Kierrätys ja materiaalien uudelleenkäyttö olivat merkittävässä roolissa, kun Tengbomin sisutusarkkitehdit auttoivat Ruotsin luonnonsuojeluvirastoa suunnittelemaan uudet toimitilat Hammarbyssä sijaitsevaan Trikåfabrikeniin. Kestävät ratkaisut vahvistavat viraston imagoa ja henkilöstö voi olla ylpeä tehdyistä ratkaisuista.

Vanhojen kalusteiden uudelleenkäytössä on vahvaa symboliikkaa, kierrätyksen ollessa luonnollisesti myös ympäristön kannalta suositeltavaa. Arkkitehtitoimisto Tengbomin asiakkaana Ruotsin luonnonsuojeluvirasto halusi, että työntekijät tuntevat olonsa paitsi tutuksi, mutta myös ylpeiksi uusissa toimitiloissaan, jotka sisustettiin pääasiassa aiemman toimiston kalusteilla.

Eräs tuolimalli pääsi mukaan jo toiseen muuttoonsa. Tällä kertaa tuolit lakattiin ja verhoiltiin uudelleen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi kannattaa panostaa laatuun, joka säilyttää arvonsa tulevaisuudessakin.

Yleinen väärinkäsitys on, että kierrätys tai uudelleenkäyttö olisi epätaloudellista, kun ottaa huomioon lisääntyneen työmäärän. Tutkimus (ruotsiksi) kuitenkin osoittaa, että asia on juuri päinvastoin. Uusien kalusteiden ostotarve on pienempi, jolloin siitä syntyvä säästö on suurempi, kuin kalusteiden uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen liittyvät työkustannukset.

Keskimäärin 15 tonnia jätettä voidaan vähentää toimistoa kohden kierrättämällä huonekaluja.

Pienemmän ruokailutilan koko sisustus on tehty joko kierrätysmateriaaleista tai hyödyntämiskelvottomista materiaaleista, joille on annettu luovan uusiokäytön myötä uusi elämä. Valaistus ja kirjahyllyt ovat vanhalta toimistolta, käytettyä pöytätasoa on tuunattu ja tuolit lakattu.

“Tämä on monien mielestä toimiston kivoin huone”, sanoo vastaava sisustusarkkitehti Anna Kåresjö.

Vanhalta toimistolta tuotiin myös viherhuone, jonne sijoitettiin puusepän ylijäämäpalaoista nikkaroima pöytä.

Yli 90 % uutena ostetuista kalusteista täyttää Joutsenmerkin tai vastaavan ympäristömerkin kriteerit. Myös iso osa huonekaluista jäi vanhalle toimistolle uusien vuokralaisten käyttöön.

Helsinkiläisen arkkitehtitoimisto Tengbomin liikevaihto nousi viime vuonna 17 % päätyen 2,1 miljoonaan euroon. Erityisesti kiinteistökehityksen ja maankäytön hankkeisiin keskittyneen yrityksen tulos kääntyi 151 000 euroa voitolliseksi monen tappiollisen vuoden jälkeen.

“Tappiota oli kertynyt, vaikka muutoin toimialalla oli mennyt hyvin jo vuosia. Nyt olemme saaneet kurssin käännettyä keskittymällä vahvoihin osaamisalueisiimme: kestävään kiinteistökehitykseen ja korjausrakentamiseen, maankäyttöön ja kaavoitukseen. Erityisesti toimistopuolella energiatehokkuus ja erilaiset ympäristösertifioinnit ovat tätä päivää. Seuraava merkittävä alue on kiertotalous ja sen hyödyntäminen ei vain rakennusvaiheessa, vaan myös näkyvästi esimerkiksi toimistojen sisustuksissa”, kertoo Tengbom Oy:n Susanna Sucksdorff, joka nimitettiin yrityksen toimitusjohtajaksi viime vuoden tammikuussa.

Tengbomin asiakkaita ovat muun muassa kiinteistösijoittajat ja -kehittäjät. Parhaillaan työn alla useita kohteita, joista suurimpia ovat noin 40 000 neliön rakennushanke Vallilan finanssikortteleissa ja tänä vuonna Spondalle valmistuva Arkadiankatu 4-6, joka on muun muassa ravintola Farangin uusi osoite.

Sucksdorff kiittää tulosparannuksesta henkilöstöä ja asiakkaita: “Tiimin osaamisen kehittäminen, uudet rekrytoinnit sekä merkittävät uudet asiakkuudet ovat olleet tärkeitä tekijöitä suotuisaan kehitykseen. Henkilökunnan monipuolinen osaaminen on näkynyt onnistuneissa asiakasprojekteissa. Samalla on löytynyt tekemisen ilo ja yhdessä viihtyminen, vaikka tällä hetkellä suurin osa työskenteleekin muiden tapaan kotikonttoreillaan”.

Yritys on osa perinteikästä ruotsalaista Tengbom-konsernia. Tengbom tuli Suomeen 2013 ostamalla 75 % Eriksson Arkkitehdit Oy:stä. 2017 Tengbom hankki koko osakekannan helsinkiläisyrityksestä.

Tengbomilaisia on Suomessa nyt 23 ja Ruotsissa reilut 500. Ruotsissa Tengbomin yksi tunnetuimmista viimeaikaisia töistä on ollut perinteikkään Östermalmin kauppahallin uudistusprojekti.

Tengbom on yksi Pohjoismaiden eturivin arkkitehtitoimistoista. Suunnittelemme ajatonta, ihmislähtöistä ja inspiroivaa ympäristöä tuleville sukupolville. Olemme 23 hengen arkkitehtitoimisto Helsingin keskustassa, ja osa perinteikästä ruotsalaista Tengbom-konsernia. Suomen-liikevaihto 2019 oli 2,1 miljoona euroa.

Astu nykypäivästä suoraan 1880-luvulle

Monille tuttu Östermalmin kauppahalli Tukholmassa on auennut monen vuoden uudistustyön jälkeen. Tengbomin arkkitehdit ovat Tukholman kaupungin toimeksiannosta tuoneet historiallisen kauppahallin tähän päivään. Samalla monet alkuperäiset yksityiskohdat on entisöity entiseen hohtoonsa. Lopputuloksena kävijöitä odottaa ainutlaatuinen kokonaisuus, jolla on myös merkittävää rakennushistoriallista arvoa.

Neljän vuoden perusteellisen remontoinnin jälkeen Östermalmin kauppahalli avattiin maaliskuussa 2020. Tengbomin arkkitehdit ovat työskennelleet toimeksiannon parissa lähes seitsemän vuoden ajan.

Uudistuneen hallin kävijöitä odottaa moderni kauppahalli, josta löytyy kaikki nykypäivän — ja tulevaisuuden — rakenteelliset ja tekniset ratkaisut. Kaikkien mukana olleiden osapuolten yhteinen tavoite oli uudistaa ja restauroida kauppahalli ottaen tarkasti huomioon hallin alkuperäisen ulkonäön. Vastaava arkkitehti Mark Humphreys Tengbomilta kertoo:

– Yksikään elävä ihminen ei ole nähnyt hallia alkuperäisessä muodossaan, eli sellaisena kuin alkuperäiset arkkitehdit sen suunnittelivat. Nyt olemme uudistaneet kauppahallin alkuperäiseen hohtoonsa ja samalla vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin.

Entisöinti viimeistä yksityiskohtaa myöten

Tengbom lähestyi uudistusprojektia kokonaisuutena, jossa otettiin huomioon korkeat standardit kaikilla korjausrakentamisen osa-alueilla, aina teknisistä ominaisuuksista rakenteellisiin ratkaisuihin, alkuperäisten sisustuselementtien entisöintiin, väreihin, tähdenmuotoiseen pohjaratkaisuun ja kauppiaiden myyntipisteisiin. Tahtotilana oli palauttaa hallin alkuperäinen ulkonäkö, viimeistä yksityiskohtaa myöten.

Rakennushistoriallisessa selvityksessä kävi muun muassa ilmi, että halli oli ollut täynnä värejä ja koristeita. Korjausrakentamisen aikana pylväät ja ristikot ovat saaneet takaisin alkuperäisen tummanpunaisen värinsä ja koristeelliset yksityiskohtansa. Seinät ovat jälleen kirkkaankeltaiset ja klassiset siniset friisit entisajan teksteineen ovat saaneet uuden elämän.

– Olimme positiivisesti yllättyneitä löytäessämme sisustuksessa ennen vanhaan käytetyt vahvat alkuperäisvärit ja upeat koristeelliset yksityiskohdat, jotka olivat jääneet vuosien saatossa uusien maalipintojen alle. Todennäköisesti näin oli käynyt makutottumusten muuttuessa, ja lisäksi helpottamaan pintojen ylläpitoa, kertoo Mark.

Kävijöillä on vastassaan siten entistä valoisampi ja värikkäämpi halli. Mutta se on myös osallistavampi, helpommin saavutettavissa ja ympäristön kannalta kestävä. Tehokkaat ratkaisut asiakasvirtojen hallintaan, fiksummat sisääntulot sekä uudistetut jätehuolto- ja kierrätysjärjestelmät vähentävät kuljetusautojen määrän jopa viidesosaan.

Nämä ovat osa Tengbomin toteuttamia arkkitehtonisia ratkaisuja, joilla Östermalmin kauppahalli on muunnettu moderniksi rakennukseksi, jolla on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas tyyli. Kuin astuisi 2020-luvulta suoraan 1880-luvulle.

Lue lisää projektista Tengbomin ruotsinkielisellä sivustolla (ruotsiksi).

Juuri nyt hotellialalla on menossa merkittävä muutos, sanoo Nadia Tolstoy. Erityisesti uuden kokeilu on elintärkeää, jotta hotellit voivat vastata tämän hetken asiakastarpeisiin ja -käyttäytymiseen. Nykypäivän hotellien tulee ottaa huomioon kolme asiaa: digitalisaatiokehityksen nopeus, yrityksen brändi ja hotellin lähiympäristö.

Nadian lempisana on zeitgeist, joka on saksalainen ilmaisu tarkoittaen ajan henkeä. Tengbomilla alan trendejä aktiivisesti seuraava Nadia Tolstoy avaa meille hotellien zeitgeistia ja kertoo, mitä tällä hetkellä tapahtuu yhteiskunnassa, mitkä trendit ohjaavat kehitystä ja miten ne vaikuttavat tämän päivän hotellitoimijoihin.

Fyysinen hotellikokemus: kivijalka

Tämän päivän hotellibrändi ei ole eilisen brändi. Nykyhetken asiakkaat eivät ole menneisyyden asiakkaita. Ihmiset ovat samoja, mutta heillä on eri tarpeet ja odotukset, jotka muuttavat heidän käyttäytymistään. Ja nämä muutokset vaikuttavat mitä enemmissä määrin myös hotelleihin. Nyt kuluttaja haluaa paljon muutakin kuin sängyn, kylpyhuoneen ja hyvän näköalan. Halutaan saada aitoja kokemuksia, osallistua ja nauttia. Nämä liittyvät sekä itse hotellien ja niiden ympäristöihin, mutta myös arvoihin, joihin hotellien toiminta perustuu.

– Kokonaisvaltainen asiakaskokemus oikeuttaa fyysisen hotellin olemassaolon, kertoo Nadia. Ihmiset vaativat parempaa kokemusta. Monet puhuvat digitalisaation vaikutuksesta, mutta itse uskon, että kilpailukyky syntyy tarjoamalla parempia elämyksiä kuin muut.

Miten hotelli voi sitten tarjota parasta mahdollista asiakaskokemusta ja palveluja, jotka erottuvat muista?

1. Hotellin osa-alueet

Digitalisaation vanavedessä poistuvat tiukat raja-aidat, joiden puitteissa hotellit ja niiden palvelutarjonta on aiemmin toimineet. Hotellien tulee suuntautua kaikessa tekemisessä ulospäin, pois oman yrityksen sisäänpäin kääntyneistä toiminnoista, ja kokeilla rohkeasti uusia asioita. Nyt vallalla onkin perinteisen hotellitoiminnan ja sen osa-alueiden pirstoutuminen ja rajojen murtuminen.

– Huonepalvelu ei enää ole sitä perinteistä huonepalvelua vaan palvelua itsessään. Edes perinteiset hotelliketjut – kuten amerikkalainen InterContinental Hotel – eivät voi enää pitää kiinni aiemmasta huonepalvelukonseptistaan. Jo nyt heidän asiakkaansa voivat esimerkiksi tilata hotellin sovelluksella ruokaa valituista ravintoloista hotellin lähistöltä. Huonepalvelusovelluksesta tulee keino vahvistaa kokonaispalvelua.

– Hotellin aula muuttaa radikaalisti rooliaan, kun nykyään yhä useampi hoitaa sisäänkirjautumisen sähköisesti. Aulasta tulee sen sijaan ehkäpä hotellibrändin taidegalleria tai innovativinen co-working-tila.

Juuri co-working ja ylipäänsä ihmisten kohtaamisia mahdollistavat palvelut ovat monelle hotellille tänä päivänä utopiaa. Kun perinteinen tapa tehdä töitä muuttuu, luo se hotelleille mahdollisuuksia tuottaa inspiroivia ja fiksuja tiloja, joissa työskennellä ja tavata työn merkeissä. Miksi nykypäivän toimistolla tulisi olla oma, usein vähäisellä käytöllä oleva neuvotteluhuone, jos sen voisi varata myös lähistön hotellista? Ja kun hotelli voi tarjoa toimivia tiloja ja palveluita “toimistonomadeille”, muutkin innostuvat tarjoamaan palveluitaan heille. Nadia kertoo monikansallisesta hotelliketjusta Accor Hotelsista, joka panostaa tullakseen suurimmaksi co-working-tilojen tarjoajaksi Euroopassa. Ketju on aikeissa avata huimat 1200 uutta co-working-toimistoa kolmen vuoden aikana.

– Ja sitten hotellien omat ravintolat. Usein ne ovat suorastaan väsyneitä. Kuvaan astuu pop-up-kokit, jotka saapuvat valmistamaan kyseessä olevaan teemaan tai tilaisuuteen sopivaa ruokaa. Vaihtoehtoisesti hotellivieraat lähetetään lähistön ravintolaan, jonka kanssa hotelli tekee yhteistyötä. Joka tapauksessa perinteinen tapa toteuttaa hotellin ravintola on mennyttä aikaa. Entäs sitten kylpylä ja spa? Tukholman Lydmar Hotel tarjoaa spa-palveluita, mutta itse asiassa spa sijaitsee Grand Hôtelissa. Täydellistä! Ei hotellin tarvitse omistaa omaa kylpylää.

2. Entistäkin tärkeämpi brändi

Yrityksen brändi ei ole milloinkaan aiemmin vaikuttanut niin paljon ihmisten valintoihin kuin tänä päivänä. Nykypäivän kuluttajat tekevät päätöksiä arvojensa pohjalta. Vahva brändi ja tuotemerkki ovat avainasemassa, kun muut toimialat alkavat nakertaa hotellien markkinaosuutta.

– Katsokaa vaikka lontoolaista Good Hotelia ja heidän sosiaalista sitoutumistaan. He palkkaavat pitkäaikaistyöttömiä lähialueilta, ja antavat heille hyvän pohjakoulutuksen hotellialaan. Jokainen voittoa tuottanut sentti sijoitetaan voittoa tavoittelemattomiin hankkeisiin. Hotelli myös tekee yhteistyötä paikallisten käsityöläisten kanssa, joiden osaamista ja töitä esitellään hotellin tiloissa. Siksi onkin hyvä syy asua Good Hotelissa, koska olen samalla tehnyt hyvä työn valitsemalla juuri tämän hotellin, sanoo Nadia.

Tosiaan, brändisateenvarjojen alla tapahtuu juuri nyt monia asioita. Ruotsalainen ravintolaketju Urban Deli avasi hotellin. Korkeatasoinen yhdysvaltalainen kuntosaliketju Equinox perusti luksushotellin ja Camper-kenkämerkki avasi myös oman hotellinsa. Toimistot muuttavat hotelleihin – ja päinvastoin.

– Perustana on selkeys ja vahvuus: jos asiakas ymmärtää brändin identiteetin, tietävät he myös mitä odottaa huolimatta siitä, mistä palvelusta on varsinaisesti kyse.

3. Caring for the Neighbourhood

Selkeä trendi on yhteistyö lähistön toimijoiden kanssa, mutta myös asiakkaiden tarve kokea jotain aidosti paikallista hotellin naapurustossa. Malmössä sijaitseva MJ’s sai idean tuoda lähistöllä asuvat hotelliin, jolloin hotellivieraat kokevat olevansa osa “neighbourhoodia”. Osa paikallisista ei edes tajua käyvänsä hotellin tiloissa, kun ovat nauttimassa illallista hotellin ravintolassa tai drinkkiä baarissa. Varsinainen hotelli on heille toissijainen asia.

– Se on todella mielenkiintoista! Valveutuneet matkustajat eivät enää kaipaa geneerisiä kokemuksia. Jos matkustaa niinkin kauas kuin Moskovaan, haluaa mieluusti venäläisen kokemuksen – ja vielä parempi jos kokemus on nimenomaan moskovalainen mennen jopa korttelitasolle.

Yhteenvetona: Ole zeitgeistin ystävä

• Hotelliketju tai yksittäinen hotelli ei voi mitenkään tarjoa kaikkea, mitä nykypäivän valveutunut kuluttaja haluaa ja tarvitsee.
• Käytä tekniikkaa mahdollistamaan asiakkaillesi lähialueen parhaat palvelut.
• Panostaa vahvaan brändiin, jonka asiakkaasi ymmärtää ja joka vastaa määritellyn kohderyhmäsi arvoja ja odotuksia.
• Oikeasti aidot kokemukset voittavat pitkässä juoksussa.

Tengbomilla arvostamme kerroksellista ja mielenkiintoista kaupunkikuvaa ja suunnittelutyön lisäksi taidamme rakennushistoriaselvitysten laatimisen. Rakennushistoriallinen selvitys eli RHS luo läpileikkauksen rakennuksen vaiheista ja tarjoaa eri sidosryhmille arvokasta tietoa rakennuksen jatkokehityksen tueksi.

Rakennushistoriallinen selvitys on yksittäisestä rakennuksesta tai rakennuskokonaisuudesta laadittava raportti. Rakennushistoriaselvityksessä tutkitaan arkisto- ja kenttätöiden avulla kohteen historiaa, suunnittelu- ja muutosvaiheita sekä nykytilaa. Tutkimuksen pohjalta pyritään löytämään rakennuksen eri-ikäiset kerrokset sekä määrittelemään sen arvot ja ominaispiirteet jatkosuunnittelun pohjaksi.

Rakennushistoriallisia selvityksiä laaditaan yleensä, kun vanhaan rakennukseen on suunnitteilla korjaus- tai muutostöitä. Rakennushistoriallisia selvityksiä ei tehdä pelkästään suojelluista rakennuksista, vaan nykyään myös varsin uusista rakennuksista. Museoviranomainen voi vaatia niitä, jos epäillään, että rakennuksella saattaa olla rakennustaiteellisia, kulttuurihistoriallisia tai maisemallisia arvoja. Myös purettavista rakennuksista pyydetään usein suppea rakennushistoriallinen selvitys purkuluvan liitteeksi, jotta saadaan dokumentoitua myös katoava rakennuskanta.

Rakennushistoriallinen selvitys ei kuitenkaan ole pelkkä museoviranomaisen vaatima virallinen dokumentti, vaan se toimii arvokkaana lähtötietona projektille. Hyvin tehty rakennushistoriallinen selvitys helpottaa ja nopeuttaa suunnitteluprosessia. Rakennushistoriaselvitys olisikin hyvä olla tehtynä jo ennen suunnittelun aloittamista, jotta siitä saadaan mahdollisimman paljon hyötyä. Todennäköistä nimittäin on, että selvityksen laatiminen tulee ajankohtaiseksi jossain projektin vaiheessa.

Erilaisissa kaavoitus- ja maankäyttöprojekteissa voidaan rakennushistoriaselvityksen sijaan laatia suunniteltavasta alueesta myös laajempi kulttuuriympäristöselvitys. Kulttuuriympäristöselvitys on yleispiirteisempi raportti laajemmasta alueesta, missä rakennetun ympäristön lisäksi selvitetään myös kulttuuriympäristön ja maiseman arvoja ja ominaispiirteitä alueen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Tengbomilla olemme laatineet monenlaisia rakennushistoriaselvityksiä 1700-luvun lopulta olevista maaseuturakennuksista aina 1960-luvun teollisuus- ja 1970-luvun toimistorakennuksiin. Selvityksiä on laadittu niin dokumentaatioksi purettavista rakennuksista kuin myös peruskorjauksen tai käyttötarkoituksen muutoksen lähtötiedoiksi. Olemme tehneet myös monia kulttuuriympäristöselvityksiä asema- ja yleiskaavoitusta varten niin historiallisista kartanoympäristöistä kuin uudemmista kaupunkiympäristöistä. Selvityksen laajuus ja painopisteet riippuvat siitä, mikä on tarkoituksenmukaista jatkosuunnittelun kannalta: Rakennuksen entisöintiä varten tarvitaan tarkempi ja yksityiskohtaisempi selvitys kuin asemakaavan laatimista varten. Jokainen selvitys räätälöidään aina asiakkaan ja projektin tarpeiden mukaan.

Rakennushistoriaselvitykset ovat mielenkiintoisia dokumentteja, jotka kertovat tarinoita rakennusten historiasta ja eri vaiheista. Ne tarjoavat hyödyllistä tietoa niin suunnittelijoille, viranomaisille kuin käyttäjillekin sekä mahdollistavat rakennusten ja alueiden jatkokehityksen niiden ominaispiirteet ja arvot huomioiden.

Arkkitehtimme Irina Väisänen arvostaa toimistoissa välitöntä ilmapiiriä ja projektiesittelyt, hyvä projektiryhmä sekä ihan vain se, että asiat etenevät projekteissa, inspiroivat häntä jokapäiväisessä työssään.

Herkästi innostuva Irina on ollut projektiemme varmaotteinen arkkitehti. Neljän Tengbom-vuotensa aikana Irina on ollut pääosin mukana asuntohankkeissa, mutta viime aikoina hän ollut yhä enemmän osallisena toimistojen peruskorjausprojekteissa sekä tavaratalojen laajennus- ja muutoshankkeissa. Tällä hetkellä Irina käy myös pääsuunnittelijakoulutuksessa.

Irina valmistui vuonna 2007 Valko-Venäjän teknillisestä yliopistosta pääaineenaan Teollinen arkkitehtuuri. Kaivaten haasteita hän halusi diplomityössään kokeilla jotain itselleen odottamatonta ja vahvistaa kykyään olla joustava arkkitehti, joten hän päätyi suunnittelemaan putkivalssausyksikön Valko-Venäjän valtion metallitehtaalle. “Lisäksi tiesin, että saan kuraattoriksi erinomaisen professorin, naishenkilön vahvalla visiolla ja suunnittelutyön kokemuksella.” Diplomityö johdatti Irinan kohti tutkijantyötä, joka vaihtui arkkitehdin uraan hänen muuttaessa Suomeen vuonna 2009. Ennen muuttoaan Suomeen Irina ehti työskennellä Minskissä valkovenäläis-saksalaisessa arkkitehtitoimistossa, joka kokosi arkkitehdit ja insinöörit saman katon alle.

Jälkeenpäin katsottuna Irinan tie arkkitehdiksi on muodostunut luontevasti. “Kuten suuri osa asioista tapahtuu lapsuudessa, kai niin kävi minullekin. Synnyin matemaatikkojen perheeseen, jossa aina kannustettiin luovuutta ja rationaalista ajattelutapaa.” Lapsuudessaan Irina nautti suuresti saadessaan seurata isänsä ja vaarinsa rakennusprojekteja ja piirtämisen ollessa hänen lempiharrastuksensa. Varsinaisesti arkkitehtuurista Irina viehättyi yläasteikäisenä käydessään taidestudiossa, jossa hän tutustui sanojensa mukaan “fiksuihin ja hauskoihin arkkitehtiopiskelijoihin”. Näihin aikoihin hän myös ahmi arkkitehtuuri- ja design-lehtiä tuntien kaikki sen ajan muotoilugurujen nimet ja työt.

Irina on edelleen kulttuurin suurkuluttaja. Hän on erityisesti kiinnostunut esitystaiteesta ja vierailee ahkerasti museoissa ja gallerioissa. Irina rentoutuu myös leipoen, liikkuen luonnossa ja pelaamalla sulkapalloa. Hiljentyminen on Irinalle tärkeä luovuudenlähde ja arkkitehdin ammatti sulautuukin hyvin hänen rakentavaan ja rauhaa rakastavan luonteensa kanssa.

Tässä sarjassa tutustumme tengbomilaisiin sekä Suomesta että Ruotsista.

Sisustusarkkitehti Nadia Tolstoy ja valaistussuunnittelija Chiara Carucci saapuvat Tengbomin Tukholman toimistolta Habitareen puhumaan aisteihin perustuvan suunnittelun aspekteista. Keskittymällä neljään aistiin pystymme luomaan estetiikkaa, joka vaikuttaa sekä tietoisiin että tunneperäisiin tasoihin.

Aika: Torstai 12.09.2019 klo 15:00-16:00
Paikka: Habitare, Arena

Habitaren koko ohjelman löydät täältä.

In this video, we introduce a case-study from the residential market, in which we applied some microeconometric analysis on a data set of 340 transactions and floor plans, in order to understand the impact of the form design on the market value of apartments.

After examining the comparable transactions, demographic structure of the studied area, and street noise level, an optimum building program was generated to corresponds to the sub-market needs. Moreover, a case-specific AVM was created to evaluate the proposed form solutions based on the expected market value of each option.

Contact susanna.sucksdorff@tengbom.fi if you are interested in delivering a prime quality real estate development.

Nya Karolinska Solna, yksi maailman kestävimmistä yliopistollisista sairaaloista, on World Architecture Festival eli WAF:n finalisti katergoriassa ”Valmiit rakennukset: Terveys”. NKS on kokoluokaltaan valtava, ja se on toteutettu yhteistyössä White Tengbom Teamin sekä sisustuksesta vastanneen Nyréns-arkkitehtien kanssa. White Tengbom Team on Tengbomin ja White-arkkitehtien vuonna 2010 sairaalaprojektia varten perustama yhteisyritys.

NKS:n 330 000 ympäristösertifioitua neliötä sisältävät muun muassa 630 potilashuonetta, 35 leikkaussalia sekä edistyksellistä tekniikkaa vaativan erikoissairaanhoidon tarpeisiin. Se on yksi tämän hetken kompleksisimmista rakennuksista Life Science- ja hoitoaloilla.

Suunnittelussa keskityttiin valoon ja avoimuuteen, toivottaen vieraat ja potilaat tervetulleiksi hoitoympäristöön, joka todella asettaa ihmisen keskiöön. Sairaala on suunniteltu siten, että se on muokattavissa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja tarpeisiin. NKS edustaa tasapainoista arkkitehtonista kokonaisuutta, joka kestää aikaa.

Nya Karolinska Solna on jo aiemmin voittanut arvovaltaisen European Healthcare Design Awards 2017 -palkinnon kategoriassa ”Future Healthcare Design”.

World Architecture Festival 2019 järjestetään Amsterdamissa 4.-6. joulukuuta.
Tämän vuoden teemana on ”Flow – People, Data, Nature, Power”.

Tilaaja: Tukholman lääni
Pääurakoitsija: Skanska Healthcare
Ympäristöluokitus: Miljöbyggnad Guld, LEED Gold