Muun muassa sään ääriolosuhteiden lisääntyminen ja luontokato muokkaavat nyt elinympäristöämme ja olosuhteitamme maapallolla. Rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat merkittävän osuuden ilmastopäästöistä, jotka vauhdittavat edellä mainittuja ilmiöitä. Myös kestämätön maankäyttö sekä luonnonvarojen ylihyödyntäminen rakennusaineiksi ovat oma osatekijänsä erityisesti luontokadossa. Siksi arkkitehdeillä onkin suuri vastuu huolehtia siitä, että rakentaminen tapahtuu kestävästi. Tengbom suhtautuu kestävään kehitykseen kunnianhimoisesti, minkä vuoksi Helsingin toimistolle onkin perustettu aiheeseen keskittynyt neljän arkkitehdin ryhmä.

Tengbom haluaa olla edelläkävijä kestävässä arkkitehtisuunnittelussa. Arkkitehdit Elina Järvelä, Laura Poutamo, Hanna Vikberg ja Enni Wiljanen ovat muodostaneet toimistollemme kestävyysryhmän, jonka päätehtävänä on jakaa tärkeää kestävyysasioihin liittyvää tietoa koko toimistollemme. Ryhmä huolehtii, että pysymme kartalla muuttuvasta lainsäädännöstä sekä kahlaa läpi aiheesta laadittuja ohjeita ja oppaita. Lisäksi he kokeilevat kestävän suunnittelun työkaluja. Mikäli he eivät tyydy valmiisiin, tarpeen tullen he määrittelevät itse omansa.

Ryhmän jäsenet valikoituivat henkilöiden oman kiinnostuksen lisäksi myös heidän erikoistumisalojensa myötä. Laura ja Enni työskentelevät pääasiassa kaupunkisuunnittelun parissa, Elina korjausrakentamiseen, tilamuutoksiin sekä kulttuuriympäristöihin liittyvissä töissä ja Hanna puolestaan työskentelee uudis- ja asuntosuunnittelun sekä tutkimuksen saralla.

Ryhmän monipuolisella osaamistaustalla on saatu varmistettua, ettei mikään toimistomme osa-alueista jää tässä tärkeässä asiassa taka-alalle. Ryhmän jäsenet kokevatkin yhteistyön mielekkääksi ja tärkeäksi, vaikka he muuten eivät samoihin projekteihin päätyisikään.

Lainsäädäntö määrittelee tekemistä – riittääkö se meille?

Suomen hiilineutraaliustavoite on asetettu vuoteen 2035. Sekä Suomen, että EU:n, lainsäädäntö edellyttävät kestävyyden huomioimista. Rakennusalalla kestävyyden taso kuitenkin vaihtelee. Osa asiakkaistamme asettaa lainsäädäntöä kunnianhimoisempia tavoitteita, kun taas osa vasta määrittelee omia tavoitteitaan.

”Esimerkiksi asiakkaidemme saama rahoitus tulee olemaan yhä enemmän riippuvainen EU-taksonomian mukaisuudesta. Meille on ollut alusta asti selvää, että haluamme tehdä suunnittelua, joka auttaa asiakkaitamme saavuttamaan tämän”, Hanna kertoo.

Tengbomin tavoitteena arkkitehtitoimistona on ehdottomasti asettua näiden kunnianhimoisimpien edelläkävijöiden tasolle. Vain silloin on mahdollisuus toimia sekä näiden edelläkävijöiden luotettavina kumppaneina, että avustaa myös alemmalla tasolla olevia saavuttamaan parempia ratkaisuja.

”Kestävät suunnitteluratkaisut eivät automaattisesti ole kalleimpia, varsinkaan silloin kun niitä osataan tehdä suunnittelun varhaisessa vaiheessa.” Enni muistuttaa. Arkkitehdin ammattitaitoa on osata suunnitella siten, että hiilijalanjäljen lisäksi myös kustannukset pysyvät maltillisina.

Kestävyysryhmä kouluttautuu ja kouluttaa

Lainsäädännön tuntemuksen lisäksi ryhmän yksi tärkeä tehtävä on sekä etsiä tietoa että tutustua muiden laatimiin kestävän suunnittelun ohjeisiin ja oppaisiin.

”Näitähän on jo nyt internet täynnä ja lisää syntyy päivittäin. On hyvä, että tietoa käydään läpi koordinoidusti ja jaetaan työkavereille ne olennaisimmat asiat, jolloin kenenkään ei tarvitse yrittää pysyä aallonharjalla yksin”, Elina täsmentää.

Samalla tavoin toimitaan myös erilaisten koulutusten kanssa. Ryhmän jäsenet seuraavat aktiivisesti koulutustarjontaa ja vinkkaavat muulle toimiston porukalle, kun tarjolla on sopiva tilaisuus.

Lisäksi ryhmä pitävää koko toimistolle kuukausittain tietoiskuja. Tarvittaessa he hyppäävät vieraaseenkin projektiin mukaan sparraamaan, mikäli projektissa tarvitaan syvempää kestävyysosaamista.

Työkaluista tukea tekemiseen

Toisinaan, kun muiden laatimat ohjeet ja oppaat eivät riitä, eivätkä arkkitehdit koe pystyvänsä palvelemaan niiden avulla asiakkaitaan yli odotusten, luovat he ratkaisun itse.

Tengbomilla on sekä Ruotsissa että Suomessa kehitetty omia kestävään suunnitteluun liittyviä ohjeita, työkaluja ja toimintatapoja. Näistä merkittävimpinä mainittakoon esimerkiksi Sustainable by Tengbom -kestävyyslabra, sosiaaliseen kestävyyden sertifiointityökalu JämtJämlikt sekä taloarkkitehti -konsepti.

Kestävyyslabra on projektin läpileikkaava toimintamalli, jossa käydään läpi hankkeen lähtökohdat, määritellään kestävyystavoitteet, toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Hankkeen edetessä myös seurataan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Labra skaalautuu niin kaupunkisuunnittelun kuin korjausrakentamisen tai sisustussuunnittelun tasolle. Työskentelyssä hyödynnetään 12 kestävyyskategoriaa sisältävää pyörää.

”Kestävyyspyörä kategorioineen pitää huolen siitä, ettei hankkeessa tulla keskittyneeksi pelkästään kestäviin materiaaleihin. Prosessissa huomioidaan myös muut olennaiset näkökulmat, kuten terveys, hyvinvointi sekä kulttuurilliset ja sosiaaliset näkökulmat – jotka ovat kaikki kestävän kehityksen kannalta yhtä tärkeitä. Lähes aina eri kategoriat myös limittyvät toisiinsa. Parhaassa tapauksessa ja oikein toteutettuna eri ne voivat jopa edesauttaa toisiaan”, Hanna täsmentää.

Toimimme taloarkkitehtina muun muassa omassa toimistorakennuksessamme Autotalossa.

”Taloarkkitehtinä toimiessamme tunnemme kiinteistön kokonaisvaltaisesti. Silloin meillä on mahdollisuus esimerkiksi hyödyntää yhdessä tilassa turhaksi koituneita rakennusosia toisessa tilassa, eikä tarvitse aina hankkia uutta, kun tiloihin tehdään muutoksia. Olemme huomanneet, että tällöin myös käyttäjät ovat tyytyväisempiä ja pysyvät tiloissa pidempään, mikä on sekä kestävyyden että kiinteistönomistajan näkökulmasta hyvä asia”, Elina kertoo.

Erilaiset ympäristösertifikaatit, kuten LEED ja BREEAM, ovat meille tuttuja ja monet kohteistamme omaavatkin jonkinlaisen sertifikaatin (sertifioidut kohteemme). Myös sertifiointiprosesseissa huomioidaan useampia kestävyyden kategorioita, kuten kestävyyslabratyöskentelyssämme, vaikkakin sertifikaateissa korostuu usein kotimaansa konteksti ja lainsäädäntö. Kestävyysryhmän mielestä sertifiointiprosessin lisäksi onkin mahdollista ja jopa suositeltavaa käyttää lisäksi vaikkapa Kestävyyslabraa, jotta myös kotimainen konteksti ja meille tärkeät asiat tulevat huomioiduksi.

Kestävyysasioiden parissa työskentely tuo ryhmän jäsenille myös toivoa

Työsarka kestävän suunnittelun parissa onkin lähes loputon, sillä tiedon määrä kasvaa ja vaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Samalla myös ilmastonmuutos muuttuu vuosi vuodelta näkyvämmäksi ja jo meidän sukupolvemme elinaikana yhä konkreettisemmaksi uhaksi.

Tästä huolimatta kestävän kehityksen ryhmä kokee yhteisen, kaikille tärkeän asian parissa työskentelyn merkittäväksi ja jopa omaa oloa helpottavaksi. Esimerkiksi Lauran mielestä omilla suunnitteluratkaisuilla voi olla pitkällekin kantava ja suuri merkitys siinä, millaisessa ympäristössä tulevat sukupolvet saavat elää ja asua.

”Kestävien ratkaisujen tuominen eri laajuisiin hankkeisiin tuottaa pientä toivon kipinää ilmastoahdistuksen keskelle”, Enni lisää.

Sen lisäksi, että omien arvojen mukainen työskentely on työntekijälle miellyttävää, voi se myös sitouttaa työntekijöitä tiiviimmin yritykseen. ”On kiva tulla töihin, kun tietää, että Tengbom on tämän meille kaikille tärkeän asian kanssa vakavissaan”, Elina tiivistää.

Kuva: Galina Berezina

Arkkitehtien ajatellaan usein haluavan vain näyttäviä projekteja, mutta se ei pidä paikkaansa. Taloarkkitehdin roolissa arkkitehti pääsee syventymään yhteen kiinteistöön ja sen erilaisiin käyttäjiin ja heidän tarpeisiinsa. Saman kumppanin käyttäminen takaa, että muutokset ovat linjassa rakennuksen tyylin ja omistajan tarpeiden kanssa, eikä aikaa kulu ylimääräisiin selvityksiin joka kierroksella.

Kaikki kiinteistöt tarvitsevat säännöllistä huolenpitoa ja päivitystä aika ajoin, etenkin sellaiset kiinteistöt, joissa on paljon käyttäjiä ja useita vuokralaisia. Muutosten hallinnassa osaava kumppani, joka tuntee kiinteistön hyvin ja pystyy auttamaan nopeallakin aikataululla, on kullan arvoinen.

Helpoimmillaan muutostilanteessa pärjätään maalaamisella, mutta usein uusi vuokralainen tarvitsee muitakin muutoksia, kuten neuvottelutilojen lisäämistä, valaistuksen uudelleensuunnittelua, muutoksia ilmanvaihtoon tai sosiaalitilojen parantamista. Joskus myös uuden vuokralaisen liiketoiminta voi asettaa vaatimuksia tilalle ja sen toiminnallisuudelle.

Silloin kiinteistönomistajan tai isännöitsijän on helpointa kääntyä sen arkkitehtitoimiston puoleen, joka on mallintanut koko rakennuksen ja pystyy nopeasti tekemään muutostyöluonnokset, joiden pohjalta voidaan laskea muutoskustannukset.

Me Tengbomilla toimimme taloarkkitehdin roolissa useammassa toimisto-, ja liikerakennuksessa Helsingissä. Parhaassa tapauksessa olemme mallintaneet koko kiinteistön joko aiemman suuremman korjaushankkeen yhteydessä tai osana erillistä projektia.

Peruskorjauksesta jatkuvaan kehittämiseen

Tengbomin oma toimisto sijaitsee Autotalossa Helsingin Kampissa. Tengbom toimii myös Autotalon taloarkkitehtina.

”Olimme mukana toteuttamassa Autotalon laajaa peruskorjausta vuosina 2010-2015. Peruskorjauksen jälkeen meiltä kysyttiin jatkuvasti kiinteistöön liittyviä asioita, joten siitä roolimme taloarkkitehtina alkoi”, kertoo Tengbomin asiakkuusvastaava ja projektipäällikkö Marcus Heinänen.

Peruskorjauksen yhteydessä Autotalosta luotiin 3D-mallina ajantasainen arkkitehtipiirustus, ikään kuin talon digitaalinen kaksonen.

”3D-malli sisältää koko rakennuksen ajantasaiset piirustussarjat. Siihen voi lisätä miltei loputtomasti tietoa kaikesta rakennukseen liittyvästä ja tietoa päivitetään sitä mukaa kun rakennusta muokataan. Sen voi myös helposti lähettää muille toimijoille, jotka esimerkiksi tarvitsevat pohjaa muutosten tekemistä varten”, Heinänen kuvailee.

Ajantasainen tietomalli helpottaa ja nopeuttaa kerros- ja tilakohtaisten muutosten suunnittelua, kun voidaan helpommin huomioida esimerkiksi rakennuksen talotekniikka, palomääräykset ja poistumistiet. Taloteknisten ratkaisujen kehittyminen tuo taas paljon mahdollisuuksia säästää energiassa ja samalla luoda parempaa sisäympäristöä, mikä lisää käyttömukavuutta ja nostaa kiinteistön arvoa.

Syvällinen tietämys kiinteistöstä sujuvoittaa jatkotyöstöä.

”Esimerkiksi Mannerheimintie 12:ssa sijaitsevassa KOy Lunassa olemme rakentaneet 3D-mallia vanhojen kuvien perusteella, joita on tarkennettu sitä mukaa, kun kiinteistössä on ollut hankkeita tai olemme saaneet kohteesta lisätietoja. 3D-mallin tietoja on hyödynnetty esimerkiksi hankkeiden ohella yhtiökokouksia varten tarvittavissa osakaskaavioissa ja -listauksissa”, Heinänen sanoo.

Kun 3D-malliin on kerätty kaikki tieto samaan paikkaan, on sitä myös helppo päivittää. Tällöin on myös nopeampaa saada apua tarvittaessa pitkänkin ajan kuluttua tai saada tietoon esimerkiksi laajuustiedot tai neliöt ja tilavuudet nopeasti. Määrälaskenta helpottuu myös, kun esimerkiksi ovien ja ikkunoiden määrät ovat tarkasti tiedossa.

Joskus yhteinen tie alkaa pienistä poluista

Tengbom toimii taloarkkitehtina myös Mäkelänkatu 87 -kiinteistössä. Ison peruskorjauksen sijaan talon kokonaismallia on rakennettu pala palalta ja avustettu siellä missä tarvitaan.

”Olemme piirtäneet vuokralais- ja tilamuutosten kautta kokonaiskuvaa kiinteistöstä ja sen kokonaistilanteesta. Vuokralaistilojen ohella olemme myös suunnitelleet sisäänkäyntien ja julkisivujen valomainosten suunnitelmia”, Tengbomin suunnittelujohtaja Petrus Laaksonen kertoo.

Hiljalleen kasaan on saatu hyvä ymmärrys ja tietyntasoinen mallinnus talosta.

”Ymmärrys kokonaisuudesta sujuvoittaa kiinteistön jatkotyöstöä. Jossain kohteissa saattaa olla käytössä esimerkiksi insinööritoimistojen tekemiä mittauksia, mutta ne eivät välttämättä tue kiinteistön suunnittelua arkkitehtuurin näkökulmasta. Parhaat synergiat syntyvät, kun voidaan hyödyntää suunnitelmia monipuolisesti”, Laaksonen kertoo.

Ajantasainen 3D-malli hyödyttää kaikkia osapuolia

Kun taloarkkitehti on toiminut samassa kohteessa kauan, löytyy taloarkkitehtitoimistolta dokumentoituna rakennukseen tehdyt muutoksia useiden käyttäjien ajalta. Tiedon avulla voi helpommin hahmottaa uusien muutostarpeiden toteutuskelpoisuutta.

Myös jo tehtyjä piirustuksia ja tallennettua dokumentaatiota voidaan hyödyntää yhtenevän kokonaisuuden luomisessa. Taloarkkitehti pystyy myös tekemään nopeammin kevyitä vuokralaisluonnoksia kiinteistön omistajalle neuvottelujen tueksi tai antaa toiselle suunnittelijalle ajantasaiset pohjat suunnittelun tueksi.

”Autotalossa olemme toteuttaneet eritasoisia muutostoiveita vuosien varrella. Samalla olemme ylläpitäneet ja kehittäneet kiinteistön piirustusarkistoa. Omistaja hyötyy rahallisesti ja ajallisesti siitä, että tunnemme talon hyvin. He eivät silti ole sidottuja käyttämään vain meidän palvelujamme, osaamista voi ostaa myös muualta”, Heinänen sanoo.

Jos jokin toinen toimija toteuttaa muutoksia kiinteistössä, taloarkkitehti lisää heidän tekemänsä muutokset olemassa olevaan 3D-malliin, jotta se pysyy ajan tasalla.

Esimerkiksi Autotalossa on käytössä myös, kiinteistöä tunteva, monipuolinen suunnittelijaryhmä, jonka käyttö sujuvoittaa prosessia entisestään. Kun suunnittelussa on mukana myös kiinteistöä tuntevat LVI- ja sähköalan ammattilaiset sekä rakennesuunnittelijat, taataan toimiva ja kustannustehokas lopputulos.

3D-mallinnuksen teko ja ylläpito maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Taloarkkitehdin tontilla on usein myös julkisivun valomainokset

Taloarkkitehti voi auttaa myös vaalimaan kaupunkikuvaa, kun tontille kuuluu julkisivun hallinta.

”Esimerkiksi Autotalossa olemme määritelleet omistajan kanssa yhteistyössä julkisivun valomainoksien fontit ja paikat. Käytännössä valvomme, että julkisivu pysyy tyylikkäänä ja kaikki siihen kiinnitetyt valomainokset täyttävät Helsingin kaupungin asettamat kriteerit, Heinänen kertoo.

Uusien valomainosten osalta isännöitsijä välittää pyynnöt Tengbomille, jolla on tiedossa ajan tasalla olevat julkisivupiirustukset ja rakennusta koskevan valomainosluvan kriteerit.

Valomainosten keskitetyllä hallinnalla on iso merkitys valomainoksia vilisevässä kaupungissa: yhdenmukainen, rakennuksen arkkitehtuurin sopiva tyyli tekevät kiinteistöstä laadukkaan ja hyvin pidetyn näköisen.

Haasteena kustannuspohdinnat

Miksei sitten kaikilla kiinteistöillä ole omaa taloarkkitehtiä?

”Monia kiinteistönomistajia tai isännöitsijöitä mietityttävät kustannukset. 3D-mallin teko on kallista ja vaatii työtä. Se myös vaatii jatkuvaa ylläpitoa, jotta mallista saadaan kaikki mahdollinen hyöty, Heinänen sanoo.

On myös tärkeää ymmärtää, että mitä ostetaan, kun hankitaan 3D-malli. Malliin voi upottaa mielin määrin tietoja, mutta siihen kannattaa lisätä vain kiinteistön kehityksen kannalta hyödylliset tiedot ja sitten ajan myötä lisätä tarpeiden mukaan.

”Uudiskohteissa mallin rakentaminen on helpompaa, kun aloitetaan nollasta. Toki silloinkin on tärkeää miettiä tulevaisuuden tarpeita. Vanhojen rakennusten osalta mallin luominen on hankalampaa, kun saatavilla saattaa olla vain vanhaa materiaalia, joiden pohjalta pitää luoda ajantasainen kokonaisuus. Myös 2D-pohjaisten tietojen vieminen 3D-malliin vie aikaa”, Heinänen selittää.

Luotettavien kumppanien kanssa toimiminen toisaalta myös pienentää kustannuksia.

”Sitoutuminen yhteen toimijaan ja yhteiseen näkemykseen vaatii luottamusta ja sujuvaa yhteistyötä. Kun ajantasainen tilanne on hallussa, isompia tai pienempiä muutoksia voi tehdä joustavasti ja kustannustehokkaasti. Silloin kaikki voittavat”, Laaksonen päättää.

Tiesitkö, että Ruotsissa linnoillakin on linna-arkkitehdit? Linnojen taloarkkitehdit ovat asiantuntijoita, jotka ovat erikoistuneet erityisesti kulttuurihistoriallisesti merkittäviin vanhoihin kohteisiin. Jo Ivar Tengbom toimi Tukholman, että Drottningholmin linnojen linna-arkkitehtina 1900-luvun alkupuoliskolla. Tengbomin arkkitehtejä on yhä vastaavissa rooleissa huolehtimassa ruotsalaisen kulttuuriperinnön ylläpidosta, esimerkiksi Tukholman kasvitieteellisessä puutarhassa, Bergianska trädgårdenissa.

Näkökulmaa varten on saatu tietoja Tengbomin suunnittelujohtajalta Petrus Laaksoselta, asiakkuusvastaava Marcus Heinäseltä, toimitusjohtaja Susanna Sucksdorffilta ja suunnittelija Elisa Ristojalta.

Korjaushankkeiden tavoitteena on päivittää kiinteistö nykypäivän vaatimuksiin ja laatutasoon. Arkkitehtitoimisto auttaa arvioimaan kiinteistön tulevaisuutta, päivitystarpeita ja mahdollista käyttötarkoituksen muutosta.

Vuokralaiset lähtemässä ja peruskorjaus koputtelee ovella? Korjausrakentamisen hankkeet ja kiinteistön kehitys ovat ajankohtaista, kun kiinteistö ei enää vastaa nykyisiä tarpeita. Tilojen ollessa tyhjillään on hyvä hetki päivittää kiinteistö ja toteuttaa suurempi peruskorjaushanke.

Korjausrakentaminen vaatii huolellista suunnittelua sekä yhteistyötä eri asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Arkkitehtitoimisto on keskeisessä roolissa korjausrakentamisen suunnittelussa, jotta rakennus saavuttaa toivotun laatutason ja täyttää nykyiset turvallisuus- ja laatuvaatimukset.

Meillä Tengbomilla on vahva kokemus eri ikäisten kiinteistöjen korjausrakentamisesta ja osaamme sujuvasti ratkaista korjausrakentamisen haasteita. Autamme hahmottamaan rakennuksen potentiaalin ja päivittämään sen vastaamaan nykyisiä käyttötarpeita.

Rakennus on käyttöesine, jota pitää huoltaa

Rakennuksen kunnosta ja tilaajan tarpeista riippuu, minkä tasoisena korjausrakentamista lähdetään suunnittelemaan. Onko kiinteistön korjausvelka kasvanut siihen pisteeseen, että rajummat muutokset ovat tarpeen, vai riittävätkö pienemmät uudistukset? Jossain vaiheessa rakennuksen käyttöikä tulee joka tapauksessa tiensä päähän.

“Rakennuskin on kuin käyttöesine, joka kuluu käytössä eikä ole ikuinen. Sitä pitää huoltaa ja päivittää, jotta se säilyy käyttökelpoisena mahdollisimman pitkään. Tarvittaessa sille täytyy miettiä uusia käyttötarkoituksia, jotta tila ei rapistuisi tyhjillään”, sanoo Tengbomin arkkitehti Hanna Koskela.

Miksi purkaa, kun voi korjata?

Miksi purkaa pois, jos vanhaa voi käyttää? Korjausrakentaminen ei välttämättä ole aina edullisin vaihtoehto, vaan joskus purkaminen ja uuden rakentaminen voi olla taloudellisesti jopa kannattavampaa. Lähtökohtaisesti jo rakennetun korjaaminen on kuitenkin kestävämpää ekologisesta näkökulmasta. Korjausrakentamisella voidaan myös säilyttää vanhoja rakennuksia, jotka ovat merkittävä osa kaupunkikuvaa.

“Vanhoihin rakennuksiin kiteytyy valtavasti muistikuvia. Ne sisältävät paljon historian kerrostumia. Rakennukset ovat paikkoja, joissa on asuttu, työskennelty tai joihin on liittynyt erityisiä tapahtumia. Korjausrakentaminen auttaa säilyttämään näitä muistoja ja kaupungin identiteettiä”, kertoo Tengbomin arkkitehti Minna Hulkkonen.

Korjaushanke saattaa vaatia kaavamuutosta

Erityisesti toimistorakennusten käyttötarpeet ovat muuttuneet paljon viime vuosien aikana. Työskentelykulttuuri on joustavampaa ja toisaalta yhteisöllisempää, mikä on vähentänyt perinteisten toimistotilojen tarvetta. Myös työympäristön digitalisoituminen ja vaatimus toimintaympäristön parempaan laatutasoon vaikuttaa esimerkiksi toimiston talotekniikan vaatimuksiin.

Jos toimistorakennuksen sijainti on kunnossa, se kannattaa korjata perusteellisesti sekä talotekniikan että tilaratkaisujen osalta. Jos sijainti taas ei enää toimi, joku muu käyttötarkoitus voi olla kaupallisesti houkuttelevampi ratkaisu. Tällöin saatetaan joutua hakemaan kaavamuutosta ennen remonttiin ryhtymistä.

Merkittävimmät korjausrakentamisen hankkeet alkavat useimmiten rakennushistoriaselvityksestä. Selvitykseen kootaan tietoa rakennuksen ja sen ympäristön historiasta ja aiemmista muutoksista. Viranomaiset vaativat selvityksen tekoa osana kaavoitus- ja rakennuslupaprosesseja varsinkin, jos rakennus on suojeltu. Selvityksiä tehdään luonnollisesti myös siinä vaiheessa, kun rakennuksen suojelutarpeita vasta määritetään. Tengbomilla on osaamista myös rakennushistoriaselvitysten teossa.

“Usein tilaajalla voi olla jo selkeä kuva ja intressi siitä, mitä rakennukselle halutaan tehdä. Välillä meiltä taas pyydetään laajemmin apua sen miettimiseen, mihin rakennus soveltuu ja minkälaisia rajoitteita kiinteistö itsessään asettaa: voiko sen muuttaa toimistotiloiksi, asunnoiksi, hotelliksi, sairaalaksi… ”, Hanna Koskela kuvailee.

Eri vuosikymmenien hienoudet esille

Ympäristö säilyy monimuotoisempana ja kiinnostavampana, kun rakennuskanta koostuu eri vuosikymmeninä tai jopa eri vuosisatoina rakennetuista taloista. Eri vuosikymmenillä rakennetut kiinteistöt pitävät sisällään omia haasteitaan, joita ratkotaan, kun kiinteistöjä tuodaan nykypäivään.

Monissa vanhoissa rakenteissa käytetyt orgaaniset aineet voivat aiheuttaa haasteita sisäilmalle, esimerkiksi 40-luvulla käytettiin korkkia tiili- tai betonirakenteiden välissä parantamassa lämmöneristystä ja 20–50-luvun kaksoislaattapalkistojen sisään jätettiin muottilaudat ja lämpö- ja äänieristeenä toiminutta turvetta ja sahanpurua. 60- ja 70-luvuilla taas oli tyypillistä matalat kerroskorkeudet, jotka eivät riitä nykyisiin talotekniikan vaatimuksiin. Kaikissa viime vuosituhannen puolella tehdyissä rakennuksissa joudutaan ainakin huomioimaan mahdollisten haitta-aineiden, esimerkiksi asbestin ja kreosootin, käyttö.

“Haasteiden ohella on mielestäni tärkeämpää tuoda esiin kaikkien aikakausien hienoja piirteitä. Mitä ihanaa on 20-luvun tai toisaalta 60-luvun rakennuksessa ja miten sitä voidaan korostaa. Korjausrakentamisen pitäisi pohjimmiltaan olla sitä, että palautetaan rakennus siihen loistoonsa. Henkeä vaan puhalletaan takaisin nykytyyliin”, Minna Hulkkonen toteaa.

Korjaaminen tuo nykypäivään historiaa kunnioittaen

Tengbom on ollut mukana lukuisten eri ikäisten rakennusten korjausrakentamisen hankkeissa, vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun puolelta. Viimeisimpänä suunnittelupöydällä on ollut maineikas Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan KY-talo, joka on valmistunut jo vuonna 1941 toisen maailmansodan aikaan. Einari Teräsvirran suunnittelema Arkadiankatu 6 puolestaan valmistui vuonna 1977.

Molemmissa on nykyään toimisto- ja liiketilaa ja rakennukset on tuotu vahvasti nykypäivään – historiaa kunnioittaen.

“KY-talossa eli nykyisessä Kulma 21:ssä suurimmat muutokset on tehty sisätiloissa. Merkittävin muutos kadun puolella on ylimmän kerroksen uusiminen ja kattoterassin ottaminen takaisin käyttöön. Alun perin kattokerroksessa oli ullakkovarastoja, ja opiskelijoilla oli yhteys niiden kautta kattoterassille, jolla järjestettiin kuulemma hiihtokilpailujakin. Vuosien saatossa kerros otettiin ensin asuinkäyttöön ja sen jälkeen toimistoiksi, samalla yhteys kattoterassille katkaistiin. Nyt suurin osa 7. kerroksen rakenteista uusittiin täysin. Samalla kerrokseen saatiin lisää käyttökorkeutta, ja terassin yhteydessä oleva sisäänvedetty ulkoseinä uusittiin yksinkertaisena lasiseinänä, joka eleettömänä sopii vanhan ilmeen rinnalle. Kattoterassilla voisi taas hiihtää – tosin latujen lumivaraa ei ole huomioitu kaidekorkeudessa, joten pääsuunnittelijana en voi sitä suositella virallisesti”, Koskela nauraa.

Näkökulmaa varten on haastateltu Tengbomin korjausrakentamiseen erikoistuneita arkkitehteja Minna Hulkkosta ja Hanna Koskelaa. Lisäksi tietoja on saatu toimitusjohtaja Susanna Sucksdorffilta. Tutustu kiinteistökehityksen ja korjausrakentamisen projekteihimme.

Kuvat: Kuvio Oy, rakennusvaiheen kuvat Hanna Koskela