Tietokuja 2 toimistorakennuksen vaiherikas evoluutio vasta alussa

2024-11-29

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka alkoi Tengbomin osalta jo vuonna 2012 edellisen omistajan aikaan. Kiinteistön peruskorjauksen ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin suojellun rakennuksen yleisiin tiloihin, kuten aulaan, ravintolaan sekä pyöräsäilytykseen. Ensimmäinen korjausvaihe valmistui alkuvuonna 2024.

Tietokuja 2 toimistorakennuksen pääsisäänkäynnin kunnostus — Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevan Tietokuja 2 -toimistokiinteistön peruskorjauksen ensimmäinen vaihe piti sisällään rakennuksen pääsisäänkäynnin, aulan, ravintolan ja muiden yleisten tilojen kunnostuksen.

Tietokuja 2 on entinen IBM:n pääkonttori, joka on kooltaan noin 36 000 m². Alun perin kahdessa vaiheessa 1980-luvun taitteessa valmistunut toimistojättiläinen on arkkitehtitoimisto Osmo Lapon suunnittelema. Kiinteistö on ollut valmistumisestaan saakka IBM:n omistuksessa ja saman toimijan käytössä viime vuosikymmenelle saakka.

Pääkonttorina toimineen rakennuksen uusi käyttötapa on merkki siitä, miten työskentelykulttuuri toimistoissa on kehittynyt vuosien varrella ja kehittyy edelleen. Pääkonttorin tilat jäivät 2010-luvulla yhdelle konsernille liian suuriksi, ja tiloihin hankittiin ulkoisia vuokralaisia. Kiinteistö päätettiin myydä , ja ryhdyimme yhdessä kehittämään kiinteistöä.

Kiinteistö oli koko kehitysvaiheen ajan normaalisti käytössä ja lähikoulujen väistötilatkin saivat sieltä väliaikaisen paikan. Erilaisia käyttötarkoituksia mietittiin useita. Ensimmäiset vaihtoehdot sisälsivät jopa asuntoja ja vaativat taustalleen monenlaista osaamista, joten kiinteistöstä tuli tuttu monelle Tengbomin asiantuntijalle.

”Kiinteistön pitkä historia ja monivaiheinen suunnitteluprosessi tekevät tästä projektista erityisen kiinnostavan. Alusta asti on ollut hienoa nähdä, miten eri tahot ovat olleet mukana rakentamassa Tietokuja 2 -kiinteistöä uuteen kukoistukseen”, sanoo projektissa alusta lähtien mukana ollut suunnittelujohtaja Petrus Laaksonen.

Ensimmäisen vaiheen yhteistilat

Ensimmäinen vaihe kiinteistön peruskorjauksesta käsitti noin 6 000 m² sisätiloja ja uusia tai kunnostettuja sisäänkäyntejä ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin pääosin yhteisiä tiloja, jotta uusista toimitiloista tulisi erityisen houkuttelevia: Rakennuksen pääsisäänkäynnin ja sen näyttävät kunnostetut katokset, aulan, neuvottelutiloja sisältävän alueen, kiinteistön ravintolan, kaupallisen kuntosalin sekä rakennuksen käyttäjien sosiaalitiloja, esimerkiksi pyörähuoltopaikan ja pukuhuoneet.

1980-luvun toimistokiinteistö — 1980-luvun taitteessa valmistunut toimistojättiläinen on ollut IBM:n omistuksessa ja saman toimijan käytössä viime vuosikymmenelle saakka.

Aulan muutos ja uusi sisäänkäynti

Kiinteistön käyntikortista aulasta haluttiin avoin ja raikas kokonaisuus yhdessä toisesta kerroksesta aulaan avautuvien neuvottelutilojen kanssa. Neuvottelualueelle nouseva porras sekä uusi pyöröovinen sisäänkäynti olivat suurimmat rakenteelliset muutokset. Uusi porras on käyttäjäystävällisempi kuin edeltäjänsä sijaintinsa ja leveytensä ansiosta ja toimii aulaan avautuvan toisen kerroksen kaiteen kanssa visuaalisena kulkuopasteena neuvottelutiloihin. Muutoin uusittu aula sovitettiin olemassa oleviin rakenteisiin ja vain väliseinien paikkoja, kalusteita ja pintamateriaaleja uusittiin. Aulan uusien pintamateriaalien alle jätettiin alkuperäisen aulan laatoitettu pinta talteen.

Tietokuja 2 kiinteistön uusittu aula sovitettiin olemassa oleviin rakenteisiin ja vain väliseinien paikkoja, kalusteita ja pintamateriaaleja uusittiin. Uudet portaat toimivat visuaalisena kulkuopasteena neuvottelutiloihin.

Ainutlaatuinen välipohjarakenne

Ravintolaprojektin ensimmäisessä vaiheessa saatiin esiin ainutlaatuinen ”vohvelikatto”, joka on tyypillinen Osmo Lapon 1980-luvun taitteen konstruktivistiselle arkkitehtuurille. Tämä yksityiskohtainen välipohjarakenne nousi heti koko tiimin suosikiksi. Ravintolassa hyödynnettiin myös olemassa olevia materiaaleja. Compass Group oli tiiviisti mukana suunnittelussa tuoden projektiin oman asiantuntemuksensa. Lisäksi pyöräparkkialueella nähtiin sama ”vohvelikatto”, ja tilaan saatiin sovitettua myös pyöränhuolto- ja sosiaalitilat, jotka tuovat värikkyyttä ja toiminnallisuutta.

Pyöräparkki toimistokiinteistössä. — Pyöräparkkitilaan saatiin sovitettua myös pyöränhuolto- ja sosiaalitilat.

Tulevaisuuden muutokset

Tänä vuonna voimaan astuneessa asemakaavassa kiinteistö suojeltiin sr-3 merkinnällä. Tietokujan evoluutio jatkuu ensimmäisen vaiheen jälkeen ja seuraavaksi peruskorjataan julkisivu ja toteutetaan käyttötarkoituksenmuutoksia toimistokerroksissa.

Kuvat: Anders Portman, Kuvio Oy

Vallilaan valmistui ainutlaatuinen uuden ajan toimistorakennus

Nordea Campus -korttelin uusi toimistorakennus sulautuu saumattomasti ympärillä avautuvaan kaupunkikuvaan, jossa näkyvät eri aikakausien kerrostumat. Kaikkinensa Tengbomin suunnittelema talo on arkkitehtonisen, teknisen ja vihreän rakentamisen taidonnäyte.

Helsingin Vallilassa, Aleksis kiven kadun ja Kustaankadun kulmaan L-kirjaimen muotoisena kohoava Nordean toimistorakennus (Vallila C5) arkkitehtuuri huokuu arvokkuutta, mutta on samalla helposti lähestyttävä ja ihmisen kokoinen. Rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2021, kun tontilta purettiin teknisen käyttöikänsä päähän tullut 1960-luvulla rakennettu toimistotalo sekä osa lähivuosina peruskorjattavasta messinkipintaisesta, Ismo Valjakkalan suunnittelemasta 1970-luvun talosta (Vallila C3).

Tengbomin vaativa tehtävä oli suunnitella Nordealle korkeatasoinen toimistorakennus kahden vanhan ja suojellun talon väliseen tilaan siten, että se istuu myös lähikortteleiden tyyliin.

”Rakennusta suunniteltaessa tuli ottaa huomioon kadun toisella puolella sijaitsevat uusklassiset asuintalot sekä asemakaavan asettamat rajoitukset. Pyrimme tuomaan kokonaisuuteen naapuritaloja mukailevan rytmin ja valitsemaan julkisivuun ympäristöön sointuvat sävyt sekä materiaalit”, hankkeen vastaava arkkitehti Jukka Rajala kertoo.

Ilmakuva Aleksis Kiven katu 5 Kustaankatu

Kahdeksankerroksista ja 21 000 neliöistä rakennusta hallitsee katutasolla suuret sisäänvedetyt lasipinnat, kun taas siitä ylöspäin ilmettä rytmittää vaalea tiili. Kahden ylimmän kerroksen kohdalla julkisivuun on tuotu aaltoileva liike, joka mahdollistaa viereisen O-talon matalan räystäslinjan sulavan liittymisen uuteen rakennukseen.

”Jos olisimme jatkaneet rakennusta ylöspäin suoranmallisena, se olisi näyttänyt O-talon rinnalla turhan korkealta ja massiiviselta. Tuomalla liikettä ylimpiin kerroksiin saimme vedettyä nurkan sisäänpäin viidennen kerroksen kohdalla ja sillä tavoin kevennettyä koko talon ilmettä”, Jukka kuvailee.

Sisällä, mutta osana kaupungin sykettä

Uuden toimistorakennuksen aula on avara ja kutsuva. Pintamateriaaleiksi valikoituneet viiluseinät ja suomalainen luonnonkivi antavat tilaan lämpöä ja maanläheistä tuntua. Aulasta johtavat portaat toiseen kerrokseen, josta on muun muassa kulkuyhteys Nordea Campuksen muihin osiin.

”Rakennus sijoittuu kahden muun rakennuksen väliin, minkä vuoksi siinä on melko syvä runko. Maksimoidaksemme valon pääsyn sisätiloihin suunnittelimme ikkunat korkeiksi ja kapeiksi. Tämä ratkaisu sopii hyvin yhteen messinkipintaisen naapuritalon (C3) kanssa, jonka julkisivussa on samanlaista rytmitystä”, Jukka sanoo.

Rakennuksen kaikki toimistotilat on suunniteltu muuntojoustaviksi, ja niissä on huomioitu akustiikka ja sisäilmanlaatu korkeimmalla mahdollisella tasolla.

”Suunnittelun lähtökohta oli luoda dynaamiset toimistotilat, joissa korostuu rauhallisuus räikeyden sijaan. Tilat luovat puitteet pitkäjänteiselle ajattelulle ja työnteolle. Ympärillä on pehmeyttä kliinisyyden sijaan”, Jukka pohtii.

”Suunnittelun lähtökohta oli luoda dynaamiset toimistotilat, joissa korostuu rauhallisuus räikeyden sijaan. Tilat luovat puitteet pitkäjänteiselle ajattelulle ja työnteolle. Ympärillä on pehmeyttä kliinisyyden sijaan”.

Hän on erityisen tyytyväinen tiettyihin suunnittelun yksityiskohtiin, kuten kolmannen kerroksen toimistotilaan, jossa on valtavan kokoinen maisemaikkuna.

Ikkunan ääreltä avautuu pitkä näkymä sekä Aleksis Kiven suuntaisesti sekä Kustaankadulle että Dallapénpuistoon. Tässä tilassa syntyy tunne, että olet sisällä, mutta kuitenkin ikään kuin osa kaupungin sykettä”, Jukka kuvailee.

Aleksis Kiven katu 5 näkymäkuva sisältä lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat

Edistyksellistä teknologiaa ja vihreitä ratkaisuja

Rakennukselle haetaan LEED Platinum -ympäristösertifikaattia eli korkeinta luokitusta ja se on Helsingin kantakaupungin ensimmäinen maalämpöä hyödyntävä toimistorakennus. Yli 80 prosenttia lämpöenergian tarpeesta tuotetaan maalämmöllä.

Kestävä kehitys ja energiatehokkuus ovatkin vaikuttaneet paitsi arkkitehtuurisiin suunnitteluratkaisuihin myös materiaalivalintoihin läpi rakennuksen. Prosessi ulottui tontilla aiemmin sijainneen talon purkujätteisiin, jotka kierrätettiin 98 prosenttisesti. Myös osittain puretusta C-talosta on otettu talteen esimerkiksi julkisivun elementtejä mahdollista myöhempää käyttöä varten.

Maalämpökaivojen lisäksi rakennuksen energiatehokkaita ratkaisuja ovat esimerkiksi katolle asennetut aurinkopaneelit, viherkatot ja veden virtausta ja kulutusta säätelevät vesikalusteet.

Innovatiiviset ratkaisut tekevät rakennuksesta edelläkävijän vihreässä toimistorakentamisessa ja asettavat uuden standardin ympäristövastuulliselle arkkitehtuurille kaupungin sydämessä.

Kuvat: Anders Portman, Kuvio Oy

Lammenrannan ensimmäinen rakennus on pärekorimainen parkkitalo

2024-09-08

Kesäkuussa 2024 Helsingin Kaarelan kaupunginosaan Kuninkaantammen Lammenrantaan valmistui Tengbomin suunnittelema puujulkisivuinen pysäköintitalo. Pysäköintitalon erikoisuus, kolmiulotteinen puujulkisivu keskustelee alueelle kaavoitettujen puuverhoiltujen kerrostalojen kanssa.

Lammenrannan ensimmäisen rakennuksen, neljä- ja puolikerroksisen parkkitalon rakentaminen alkoi pari vuotta sitten. Kesällä 2024 valmistuneen rakennuksen puujulkisivu on Lammenrannan tulevan asuinalueen tunnusmerkki.

Tengbom pääsi suunnittelemaan ainutlaatuista pysäköintitaloa voitettuaan Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston kilpailun yhdessä hankkeen urakoitsijan, Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n kanssa.

“Suunnitteluprojekti on ollut mielenkiintoinen. Koska asemakaavan mukaan kaikki alueen rakennukset kerrostaloja myöten ovat puurakennuksia, myös pysäköintilaitokseen haluttiin puinen julkisivu. Suunnittelussa täytyikin miettiä tarkasti paitsi rakennuksen ulkonäköä, myös kestävyyttä ja paloteknisiä asioita”, kertoo hankkeen pääsuunnittelija Jukka Rajala.

Pysäköintitalo on tulevaisuudessa alueen asukkaiden yhteinen autotalli, kun alueelle nousevat taloyhtiöt voivat vuokrata sieltä parkkipaikkoja asukkailleen. Julkista pysäköintiä ei rakennukseen tule.

“Kyseessä on ikään kuin asuinalueen portti, jonne asukkaat voivat kotiin saapuessaan jättää autonsa”, Jukka kertoo.

Lammenrannan uusi pysäköintitalo on arkkitehtonisesti korkealaatuinen ja suunniteltu kestämään aikaa. Paikalla valettu betonirakenne sekä massiivipuinen julkisivu ovat käytännössä huoltovapaita. Puumateriaalina käytetty kuusi on kestävää, ja harmaantuu ajan saatossa kuin vanha lato. Parkkitalon puujulkisivulle on myös tehty palosuojakäsittely, joka kestää koko julkisivun elinkaaren ajan.

Pärekorimainen puujulkisivu on ainoa laatuaan

Pysäköintilaitoksen erikoisuus, puinen julkisivu on rakennettu CLT-massiivipuulevyistä, ja sen pinta muistuttaa pärekoria. Puussa materiaalina on myös vivahteikkuutta, ja materiaali itsessään inspiroi julkisivun suunnittelua.

“Emme halunneet tehdä liian sileää pintaa. Julkisivuun kaivattiin kolmiulotteisuutta, mutta toisaalta ei haluttu julkisivuun liikaa rönsyjä. Teimme muodosta erilaisia luonnoksia, ja alkuun aaltomainen muoto jalostui nykyiseksi pärekorimaiseksi pinnaksi, kun mietimme, miten puu materiaalina luonnostaan käyttäytyy”, Jukka kuvailee.

Puujulkisivuinen parkkitalo on myös tiettävästi Suomen ensimmäinen ja siten ainoa laatuaan.

“Hieman erilaisia puuverhoiluratkaisuja maailmalta toki löytyy, kuten esimerkiksi puuritilää. Aivan tällaista ei kuitenkaan ainakaan itselleni ole tullut vastaan”, Jukka kertoo.

Kolmionmuotoinen liiketilasiipi mukailee tontin muotoa

Rakennuksen maantasokerrokseen rakennettiin myös kolmionmuotoinen liiketilasiipi. Siipi asettui paikalleen kuin itsestään.

“Kun rakennusta alettiin sommitella tontille, liiketiloille löytyi luontevasti kolmionmuotoinen paikka itse parkkihallin ja tontin puistomaisen osuuden kainaloon”, Jukka kertoo.

Liiketilasiivestä tuli kolmionmallinen, sillä tontille jäänyt sopivan kokoinen alue oli juuri sen muotoinen. Siiven muoto ei kuitenkaan vaikuttanut liiketilojen suunnitteluun, sillä kolmion kapeaan kärkeen suunniteltiin tekniset tilat. Liiketilojen kulmat ovat siis pääosin perinteisiä 90-asteen kulmia.

Liiketilan ja parkkihallin luonteva sijainti tontilla helpottaa myös esteettömyyttä: Kun rakennus asettuu luontevasti maastoon, nousut ovat pieniä. Pitkille luiskillekaan ei siksi ole tarvetta. Estettömyyteen on kiinnitetty huomiota myös pysäköinnissä: pysäköintitalon autopaikoista 11 on varattu liikkumisesteisille.

Kuvat: Kuvio Oy

Clarion Hotel Helsinki Airport on matkailijalle ikimuistoinen pysähdys

2024-09-06

Erilainen ja vahva sisustuskonsepti tekee Suomen suurimmasta hotellista kaikkea muuta kuin ”välttämättömän pysähdyksen matkalla”. Suunnittelimme lentokentän välittömään läheisyyteen ainutlaatuisen rentoutumisen keitaan kiireisille matkustajille.

Helsinki-Vantaan lentoasemalta lähtee viikoittain yli 80 suoraa lentoa Aasian eri kohteisiin. Tästä syystä sitä kutsutaan ”portiksi Aasiaan”. Ajatus heijastuu hiljattain avattuun Clarion Hotel Helsinki Airportiin, jossa yhdistyvät puhtaan moderni skandinaavinen muotoilu ja hienostunut aasialainen tunnelma.

Ulkoapäin katsottuna hotellin arkkitehtuurissa korostuvat tiukka rytmiikka, minimalistinen estetiikka ja selkeät linjat, kun taas sisätiloissa vallitsee täysin toisenlainen tunnelma.

”Täältä et löydä ainuttakaan valkoista seinää”, Tengbomin vastaava sisustusarkkitehti Claes Pereswetoff-Morath kuvailee ytimekkäästi.

Huippupalveluiden keskittymä

Clarion Hotel Helsinki Airportiin pääsee kulkemaan kätevästi sisätilojen kautta suoraan lentokenttäterminaalista. Lähtöselvitystiskiltä on vain muutama askel hotellin aulaan.

Perillä odottavat muun muassa huippumoderni konferenssikeskus, kylpylä, 12. kerroksen á la carte-ravintola sekä cocktailbaari, jonka ikkunoista avautuu näkymä kiitoradoille aina kilometrien päähän.

”Pohdimme projektin alkumetreillä paljon, mitä matkustaja odottaa lentokenttähotellilta. Halusimme luoda miellyttävän ympäristön suurten terminaalien, parkkihallien ja logistiikkarakennusten joukkoon”, Claes kuvailee.

Tuloksena on eräänlainen keidas, jossa pitkän lennon uuvuttama asiakas voi rentoutua ja nauttia elämysten äärellä. Kun matkustamiseen liittyy usein lentäminen epäsuotuisina kellonaikoina ja ”pakollinen” yöpyminen hotellissa, Clarion Hotel Helsinki Airport on suunniteltu jättämään vierailijaan pysyvän muistijäljen.

Kauneus on kahden kulttuurin kohtaamisessa

”Skandinavia kohtaa Aasian hienostuneessa sekoituksessa puhdasta modernia skandinaavista muotoilua ja klassisen aasialaisen estetiikan toiminnallista eleganssia. Tätä JAPANDIksi nimettyä sisustuskonseptia symboloivat ikoninen koikarppi ja suomalainen ahven”, Claes kuvailee.

Esimerkiksi huoneissa näkyvät rikkaat ja lämpimät sävyt, erilaiset tekstuurit ja luonnonmateriaalit. Kodikas tunnelma muodostuu aidoista puulattioista ja maanläheisestä väripaletista.

Suhteellisen pienissä perushuoneissa on tehty fiksuja suunnitteluratkaisuja, jotta huoneen tarvittavat toiminnot, kuten laukkutiski, silityslauta, vaatekaappi ja minibaari, saadaan sulautettua osaksi sisustusta.

Aamiainen japanilaisen vaahteran alla

Hotellin ravintoloille ja baareille ovat tunnusomaisia vankat materiaalit, kuten kivilattiat, massiivipuudetaljit ja skandinaaviset designhuonekalut.

Aamiaissalin kaunis yksityiskohta on neljä kattoikkunaa, joiden kautta tilaan tulvii runsaasti päivänvaloa. Kun valonsäteet osuvat viisi metriä korkeisiin japanilaisiin vaahteroihin, sali suorastaan hehkuu aamiaisruuhkan keskellä. Tunnelman täydentävät tyylikkäät istuinryhmät, ripustettavat valaisimet ja huonekalutekstiilit.

”Haasteemme oli suunnitella 505-huoneiseen hotelliin käsipallokentän kokoinen ravintola siten, että se tuntuu asiakkaista intiimiltä ja miellyttävältä aamiaisbuffetin avautuessa neljältä aamuyöstä”, Claes kertoo.

Clarion’s Spa / Wellness -alue on puolestaan rauhallinen ympäristö kehon palautumiselle ja hyvinvoinnille. Sisäpihalla sijaitseva lämmin uima-allas tarjoaa matkailijoille mahdollisuuden nauttia suomalaisesta talvesta uniikilla tavalla.

Ainutlaatuinen ympäristö tapahtumiin ja työntekoon

Clarion Hotel Helsinki Airportin suuri kongressihalli mahdollistaa yli 1000 hengen tapahtumien järjestämisen. Käytössä ovat myös laajat tauko- ja tapahtumatilat sekä 20 huipputekniikalla varustettua ja akustiikaltaan erinomaista kokoushuonetta ylellisine villamattoineen.

Hotellikompleksi käsittää Clarion Hotel Helsinki Airportin lisäksi hieman edullisemman Comfort Hotel Helsinki Airportin. Kahden hotellin kokonaisuus on suunniteltu saman katon alle siten, että vieraille syntyy yhtenäinen ja ainutlaatuinen kokemus riippumatta siitä, missä osassa rakennusta he liikkuvat.

”Kun asiakas lähtee hotellista, toivon hänen vierailunsa olleen ikimuistoinen, ja että hän haluaa palata takaisin”, Claes summaa.

Clarion Hotel Helsinki Airportin rakennuksen on suunnitellut Sarc + Sigge, sisustusTengbom.

Kuvat: Felix Gerlach

Korson keskustan kaavarunko – Ihmisen kokoinen keskusta-alue

2024-04-29

Saimme Vantaan kaupungilta tehtäväksemme suunnitella kaavarungon Korson keskustaan. Kaavarunko tarkentaa alueen yleiskaavaa ja ohjaa asemakaavaa. Tavoitteenamme oli tiivis, kylämäinen, viihtyisä, vehreä, käveltävä ja kestävästi saavutettava ihmisen mittakaavainen keskusta-alue.

Kaavarunkoa tukeva ja havainnollistava julkisen tilan ideasuunnitelma Korson keskustan ytimeen.

Korson kaupunginosa sijaitsee Vantaan koillisosassa, noin kuuden kilometrin päässä Keravan rajasta, ja se on yksi Vantaan keskustatoimintojen alueista. Palvelut ovat levittäytyneet aluetta halkovan junaradan molemmin puolin. Lisäksi alueen läpi kulkee pyöräilyn pääreitti. Suunnittelualue on vahvasti rakennettua ympäristöä, mutta sitä reunustaa lännessä laaja puistoalue.

Mielikuvat Korsosta ovat monella aluetta tarkemmin tuntemattomalla monesti huonoja. Yksi tärkeä seikka suunnittelussa olikin, miten voisimme parantaa Korson mainetta kaupunkisuunnittelun keinoin.

Kartoitimme aluetta jalkautumalla lähialueelle. Lisäksi Vantaan kaupunki laati Korson keskusta-aluetta ja sen ympäristöä koskien avoimen verkkopohjaisen kyselyn, jota hyödynsimme suunnittelussa.

Kyselyssä negatiivisena nousi esiin erityisesti rautatieaseman ympäristö: laiturille johtava alikulkutunneli ja sen välitön ympäristö molemmin puolin. Positiivisena elementtinä aseman läheisyydessä kuitenkin nähtiin monitoimikeskus Lumo, joka on suosittu kulttuurin, liikunnan, oppimisen ja tapahtumien kohtaamispaikka kaikenikäisille.

Kun kartoitimme Korson aluetta tarkemmin, huomasimme, että kun asemalta liikkuu hieman pidemmälle, Korsosta löytyy viihtyisiä viher- ja puistoalueita, sekä mukavia pientaloalueita. Erityisesti lähellä keskustaa sijaitseva Ankkapuisto lampineen on korsolaisten suosima virkistysalue. Korso vaikuttikin äkkiä olevan mainettaan parempi ja monipuolinen alue – sen parhaat puolet piti vain saada esiin.

Visualisointi kaavarungon mukaisesta Korson keskustasta.

Miellyttävämpää asemanseutua

Kaavarungon suunnittelussa kiinnitimme siis erityistä huomiota asemanseudun viihtyisyyteen. Keskustelimme paljon siitä, mihin esimerkiksi linja-autojen pysäkit tulisi jatkossa sijoittaa. Lisäksi halusimme huomioida helpon yhteyden kävelykeskustasta korsolaisten suosimaan Ankkapuistoon.

Korson asemalla junalaiturille kuljetaan alikulun kautta. Koska varsinkin pitkät tunnelit vaikuttavat helposti jalankulkijoiden turvallisuudentunteeseen, emme halunneet pidentää alikulkua. Päätimme siis sijoittaa bussilaiturit niin, että alikulku pysyy mahdollisimman lyhyenä, jotta sen kautta on mukavampi kulkea junalle.

Samoin suunnittelimme liiketiloja bussilaiturien yhteyteen myös alikulun tasoon lisäämään käytävän viihtyisyyttä, jotta tunneli ei olisi pelkkää betoniseinää. Kun junalle on miellyttävä kulkea, sitä myös todennäköisemmin käytetään liikkumismuotona. Suunnittelimme junanradan alittavan tunnelin myös osaksi keskustaan kaavailemaamme kävelykehää.

Visualisointi/massamallikuvaote kaavarungon mukaisesta uuden rakentamisen sijoittumisesta Korson keskustaan.

Kävelykehä luo viihtyisyyttä ja saavutettavia palveluita

Korsossa palvelut, kuten isoimmat kaupat sijaitsevat junaradan kummallakin puolella. Jotta keskustan erilaiset toiminnot ja kaupunkitilat molemmin puolin rataa saataisiin nivottua yhteen, suunnittelimme kävelykehäkonseptin, joka onkin koko kaavarungon toiminnan ydin.

Suunnittelimme kehästä jatkumon, jonka varrelle palvelut sijoittuvat. Näin yksittäiset liikkeet eivät jää niin sanotusti pussinperälle, vaan kaikki palvelut ovat samalla kehällä. Kehällä on tilaa myös uusille, kävellen saavutettaville palveluille. Kävelykehän viihtyisyyttä lisäämään suunnittelimme esimerkiksi uusia katupuita ja istutuksia.

Konseptin tarkoituksena on tehdä palveluista helposti saavutettavia erityisesti jalankulkijoille. Kävelykehä korostaa kävelyn roolia ensisijaisena kulkumuotona, ja kävelykeskusta myös elävöittää aluetta.

Näin suunniteltu kaavarunko kasvattaa ja tiivistää nykyistä palvelurakennetta sekä tuottaa entistä viihtyisämpää ja kaupallisesti aktiivisempaa ympäristöä kasvavan väestön tarpeisiin.

Porrastetut rakennukset tarjoavat viihtyisää katuympäristöä ja tehokasta asumista

Kaavarunkotyön alussa järjestettiin ideatyöpaja, johon osallistui omien suunnittelijoidemme lisäksi liikennesuunnittelijoita, kaupallisten palveluiden edustajia sekä Vantaan kaupungilta eri osa-alueiden suunnittelijoita. Ideatyöpajassa kiinnitettiin huomiota Korson Maakotkantien osuuden viihtyisään katuympäristöön: vaikka rakennuskanta olikin melko iäkästä, viihtyisyyttä toivat parin kerroksen korkuiset talot ja katupuut molemmin puolin tietä.

Tällaista ympäristöä haluttiin lisää, mutta nykyvaatimukset mielessä pitäen. Niinpä suunnittelimme Korson keskustaan porrastuvia kerrostaloja, jotka näyttävät katutasosta 1–2 -kerroksisilta, mutta ovat korkeampia. Niiden tornimainen osa on hieman kauempana ensimmäisen kerroksen räystäslinjasta. Ensimmäisten kerrosten matalampien liiketilojen avulla katutasoon saatiin viihtyisyyttä ja ilmavuutta, mutta toisaalta keskustaan tehokasta ja nykyaikaista asuntorakentamista.

Keskustan kävelykehälle suunnitelluille nykyaikaisille kerrostaloille onkin kysyntää, sillä muut Korson alueet ovat pientalovaltaisia. Ikääntyvät ihmiset kuitenkin tarvitsevat helpompaa, esteetöntä asumista lähellä palveluita. Keskustan kerrostalot myös mahdollistavat ekologisen asumisen ilman autoa, kun kulkemaan pääsee näppärästi junalla.

Kestävää asumista Sepänkalliossa – asuinalueen rakentamisen toinen vaihe käynnistyy

2024-03-21

Espoon Suurpeltoon, Sepänkallion asuinalueelle nousee kestäviä asuntoja, joiden suunnittelussa on huomioitu metsäinen ympäristö. Tengbomin suunnittelemien kortteleiden rakentamisessa alkaa toinen vaihe.

Lamellitalon havainnekuva — Näkymä Kyläsepäntielle.

Kotimainen asuntorakennuttaja TA rakennuttaa parhaillaan ensimmäisiä vuokra- ja asumisoikeusasuntoja uudelle Espoon Sepänkallion asuinalueelle, ja projektin toinen vaihe on juuri alkamassa. Sepänkallio sijaitsee Espoon Suurpellossa, Turunväylän ja Kehä II:n välissä. Alueen rakentamisprojektiin sisältyy kaksi hanketta, joista ensimmäinen käynnistyi viime kesänä. Tengbom on hankkeiden arkkitehti- ja pääsuunnittelija.

Ensimmäisen hankkeen on määrä valmistua tammikuussa 2026, ja keväällä 2024 alkava hanke on jatkumoa sille. Projektissa Sepänkallioon rakennetaan kaksi uutta asuinkorttelia. Nyt alkavassa toisessa vaiheessa rakennettaviin taloihin tulee yhteensä 105 ARA-vuokra-asuntoa.

Yhteisiä tiloja ja kalliometsää koko korttelin käyttöön

Toisen vaiheen taloihin rakennetaan ARA-vuokra-asuntoja kahteen yhtiöön, joista toinen, Hehkurinne 2C, on lamellitalo Kyläsepäntien puolella. Lamellitaloon tulee yhteensä 61 vuokra-asuntoa. Toinen yhtiö, Hehkurinne 2A, puolestaan käsittää kaksi erillistä kerrostaloa, joihin tulee yhteensä 44 uutta vuokra-asuntoa. Asunnot ovat 1H+KT – 4H+KT ja pinta-alaltaan 33 m2–88 m2.

Kyläsepäntien puolta reunustava lamellitalo luo korttelille suojaisan sisäpihan. Rakennusten erityispiirteitä ova jyrkät kattolappeet, jotka laskeutuvat pihan puolella myös rakennusten julkisivuiksi. Talojen parvekkeet on lasitettu, ja ne ovat viihtyisän sisäpihan puolella. Talojen yhteistilat, kuten saunat, pesulat ja kerhohuoneet ovat kummankin yhtiön käytössä. Yhteissaunoja taloissa on tavallista enemmän, yhteensä viisi, sillä asunnoissa ei ole omia saunoja.

Hehkurinne 2A:n ja Hehkurinne 2C:n pihanäkymää.

Myös korttelin piha-alue on yhteinen. Piha-alueella on myös kalliometsää, josta osa säilytetään luonnontilaisena. Alueen suunnittelussa onkin huomioitu sekä luontoarvot, että asukkaiden viihtyvyys. Lisäksi kortteliin rakennetaan pihakansi, jonne saadaan autoille pysäköintitilaa kahteen kerrokseen sekä latauspaikkoja sähköautoille.

Nyt alkava uusi hanke, sekä viime kesänä alkanut ensimmäisen vaiheen hanke ovat koko Sepänkallion ensimmäiset, mutta alueelle on kaavoitettu lisää asumista. Nyt rakennettavat talot näyttävät suuntaa alueen tulevalle rakennuskannalle.

Kestäviä asuntoja eri elämäntilanteissa olevien asukkaiden tarpeisiin

Rakennukset on suunniteltu kestäviksi, ja niiden rungon käyttöiäksi on suunniteltu 100 vuotta. Hehkurinne 2A:n kerrostalot lämpenevät maalämmöllä, ja Hehkurinne 2C:n lamellitaloon tulee kaukolämpö. Lisäksi talojen katoille asennetaan aurinkopaneeleita, joiden sähköllä katetaan osa kiinteistösähkön kulutuksesta.

Kutsuvien asuinrakennusten suunnittelussa otetaan huomioon eri elämäntilanteissa olevat asukkaat. Pihoille tulee paitsi lasten leikkivälineitä, myös liikuntavälineitä kaikenikäisille. Lisäksi kortteliin tulee yhteinen palvelueteinen, jossa voi järjestää matalan kynnyksen pop up -toimintaa. Kiinteistöön ei siis tehdä varsinaista liiketilaa, mutta pop up -tilan voi vuokrata esimerkiksi ruoanlaittokurssia tai polkupyörien korjauspajaa varten.

Clarion Hotel Helsinki Airport nousee Helsinki-Vantaalle

2023-12-08

Helsinki-Vantaan lentokentälle nousee hieno uusi hotellirakennus. Strawberry Groupin operoima hotelli on avautuessaan Suomen suurin: huoneita on yhteensä 716. Rakennukseen tulee kaksi erilaista hotellikonseptia: Clarion, sekä Suomessa uusi Comfort.

Ravintolassa on hämyisä valo ja skandinaavinen sisustus.

Clarionin sisustussuunnittelusta vastaa Tengbomin Tukholman toimisto, ja pääsimmekin syyskuussa mielenkiintoiselle työmaavierailulle hotellille. Tengbomin Claesin kanssa meitä opastivat SARCin Janne ja Skanskan osaava projektijohto.

Millainen hotelli Clarionista on sitten tulossa?

”Skandinavia kohtaa Aasian hienostuneessa sekoituksessa puhdasta modernia skandinaavista muotoilua ja klassisen aasialaisen estetiikan toiminnallista eleganssia. Tätä konseptia – JAPANDI – symboloivat ikoninen koi (karppi) ja suomalainen kuha. Minimalistisella mutta kutsuvalla tyylillään muotoilu korostaa rikkaita, lämpimiä sävyjä, vaihtelevia tekstuureja ja luonnonmateriaaleja”, Tukholman toimisto kuvailee.

Helsinki-Vantaan lentokenttää kutsutaan usein ”portiksi Aasiaan”, ja sieltä lähteekin yli 80 suoraa lentoa Aasian kohteisiin joka viikko.

Sisustussuunnittelu lentokentällä sijaitsevaan hotelliin on tavanomaisesta hotellisuunnittelusta poikkeava toimeksianto, jossa matkaromantiikka kohtaa monia käytännön näkökulmia. On esimerkiksi pohdittava, miten suunnitella tilasta toiseen siirtymiset niin, että myös jet lagista kärsivät matkustajat löytävät oikeaan paikkaan. Kokous- ja juhlatilat ovat poikkeuksellisen suuret, ja ne mahdollistavat suurten kansainvälisten tapahtumien järjestämisen. Esimerkiksi juhlasaliin mahtuu yli tuhannen hengen yleisö.

SARCin suunnitteleman hotellirakennuksen arkkitehtuurille on ominaista skandinaavinen rytmi ja minimalistinen estetiikka selkein ja puhtain linjoin. Rakennuksen kokonaisala on noin 38 000 neliömetriä ja siinä on 12 maanpäällistä kerrosta. Hotellista on suora kulkuyhteys terminaaliin.

Sisustuksen yksityiskohdat luovat kokonaisvaltaisen kokemuksen

Sisustuskonseptissa yhdistyvät vaikutteet idästä ja lännestä. Klassiset skandinaaviset materiaalit ja väripaletit sulautuvat harmonisesti aasialaisiin vaikutteisiin. Julkisissa tiloissa, kuten ravintoloissa ja baareissa on paljon aitoja materiaaleja, kuten kivilattiat ja massiivipuisia yksityiskohtia. Skandinaaviset ja suomalaiset design-huonekalut luovat yhdessä materiaalien kanssa kutsuvan ilmapiirin.

Hotellihuoneet tarjoavat intiimimmän, kodikkaamman ilmapiirin aidoilla puulattioilla ja maanläheisillä väreillä. Yksityiskohdat ovat tarkkaan harkittuja ja tasapainossa niin esteettisesti kuin toiminnallisestikin.

Kokoustilat ovat huipputekniikalla varustettuja, ja ylelliset villamatot luovat miellyttävän työympäristön pehmeällä akustiikalla. Kontrasti pehmeiden materiaalien ja edistyneen teknologian välillä on selvä, mikä jättää tilaa luovuudelle ja tuottavuudelle.

Clarion’s Spa / Wellness on rauhallinen rentoutumisen ja hyvinvoinnin paikka. Sisäpihalle päin aukeaa terassi, jossa on lämmin uima-allas niille, jotka haluavat kokea eksoottisen suomalaisen talven parhaalla mahdollisella tavalla.

Kaikki hotellin tilat on huolellisesti suunniteltu luomaan kokonaisvaltainen kokemus, jossa vieraat voivat nauttia kutsuvasta ja ainutlaatuisesta ilmapiiristä riippumatta siitä, missä osassa hotellia he ovat.

Tengbom vahvistaa sisustusarkkitehtuurin osaamistaan Helsingissä

2023-11-24

Tengbom vahvistaa sisustusarkkitehtuurin osaamistaan Helsingin toimistollaan. Tehokasta Helsingin tiimiä täydentää keväällä aloittanut Heli Sonkkila, joka tuo mukanaan osaamista kaupallisten tilojen suunnittelusta. Lisäksi Tengbomilla on jatkossakin käytössään myös Ruotsin Tengbomin sisustusarkkitehtien osaaminen.

Sisustusarkkitehti Heli Sonkkila. — Kuva: Galina Berezina

Tengbomilla loppukeväästä 2023 aloittanut Heli Sonkkila täydentää Tengbomin sisustusarkkitehtien tiimiä Helsingin toimistolla. Heli on työskennellyt tila- ja kalustesuunnittelijana 20 vuoden ajan niin yrittäjänä, arkkitehtitoimistoissa kuin sisustusarkkitehtitoimistoissakin.

Kokemusta Heli on kartuttanut erityisesti hotelli- ja ravintolasuunnittelusta sekä kalustesuunnittelusta. Viimeiset vuodet hän on keskittynyt hotelli- ja ravintolasuunnitteluun, mutta hänellä on monipuolista kokemusta myös vähittäismyymälöiden ja yksityisten tilojen suunnittelusta.

“Kaupallisten tilojen suunnittelussa minua kiinnostaa eniten mahdollisuus hyödyntää laajalla skaalalla muotoilun voimaa ja nautin suunnattomasti eri suunnitteluammattilaisten kanssa työskentelystä”, Heli kertoo.

Helin mielestä eri suunnitteluammattilaisten yhteistyö onkin yksi Tengbomin vahvuuksista. Kun arkkitehdit ja sisustusarkkitehdit työskentelevät samassa toimistossa, keskusteluyhteys eri alojen osaajien välillä pysyy luontevasti avoinna.

Parhaat onnistumiset syntyvät keskustelemalla.

“Meillä on Helsingissä ihan mahtava porukka ja monen alan erikoisosaamista. Tarjoamme suunnittelupalveluita projektin koosta riippumatta ja saman katon alta. Parasta mielestäni on toimiston keskusteleva ja avoin ilmapiiri”, Heli kertoo.

Parhaat onnistumiset syntyvätkin hänestä ennen kaikkea keskustelemalla.

Tengbomilla tehdään niin suuria kuin pieniäkin projekteja – laidasta laitaan

Sisustusarkkitehdit työskentelevät Tengbomilla niin suurten kuin pientenkin projektien parissa. Tengbomin sisustusarkkitehtipalveluihin kuuluvat niin tuote- ja kalustesuunnittelu kuin esimerkiksi hotellien, myymälöiden, toimistojen, ravintoloiden, terveydenhuollon ympäristöjen ja oppimisympäristöjen suunnittelu.

“Teemme Tengbomilla töitä erikokoisten projektien parissa. Projektin ei aina tarvitse olla kahden vuoden mittainen uudisrakennusprojekti, eikä korjausrakentamisessakaan koko rakennuksen laajuinen. Meiltä voi tilata myös matalan kynnyksen palveluita, kuten vaikka suunnitelman aulatilaan, tai ravintolan kalustusten tai valaistuksen uusimiseen”, Heli kertoo.

Helsingin toimiston sisustusarkkitehtien erilaiset taustat hän kokee ehdottomasti vahvuudeksi.

“Esimerkiksi Tuulilla on vahvaa osaamista toimitilojen suunnittelusta, ja hän on tehnyt muun muassa suunnitelmia museoihin. On aina ilo tehdä yhteistyötä oman alan ihmisten kanssa ja ammentaa toisten erilaisista taustoista”, Heli sanoo.

Kestävä kehitys näkyy myös Tengbomin sisustusarkkitehtuurissa

Tengbomilla kestävä kehitys pidetään mielessä myös sisustusarkkitehtuurissa. Rakennusalan kestävään kehitykseen liittyen puhutaan paljon siitä, miten korjausrakentaminen on usein kestävämpää, kuin uudisrakentaminen. Mitä tulee sisustusarkkitehtuuriin, Tengbomilla materiaalien pitkäikäisyys ja kierrätettävyys ovat tärkeitä arvoja.

Myös kaupallisiin tiloihin suunnittelemme lähtökohtaisesti pitkäikäisiä materiaaleja.

Tengbomilla kestävä kehitys pidetään mielessä myös kaupallisia tiloja suunnitellessa, mikä ei Heli Sonkkilan mukaan ole aina itsestäänselvyys.

“Myös kaupallisiin tiloihin suunnittelemme lähtökohtaisesti pitkäikäisiä materiaaleja. Lisäksi materiaalien kierrätysmahdollisuudet ovat tärkeitä. Parasta on, jos myös materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö tapahtuu Suomessa”, hän sanoo.

Erityisesti kotimainen kalustesuunnittelu on lähellä Helin sydäntä.

“Olen myös suomalaisen muotoiluosaamisen puolestapuhuja, ja haluankin kannustaa myös muita alallani tekemään enemmän yhteistyötä kotimaisten kaluste- ja tekstiilivalmistajien kanssa. Vaikka kotimaisuus ei ole suunnittelun lähtökohta, olen aina iloinen jos voin hyödyntää kotimaisia kalusteita, tekstiilejä tai pintamateriaaleja”, Heli kertoo.

Sopivan kotimaisen yrityksen kartoittaminen projektiin on vain pieni osa vastuullistasuunnitteluajattelua; Tengbomin kehittämä Kestävyyslabra – THE LAB Sustainable by Tengbom – on kattava yhteistyön ja suunnittelun työkalu ja apuväline, josta on tulossa pian myös erikoisversiot muun muassa sisustusarkkitehtien käyttöön. Sen tavoitteena on tuoda näkyviin kestävän kehityksen kaikki eri ulottuvuudet, jotka luovat arvoa pitkällä aikavälillä – kiinteistölle, asiakkaalle ja yhteiskunnalle.

Sustainable by Tengbom -Kestävyyslabra on työkalu hankkeiden vastuullisuuden suunnitteluun

2023-10-31

Tengbomin kehittämä Kestävyyslabra Sustainable by Tengbom on kattava yhteistyön ja suunnittelun työkalu, joka auttaa huomioimaan hankkeiden kestävyyttä eri näkökulmista.

Tuttu tilanne hankkeen alkuvaiheessa: toiveena on luoda pitkän aikavälin kestävä ratkaisu niin ilmaston, ympäristön, ihmisten kuin yhteiskunnan ja talouden kannalta. Kestävyys ja resurssiviisaus ovat itsestään selviä tavoitteita, mutta budjetti asettaa rajoitteita, ja hankkeen eri osapuolilla ja sidosryhmillä on omat odotuksensa, vaatimuksensa ja ehtonsa. Miten siis löytää hankkeen kannalta olennaisimmat näkökulmat, kun kaikkien tavoitteet ovat kunnianhimoisen korkealla? Entä jos jokin kestävyysnäkökulma jää huomiotta, koska niitä on niin paljon? Mistä aloittaa?

Tengbomin kehittämä Kestävyyslabra Sustainable by Tengbom on kattava yhteistyön ja suunnittelun työkalu, joka auttaa keskittymään olennaiseen tärkeitä näkökulmia unohtamatta. EU:n uuden taksonomian mukaan vain kaikkein energiatehokkaimmat kiinteistöt luokitellaan kestäviksi investoinneiksi. Tengbomin Kestävyyslabra auttaa huomioimaan hankkeen kestävyyttä laajemmin ja eri näkökulmista, sekä arvioimaan, miten hankkeen arvoa voidaan kasvattaa pitkällä aikavälillä vaarantamatta ilmastoa tai ympäristöä.

Kestävyyslabran avulla voimme yhdessä tutkia kestävyysnäkökulmia mahdollisimman kattavasti

Tengbom halusi löytää konkreettisen tavan tukea asiakkaitaan kestävyyden eri ulottuvuuksien hallinnassa ja olennaiseen keskittymisessä.
Kestävyyslabra Sustainable by Tengbom -työkalun tavoitteena on tuoda näkyviin kestävän kehityksen kaikki eri ulottuvuudet, jotka luovat arvoa pitkällä aikavälillä – kiinteistölle, asiakkaalle ja yhteiskunnalle. Työkalu on apuväline, jonka avulla voidaan tarkastella kestävyyskysymyksiä kaiken tyyppisissä arkkitehtuurin ja maankäytön hankkeissa: kaupunki-, maisema-, rakennus- sekä sisustussuunnittelun projekteissa.

Kiinteistönomistajiin kohdistuvat vaatimukset tulevat kasvamaan uusien määräysten ja ilmastotavoitteiden myötä. Heidän on työskenneltävä paljon proaktiivisemmin resurssi- ja ilmastokysymysten parissa, niin uudistuotannossa kuin kiinteistöjen hallinnoimisessa. Samalla rinnalle on nostettu ESG:n myötä ympäristön lisäksi myös muita huomioitavia näkökulmia kuten sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus.

Kestävyyslabrassa kartoitetaan hankkeen tärkeimmät kestävän kehityksen näkökulmat

Hankkeen alussa Tengbom kokoaa eri osapuolet yhteiseen Kestävyyslabra-työpajaan, jossa järjestelmällisesti tutkitaan, kartoitetaan ja tunnistetaan hankkeen tärkeimmät kestävän kehityksen näkökulmat.

Työpajan alussa tarkastellaan projektin edellytyksiä: mitä sanoo kunta, vuokralainen, asiakas tai laki? Entä ESG-kriteerit? Mihin voimme vaikuttaa? Mihin emme? Kartoituksen perusteella asetetaan selkeät tavoitteet, sovitaan prioriteetit ja tutkitaan mahdollisia synergioita ja ristiriitoja. Työpajassa asetetuille tavoitteille tehdään kestävyysdiagnoosi. Lopuksi laaditaan suunnitelma jatkotoimenpiteistä sekä seurannasta.

Kestävyyslabra on monipuolinen työkalu ja sitä voidaan käyttää muun muassa

Projektin kestävän kehityksen yhteisten tavoitteiden löytämiseen
• Suunnittelutiimin, asiakkaan ja sidosryhmien sitouttamiseen projektin kestävyystavoitteisiin
• Projektin tavoitteiden, prosessin, konseptin ja identiteetin pohjan luomiseen
• Projektin kestävyystavoitteiden implementoinnin tukemiseen prosessin aikana
• Mahdollisten eritysasiantuntijoiden tarpeen kartoittamiseen
• Taitojen kehittämiseen ja tiedon kartuttamiseen

Kestävyyslabra-työkalu sekä sitä tukeva materiaali pohjautuvat viimeisimpään tutkimukseen, ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kontekstiin, poliittisiin päätöksiin sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Lisäksi työkalu huomioi vakiintuneet kestävän kehityksen sertifiointijärjestelmät.

Työkalun avulla Tengbom voi nostaa kestävyyskysymykset esiin yhdessä asiakkaan ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa projektia sekä kartoittaa ne laajasti, jotta hankkeelle saadaan asetettua selkeät kestävän kehityksen tavoitteet heti alusta lähtien.

Tengbomin kesätyöntekijät kokevat työn ja opintojen tasapainottavan toisiaan

2023-06-26

Arkkitehtiopiskelijat Elina Loisa ja Yad Anwar työskentelevät Tengbomilla osa-aikaisesti opintojen ohella. Työn kautta he ovat päässeet tutustumaan siihen, mitä alalla työskentely oikeasti tarkoittaa käytännössä.

Tengbomin kesätyöntekijät – jos heitä kesätyöntekijöiksi voi enää kutsua – ovat vakiintuneet vahvasti osaksi Tengbomin porukkaa. Kuudetta vuotta Aalto-yliopistossa opiskeleva Elina Loisa aloitti Tengbomilla viime syksynä osa-aikaisena ja tekee nyt kesän ajan täyttä päivää. Elina etsi Bergenissä vietetyn vaihtovuoden jälkeen uutta työpaikkaa, ja Tengbom isompana toimistona kiinnosti.

“Halusin jonnekin, missä projekteja tehdään monipuolisesti. En vielä tiedä tarkasti mikä on oma juttuni arkkitehtina, joten on kiva päästä tutustumaan laajasti eri tyyppisiin projekteihin. Työn kautta on saanut konkretiaa opiskeluihin; siihen, mitä tämä ala oikeasti on”, Elina kertoo.

Tampereen yliopistossa kuudetta vuotta opiskeleva Yad Anwar puolestaan oli jo viime kesänä töissä Tengbomilla ja jatkoi sen jälkeen osa-aikaisena. Yad työskenteli ennen Tengbomille tuloaan pienemmässä arkkitehtitoimistossa, joten työkokemusta on ehtinyt kertyä opintojen ohella.

“Koen, että työstä on hyötyä opintoihin. Se tuo hyvää balanssia teorian ja käytännön välille, ja töissä kokonaisuuden näkee eri tavalla kuin koulussa. Työelämän oikeisiin tehtäviin tutustuminen on myös helpottanut koulunkäyntiä. Osaan ottaa koulunkäynnin leppoisammin”, Yad sanoo.

“Niinpä! Koulussa voi toteuttaa sitten villit ideat. Työ myös kannustaa valmistumaan, kun tietää, mitä kohti se vie”, Elina lisää.

Mitä työelämä on opettanut arkkitehtiopiskelijoille?

Osa-aikaiset työntekijät ovat osallistuneet Tengbomin useisiin projekteihin. Yad on avustanut erilaisissa tehtävissä, jotka välillä vaativat yksityiskohtiin perehtymistä ja välillä suurempien kokonaisuuksien hahmottamista. Mieleen on jäänyt esimerkiksi erään irkkupubin terassin suunnittelu.

“Oli hienoa päästä suunnittelemaan jotain konkreettista paikkaan, jossa on itsekin käynyt. Kokemuksen myötä saa tehdä vaativampia tehtäviä, mutta apua saa kaikkeen matalalla kynnyksellä”, Yad sanoo.

Elina on työskennellyt pääosin maankäyttöön liittyvissä projekteissa. Aluksi yllätti, miten paljon tehtäviin kuuluu myös tekstien muokkaamista piirtämisen lisäksi. Toisaalta alalla olevilta kavereilta Elina oli saanut jo todellisuutta vastaavan käsityksen työelämästä.

“Koko ajan oppii kuitenkin uutta. Omasta työstä on tullut paljon systemaattisempaa ja tehokkaampaa. Aikaa menee vähemmän turhiin asioihin, kun osaa keskittyä projektin kannalta olennaiseen. On ollut myös kiinnostavaa huomata, miten kaikki projektit ovat erilaisia eikä samaa asiaa tee oikeastaan koskaan uudelleen”, Elina sanoo.

“Työelämässä oppii myös jotain, mitä ei koulussa opeteta: sosiaalisia taitoja. Oivalsin vähän aikaa sitten, kuinka sosiaalista tämä työ on ja kuinka paljon viestintätaitoja työssä tarvitaan”, Yad lisää.

Arkkitehdin työ voi joskus olla yksinäistä, mutta Tengbomilla vuorovaikutus kollegoiden kanssa on tiivistä.

“Meillä on esimerkiksi joka maanantai aamiainen, jonka jokainen vuorollaan järjestää. Sosiaalinen tapahtuma aloittaa hyvin viikon. Ilmassa on myös pientä kilpailuhenkeä, kuka järjestää parhaimman aamiaisen”, Yad nauraa.

Korjausrakentamista ja kaupungin siluetteja

Elinasta piti tulla alunperin diplomi-insinööri, mutta arkkitehtuurista hän löysi kanavan yhdistää omia vahvuuksiaan: luovuutta ja ongelmanratkaisua. Nyt opinnoista on jäljellä enää lopputyö, jossa Elina tekee skenaariosuunnittelua Ghanan slummialueelle. Tarkkoja urasuunnitelmia ei vielä ole, mutta korjausrakentamisen puoli kiinnostaa.

“Olemme ilmastokriisin kannalta herkällä alalla. Haluaisin oppia korjaamisesta mahdollisimman paljon”, Elina sanoo.

Yad arvioi, että tulevaisuudessa korjausrakentaminen tulee lisääntymään ja uudisrakentaminen vähenemään. Toisaalta alusta asti suunnitteleminen kiehtoo Yadia, joka piirsi jo lapsena kaupunkien siluetteja.

“Minua kiinnostaisi esimerkiksi lähteä suunnittelemaan yksityiskoteja ulkomaille ja hankkia itse asiakkaita. Yhdistää laajemmin bisnestä ja piirtämistä. Vielä on kuitenkin edessä vaihto Pariisissa ja opintojen suorittaminen loppuun. Sen jälkeen pitää yrittää päästä irti opiskelijaidentiteetistä”, Yad pohtii.

Viimeisenä: jos olisi pakko valita yksi, mikä olisi tulevien arkkitehtien suosikkirakennus Helsingissä?

“Ravintola Kappeli. Olen ollut töissä siellä, ja rakennuksella on omanlainen charmi. Ei vain ulkonäkö, mutta myös historia: miten rakennus on palvellut suomalaista kulttuuria, kestinnyt taiteilijoita ja runoilijoita. Sinne on helppo mennä, ja se vetää puoleensa erilaisia ihmisiä”, Yad sanoo.

“Ensimmäisenä mieleen tulee vanha kotitaloni Punavuoresta. Aarno Ruusuvuoren suunnittelema talo oli opinnot aloittaessani mielestäni ihan järkyttävä, mutta nykyään se on mielestäni ihana. Siihen tiivistyy jotenkin se, miten esteettinen silmä on kehittynyt opiskelujen myötä”, Elina kertoo.

Arkisto