuttuja tapoja.

Arkkitehtuurimatkoilla nähdään uusia lähestymistapoja kaupunkitilaan.

”Lisäksi kuten millä tahansa muullakin matkalla, arkkitehtuurimatkoillakin on aina myös virkistävä vaikutus”, Enni korostaa.

Opintomatkalla pääsee verkostoitumaan oman alan ammattilaisten kanssa, tai mikäli reissu on varattu oman porukan kesken, on matka omiaan vahvistamaan ryhmähenkeä ja yhteisöllisyyttä.

Arkkitehtuurimatkalaiset tutustumassa Wienin Hauptbahnhofin ympäristöön. Kuva: Pekka Vehniäinen, Tengbom

Matkat ovat huolella suunniteltuja kokonaisuuksia

Matkalle on osanottajan näkökulmasta helppo osallistua. Ohjelma on suunniteltu toimivaksi, mielekkääksi ja tehokkaaksi. Arkkitehtuurimatkoilla kohteista saa aivan eri tavalla irti, kuin omin päin matkatessa. Myös aikaa säästyy valtavasti, kun varaukset ja suunnitelmat on tehty ammattilaisten toimesta. Ennen matkaa voi tutustua kattavaan opintomatkaoppaaseen, josta löytyy tietoa matkasta ja matkaan sisältyvistä kohteista kuvien ja karttojen kera. Opintomatkaopas auttaa matkaan orientoitumisessa ja muistuttaa kokemasta matkan jälkeen.

Kaupunkisuunnittelupainotteiset arkkitehtuurimatkat ovat usein kestoltaan kolmesta viiteen päivää, ja samalla reissulla tutustutaan yleensä kahteen eri kaupunkiin, joskus kolmeenkin. Esimerkiksi Wieniin ja Bratislavaan on tutustuttu samalla reissulla. Matkoilla koetaan sekä uutta että vanhaa arkkitehtuuria. Kohteissa tutustutaan pintaa syvemmin esimerkiksi mielenkiintoiseen kaupunkisuunnitteluun.

”Tilaajan toiveiden mukaisesti fokus voi myös olla esimerkiksi rakennustekniikassa. Tällöin opintomatkaan voi kuulua esimerkiksi talotekniikkaan kurkistamista rakennuksen kellarissa”, Enni täsmentää.

Matkat suunnitellaan tilaajan tarpeiden mukaan

Arkkitehtuurimatkat räätälöidään täysin tilaajan tarpeiden mukaan. Matka voi olla intiimi, noin kymmenen hengen reissu, tai matkalle voi lähteä jopa täysi bussilastillinen ihmisiä. Kohteessa liikutaan jalan, julkisilla kulkuvälineillä, kaupunkipyörillä tai omalla bussilla. Liikkumismuotoon vaikuttaa tilaajan toiveiden lisäksi ryhmän koko sekä kaupungin luonne.

”Matkakohteet valikoituvat tilaajan mukaan. Jos toiveena on eteläinen Eurooppa, etsitään mielenkiintoiset kohteet sieltä. Ylipäätänsä kohteet valikoituvat kiinnostavuuden pohjalta. Matkat suuntautuvat paikkoihin, joissa on opintomatkan kannalta riittävästi keskeisiä teemaan liittyviä kohteita tai on esimerkiksi mielenkiintoisia kehityshankkeita”, Pekka kertoo.

”Arkkitehtuurimatkoja toteutetaan myös erilaisilla teemoilla, esimerkiksi tutustuen ilmastoviisaaseen kaupunkisuunnitteluun tai erityisen toimiviin liikennejärjestelyihin”, Enni lisää.

Arkkitehtuurimatkat suuntautuvat usein ulkomaille, mutta myös kotimaassa voi oppia ja inspiroitua opintomatkalla.

Oletko kiinnostunut arkkitehtuurimatkasta? Ota yhteyttä, niin autamme suunnittelemaan ja toteuttamaan juuri sinua kiinnostavan matkan. Matkat räätälöidään aina tilaajan tarpeiden mukaan.

Korson keskustan kaavarunko – Ihmisen kokoinen keskusta-alue

2024-04-29

Saimme Vantaan kaupungilta tehtäväksemme suunnitella kaavarungon Korson keskustaan. Kaavarunko tarkentaa alueen yleiskaavaa ja ohjaa asemakaavaa. Tavoitteenamme oli tiivis, kylämäinen, viihtyisä, vehreä, käveltävä ja kestävästi saavutettava ihmisen mittakaavainen keskusta-alue.

Kaavarunkoa tukeva ja havainnollistava julkisen tilan ideasuunnitelma Korson keskustan ytimeen.

Korson kaupunginosa sijaitsee Vantaan koillisosassa, noin kuuden kilometrin päässä Keravan rajasta, ja se on yksi Vantaan keskustatoimintojen alueista. Palvelut ovat levittäytyneet aluetta halkovan junaradan molemmin puolin. Lisäksi alueen läpi kulkee pyöräilyn pääreitti. Suunnittelualue on vahvasti rakennettua ympäristöä, mutta sitä reunustaa lännessä laaja puistoalue.

Mielikuvat Korsosta ovat monella aluetta tarkemmin tuntemattomalla monesti huonoja. Yksi tärkeä seikka suunnittelussa olikin, miten voisimme parantaa Korson mainetta kaupunkisuunnittelun keinoin.

Kartoitimme aluetta jalkautumalla lähialueelle. Lisäksi Vantaan kaupunki laati Korson keskusta-aluetta ja sen ympäristöä koskien avoimen verkkopohjaisen kyselyn, jota hyödynsimme suunnittelussa.

Kyselyssä negatiivisena nousi esiin erityisesti rautatieaseman ympäristö: laiturille johtava alikulkutunneli ja sen välitön ympäristö molemmin puolin. Positiivisena elementtinä aseman läheisyydessä kuitenkin nähtiin monitoimikeskus Lumo, joka on suosittu kulttuurin, liikunnan, oppimisen ja tapahtumien kohtaamispaikka kaikenikäisille.

Kun kartoitimme Korson aluetta tarkemmin, huomasimme, että kun asemalta liikkuu hieman pidemmälle, Korsosta löytyy viihtyisiä viher- ja puistoalueita, sekä mukavia pientaloalueita. Erityisesti lähellä keskustaa sijaitseva Ankkapuisto lampineen on korsolaisten suosima virkistysalue. Korso vaikuttikin äkkiä olevan mainettaan parempi ja monipuolinen alue – sen parhaat puolet piti vain saada esiin.

Visualisointi kaavarungon mukaisesta Korson keskustasta.

Miellyttävämpää asemanseutua

Kaavarungon suunnittelussa kiinnitimme siis erityistä huomiota asemanseudun viihtyisyyteen. Keskustelimme paljon siitä, mihin esimerkiksi linja-autojen pysäkit tulisi jatkossa sijoittaa. Lisäksi halusimme huomioida helpon yhteyden kävelykeskustasta korsolaisten suosimaan Ankkapuistoon.

Korson asemalla junalaiturille kuljetaan alikulun kautta. Koska varsinkin pitkät tunnelit vaikuttavat helposti jalankulkijoiden turvallisuudentunteeseen, emme halunneet pidentää alikulkua. Päätimme siis sijoittaa bussilaiturit niin, että alikulku pysyy mahdollisimman lyhyenä, jotta sen kautta on mukavampi kulkea junalle.

Samoin suunnittelimme liiketiloja bussilaiturien yhteyteen myös alikulun tasoon lisäämään käytävän viihtyisyyttä, jotta tunneli ei olisi pelkkää betoniseinää. Kun junalle on miellyttävä kulkea, sitä myös todennäköisemmin käytetään liikkumismuotona. Suunnittelimme junanradan alittavan tunnelin myös osaksi keskustaan kaavailemaamme kävelykehää.

Visualisointi/massamallikuvaote kaavarungon mukaisesta uuden rakentamisen sijoittumisesta Korson keskustaan.

Kävelykehä luo viihtyisyyttä ja saavutettavia palveluita

Korsossa palvelut, kuten isoimmat kaupat sijaitsevat junaradan kummallakin puolella. Jotta keskustan erilaiset toiminnot ja kaupunkitilat molemmin puolin rataa saataisiin nivottua yhteen, suunnittelimme kävelykehäkonseptin, joka onkin koko kaavarungon toiminnan ydin.

Suunnittelimme kehästä jatkumon, jonka varrelle palvelut sijoittuvat. Näin yksittäiset liikkeet eivät jää niin sanotusti pussinperälle, vaan kaikki palvelut ovat samalla kehällä. Kehällä on tilaa myös uusille, kävellen saavutettaville palveluille. Kävelykehän viihtyisyyttä lisäämään suunnittelimme esimerkiksi uusia katupuita ja istutuksia.

Konseptin tarkoituksena on tehdä palveluista helposti saavutettavia erityisesti jalankulkijoille. Kävelykehä korostaa kävelyn roolia ensisijaisena kulkumuotona, ja kävelykeskusta myös elävöittää aluetta.

Näin suunniteltu kaavarunko kasvattaa ja tiivistää nykyistä palvelurakennetta sekä tuottaa entistä viihtyisämpää ja kaupallisesti aktiivisempaa ympäristöä kasvavan väestön tarpeisiin.

Porrastetut rakennukset tarjoavat viihtyisää katuympäristöä ja tehokasta asumista

Kaavarunkotyön alussa järjestettiin ideatyöpaja, johon osallistui omien suunnittelijoidemme lisäksi liikennesuunnittelijoita, kaupallisten palveluiden edustajia sekä Vantaan kaupungilta eri osa-alueiden suunnittelijoita. Ideatyöpajassa kiinnitettiin huomiota Korson Maakotkantien osuuden viihtyisään katuympäristöön: vaikka rakennuskanta olikin melko iäkästä, viihtyisyyttä toivat parin kerroksen korkuiset talot ja katupuut molemmin puolin tietä.

Tällaista ympäristöä haluttiin lisää, mutta nykyvaatimukset mielessä pitäen. Niinpä suunnittelimme Korson keskustaan porrastuvia kerrostaloja, jotka näyttävät katutasosta 1–2 -kerroksisilta, mutta ovat korkeampia. Niiden tornimainen osa on hieman kauempana ensimmäisen kerroksen räystäslinjasta. Ensimmäisten kerrosten matalampien liiketilojen avulla katutasoon saatiin viihtyisyyttä ja ilmavuutta, mutta toisaalta keskustaan tehokasta ja nykyaikaista asuntorakentamista.

Keskustan kävelykehälle suunnitelluille nykyaikaisille kerrostaloille onkin kysyntää, sillä muut Korson alueet ovat pientalovaltaisia. Ikääntyvät ihmiset kuitenkin tarvitsevat helpompaa, esteetöntä asumista lähellä palveluita. Keskustan kerrostalot myös mahdollistavat ekologisen asumisen ilman autoa, kun kulkemaan pääsee näppärästi junalla.

Sustainable by Tengbom -Kestävyyslabra on työkalu hankkeiden vastuullisuuden suunnitteluun

2023-10-31

Tengbomin kehittämä Kestävyyslabra Sustainable by Tengbom on kattava yhteistyön ja suunnittelun työkalu, joka auttaa huomioimaan hankkeiden kestävyyttä eri näkökulmista.

Tuttu tilanne hankkeen alkuvaiheessa: toiveena on luoda pitkän aikavälin kestävä ratkaisu niin ilmaston, ympäristön, ihmisten kuin yhteiskunnan ja talouden kannalta. Kestävyys ja resurssiviisaus ovat itsestään selviä tavoitteita, mutta budjetti asettaa rajoitteita, ja hankkeen eri osapuolilla ja sidosryhmillä on omat odotuksensa, vaatimuksensa ja ehtonsa. Miten siis löytää hankkeen kannalta olennaisimmat näkökulmat, kun kaikkien tavoitteet ovat kunnianhimoisen korkealla? Entä jos jokin kestävyysnäkökulma jää huomiotta, koska niitä on niin paljon? Mistä aloittaa?

Tengbomin kehittämä Kestävyyslabra Sustainable by Tengbom on kattava yhteistyön ja suunnittelun työkalu, joka auttaa keskittymään olennaiseen tärkeitä näkökulmia unohtamatta. EU:n uuden taksonomian mukaan vain kaikkein energiatehokkaimmat kiinteistöt luokitellaan kestäviksi investoinneiksi. Tengbomin Kestävyyslabra auttaa huomioimaan hankkeen kestävyyttä laajemmin ja eri näkökulmista, sekä arvioimaan, miten hankkeen arvoa voidaan kasvattaa pitkällä aikavälillä vaarantamatta ilmastoa tai ympäristöä.

Kestävyyslabran avulla voimme yhdessä tutkia kestävyysnäkökulmia mahdollisimman kattavasti

Tengbom halusi löytää konkreettisen tavan tukea asiakkaitaan kestävyyden eri ulottuvuuksien hallinnassa ja olennaiseen keskittymisessä.
Kestävyyslabra Sustainable by Tengbom -työkalun tavoitteena on tuoda näkyviin kestävän kehityksen kaikki eri ulottuvuudet, jotka luovat arvoa pitkällä aikavälillä – kiinteistölle, asiakkaalle ja yhteiskunnalle. Työkalu on apuväline, jonka avulla voidaan tarkastella kestävyyskysymyksiä kaiken tyyppisissä arkkitehtuurin ja maankäytön hankkeissa: kaupunki-, maisema-, rakennus- sekä sisustussuunnittelun projekteissa.

Kiinteistönomistajiin kohdistuvat vaatimukset tulevat kasvamaan uusien määräysten ja ilmastotavoitteiden myötä. Heidän on työskenneltävä paljon proaktiivisemmin resurssi- ja ilmastokysymysten parissa, niin uudistuotannossa kuin kiinteistöjen hallinnoimisessa. Samalla rinnalle on nostettu ESG:n myötä ympäristön lisäksi myös muita huomioitavia näkökulmia kuten sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus.

Kestävyyslabrassa kartoitetaan hankkeen tärkeimmät kestävän kehityksen näkökulmat

Hankkeen alussa Tengbom kokoaa eri osapuolet yhteiseen Kestävyyslabra-työpajaan, jossa järjestelmällisesti tutkitaan, kartoitetaan ja tunnistetaan hankkeen tärkeimmät kestävän kehityksen näkökulmat.

Työpajan alussa tarkastellaan projektin edellytyksiä: mitä sanoo kunta, vuokralainen, asiakas tai laki? Entä ESG-kriteerit? Mihin voimme vaikuttaa? Mihin emme? Kartoituksen perusteella asetetaan selkeät tavoitteet, sovitaan prioriteetit ja tutkitaan mahdollisia synergioita ja ristiriitoja. Työpajassa asetetuille tavoitteille tehdään kestävyysdiagnoosi. Lopuksi laaditaan suunnitelma jatkotoimenpiteistä sekä seurannasta.

Kestävyyslabra on monipuolinen työkalu ja sitä voidaan käyttää muun muassa

Projektin kestävän kehityksen yhteisten tavoitteiden löytämiseen
• Suunnittelutiimin, asiakkaan ja sidosryhmien sitouttamiseen projektin kestävyystavoitteisiin
• Projektin tavoitteiden, prosessin, konseptin ja identiteetin pohjan luomiseen
• Projektin kestävyystavoitteiden implementoinnin tukemiseen prosessin aikana
• Mahdollisten eritysasiantuntijoiden tarpeen kartoittamiseen
• Taitojen kehittämiseen ja tiedon kartuttamiseen

Kestävyyslabra-työkalu sekä sitä tukeva materiaali pohjautuvat viimeisimpään tutkimukseen, ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kontekstiin, poliittisiin päätöksiin sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Lisäksi työkalu huomioi vakiintuneet kestävän kehityksen sertifiointijärjestelmät.

Työkalun avulla Tengbom voi nostaa kestävyyskysymykset esiin yhdessä asiakkaan ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa projektia sekä kartoittaa ne laajasti, jotta hankkeelle saadaan asetettua selkeät kestävän kehityksen tavoitteet heti alusta lähtien.

Tengbomin kesätyöntekijät kokevat työn ja opintojen tasapainottavan toisiaan

2023-06-26

Arkkitehtiopiskelijat Elina Loisa ja Yad Anwar työskentelevät Tengbomilla osa-aikaisesti opintojen ohella. Työn kautta he ovat päässeet tutustumaan siihen, mitä alalla työskentely oikeasti tarkoittaa käytännössä.

Tengbomin kesätyöntekijät – jos heitä kesätyöntekijöiksi voi enää kutsua – ovat vakiintuneet vahvasti osaksi Tengbomin porukkaa. Kuudetta vuotta Aalto-yliopistossa opiskeleva Elina Loisa aloitti Tengbomilla viime syksynä osa-aikaisena ja tekee nyt kesän ajan täyttä päivää. Elina etsi Bergenissä vietetyn vaihtovuoden jälkeen uutta työpaikkaa, ja Tengbom isompana toimistona kiinnosti.

“Halusin jonnekin, missä projekteja tehdään monipuolisesti. En vielä tiedä tarkasti mikä on oma juttuni arkkitehtina, joten on kiva päästä tutustumaan laajasti eri tyyppisiin projekteihin. Työn kautta on saanut konkretiaa opiskeluihin; siihen, mitä tämä ala oikeasti on”, Elina kertoo.

Tampereen yliopistossa kuudetta vuotta opiskeleva Yad Anwar puolestaan oli jo viime kesänä töissä Tengbomilla ja jatkoi sen jälkeen osa-aikaisena. Yad työskenteli ennen Tengbomille tuloaan pienemmässä arkkitehtitoimistossa, joten työkokemusta on ehtinyt kertyä opintojen ohella.

“Koen, että työstä on hyötyä opintoihin. Se tuo hyvää balanssia teorian ja käytännön välille, ja töissä kokonaisuuden näkee eri tavalla kuin koulussa. Työelämän oikeisiin tehtäviin tutustuminen on myös helpottanut koulunkäyntiä. Osaan ottaa koulunkäynnin leppoisammin”, Yad sanoo.

“Niinpä! Koulussa voi toteuttaa sitten villit ideat. Työ myös kannustaa valmistumaan, kun tietää, mitä kohti se vie”, Elina lisää.

Mitä työelämä on opettanut arkkitehtiopiskelijoille?

Osa-aikaiset työntekijät ovat osallistuneet Tengbomin useisiin projekteihin. Yad on avustanut erilaisissa tehtävissä, jotka välillä vaativat yksityiskohtiin perehtymistä ja välillä suurempien kokonaisuuksien hahmottamista. Mieleen on jäänyt esimerkiksi erään irkkupubin terassin suunnittelu.

“Oli hienoa päästä suunnittelemaan jotain konkreettista paikkaan, jossa on itsekin käynyt. Kokemuksen myötä saa tehdä vaativampia tehtäviä, mutta apua saa kaikkeen matalalla kynnyksellä”, Yad sanoo.

Elina on työskennellyt pääosin maankäyttöön liittyvissä projekteissa. Aluksi yllätti, miten paljon tehtäviin kuuluu myös tekstien muokkaamista piirtämisen lisäksi. Toisaalta alalla olevilta kavereilta Elina oli saanut jo todellisuutta vastaavan käsityksen työelämästä.

“Koko ajan oppii kuitenkin uutta. Omasta työstä on tullut paljon systemaattisempaa ja tehokkaampaa. Aikaa menee vähemmän turhiin asioihin, kun osaa keskittyä projektin kannalta olennaiseen. On ollut myös kiinnostavaa huomata, miten kaikki projektit ovat erilaisia eikä samaa asiaa tee oikeastaan koskaan uudelleen”, Elina sanoo.

“Työelämässä oppii myös jotain, mitä ei koulussa opeteta: sosiaalisia taitoja. Oivalsin vähän aikaa sitten, kuinka sosiaalista tämä työ on ja kuinka paljon viestintätaitoja työssä tarvitaan”, Yad lisää.

Arkkitehdin työ voi joskus olla yksinäistä, mutta Tengbomilla vuorovaikutus kollegoiden kanssa on tiivistä.

“Meillä on esimerkiksi joka maanantai aamiainen, jonka jokainen vuorollaan järjestää. Sosiaalinen tapahtuma aloittaa hyvin viikon. Ilmassa on myös pientä kilpailuhenkeä, kuka järjestää parhaimman aamiaisen”, Yad nauraa.

Korjausrakentamista ja kaupungin siluetteja

Elinasta piti tulla alunperin diplomi-insinööri, mutta arkkitehtuurista hän löysi kanavan yhdistää omia vahvuuksiaan: luovuutta ja ongelmanratkaisua. Nyt opinnoista on jäljellä enää lopputyö, jossa Elina tekee skenaariosuunnittelua Ghanan slummialueelle. Tarkkoja urasuunnitelmia ei vielä ole, mutta korjausrakentamisen puoli kiinnostaa.

“Olemme ilmastokriisin kannalta herkällä alalla. Haluaisin oppia korjaamisesta mahdollisimman paljon”, Elina sanoo.

Yad arvioi, että tulevaisuudessa korjausrakentaminen tulee lisääntymään ja uudisrakentaminen vähenemään. Toisaalta alusta asti suunnitteleminen kiehtoo Yadia, joka piirsi jo lapsena kaupunkien siluetteja.

“Minua kiinnostaisi esimerkiksi lähteä suunnittelemaan yksityiskoteja ulkomaille ja hankkia itse asiakkaita. Yhdistää laajemmin bisnestä ja piirtämistä. Vielä on kuitenkin edessä vaihto Pariisissa ja opintojen suorittaminen loppuun. Sen jälkeen pitää yrittää päästä irti opiskelijaidentiteetistä”, Yad pohtii.

Viimeisenä: jos olisi pakko valita yksi, mikä olisi tulevien arkkitehtien suosikkirakennus Helsingissä?

“Ravintola Kappeli. Olen ollut töissä siellä, ja rakennuksella on omanlainen charmi. Ei vain ulkonäkö, mutta myös historia: miten rakennus on palvellut suomalaista kulttuuria, kestinnyt taiteilijoita ja runoilijoita. Sinne on helppo mennä, ja se vetää puoleensa erilaisia ihmisiä”, Yad sanoo.

“Ensimmäisenä mieleen tulee vanha kotitaloni Punavuoresta. Aarno Ruusuvuoren suunnittelema talo oli opinnot aloittaessani mielestäni ihan järkyttävä, mutta nykyään se on mielestäni ihana. Siihen tiivistyy jotenkin se, miten esteettinen silmä on kehittynyt opiskelujen myötä”, Elina kertoo.

Arkisto

Pärekorimainen puujulkisivu on ainoa laatuaan

Kolmionmuotoinen liiketilasiipi mukailee tontin muotoa

Näyttävä parkkitalo miljöön ja tulevaisuuden ehdoilla

Tengbom voitti yhdessä KSBR:n kanssa Lammenrannan pysäköintitalon suunnittelukilpailun