Tengbom voitti yhdessä KSBR:n kanssa Lammenrannan pysäköintitalon suunnittelukilpailun
2021-11-10
Tengbom voitti Lammenrannan asuinalueen pysäköintitalon kilpailun yhdessä Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n kanssa ehdotuksellaan Arrivée. Pysäköintitalo saa puisen julkisivun, joka istuu Lammenrannan asemakaavaan. Esteettömyys, ekologisuus ja rakennuksen pitkä elinkaari ovat suunnittelun keskiössä.
Tengbomin ja KSBR:n ehdotuksessa Arrivée yhdistyvät ekologisuus ja korkeatasoinen arkkitehtuuri. Rakennuksen rakenteet kestävät normaalia pidempää ja elinkaarikustannuksiin on kiinnitetty huomiota. Vaihteleva ja moniulotteinen puujulkisivu istuu miljööseen tuoden katukuvaan mielenkiintoa.
Pysäköintitalon kolme- ja puoli maanpäällistä kerrosta ja yksi maanalainen kerros tarjoavat pysäköintipaikan 265 autolle, joista 11 on varattu liikkumisesteisille. Rakennuksen katto toteutetaan viherkattona, joka hyödynnetään myös uusiutuvan energian tuotannossa. Katutasoon sijoitetaan liiketilaa ja piha-alueen esteettömyyteen on kiinnitetty erityistä huomioita.
Tengbomilta voitokkaan kilpailuehdotuksen takana ovat hankkeen vastaava arkkitehti Jukka Rajala ja arkkitehti Sandra Al-Neyazi.
Helsingin asuntotuotantotoimisto toimii pysäköintitalon rakennuttajana.
Tengbom suunnittelee Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan KY-talo saneerauksen monipuoliseksi toimitilaksi. Pohjoisen Rautatiekadun ja Frederikinkadun kulmassa sijaitseva vanha Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan talo saa peruskorjauksen myötä uuden nimen Kulma21. Projektin tavoitteena on saavuttaa ensimmäisenä korjausrakennushankkeena Suomessa BREEAM Excellent -taso.
Enemmän kuin peruskorjaus
KY-talona tunnettu, opiskelijaelämän keskuksena toiminut rakennus nostetaan laajan peruskorjauksen myötä takaisin täyteen arvoonsa. Rakennuksen uuteen nimeen, Kulma21, tiivistyys sen historia sekä keskeinen sijainti Helsingin kantakaupungissa. Kerrosten joustavat tilaratkaisut vaihtelevat 200 m2 – 6000 m2 välillä, ja uudelleen käyttöönotettavalta ylimmän kerroksen kattoterassilta avautuvat komeat näkymät kaupungin yli.
Saneerauksessa tavoitellaan BREEAM-ympäristöluokituksen kriteeristön mukaista Excellent-tasoa. Luokitus ohjaa suunnittelua kokonaisvaltaisesti, ja siinä huomioidaan rakennuksen koko elinkaari. Hankkeen tavoitteena on saavuttaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä rakennus.
Kysyimme Tengbomin asuntosuunnittelutiimiltä, mitkä projektit ovat erityisesti jääneet mieleen, ja millaista on tehdä asuntosuunnittelua Tengbomilla.
Alusta saakka hankkeessa mukana
“Itselle muistuvat monesti mieleen rakennushankkeet, joissa on saanut olla mukana alusta asti – kaavoituksesta rakennussuunnitteluun ja työmaan hoitoon”, kertoo Tengbomin asuntoarkkitehti Ahti Tahvanainen.
Ari Tahvanainen
Hän itse asuu 60-luvun kerrostalossa, jonka aikakaudelle tyypillinen selkeä pohjaratkaisu ja läheinen ympäröivä luonto ovat olleet mieluisia.
Tahvanaisen mielestä parasta Tengbomilla on rento ja mukava henki ja työntekijöitä kannustava ilmapiiri. Suuri konserni on hyvä tuki taustalla ja mahdollistaa ajantasaiset suunnittelutyökalut, koulutusta ja mukavat työtilat. Kollegoiden ikäjakauma on monipuolinen ja sitä kautta hyvä oppimisympäristö, jossa pääsee laajentamaan osaamistaan.
Korjausrakentaminen kiinnostaa eniten
Hanna Koskela
Arkkitehti Hanna Koskelalle käyttötarkoituksenmuutokset asunnoiksi ovat suosikkihankkeita, koska niissä on ratkaistava asunnon mitoitus vanhan rungon sisään. On pohdittava, millainen osuus uutta voidaan – ja saadaan – tuoda julkisivuihin kertomaan siitä, että rakennus on muuttunut asuinrakennukseksi. Hanna toivookin, että saamme tulevaisuudessa suunnitella enemmänkin korjausrakentamista, jossa suunnitellaan vanhan tilalle asuntoja.
Koskela itse asuu kerrostalossa, jossa asunto on tavallisesta poiketen kahdessa ylimmässä kerroksessa.
Hannan mukaan Tengbomilla on tavoitteena tehdä hyvää asuntorakentamista ja arkkitehtuuria porukalla niin, että jokainen pääsee vaikuttamaan lopputulokseen, josta voidaan olla yhdessä ylpeitä.
Toivottavasti saamme tulevaisuudessa suunnitella enemmänkin korjausrakentamista, jossa suunnitellaan vanhan tilalle asuntoja.
-Hanna Koskela, arkkitehti, Tengbom
Aina viimeisin projekti mielessä
“Kun suunnittelee uusia asuintaloja työkseen, halusi myös itse muuttaa sellaiseen”, mainitsee arkkitehti Anne Huuki, joka asuu 2018-rakennetussa kerrostalossa.
Anne Huuki
Ystäville ja tutuille tulee kerrottua yleensä viimeisimmästä suunnitteluprojektista, joka on usein alitajunnassa myös työpäivän jälkeen.
Tuleville Tengbomin asuntosuunnittelijoille Huuki toteaa, että Tengbomilla halutaan panostaa laatuu ja kehittää asuntosuunnittelua ihmislähtöisestä lähtökohdasta, ottamalla myös muuttuvan maailman vaatimukset – kuten kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen – huomioon.
Hyvä ammatillinen kasvualusta
Arkkitehti Irina Väisäselle ehkä mieleenpainuvin projekti on tähän saakka ollut Pohjois-Tapiolassa, jonne suunniteltiin kahdeksan omakotitaloa, joissa oli oma viihtyisä piha. Siellä erityisen mielenkiintoista oli miettiä, miten tulevat asiakkaat tulisivat käyttämään pihaa ja yhteisiä tiloja. Sekä se miltä jokainen rakennus näyttäisi pihalta käsin.
Irina Väisänen
Väisänen itse asuu pienkerrostaloa lähellä maatasoa: “Ikkunoista näkyy puita, tämä on toki tosi tavanomaista, mutta puut eivät koskaan lakkaa olemasta kauniita – vuodenajasta riippumatta”.
Väisäsen mukaan Tengbomilla on hyvä yhteishenki ja kohtelias työilmapiiri, jossa työtä tehdään rennosti mutta tehokkaasti. Toisia pyritään pitämään ajan tasalla kaikista päätöksistä, ja työskentelyrytmi on hyvä.
Asumista kaupungin sykkeessä
Chau Nguyen
Tengbomin tuoreimpia asuntosuunnittelijoita on Chau Nguyen, joka asuu Helsingin kantakaupungissa lähellä kahviloita, kivijalkakauppoja ja muita palveluita.
Nguyen arvostaa Tengbomin pitkää historiaa arkkitehtuurissa. Tiimin tausta on monipuolinen ja mielenkiintoisia projekteja on alkamassa. Myös yhteistyö Spacemakerin kanssa on lupaavaa. “On tärkeä olla oikeassa paikassa oppiakseen, ottaakseen osaa ja kasvaakseen ammatillisesti”, toteaa Chau.
–
Tekstiin on haastateltu Tengbomin asuntosuunnittelutiimistä Anne Huukia, Ari Tahvanaista, Hanna Koskelaa, Irina Väisästä ja Chau Nguyenia.
Tengbomin asuntosuunnittelutiimissä tavoitteena on olla rakentamassa parempia ja toimivampia koteja, joissa työ ja vapaa-aika yhdistyvät luontevasti. Vaikka asuntoprojektit ovat usein melko samankaltaisia, aina pääsee ratkomaan uusia mielenkiintoisia haasteita.
Lähellä ihmistä olevaa suunnittelua
Asuntosuunnittelussa kiehtovaa on se, että se on jokaista ihmistä lähellä olevaa suunnittelua: se vaikuttaa meidän kaikkien elämään. Jokaisen on asuttava jossain ja hyvällä suunnittelulla voidaan merkittävästi vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Siksi asuntosuunnitteluun liittyy monilla usein voimakkaitakin mielipiteitä ja käsityksiä siitä, millainen on hyvä asunto. ”Tykkään miettiä erilaisia tarinoita – miten ihmiset elävät? Miten eri kohteiden suunnittelussa voi huomioida näitä ihmisten elämäntyylejä ja tarpeita?”, pohtii arkkitehti Irina Väisänen.
Tykkään miettiä erilaisia tarinoita – miten ihmiset elävät? Miten eri kohteiden suunnittelussa voi huomioida näitä ihmisten elämäntyylejä ja tarpeita?
-Irina Väisänen, Tengbom
Jokainen asuntosuunnitteluprojekti on erilainen, vaikka alussa tuntuisikin, että kaikki on jo keksitty ja tehty. On kiehtovaa päästä mukaan uusiin hankkeisiin, joissa joutuu ratkaisemaan välillä mahdottomalta tuntuvia haasteita.
Toki asuntoprojekteissa usein toistuvat samat ratkaisut, mutta niitä on hyvä aika-ajoin myös kyseenalaistaa. Vaikkaa pyörää on turhaa yrittää keksiä väkisin uudelleen, välillä pääsee ratkomaan erilaisia haasteita. “Esimerkiksi meillä on juuri käynnissä kohde, jossa ylimpien kerrosten vino kattomuoto vaikuttaa asuntojen muotoon”, kertoo Hanna Koskela Tengbomin asuntotiimistä.
Nykytrendinä tiivis rakentaminen ja pienet asunnot
Miten asuntosuunnittelu on sitten muuttunut viime vuosina, millaisia trendejä on ollut nähtävissä?
Etätyöskentelyn yleistyttyä asuntojen toimivuus on ollut entistä tärkeämmässä roolissa. Anne Huuki toivookin, että panostettaisiin enemmän asuntojen laatuun ja toimivuuteen, varsinkin nyt, kun kodeista on tullut myös etätyöpaikkoja.
Vaikka etätyöskentelystä sekä kodin ja työtilan yhteensovittamisesta on puhuttu vuosikymmenien ajan, muutos tapahtui yhtäkkiä, kertoo Chau Nguyen.
Varsinkin pääkaupunkiseudulle on tullut paljon uusia asuinalueita, ja yleisenä trendinä ovat olleet pienet asunnot. Myös jo olemassa olevilla alueilla kaupunkirakentanne tiivistyy ja täydennys- ja korjausrakentaminen lisääntyy. Sitä kautta asuntosuunnittelussa arkkitehti pääsee osallistumaan mielenkiintoisiin hankkeisiin.
Tulevaisuus on vihreä
Tiivistyvä kaupunkirakenne myös auttaa säilyttämään palveluja ja toisaalta säästämään ympäröivää luontoa. Tengbomin asuntosuunnittelutiimissä toivotaan, että kestävä kehitys ja ekologisuus nousevat muutoinkin vahvasti esiin suunnittelukohteissa. Halua olisi päästä suunnittelemaan myös tulevaisuuden puukerrostaloja.
Asuntosuunnittelu onkin nyt jonkin uuden edessä.
–
Tekstiin on haastateltu Tengbomin asuntosuunnittelutiimistä Anne Huukia, Ari Tahvanaista, Hanna Koskelaa, Irina Väisästä ja Chau Nguyenia. Asuntoarkkitehti, liity joukkoomme – Tengbom etsii jatkuvasti uusia työntekijöitä kasvavaan tiimiinsä!
Tengbom suunnittelee Vallilaan uuden toimistorakennuksen
2021-03-05
Vallilaan nousee uusi Tengbomin suunnittelema kestävän kehityksen mukainen ja energiatehokas toimistorakennus. Kahdeksankerroksinen 21 000 m2 muuntojoustava rakennus suunnitellaan LEED Platinum -tasoiseksi moderniksi toimitilaksi.
Uuden toimistorakennuksen suunnitteluarvot nojaavat kestävään kehitykseen ja energiatehokkuuteen. Rakennus suunnitellaan korkeimman tason LEED Platinum -ympäristösertifikaatin kriteeristön täyttäväksi ja yli 80 % sen lämpöenergiatarpeesta tuotetaan kattavalla maalämpöjärjestelmällä. Muuntojoustavaksi suunniteltu rakennus vastaa myös tulevaisuuden tarpeisiin.
Keskeinen sijainti Helsingin kasvuakselilla
Tontti sijaitsee Helsingin kasvuakselilla, aivan Kalasataman ja Pasilan välissä osana Teollisuuskadun ympäristön pankkikeskittymää. Helsingin kaupungin tavoitteena on luoda Teollisuuskadun akselista elävä kaupunginosa, joka toimii merkittävänä työpaikkojen, kulttuurin ja tapahtumien keskittymänä. Uusi toimistorakennus tukee tätä tavoitetta.
Tengbom vastaa kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta. NCC vastaa hankkeen rakentamisesta. Kohteen tilaajana toimii Pembroke Real Estate Oy.
Arkadia n:o 6 – onnistuneen yhteistyön näyttävä lopputulos
2020-10-19
Peruskorjauksen tultua ajankohtaiseksi, paraatipaikalla Helsingin Narinkkatorin pohjoispuolella sijaitseva entinen Patentti- ja rekisterihallituksen toimistorakennus koki uuden tulemisen Tengbomin Spondalle suunnittelemassa kaksivaiheisessa kiinteistökehitysprojektissa. Esittelemme nyt parhaita paloja juuri valmistuneesta Arkadia n:o 6 -nimen saaneesta kohteesta, josta kirjoitimme aiemmin myös täällä.
Vaikka rakennuksen julkisivu on suojeltu, saimme päivittää Arkadiankadulla sijaitsevan pääsisäänkäynnin rakennuksen arvoiseksi kokonaisuudeksi. Julkisivulla pääsisäänkäyntiä rytmittää korkea lasiseinä, joka tuo näyttävän sisäänkäynnin osaksi katumaailmaa ja kutsuu astumaan sisään.
Joustavaa yhteistyötä korjausrakentamisessa
Remontissa haasteellista oli toteuttaa nykyaikainen ilmanvaihto ja äänieristys tiloihin, joissa katto on suhteellisen matala ja tehollinen korkeus on 2,3–2,7 metriä. Jokainen kerros on nyt suunniteltu niin, että ne voidaan tulevaisuudessa jakaa jopa yhdeksään eri toimistoon.
Korjausrakentamiselle tyypillisesti suunnitelmia muutettiin usein nopeasti lennossa.
Pääsuunnittelijana toiminut arkkitehtimme Ahti Korpinen kertoo, että pitkän projektin aikana vastaan tuli muuttuvia tilanteita, joita ratkottiin hyvässä ja joustavassa yhteistyössä Spondan, pääurakoitsija Temotekin ja teknisen urakoijan Aro Systemsin kanssa. “Kun työmaalla tuli vastaan uusia tilanteita, korjausrakentamiselle tyypillisesti suunnitelmia muutettiin usein nopeasti lennosta”, kertoo Korpinen. Kohteen sisustussuunnittelusta vastasi Rune & Berg.
Arkadia n:o 6:n Tengbomin suunnittelutiimimme kohteessa. Vasemmalta oikealla: Halla Krooka, Anamarija Ban, Erin Swift-Leppäkumpu, Ahti Korpinen, Lasse Nikula, Adrián Bonet Cózar ja Irina Väisänen.
Spondan projektipäällikkö Pasi Hämäläinen toteaa, että yhteistyö on sujunut erittäin hyvin, vaikka hanke on ollut välillä myös erittäin haastava ja muutoksia tehtiin paljon:
”Tengbomin suunnittelijat ovat olleet lukuisissa tilanteissa erinomaisesti mukana ja olleet innoissaan keksimään uusia ratkaisuja. Tahdon kiittää Tengbomin koko laajaa hankkeeseen osallistunutta organisaatiota ja erityiskiitoksen haluan antaa hankkeen pääsuunnittelija Ahti Korpiselle”.
Muutoksilla onnistuneet tilat vuokralaisille
Kohteen ensimmäisiä vuokralaisia ovat esimerkiksi Wolt, Warner Music Finland ja Vincit. Pasi Hämäläinen toteaakin lopuksi, että “hyvällä yhteistyöllä ja onnistuneilla muutoksilla on saatu kiinteistön vuokralaisille onnistuneet tilat, joista voi olla ylpeä”.
PS. Tekniikka & Talous kävi vierailemassa Arkadia 6:ssa. T&T:n tilaajana voit lukea jutun täältä.
Tuusulan asuntomessut
2020-08-27
Pieni joukko tengobomilaisia suuntasi elokuisena torstaina Tuusulaan tutustumaan vuoden 2020 asuntomessukohteisiin. Susanna kokosi ajatuksiaan ja havaintojaan messukokemuksestaan.
Kävimme pienellä porukalla Tuusulan asuntomessuilla viime viikolla. Aurinko paistoi kuumasti ja ihmisiä oli liikkeellä juuri sopivasti. Kiersimme messukohteita aika valikoivasti. Messuasunnoista itselle mieleen jäi runsas puupintojen käyttö asuntojen sisällä, selkeät kylppärit ja mustat keittiöt. Koska olemme kaikki kerrostalossa asuvia kaupunkilaisia, suuret omakotitalot jäävät aina hieman etäisiksi, siksi huomio kiinnittyikin enemmän yksittäisiin huoneisiin ja tilaratkaisuihin.
Edellisestä messuvierailustani on aikaa ja Tuusula oli positiivinen yllätys. Omakotitalot olivat järkevän kokoisia ja käytännöllisen kauniita. Yhdessäkään talossa ei tullut sellaista oloa, ettei tietäisi miten siinä pitäisi elää. Kotikylpylään tuhlatut neliöt jakoivat tiimin mielipiteet: yhden mielestä oma kylpylä uima-altaineen, paljuineen ja kahdenlaisine saunoineen olisi haaveiden täyttymys kun itse taas ihmettelin milloin siellä ehtisi viettää aikaa muuta kuin aamusuihkun verran?
Pihakadut ja lukuisat taideteokset antoivat lupausta siitä, että valmiina alueesta tulee viihtyisä asumisympäristö. Tänä vuonna messualueen sijaintikin on erinomainen, Hyrylän keskustan kupeessa lähellä valmiita palveluja ja rakennettua ympäristöä. Messualueen ulkopuolelle, Rykmentinpuistotielle on nousemassa useampia kerrostaloja. Kadunpuolen julkisivuissa on tiiliverhoilu, mikä sopii hyvin kasarmin vanhaan rakennuskantaan. Messukohde Trä Koronorin townhouse-rivi miellytti arkkitehtuuriltaan. Vastaavia puutalorivejä näkisi mielellään myös Helsingissä. Messujen ainoa kerrostalokohde toi termille avokeittiö uuden merkityksen: napakoissa neliöissä asukkaan pitää valita sohva tai ruokapöytä, molemmille ei huoneessa ole tilaa. Hieman huvittavaa on myös se, ettei osittain puurakenteisessa puukerrostalossa näy puuta kuin julkisivussa, mutta puurakenteisissa pientaloissa puuta voi jättää näkyville kaikkiin sisäpintoihin.
Vaikka messukohteiden suunnittelu on alkanut vähintään 1-2 vuotta sitten, osuvasti sekä kerrostalosta että BoKlokin modernista puukorttelipihasta löytyi asukkaille etätyöpiste. Epämääräisen kerhohuoneen sijaan taloyhtiöiden etätyötilat tulevat varmasti olemaan käytettyjä, etenkin jos kotona on kaksi etätyötä tekevää.
Viihtyisät vehreät sisäpihat olivat selvästi pienkerrostalojen valttikortteja, omakotitalojen pihat olivat enimmäkseen kivettyjä tai niitä peitti kymmenien neiliöiden terassit. Jonkin verran vihreitä nurmilänttejä oli siellä täällä, robottileikkurien kaluttavana, mutta varsinaista puutarhaa ei kukaan tuntunut kaipaavan. Pihakivissä on paljon valinnanvaraa, ja niitä oli käytetty runsaasti. Jossain kohteessa kävi mielessä, että ihan kaikkia katalogin kivimalleja ei olisi tarvinnut mahduttaa samaan pihaan. Palju tuntuu 2000-luvulla olevan yhtä välttämätön kuin sauna.
Finnlog Hetena
Hulppeimman roskisaitauksen palkinnon saa Villa Fortunan graniittipaasista rakennettu aitaus. Fortunan julkisivu kadulle oli hyvällä tavalla epäsuomalainen ja tuo yksityisyyttä sisältä hyvinkin avonaiseen kotiin. Kiva nähdä, että puusta ja hirrestä tehdään muutakin kuin perusseinää.
Jos haluaisin asua omakotitalossa, valitsisin messujen atriumtalon, Finnlogin Hetenan. Sijoittaisin sen mäntykankaalle kallioseen maisemaan, lähelle merta. Sopivasti niin, etteivät tuulet osu sisäpihalle mutta aurinko lämmittäisi kivasti seinustalla kasvavia tomaatintaimia.
Sertifikaatti tasa-arvolle
2020-06-08
Miltä kuulostaa ympäristösertifiointi mutta tasa-arvolle? Olemme 2020–2021 mukana JämtJämlikt-projektissa, jossa luodaan kaupunkien sertifiointimalli pohjautuen ihmisoikeuksille. Projektia on rahoittamassa teknologiarahoitusorganisaatio Vinnova.
Mitä tasa-arvo oikeastaan on? Kysymykseen voi olla vaikea löytää yksiselitteistä vastausta. Kaikki haluavat tasa-arvoisen kaupungin, jossa asua. Silti meillä on tapana rakentaa kaupunkeja kuten aina ennenkin. Tavoitteet, visiot ja käytännön toteutus eivät usein kohtaa. Nyt aiomme ratkaista tämän haasteen yhteistyössä Helsingborgin kaupungin, Ruotsin tutkimus- ja innovaatiokeskus RISE:n ja Raoul Wallenbergin kanssa.
Sertifiointijärjestelmä pohjaa Ruotsin lainsäädäntöön syrjinnästä ja saavutettavuudesta, ja noudattaa kolmea ihmisoikeuksien perusperiaatetta: syrjinnän estäminen ja tasa-arvo, osallistaminen sekä läpinäkyvyys ja vastuullisuus.
Aloitteen takana on Helsingborgin kaupunki yhdessä Tengbomin kanssa. Idea sai alkunsa, kun testasimme Helsingborgissa keinoja osallistaa nuoria tyttöjä kehittämään julkisia paikkoja. Kuva otettu projektista #VarÄrTjejerna – eli suomeksi: missä tytöt ovat.
Hauska ja käytännönläheinen malli julkisia tiloja varten
Maaliskuussa varmistui Vinnovan kahden miljoonan kruunun jatkorahoitus JämtJämlikt-projektillemme. Tulemme ensisijaisesti keskittymään kaupungin yhteisiin tiloihin ja paikkoihin, kuten kirjastot, kulttuuritilat ja urheiluhallit, koulut, puistot ja kadut. Malli joka konkretisoi ja tarttuu tasa-arvokysymyksiin tulee olemaan käytännönläheinen, hauska ja yksinkertaista käyttää.
– Paras tapa on edetä hyvin käytännönläheisesti – kokeilemalla ja tekemällä rohkeasti myös virheitä, rikkomalla raja-aitoja ja yhdistelemällä olemassa olevia asioita, sanoo Vesna Vasiljkovic, Tengbomin arkkitehti ja JämtJämtliktin projektipäällikkö.
Parempi yhteiskunta kaikille – normeja rikkomalla ja lähestymällä myös arkaluonteisia aihepiirejä.
Helsingborg, Uumaja ja Ängelholmen ensimmäisinä “koeajamassa” uutta mallia
Jotta lopputuloksena on helppokäyttöinen ja toimiva sertifiointimalli, tulemme tämän vuoden aikana testaamaan sitä muutamien oikeiden esimerkkien parissa. Helsingborg, Uumaja ja Ängelholmen tulevat kehittämään prototyyppejä, joiden avulla mallia voidaan viedä käytännöntasolla eteenpäin. Sertifointimalli on valmis kaikkien käytettäväksi vuonna 2022.
– Projekti on sujunut uskomattoman hyvin. Kiinnostus on ollut suurta ja ennakkoon tehty markkinatutkimus osoitti, että monet kaipaavat konkreettista apua tasa-arvokysymysten ratkaisemiseksi. Tällaisen aloitteen eteenpäin viemiseksi tarvitaan vahvaa, näkemyksellistä ja idearikasta toimijaa, jollaiseksi juuri Helsingborgin kaupunki on osoittautunut, jatkaa Vesna Vasiljkovic.
Pitkällä aikavälillä malli voisi toimia esikuvana kansainväliselle sertifiointijärjestelmälle, joka voisi päästä mukaan YK:n Agenda 2030:een.
Seuraava vaihe – julkiset tilat turvalliseksi pandemialta?
Tasa-arvokysymys on varsin laaja. Siihen kuuluu paitsi itse tasa-arvo ja turvallisuus, myös esimerkiksi saavutettavuus. Miten ottaa huomioon saavutettavuus nyt vallitsevassa pandemiassa? Eristys ja “social distancing” tulevat aina olemaan olennaisia strategioita vastaavissa kriiseissä. Miten luoda tulevaisuuden ympäristöjä, joissa sosiaalinen elämä ja yritykset voivat jatkaa ilman tartunnan pelkoa? Vastaus on identifioida ja huomioida arkkitehtuurissa ja suunnittelussa myös fyysiset etäisyydet julkisissa paikoissa.
– Tavoitteeni on, että projekti auttaa koko toimialaamme tulevaisuudessa. Pitemmällä aikavälillä mallimme voi olla esikuva kansainväliselle sertifiointijärjestelmälle, ja päästä mukaan Agenda2030:een. Me konkretisoimme, mitä tasa-arvo ja saavutettavuus tarkoittavat kaupunkimiljöössä. Rikkomalla rajoja ja käsittelemällä arkaluontoisiakin asioita luomme parempaa yhteiskuntaa kaikille, sanoo Vesna Vasiljekovic lopuksi.
Tällaisissa kysymyksissä helposti päädymme takaisin vanhoihin kaavoihin ja toimintamalleihin, joihin meidän on koulutettu, ja projekteista tulee usein vain väliaikaisia, kertoo Vesna Vasiljkovic. Uudella sertifiointimallilla tullaan sen sijaan strategisesti vaikuttamaan kuntien suunnitteluun.
Tulevaisuuden toimisto – miten houkutella takaisin työpaikalle?
2020-05-11
Tarvitseeko työntekijän enää vaivautua työpaikalle, kun kaikki työ on siirtynyt pilveen? Kenties hän haluaa edelleen käydä työpaikalla, mutta mitä fyysisestä toimistosta on enää jäljellä tulevaisuudessa? Silloin toimistoissa pinta-alaa on vähemmän, mutta sitä käytetään tehokkaammin ja kestävämmin.
Vielä jokin aika sitten toimisto oli paikka, jonne jokaisen meistä odotettiin menevän aamuisin. Päivään kuuluivat työmatkat ja töitä kahdeksasta neljään harmaassa toimistossa omalla työpisteellä. Toimivaa etätyömallia ei oltu vielä keksitty tai siihen ei uskottu.
Kenties tilanne on sama vielä joillain toimialoilla, mutta entistä useampi meistä etsii tapoja tehdä työtä tehokkaammin, joustavammin ja juuri omiin tarpeisiin sopivalla tavalla. Pelikenttä on muuttunut, kun pilvipalvelut, uudet viestintätavat ja tekoäly muokkaavat tapaamme tehdä työtä.
Hyvänä esimerkkinä pitkälle viedystä etätyöstä on Automatic, jolla on yli 1000 työntekijää 70 maassa ympäri maailman, mutta ei lainkaan pääkonttoria. Ketään ei pakoteta istumaan työpäivinä tietyssä paikassa.
Pitääkö meidän kaikkien sitten tehdä etätöitä tulevaisuudessa? Ehkä. Fyysinen toimistotila väistämättä pienenee, koska monet tekevät ainakin osan aikaa töitä muualta käsin.
Mitä tapahtuu, kun toimistot kutistuvat?
Tulevaisuuden toimistoissa pinta-alaa on vähemmän, mutta sitä käytetään nykyistä tehokkaammin ja kestävämmin. Tärkeimmäksi muodostuvat muunneltavuus ja modulaarisuus.
PIXEL-puulatikot
Hyvin konkreettinen esimerkki tästä ovat Benen PIXEL-puulaatikot, joilla konttorin pinta-ala voidaan hyödyntää luovasti, joustavasti ja
sopeuttamalla muuttuviin tarpeisiin. Toinen hyvä esimerkki on Steelcase-yhtiön ratkaisut, joissa kalusteiden liikuteltavuutta on parannettu muun muassa renkailla.
Pienentynyt pinta-ala käytetään tehokkaammin hyödyksi myös ottamalla käyttöön käytäviä ja muita välitiloja. Yksi tapa on muuntaa ne pienten ryhmien tapaamispaikoiksi perinteisten neukkareiden sijaan.
Fyysinen toimisto: Kyllä/Ei/Ehkä
Tulevaisuudessa toimeksiantajien ja meidän suunnittelijoiden on entistä useammin mietittävä, miksi toimisto ylipäänsä on olemassa. Ensiksi tulee siis määritellä, mihin toimistoa tullaan käyttämään – mikä on sen tavoite. Monesti se tavoite on yhdessä tekemisen mahdollistaminen.
“Yhä useammin tulevaisuuden toimisto on paikka, jonne ihmiset aidosti haluavat tulla. Se on paikka, jonne ihmiset houkutellaan nyt palamaan, sen sijaan, että töitä tehtäisiin vain etänä”, Nadia Tolstoy.
Nadia Tolstoy
Ne jotka ovat aiemmin halunneet tehdä töitä kahvilassa, arvostavat omaa toimistobaristaa. Samalla osa toimistosta on muunnettu kahvilamaiseksi luovaksi ympäristöksi, jossa töitä voi tehdä pienissä ryhmissä.
Joustavuuden ja viihtyisyyden lisäksi työntekijöille tulee tarjota mahdollisuutta työskennellä paikassa, jonka voi personoida juuri itselleen sopivaksi. Tänään voi tarvita työrauhaa, mutta huomenna olisi hyvä ideoida yhdessä kollegoiden kanssa.
Inhimillisyyttä ja kestävyyttä
Tarve kohdata ihmisiä ei ole kadonnut mihinkään, kenties se vain korostuu jatkossa. Tutkimusten mukaan opimme parhaiten toisiltamme, emme niinkään omatoimisesti. Toimistoista tulee entistäkin tärkeämpiä kokoontumispaikkoja, joissa voi tuntea yhteenkuluvuutta ja kohdata ihmisiä silmästä silmään.
Hyvä toimisto on samalla myös osa työnantajamielikuvan vahvistamista: tarjotaan työntekijöille viihtyisä ja tarkoituksenmukainen työympäristö – fiksujen kulkuyhteyksien varrella.
Tulevaisuuden toimisto voi olla sekoitus työnantajan omia, pienempiä toimipisteitä, ja etätyötä. Samalla teknologisten ratkaisujen tarve kasvaa. Kaikki eivät välttämättä kuitenkaan ole yhtä valmiita sopeutumaan muutokseen tai ottamaan käyttöön näitä ratkaisuja. Tämä vaatii suunnittelijoilta, kiinteistön omistajilta ja työnantajilta vastuuta ja panostusta myös sosiaalisesti kestävään kehitykseen.
Toimiston käyttöasteen maksimointi on myös tärkeä osa taloudellisesti kestävää suunnittelua: miten pidetään huoli siitä, että toimitiloissa on toimintaa pitkin työpäivää ja että fasiliteetit on järkevästi mitoitettu?
Tulevaisuuden toimisto on toivottavasti paikka, joka on osallistava, mahdollistaa yhteenkuuluvuuden, henkilökohtaisen kasvun ja yhdessä oppimisen. Huomispäivän toimisto myös vastaa muuttuviin tarpeisiin nopeasti. Paras tapa on säännöllisesti kysyä työntekijöiltä, mitä he pitävät toimistosta, ja miten voisimme tehdä siitä entistäkin paremman työpaikan.
Lisää aiheesta: Katso Tengbomin isännöimä paneelikeskustelu tulevaisuuden toimistosta Stockholm Furniture & Light Fair -messuilta 2020. Video on ruotsiksi.
Kierrätettyä sisustusta Ruotsin luonnonsuojeluvirastossa
2020-04-27
Kierrätys ja materiaalien uudelleenkäyttö olivat merkittävässä roolissa, kun Tengbomin sisutusarkkitehdit auttoivat Ruotsin luonnonsuojeluvirastoa suunnittelemaan uudet toimitilat Hammarbyssä sijaitsevaan Trikåfabrikeniin. Kestävät ratkaisut vahvistavat viraston imagoa ja henkilöstö voi olla ylpeä tehdyistä ratkaisuista.
Vanhojen kalusteiden uudelleenkäytössä on vahvaa symboliikkaa, kierrätyksen ollessa luonnollisesti myös ympäristön kannalta suositeltavaa. Arkkitehtitoimisto Tengbomin asiakkaana Ruotsin luonnonsuojeluvirasto halusi, että työntekijät tuntevat olonsa paitsi tutuksi, mutta myös ylpeiksi uusissa toimitiloissaan, jotka sisustettiin pääasiassa aiemman toimiston kalusteilla.
Eräs tuolimalli pääsi mukaan jo toiseen muuttoonsa. Tällä kertaa tuolit lakattiin ja verhoiltiin uudelleen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi kannattaa panostaa laatuun, joka säilyttää arvonsa tulevaisuudessakin.
Yleinen väärinkäsitys on, että kierrätys tai uudelleenkäyttö olisi epätaloudellista, kun ottaa huomioon lisääntyneen työmäärän. Tutkimus (ruotsiksi) kuitenkin osoittaa, että asia on juuri päinvastoin. Uusien kalusteiden ostotarve on pienempi, jolloin siitä syntyvä säästö on suurempi, kuin kalusteiden uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen liittyvät työkustannukset.
Keskimäärin 15 tonnia jätettä voidaan vähentää toimistoa kohden kierrättämällä huonekaluja.
Pienemmän ruokailutilan koko sisustus on tehty joko kierrätysmateriaaleista tai hyödyntämiskelvottomista materiaaleista, joille on annettu luovan uusiokäytön myötä uusi elämä. Valaistus ja kirjahyllyt ovat vanhalta toimistolta, käytettyä pöytätasoa on tuunattu ja tuolit lakattu.
“Tämä on monien mielestä toimiston kivoin huone”, sanoo vastaava sisustusarkkitehti Anna Kåresjö.
Vanhalta toimistolta tuotiin myös viherhuone, jonne sijoitettiin puusepän ylijäämäpalaoista nikkaroima pöytä.
Yli 90 % uutena ostetuista kalusteista täyttää Joutsenmerkin tai vastaavan ympäristömerkin kriteerit. Myös iso osa huonekaluista jäi vanhalle toimistolle uusien vuokralaisten käyttöön.
