Tengbom suunnittelee Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan KY-talo saneerauksen monipuoliseksi toimitilaksi. Pohjoisen Rautatiekadun ja Frederikinkadun kulmassa sijaitseva vanha Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan talo saa peruskorjauksen myötä uuden nimen Kulma21. Projektin tavoitteena on saavuttaa ensimmäisenä korjausrakennushankkeena Suomessa BREEAM Excellent -taso.

Enemmän kuin peruskorjaus

KY-talona tunnettu, opiskelijaelämän keskuksena toiminut rakennus nostetaan laajan peruskorjauksen myötä takaisin täyteen arvoonsa. Rakennuksen uuteen nimeen, Kulma21, tiivistyys sen historia sekä keskeinen sijainti Helsingin kantakaupungissa. Kerrosten joustavat tilaratkaisut vaihtelevat 200 m2 – 6000 m2 välillä, ja uudelleen käyttöönotettavalta ylimmän kerroksen kattoterassilta avautuvat komeat näkymät kaupungin yli.

Saneerauksessa tavoitellaan BREEAM-ympäristöluokituksen kriteeristön mukaista Excellent-tasoa. Luokitus ohjaa suunnittelua kokonaisvaltaisesti, ja siinä huomioidaan rakennuksen koko elinkaari. Hankkeen tavoitteena on saavuttaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä rakennus.

Lue enemmän hankkeesta Kulma21-projektiesittelystä ja NCC:n tiedotteesta.

Vallilaan nousee uusi Tengbomin suunnittelema kestävän kehityksen mukainen ja energiatehokas toimistorakennus. Kahdeksankerroksinen 21 000 m2 muuntojoustava rakennus suunnitellaan LEED Platinum -tasoiseksi moderniksi toimitilaksi.

Uuden toimistorakennuksen suunnitteluarvot nojaavat kestävään kehitykseen ja energiatehokkuuteen. Rakennus suunnitellaan korkeimman tason LEED Platinum -ympäristösertifikaatin kriteeristön täyttäväksi ja yli 80 % sen lämpöenergiatarpeesta tuotetaan kattavalla maalämpöjärjestelmällä. Muuntojoustavaksi suunniteltu rakennus vastaa myös tulevaisuuden tarpeisiin.

Keskeinen sijainti Helsingin kasvuakselilla

Tontti sijaitsee Helsingin kasvuakselilla, aivan Kalasataman ja Pasilan välissä osana Teollisuuskadun ympäristön pankkikeskittymää. Helsingin kaupungin tavoitteena on luoda Teollisuuskadun akselista elävä kaupunginosa, joka toimii merkittävänä työpaikkojen, kulttuurin ja tapahtumien keskittymänä. Uusi toimistorakennus tukee tätä tavoitetta.

Tengbom vastaa kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta. NCC vastaa hankkeen rakentamisesta. Kohteen tilaajana toimii Pembroke Real Estate Oy.

Lue enemmän hankkeesta Vallila C5 -projektiesittelystä ja NCC:n tiedotteesta.

Miltä kuulostaa ympäristösertifiointi mutta tasa-arvolle? Olemme 2020–2021 mukana JämtJämlikt-projektissa, jossa luodaan kaupunkien sertifiointimalli pohjautuen ihmisoikeuksille. Projektia on rahoittamassa teknologiarahoitusorganisaatio Vinnova.

Mitä tasa-arvo oikeastaan on? Kysymykseen voi olla vaikea löytää yksiselitteistä vastausta. Kaikki haluavat tasa-arvoisen kaupungin, jossa asua. Silti meillä on tapana rakentaa kaupunkeja kuten aina ennenkin. Tavoitteet, visiot ja käytännön toteutus eivät usein kohtaa. Nyt aiomme ratkaista tämän haasteen yhteistyössä Helsingborgin kaupungin, Ruotsin tutkimus- ja innovaatiokeskus RISE:n ja Raoul Wallenbergin kanssa.

Sertifiointijärjestelmä pohjaa Ruotsin lainsäädäntöön syrjinnästä ja saavutettavuudesta, ja noudattaa kolmea ihmisoikeuksien perusperiaatetta: syrjinnän estäminen ja tasa-arvo, osallistaminen sekä läpinäkyvyys ja vastuullisuus.

Hauska ja käytännönläheinen malli julkisia tiloja varten

Maaliskuussa varmistui Vinnovan kahden miljoonan kruunun jatkorahoitus JämtJämlikt-projektillemme. Tulemme ensisijaisesti keskittymään kaupungin yhteisiin tiloihin ja paikkoihin, kuten kirjastot, kulttuuritilat ja urheiluhallit, koulut, puistot ja kadut. Malli joka konkretisoi ja tarttuu tasa-arvokysymyksiin tulee olemaan käytännönläheinen, hauska ja yksinkertaista käyttää.

– Paras tapa on edetä hyvin käytännönläheisesti – kokeilemalla ja tekemällä rohkeasti myös virheitä, rikkomalla raja-aitoja ja yhdistelemällä olemassa olevia asioita, sanoo Vesna Vasiljkovic, Tengbomin arkkitehti ja JämtJämtliktin projektipäällikkö.

Parempi yhteiskunta kaikille – normeja rikkomalla ja lähestymällä myös arkaluonteisia aihepiirejä.

Helsingborg, Uumaja ja Ängelholmen ensimmäisinä “koeajamassa” uutta mallia

Jotta lopputuloksena on helppokäyttöinen ja toimiva sertifiointimalli, tulemme tämän vuoden aikana testaamaan sitä muutamien oikeiden esimerkkien parissa. Helsingborg, Uumaja ja Ängelholmen tulevat kehittämään prototyyppejä, joiden avulla mallia voidaan viedä käytännöntasolla eteenpäin. Sertifointimalli on valmis kaikkien käytettäväksi vuonna 2022.

– Projekti on sujunut uskomattoman hyvin. Kiinnostus on ollut suurta ja ennakkoon tehty markkinatutkimus osoitti, että monet kaipaavat konkreettista apua tasa-arvokysymysten ratkaisemiseksi. Tällaisen aloitteen eteenpäin viemiseksi tarvitaan vahvaa, näkemyksellistä ja idearikasta toimijaa, jollaiseksi juuri Helsingborgin kaupunki on osoittautunut, jatkaa Vesna Vasiljkovic.

Pitkällä aikavälillä malli voisi toimia esikuvana kansainväliselle sertifiointijärjestelmälle, joka voisi päästä mukaan YK:n Agenda 2030:een.

Seuraava vaihe – julkiset tilat turvalliseksi pandemialta?

Tasa-arvokysymys on varsin laaja. Siihen kuuluu paitsi itse tasa-arvo ja turvallisuus, myös esimerkiksi saavutettavuus. Miten ottaa huomioon saavutettavuus nyt vallitsevassa pandemiassa? Eristys ja “social distancing” tulevat aina olemaan olennaisia strategioita vastaavissa kriiseissä. Miten luoda tulevaisuuden ympäristöjä, joissa sosiaalinen elämä ja yritykset voivat jatkaa ilman tartunnan pelkoa? Vastaus on identifioida ja huomioida arkkitehtuurissa ja suunnittelussa myös fyysiset etäisyydet julkisissa paikoissa.

– Tavoitteeni on, että projekti auttaa koko toimialaamme tulevaisuudessa. Pitemmällä aikavälillä mallimme voi olla esikuva kansainväliselle sertifiointijärjestelmälle, ja päästä mukaan Agenda2030:een. Me konkretisoimme, mitä tasa-arvo ja saavutettavuus tarkoittavat kaupunkimiljöössä. Rikkomalla rajoja ja käsittelemällä arkaluontoisiakin asioita luomme parempaa yhteiskuntaa kaikille, sanoo Vesna Vasiljekovic lopuksi.

Lisää JämtJämlikt -sertifikaatista Tengbomin ruotsinkielisillä sivuilla (ruotsiksi).

Helsinkiläisen arkkitehtitoimisto Tengbomin liikevaihto nousi viime vuonna 17 % päätyen 2,1 miljoonaan euroon. Erityisesti kiinteistökehityksen ja maankäytön hankkeisiin keskittyneen yrityksen tulos kääntyi 151 000 euroa voitolliseksi monen tappiollisen vuoden jälkeen.

“Tappiota oli kertynyt, vaikka muutoin toimialalla oli mennyt hyvin jo vuosia. Nyt olemme saaneet kurssin käännettyä keskittymällä vahvoihin osaamisalueisiimme: kestävään kiinteistökehitykseen ja korjausrakentamiseen, maankäyttöön ja kaavoitukseen. Erityisesti toimistopuolella energiatehokkuus ja erilaiset ympäristösertifioinnit ovat tätä päivää. Seuraava merkittävä alue on kiertotalous ja sen hyödyntäminen ei vain rakennusvaiheessa, vaan myös näkyvästi esimerkiksi toimistojen sisustuksissa”, kertoo Tengbom Oy:n Susanna Sucksdorff, joka nimitettiin yrityksen toimitusjohtajaksi viime vuoden tammikuussa.

Tengbomin asiakkaita ovat muun muassa kiinteistösijoittajat ja -kehittäjät. Parhaillaan työn alla useita kohteita, joista suurimpia ovat noin 40 000 neliön rakennushanke Vallilan finanssikortteleissa ja tänä vuonna Spondalle valmistuva Arkadiankatu 4-6, joka on muun muassa ravintola Farangin uusi osoite.

Sucksdorff kiittää tulosparannuksesta henkilöstöä ja asiakkaita: “Tiimin osaamisen kehittäminen, uudet rekrytoinnit sekä merkittävät uudet asiakkuudet ovat olleet tärkeitä tekijöitä suotuisaan kehitykseen. Henkilökunnan monipuolinen osaaminen on näkynyt onnistuneissa asiakasprojekteissa. Samalla on löytynyt tekemisen ilo ja yhdessä viihtyminen, vaikka tällä hetkellä suurin osa työskenteleekin muiden tapaan kotikonttoreillaan”.

Yritys on osa perinteikästä ruotsalaista Tengbom-konsernia. Tengbom tuli Suomeen 2013 ostamalla 75 % Eriksson Arkkitehdit Oy:stä. 2017 Tengbom hankki koko osakekannan helsinkiläisyrityksestä.

Tengbomilaisia on Suomessa nyt 23 ja Ruotsissa reilut 500. Ruotsissa Tengbomin yksi tunnetuimmista viimeaikaisia töistä on ollut perinteikkään Östermalmin kauppahallin uudistusprojekti.

Tengbom on yksi Pohjoismaiden eturivin arkkitehtitoimistoista. Suunnittelemme ajatonta, ihmislähtöistä ja inspiroivaa ympäristöä tuleville sukupolville. Olemme 23 hengen arkkitehtitoimisto Helsingin keskustassa, ja osa perinteikästä ruotsalaista Tengbom-konsernia. Suomen-liikevaihto 2019 oli 2,1 miljoona euroa.

Astu nykypäivästä suoraan 1880-luvulle

Monille tuttu Östermalmin kauppahalli Tukholmassa on auennut monen vuoden uudistustyön jälkeen. Tengbomin arkkitehdit ovat Tukholman kaupungin toimeksiannosta tuoneet historiallisen kauppahallin tähän päivään. Samalla monet alkuperäiset yksityiskohdat on entisöity entiseen hohtoonsa. Lopputuloksena kävijöitä odottaa ainutlaatuinen kokonaisuus, jolla on myös merkittävää rakennushistoriallista arvoa.

Neljän vuoden perusteellisen remontoinnin jälkeen Östermalmin kauppahalli avattiin maaliskuussa 2020. Tengbomin arkkitehdit ovat työskennelleet toimeksiannon parissa lähes seitsemän vuoden ajan.

Uudistuneen hallin kävijöitä odottaa moderni kauppahalli, josta löytyy kaikki nykypäivän — ja tulevaisuuden — rakenteelliset ja tekniset ratkaisut. Kaikkien mukana olleiden osapuolten yhteinen tavoite oli uudistaa ja restauroida kauppahalli ottaen tarkasti huomioon hallin alkuperäisen ulkonäön. Vastaava arkkitehti Mark Humphreys Tengbomilta kertoo:

– Yksikään elävä ihminen ei ole nähnyt hallia alkuperäisessä muodossaan, eli sellaisena kuin alkuperäiset arkkitehdit sen suunnittelivat. Nyt olemme uudistaneet kauppahallin alkuperäiseen hohtoonsa ja samalla vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin.

Entisöinti viimeistä yksityiskohtaa myöten

Tengbom lähestyi uudistusprojektia kokonaisuutena, jossa otettiin huomioon korkeat standardit kaikilla korjausrakentamisen osa-alueilla, aina teknisistä ominaisuuksista rakenteellisiin ratkaisuihin, alkuperäisten sisustuselementtien entisöintiin, väreihin, tähdenmuotoiseen pohjaratkaisuun ja kauppiaiden myyntipisteisiin. Tahtotilana oli palauttaa hallin alkuperäinen ulkonäkö, viimeistä yksityiskohtaa myöten.

Rakennushistoriallisessa selvityksessä kävi muun muassa ilmi, että halli oli ollut täynnä värejä ja koristeita. Korjausrakentamisen aikana pylväät ja ristikot ovat saaneet takaisin alkuperäisen tummanpunaisen värinsä ja koristeelliset yksityiskohtansa. Seinät ovat jälleen kirkkaankeltaiset ja klassiset siniset friisit entisajan teksteineen ovat saaneet uuden elämän.

– Olimme positiivisesti yllättyneitä löytäessämme sisustuksessa ennen vanhaan käytetyt vahvat alkuperäisvärit ja upeat koristeelliset yksityiskohdat, jotka olivat jääneet vuosien saatossa uusien maalipintojen alle. Todennäköisesti näin oli käynyt makutottumusten muuttuessa, ja lisäksi helpottamaan pintojen ylläpitoa, kertoo Mark.

Kävijöillä on vastassaan siten entistä valoisampi ja värikkäämpi halli. Mutta se on myös osallistavampi, helpommin saavutettavissa ja ympäristön kannalta kestävä. Tehokkaat ratkaisut asiakasvirtojen hallintaan, fiksummat sisääntulot sekä uudistetut jätehuolto- ja kierrätysjärjestelmät vähentävät kuljetusautojen määrän jopa viidesosaan.

Nämä ovat osa Tengbomin toteuttamia arkkitehtonisia ratkaisuja, joilla Östermalmin kauppahalli on muunnettu moderniksi rakennukseksi, jolla on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas tyyli. Kuin astuisi 2020-luvulta suoraan 1880-luvulle.

Lue lisää projektista Tengbomin ruotsinkielisellä sivustolla (ruotsiksi).

Tengbomilla arvostamme kerroksellista ja mielenkiintoista kaupunkikuvaa ja suunnittelutyön lisäksi taidamme rakennushistoriaselvitysten laatimisen. Rakennushistoriallinen selvitys eli RHS luo läpileikkauksen rakennuksen vaiheista ja tarjoaa eri sidosryhmille arvokasta tietoa rakennuksen jatkokehityksen tueksi.

Rakennushistoriallinen selvitys on yksittäisestä rakennuksesta tai rakennuskokonaisuudesta laadittava raportti. Rakennushistoriaselvityksessä tutkitaan arkisto- ja kenttätöiden avulla kohteen historiaa, suunnittelu- ja muutosvaiheita sekä nykytilaa. Tutkimuksen pohjalta pyritään löytämään rakennuksen eri-ikäiset kerrokset sekä määrittelemään sen arvot ja ominaispiirteet jatkosuunnittelun pohjaksi.

Rakennushistoriallisia selvityksiä laaditaan yleensä, kun vanhaan rakennukseen on suunnitteilla korjaus- tai muutostöitä. Rakennushistoriallisia selvityksiä ei tehdä pelkästään suojelluista rakennuksista, vaan nykyään myös varsin uusista rakennuksista. Museoviranomainen voi vaatia niitä, jos epäillään, että rakennuksella saattaa olla rakennustaiteellisia, kulttuurihistoriallisia tai maisemallisia arvoja. Myös purettavista rakennuksista pyydetään usein suppea rakennushistoriallinen selvitys purkuluvan liitteeksi, jotta saadaan dokumentoitua myös katoava rakennuskanta.

Rakennushistoriallinen selvitys ei kuitenkaan ole pelkkä museoviranomaisen vaatima virallinen dokumentti, vaan se toimii arvokkaana lähtötietona projektille. Hyvin tehty rakennushistoriallinen selvitys helpottaa ja nopeuttaa suunnitteluprosessia. Rakennushistoriaselvitys olisikin hyvä olla tehtynä jo ennen suunnittelun aloittamista, jotta siitä saadaan mahdollisimman paljon hyötyä. Todennäköistä nimittäin on, että selvityksen laatiminen tulee ajankohtaiseksi jossain projektin vaiheessa.

Erilaisissa kaavoitus- ja maankäyttöprojekteissa voidaan rakennushistoriaselvityksen sijaan laatia suunniteltavasta alueesta myös laajempi kulttuuriympäristöselvitys. Kulttuuriympäristöselvitys on yleispiirteisempi raportti laajemmasta alueesta, missä rakennetun ympäristön lisäksi selvitetään myös kulttuuriympäristön ja maiseman arvoja ja ominaispiirteitä alueen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Tengbomilla olemme laatineet monenlaisia rakennushistoriaselvityksiä 1700-luvun lopulta olevista maaseuturakennuksista aina 1960-luvun teollisuus- ja 1970-luvun toimistorakennuksiin. Selvityksiä on laadittu niin dokumentaatioksi purettavista rakennuksista kuin myös peruskorjauksen tai käyttötarkoituksen muutoksen lähtötiedoiksi. Olemme tehneet myös monia kulttuuriympäristöselvityksiä asema- ja yleiskaavoitusta varten niin historiallisista kartanoympäristöistä kuin uudemmista kaupunkiympäristöistä. Selvityksen laajuus ja painopisteet riippuvat siitä, mikä on tarkoituksenmukaista jatkosuunnittelun kannalta: Rakennuksen entisöintiä varten tarvitaan tarkempi ja yksityiskohtaisempi selvitys kuin asemakaavan laatimista varten. Jokainen selvitys räätälöidään aina asiakkaan ja projektin tarpeiden mukaan.

Rakennushistoriaselvitykset ovat mielenkiintoisia dokumentteja, jotka kertovat tarinoita rakennusten historiasta ja eri vaiheista. Ne tarjoavat hyödyllistä tietoa niin suunnittelijoille, viranomaisille kuin käyttäjillekin sekä mahdollistavat rakennusten ja alueiden jatkokehityksen niiden ominaispiirteet ja arvot huomioiden.